Olet pysähtynyt itsetutkiskeluun, etkä ole vielä löytänyt itseäsi.
Olet epävarma, epävarma siitä miten käyttäytyisit vastapuolta kohtaan pidemmässä suhteessa.
Et halua ottaa vastaan kritiikkiä, koska usein se tulee muodossa, joka ei olisi suhdetta kehittävällä tasolla.
Ikäkriisi, onko aikaa antaa enää jotain sellaista kaunista johon itse olisi tyytyväinen.
Olet virheetön, et halua virheellisiä Maanantaikappaleita häiritsemään elämääsi, sillä jokainen on puutteellinen täydellisen vierellä.
AV
Olet epävarma, epävarma siitä miten käyttäytyisit vastapuolta kohtaan pidemmässä suhteessa.
Et halua ottaa vastaan kritiikkiä, koska usein se tulee muodossa, joka ei olisi suhdetta kehittävällä tasolla.
Ikäkriisi, onko aikaa antaa enää jotain sellaista kaunista johon itse olisi tyytyväinen.
Olet virheetön, et halua virheellisiä Maanantaikappaleita häiritsemään elämääsi, sillä jokainen on puutteellinen täydellisen vierellä.
AV
Vastaukset 84
Vanhimmat
Olen erittäin hyvä, ellen täydellinen.
https://www.youtube.com/watch?v=xsQS90g9-G0
AV
Olisiko kuitenkin fiilis seuraava?
https://www.youtube.com/watch?v=6E-BATy1vug
Ihmisillä voi olla erilaisia syitä, tunnelukkojen ja itserakkauden epävarmuuden välimaastossa.
Osaa voi jopa väsyttää edes ajatella uutta parisuhdetta? Silti ajatus nousee ajoittaan mieleen, ehkäpä sittenkin. Ääh, se voi olla vain hetken mielentilahäiriö huonosti nukutun yön jälkeen.
AV
Psyk.sh :D :D :D
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑
💋 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#177330760
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Luottamus siihen mitä peilistä näkyy. se on haikeus.
https://www.youtube.com/watch?v=Ij-pl5T7hVY
Ei oo rahaa olen köyhä eli en pystyisi ostelemaan naiselleni mitään kivaa eli köyhäks olen syntynyt
Tähän sopii hectorin laulu ei mulla ole rahaa
Ei ole vielä tullut vastaan miestä, jolla olisi aikaa parisuhteelle ja joka kohtelisi minua ystävällisesti.
Miesten itseriittoisuus ja epäystävällisyys mainittu. Naisilla sama?
