Einstein ei ymmärtänyt millaista aine ja valo oikeasti on.

Anonyymi-ap

Einstein oli oikeassa siinä että aika on suhteellista.

Ilmeisesti hän ei vaan koskaan kertonut minkä takia näin on. Tai jos kertoi jotakin, niin ei ainakaan oikeaa syytä.

Valolla todellakin on hiukkas ja aaltoluonne.

Valon aallot koostuvat ziljoonista erillisistä tihentymistä joita ei meidän laitteilla voida rekisteröidä.

Eli valon aallot ovat meille rekisteröimättömiä. Pimeitä aaltoja.

Valon aaltoluonne työntyy esiin rekisteröitävissä olevien fotoneiden avulla.

Aallot taas kuljettavat fotoneita mukanaan.

Sen todistavat kaksoisrakokokeet.

Lähetä yksittäisiä fotoneita liikkeelle kaksoisrakokokeessa ja katso minne nämä meille pimeät valon aallot niitä kuljettavat.

Kaksoisrakokokeessa siis lähetetään yksittäisiä fotoneita liikkeelle, minkä takia ne ohjautuvat herkälle ilmaisimelle samoille alueille kuin silloin kun valo muodostaa interferenssikuvion?

🤔
Kaksoisrakokoe

https://fi.wikipedia.org/wiki/Youngin_kaksoisrakokoe

”Jos auringonvalo korvataan valolähteellä joka pystyy tuottamaan yhden fotonin kerrallaan ja jos käytetään riittävän herkkää heijastinta joka pystyy havaitsemaan yksittäisen fotonin, voidaan Youngin koe suorittaa teoriassa fotoni kerrallaan, samoin tuloksin kuin muillakin kokeilla.

Jos toinen rako peitetään, yksittäiset fotonit osuessaan heijastimelle muodostavat ajan kanssa yhden huippukohdan aivan kuten yksittäisen raon aurinko valonlähteenä tapauksessa.

Mutta, jos molemmat raot avataan, muodostavat fotonit aikanaan sarjan tummia ja vaaleita kohtia käsittävän interferenssikuvion heijastimelle.

Tämä tulos näyttäisi samanaikaisesti sekä vahvistavan että kiistävän aaltoteorian. Toisaalta, interferenssikuvio todistaa, että valo käyttäytyy aaltomaisesti, vaikka sitä käsiteltiin fotoni kerrallaan.”

🤔

Siinä meillä on tieteellinen todiste sille että valot koostuvat meille pimeistä aalloista jotka vuorovaikuttavat keskenään.

Einstein ei koskaan kyennyt oivaltamaan tätä.

Eikä sitä etteivät fotonit oikeasti lähde heti liikkeelle valonnopeudella.

Fotonit toki syntyvät valonnopeudella liikkuvasta energiasta, joten siinä mielessä ne aina liikkuvat valonnopeudella tai sillä nopeudella mikä on valolle ominaista milläkin alueella.

Einstein ei kyennyt oivaltamaan sitäkään että valolla on oma sisäinen paine joka saa valot laajenemaan avaruudessa isommalle ja isommalle avaruuden alueelle.

Eli nämä meille pimeät valon aallot siis koostuvat ziljoonista erillisistä laajenevista tihentymistä jotka kierrättävät keskenään laajenevaa energiaa / työntävää voimaa josta kaikki havaittava pohjimmiltaan koostuu.

Yhden laajenevan fotonin syntymiseen tarvitaan ziljoonittain näitä pimeän energian laajenevia tihentymiä joita laajenevat atomien ytimet keskenään kierrättävät.

Eli myös fotonit laajenevat ja myös laajenevilla fotoneilla on tilavuus ja tiheys. Sisäinen rakenne. Sisäinen liike / aika. Sisäinen paine.

Ok, kun laajeneva fotoni työntyy kohti laajenevaa atomin ydintä, niin jos sen tiheys ja tilavuus on sopiva, se saa vastaan työntyvien pimeän energian tihentymien laajenemisen kiihtymään räjähdyksenomaiseksi, jolloin ne eivät ehdi työntää toisiansa pois päin toisistansa niin nopeasti kuin laajenevat.

Nyt niistä yhdistyy / syntyy uusi laajeneva fotoni joka liikkuu heti synnyttyään valolle ominaisella nopeudella. Tämä siis sen takia että niiden ziljoonien erillisten laajenevien tihentymien vauhti oli jo kiihtynyt hyvän aikaa pois päin laajenevan atomin ytimestä.

Tämä on äärimmäisen paljon loogisempaa kuin se vaihtoehto että fotoni muka syntyi hokkus pokkus siten että se heti liikkuisi valolle ominaisella nopeudella.

On täysin naurettavaa olettaa että fotonit voisivat heijjastua atomeista siten että ne liikkuisivat kohti atomia valonnopeudella ja yks kaks liike kääntyisi pois päin atomista siten että fotoni liikkuisi koko ajan valonnopeudella.

Voisi olettaa että fotonin vauhdin pitäisi ensin hidastua, pysähtyä ja sen jälkeen taas vauhdin pitäisi kiihtyä jne.

Siis jos oletetaan että samat fotonit heijjastuvat aineesta pois päin.

No, näinhän ei ole.

Laajeneva fotoni kohtaa laajenevaa pimeää energiaa jonka vauhti on jo kiihtynyt pois päin laajenevasta atomin ytimestä josta tätä laajenevaa pimeää energiaa työntyy koko ajan ulos ziljoonina erillisinä laajenevina tihentyminä siten että ne alkavat heti ryhmittymään aalloiksi sen mukaisesti miten kohtaavat ydintä kohti työntyviä aaltoja.

Kauempana laajenevasta atomin ytimestä nämä ytimelle ominaisella tavalla ryhmittyneet aallot sitten yhdistävät vastaan työntyviä aaltoja jotka jatkavat kohti ydintä ja pystyvät näin muokkaamaan lähellä ydintä ytimestä ulos työntyviä pimeän energian tihentymiä aalloiksi sen mukaisesti mikä on kyseiselle ytimelle ominaista.

By the way.

Eivät tutkijat irroita elektroneja ytimien ympäriltä.

He saavat syntymään uusia laajenevia elektroneja pimeästä energiasta jota laajenevat atomien ytimet kierrättävät.

Selitys myös kosmologisesti punasiirtyneelle valolle ilman laajenevaa avaruutta.

🙂

4

214

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      "Valon aaltoluonne työntyy esiin rekisteröitävissä olevien fotoneiden avulla."

      Kaikki fotoneihin liittyvä luonne ei koskaan rekisteröidy mitenkään. Fotoni on kvanttihiukkanen eikä niistä rekisteröidy kuin yksi todennäköisyyden alue kerrallaan. Sen lisäksi on muut rekisteröitymättömät todennäköisyydet, ja näiden jälkeen vielä todennäköisyydet, joilla on teoreettisesti 0:n arvoinen todennäköisyys tulla rekisteröidyksi kyseisessä tapauksessa. Yhdessä nämä ovat valon aaltoluonteen (mm. klassisen valon) synonyymi (tosin on myös kvanttivaloa, ja vasta sillä synonyymi täyttyy). Synonyymin osapuolta ei työnnetä mihinkään vaan se on.

      Fotonin synonyymi on aaltopaketti, joista yksittäisellä paketilla ei ole aaltoluonnetta vaan hiukkasluonnetta. Aaltopakettia ei voi jakaa muutoin kuin sen tuhoutumisessa, missä tuhoutumisen pitää olla enemmän kuin tuhottua, ja yleensä ensimmäisen aaltopaketin ominaisuudet jaetaan myös kolmannelle hiukkaselle.

      "Aallot taas kuljettavat fotoneita mukanaan."

      Synonyymi ei voi kuljettaa sen toista osapuolta (koskee kumpaakin äskeisistä). Jos halutaan siirtyä ylemmästä synonyymistä kuljettamaan alemman synonyymin osaa, olet tehnyt sen alla väärin.

      "Lähetä yksittäisiä fotoneita liikkeelle kaksoisrakokokeessa ja katso minne nämä meille pimeät valon aallot niitä kuljettavat."

      Destruktiivista interferenssiä muodostavat aallot (mitkä hyvänsä) eivät voi olla näkymättömiä ennen kuin ne osallistuvat interferenssiin. Vain lopputulos on näkymätön ja se voi edellyttää ääretöntä määrää näkyviä tapauksia. Siten saataisiin aikaan vain tavallisten aaltojen kuljettamat 'näkyvät ratkaisut', mutta tässä ei olisi pakko edes yrittää tajuta sitä, mistä aallot koostuvat. Jotta tietäisi aaltojen koostuvan jostakin, ja että tämä jokin koostaa aaltoja vain tietyssä tapauksessa, pitää tarkastella tapauksia, joita aallot eivät pysty selittämään.

      "Sen todistavat kaksoisrakokokeet."

      Valon kaksoisrakokokeella ei ole mallia ja teoriaa, joka olisi erilainen kuin mitä sanoin. Näin on, jos tiedetään, että lopputulos tai jotain muuta on laskettu fotonimittarilla. Pikemminkin kirjoittaja sanoo, että hän voi kehittää klassiselle valon kaksoisrakokokeelle aaltoteorian, jossa kaikki lopputulokset riippuvat aalloista. Tämän hän antaa mitata silmällä seinästä ja verrata koetta esim. veden kaksoisrakokokeeseen. Sitten jos jollakin muulla fysiikan alalla kehitetään käsitys siitä, että valo on fotoneja, hän voi sanoa, että hänen klassinen teoriansa on fotoneja ohjaava teoria, jonka saa tarkistaa katsomalla, onko seinään tullut fotoni, ja onko lähtöpisteen luota lähtemässä yleensä fotoneja (näitä ei voi samalla lähettää seinään). Tässä jää täysin tietämättä, miksi jotkut ovat fysiikassa olleet kinnostuneita fotoneista. Eikä tiedetä, miten fotonimittari toimii.

      "Siinä meillä on tieteellinen todiste sille että valot koostuvat meille pimeistä aalloista jotka vuorovaikuttavat keskenään."

      Interferenssiä ei lasketa vuorovaikutukseksi. Tämä koe ei todista yhtään mitään. Täytyy todistaa, että pimeät aallot ovat olemassa myös kaikissa muissa kokeissa, joissa puhutaan fotoneista. Ei voida sanoa esim. että vesi koostuu vain aalloista, koska meressä on aaltoja. Tulisi tutkia vettä myös keittimessä ja mikrossa eli säteilyttämällä. Eniten vettä pitäisi tutkia tulessa, joka tuottaa vettä.

      "Einstein ei koskaan kyennyt oivaltamaan tätä."
      "Einstein oli oikeassa siinä että aika on suhteellista."

      Olisiko tämä ollut relevanttia tietoa 1910-luvulla, sitä aikaisemmin, vai milloin? Miten tämä aloitus tai loppuviesti liittyy aikaan tai aikadilataatioon jossain tapauksessa.

      1910-luvulla ja sitä aikaisemmin Einstein käytti ajatusta, että valo koostuu aalloista. Eikä hän tarvinnut fotoneja. Oliko siis mielestäsi valon aaltojen pimeys jotenkin erilaista kuin täysin näkyvät aallot? Entä jos tätä varten puhutaan Einsteinin universumista, joka ei koostu kaksoisraosta, ja jossa missään ei ole pimeää kohtaa seinällä?

      "Fotonit toki syntyvät valonnopeudella liikkuvasta energiasta"

      Tästä lähtien näyttää enemmän siltä kuin kirjoittajan pimeät aallot olisivat täysin fotoneista erilllinen fysikaalinen objekti, joka on lopulta olemassa pimeänä energiana. Muutoin: jos valonnopeudella liiikkuva energia on syntynyt, miksei siinä ole fotoneja heti samalla nopeudella eli heti valonnopeita fotoneja?

      Mitä vaikutusta fotonien alkunopeudella on millekkään kysymykselle ajasta tai havainnoista?

      1

      • Anonyymi

        "Einstein ei kyennyt oivaltamaan sitäkään että valolla on oma sisäinen paine joka saa valot laajenemaan avaruudessa isommalle ja isommalle avaruuden alueelle."

        Einstein tiesi, että yhdellä fotonilla (koska hän keksi sen) on liikemäärä, joka ei ole sen ulkopuolella. Lisäksi hän saattoi tietää, että paine on liikemäärän muutos pienessä ajassa pienen tilavuuden yhden seinän läpi. Jolloin Einstein tiesi kaiken tarvittavan yksittäisen fotonin GR-teoriassa muodostaman ns. paineen vaikutukselle aika-avaruuteen. Sen sijaan sinä et myöhemmin ole ymmärtänyt täysin fotonin liikemäärää, etkä voi siten tuntea sen painetta.

        Myöhemmin 1920-luvulla Bose kertoi nimenomaan Einsteinille, millainen on suuremman fotonijoukon muodostama kaasu, ja Einstein ymmärsi tätä sen verran, että hän yleisti saman teorian hiukkasille, joilla on massa. Näitä Einstein olisi nyt voinut käyttää GR-avaruuden tekemiseen fotonikaasun ympärille (fotonikaasussa on fotoneja fotonien ympärillä eikä aina sisällä).

        Klassinen aalto-oppi saisi toisensa ohittavat valot (klassisina paketteina) loittonemaan kauas toisistaan. Jos puhutaan yksittäisen klassisen aallon laajentumisesta voidaan tarkoittaa myös taajuuden pienentymistä. Yksittäisen fotonin laajentumista ei voi aina tulkita oikealla tavalla, koska GR ei ole QED-teoria, ja QED:issä teoriassa kyseessä ei olisi sama fotoni taajuuden pienentymisen jälkeen. Kuitenkin olisi väärä aloitussuunta ajatella, että fotonin liikemäärä on se, mikä aiheuttaa fotonin taajuuden (ja liikemäärän) pienentymisen. Fotonikaasussa ja GR-kontekstissa puolestaan ei ole mitenkään asetettu, että (a) kaasun pitäisi laajeta (b) avaruuden pitäisi laajeta, (c) fotonien energiatiheys eli yksittäiset taajuudet pienenevät. On olemassa vain sääntö, että paine ja energiatiheys voivat olla toisistaan riippuvia suureita. Silloin jos jostain syystä toinen muuttuu, tietää että esim. siinä kaasussa, missä on vähemmän painetta, on vähemmän energiaa per tilavuus. Tämä ei kuitenkaan kerro, onko kyseessä taajuuden pieneneminen, vai onko kyse pakettien loitontumisesta. Lisäksi ei voi tietää onko avaruuden laajenemista, koska ei tiedetä, onko universumi tästä kaasusta tehty, jos universumin koostumusta tässä ympärillä ei ole mainittu.

        Laajeneva klassinen aaltopaketti ei oikeasti ole mikään käsite, koska se lakkaisi todennäköisesti olemasta paketissa välittömästi. GR:ssä ja kosmologiassa on tästä erikseen fotonikaasun tihentymiä, joka on helpompi ymmärtää useampana fotonina samassa paikassa.

        "Laajeneva fotoni kohtaa laajenevaa pimeää energiaa jonka vauhti on jo kiihtynyt pois päin laajenevasta atomin ytimestä josta tätä laajenevaa pimeää energiaa työntyy koko ajan ulos ziljoonina erillisinä laajenevina tihentyminä siten että ne alkavat heti ryhmittymään aalloiksi sen mukaisesti miten kohtaavat ydintä kohti työntyviä aaltoja."

        Entä jos on olemassa koordinaatisto, joka kulkee pimeän energian mukana (*), silloin jostain tulisi fotoni ja näyttäisi osuvan paikallaan olevaan pimeään energiaan? Miten tämä voi olla mahdollista?

        (*) 'Pimeän energian vauhti kiihtyy' viittaa siihen, että se ei kulje valonnopeudella vaan jollain pienellä nopeudella, jota voidaan seurata SR-koordinaateilla.

        Lisäksi: onko tässä tarkoitus syntyä pimeää energiaa atomista? Syntyykö sitä esim. lisättyinä aallonhuippuina edellisten lisäksi vähän kerrallaan? Millä perusteella pimeällä energialla on synnyttyään jokin nopeus valmiina, vaikka tämä on mahdotonta? Tai miten lasket aallot aalloille, joilla nopeus kiihtyy sekä aallon sen kohdan, missä nopeus on nolla? Nollakohtaan muodostuu aalto, joka käy paikallaan läpi arvoja minimistä maksimiin, mutta koska se ei liiku, ei viereen muodostu koskaan lisää tätä aaltoa. Aaltoilu on siis aivan muuta kuin aaltoa, eikä tätä jonkin muun ns. nopeutta varmaan voida kuvailla ja antaa valoaallon käyttöön?

        Jos ryhmittyminen on jotain, mikä alkaa, niin mitä kaikkea muuta kuin ryhmittymistä olisi käsiteltävä, jotta voisi todella tietää pimeistä aalloista kaiken? Ovatko pimeät aallot oikeasti pimeitä molekyylejä, kuten veden molekyylit, koska vedessäkään ei ole pakko ryhmittyä aalloiksi?

        2


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Einstein ei kyennyt oivaltamaan sitäkään että valolla on oma sisäinen paine joka saa valot laajenemaan avaruudessa isommalle ja isommalle avaruuden alueelle."

        Einstein tiesi, että yhdellä fotonilla (koska hän keksi sen) on liikemäärä, joka ei ole sen ulkopuolella. Lisäksi hän saattoi tietää, että paine on liikemäärän muutos pienessä ajassa pienen tilavuuden yhden seinän läpi. Jolloin Einstein tiesi kaiken tarvittavan yksittäisen fotonin GR-teoriassa muodostaman ns. paineen vaikutukselle aika-avaruuteen. Sen sijaan sinä et myöhemmin ole ymmärtänyt täysin fotonin liikemäärää, etkä voi siten tuntea sen painetta.

        Myöhemmin 1920-luvulla Bose kertoi nimenomaan Einsteinille, millainen on suuremman fotonijoukon muodostama kaasu, ja Einstein ymmärsi tätä sen verran, että hän yleisti saman teorian hiukkasille, joilla on massa. Näitä Einstein olisi nyt voinut käyttää GR-avaruuden tekemiseen fotonikaasun ympärille (fotonikaasussa on fotoneja fotonien ympärillä eikä aina sisällä).

        Klassinen aalto-oppi saisi toisensa ohittavat valot (klassisina paketteina) loittonemaan kauas toisistaan. Jos puhutaan yksittäisen klassisen aallon laajentumisesta voidaan tarkoittaa myös taajuuden pienentymistä. Yksittäisen fotonin laajentumista ei voi aina tulkita oikealla tavalla, koska GR ei ole QED-teoria, ja QED:issä teoriassa kyseessä ei olisi sama fotoni taajuuden pienentymisen jälkeen. Kuitenkin olisi väärä aloitussuunta ajatella, että fotonin liikemäärä on se, mikä aiheuttaa fotonin taajuuden (ja liikemäärän) pienentymisen. Fotonikaasussa ja GR-kontekstissa puolestaan ei ole mitenkään asetettu, että (a) kaasun pitäisi laajeta (b) avaruuden pitäisi laajeta, (c) fotonien energiatiheys eli yksittäiset taajuudet pienenevät. On olemassa vain sääntö, että paine ja energiatiheys voivat olla toisistaan riippuvia suureita. Silloin jos jostain syystä toinen muuttuu, tietää että esim. siinä kaasussa, missä on vähemmän painetta, on vähemmän energiaa per tilavuus. Tämä ei kuitenkaan kerro, onko kyseessä taajuuden pieneneminen, vai onko kyse pakettien loitontumisesta. Lisäksi ei voi tietää onko avaruuden laajenemista, koska ei tiedetä, onko universumi tästä kaasusta tehty, jos universumin koostumusta tässä ympärillä ei ole mainittu.

        Laajeneva klassinen aaltopaketti ei oikeasti ole mikään käsite, koska se lakkaisi todennäköisesti olemasta paketissa välittömästi. GR:ssä ja kosmologiassa on tästä erikseen fotonikaasun tihentymiä, joka on helpompi ymmärtää useampana fotonina samassa paikassa.

        "Laajeneva fotoni kohtaa laajenevaa pimeää energiaa jonka vauhti on jo kiihtynyt pois päin laajenevasta atomin ytimestä josta tätä laajenevaa pimeää energiaa työntyy koko ajan ulos ziljoonina erillisinä laajenevina tihentyminä siten että ne alkavat heti ryhmittymään aalloiksi sen mukaisesti miten kohtaavat ydintä kohti työntyviä aaltoja."

        Entä jos on olemassa koordinaatisto, joka kulkee pimeän energian mukana (*), silloin jostain tulisi fotoni ja näyttäisi osuvan paikallaan olevaan pimeään energiaan? Miten tämä voi olla mahdollista?

        (*) 'Pimeän energian vauhti kiihtyy' viittaa siihen, että se ei kulje valonnopeudella vaan jollain pienellä nopeudella, jota voidaan seurata SR-koordinaateilla.

        Lisäksi: onko tässä tarkoitus syntyä pimeää energiaa atomista? Syntyykö sitä esim. lisättyinä aallonhuippuina edellisten lisäksi vähän kerrallaan? Millä perusteella pimeällä energialla on synnyttyään jokin nopeus valmiina, vaikka tämä on mahdotonta? Tai miten lasket aallot aalloille, joilla nopeus kiihtyy sekä aallon sen kohdan, missä nopeus on nolla? Nollakohtaan muodostuu aalto, joka käy paikallaan läpi arvoja minimistä maksimiin, mutta koska se ei liiku, ei viereen muodostu koskaan lisää tätä aaltoa. Aaltoilu on siis aivan muuta kuin aaltoa, eikä tätä jonkin muun ns. nopeutta varmaan voida kuvailla ja antaa valoaallon käyttöön?

        Jos ryhmittyminen on jotain, mikä alkaa, niin mitä kaikkea muuta kuin ryhmittymistä olisi käsiteltävä, jotta voisi todella tietää pimeistä aalloista kaiken? Ovatko pimeät aallot oikeasti pimeitä molekyylejä, kuten veden molekyylit, koska vedessäkään ei ole pakko ryhmittyä aalloiksi?

        2

        "Tämä on äärimmäisen paljon loogisempaa kuin se vaihtoehto että fotoni muka syntyi hokkus pokkus siten että se heti liikkuisi valolle ominaisella nopeudella."

        Onko naurettavaa, jos massiivinen elektroni syntyy siten, että liikkuu heti 0.1 kertaa valon nopeudella? Ehdotat ainakin alla yhtä tapausta, missä syntyy elektroni. Entä jos joku liikkuu itse 0.1 kertaa valonnopeudella, ja jossain syntyy elektroni, joka on paikallaan? Ehkä on naurettavaa olla liikkumatta kuin atomi, jos on atomin lähellä? Miten silloin on mahdollista päästä atomista pois, jos on siellä syntynyt. Tai mennä atomin läpi, jos joskus joutuu menemään atomia kohti mutta ei aio jäädä siine, mutta kaikki atomin luoksekin menevä on paikallaan? Eikö ole naurettavaa, että jokin mikä pysäytetään johonkin ei olekaan paikallaan vähän ajan päästä vaan saavuttaa edellisen nopeuden, kuin sitä ei olisi pysäytetty ollenkaan muuten kuin yksien naureskelijoiden mieliksi?

        "On täysin naurettavaa olettaa että fotonit voisivat heijjastua atomeista siten että ne liikkuisivat kohti atomia valonnopeudella ja yks kaks liike kääntyisi pois päin atomista siten että fotoni liikkuisi koko ajan valonnopeudella."

        Miten ylipäänsä käsität asian kuten fotonin syntymä ja absorbtio? Fotoni voi olla syntynyt tai syntymätön melko binäärisesti. Silloin se ei vietä aikaa jossain 'kiihdytetään syntymättömyydestä kohti syntymää' -kohdussa. Jos voi syntyä yks kaks, eli olla energiapaketti valoa eli fotoni olemassa yks kaks, niin mitä naurettavampaa on siinä, että on yhdessä tai toisessa nopeudessa (nopeus vaikuttaa mahdollisesti siihen, miten paljon energiaa on elävässä ja kerran syntyneessä asiassa, vaikka fotoneja tämä ei oikeassa fysiikassa koske)?

        Ovatko nämä vaunut naurettavia?:
        https://www.youtube.com/watch?v=XuLcyGs074c

        Fotoni ja atominelektroni käyvät läpi aivan samat asiat. On olemassa energian säilyminen ja liikemäärän säilyminen. Elektronilla on energiaa ja yks kaks elektronilla ja (uudella) fotonilla on tämän verran energiaa eikä mikään ole muuttunut. Elektroni menee johonkin liikemäärällä ja yks kaks se menee eri liikemäärällä ja osa liikemäärästä on fotonilla.

        "Eivät tutkijat irroita elektroneja ytimien ympäriltä.
        He saavat syntymään uusia laajenevia elektroneja pimeästä energiasta jota laajenevat atomien ytimet kierrättävät."

        Irroittaako joku muu sen elektronin seuraavaksi atomista, jotta syntyy positiivinen atomi? Vai miten selität 99% positiivisista objekteista universumissa? Saako positronin synnyttää synnyttämällä elektronin tai jotain negatiivista (kuten poista protoni ja synnytä neutroni), vai miten selität niiden syntymän?

        Jos sanot, että elektroni ytimestä häviää ja elektroni ulkopuolella on uusi elektroni, niin mikset sovella samaa ajatusta fotoniin, joka heijastuu atomeista?

        "Selitys myös kosmologisesti punasiirtyneelle valolle ilman laajenevaa avaruutta."

        Et esittänyt yhtään sellaista tapausta, missä luotaisiin fotoni (siten, että sitä ennen ei ole jo yhtä fotonia, joka häviää samalla). Et ole siten synnyttänyt niitä eri väreissä. Olet vain esittänyt joitain fotoneja törmäämässä seuraavaan kohteeseen. Tämän voi osoittaa olevan vääränlaista punasiirtymää, jos voidaan labrassa havaita, että törmäilyn tulos tuottaa sumeaa valoa. Fotonin joka punasiirtyy, pitää olla syntynyt tähdessä. Sen pitää lämmittää plasmassa olevia elektroneja (ei ole ollut sanaakaan vapaiden elektronien ympärillä olevista pimeistä aineista, vaan puhutaan joistain ytimistä, joilla ei ole plasmassa valolle mitään vaikutusta). Lämpimät elektronit tähden pinnan lähellä tekevät seuraavaksi lämpimiä fotoneja käydessään lähellä toisia elektroneja.

        Jos haluat nähdä ytimistä makroskooppisella etäisyydellä syntynyttä valoa, niin katso elektronisädeputkeen. Siirtämällä tätä sädettä muuten lähemmäs mahdollisia ytimiä esim. puolikkaaseen etäisyyteen ja taas sen puolikkaaseen, voi havaita ettei (neutraalien) ytimien ympärillä ole mitään, millä on merkitystä valoa synnyttäville elektroneille tai valon syntytapahtumalle, tai valolle. Kunnes saavutetaan elektronikuori.

        3


      • Anonyymi

        😋😍😋😍😋😍😋😍😋

        🔞 ­N­­­y­­­m­f­o­­­m­a­­a­n­­­i -> https://ye.pe/finngirl21#17724141B

        🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      119
      2681
    2. Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

      "Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
      Maailman menoa
      256
      1155
    3. Melkein lähetin viestin.

      Onneksi tulin järkiini. Mukavaa kesää
      Ikävä
      91
      1129
    4. Taas kuoli kuortaneella

      Mitä tapahtui kuhinoilla kun auton alle jäi ja kuoli 66.
      Kuortane
      8
      1084
    5. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      79
      1011
    6. Kalateltta fiasko

      Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr
      Kuhmo
      12
      940
    7. Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

      Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
      Ikävä
      63
      933
    8. Rakastan sinua

      Olen tiennyt sen pitkään mutta nyt ymmärsin että se ei menekään ohi
      Ikävä
      30
      906
    9. IS Viikonloppu 20.-21.7.2024

      Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku
      Sanaristikot
      41
      842
    10. Ikävöimäsi henkilön ikä

      Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie
      Ikävä
      37
      809
    Aihe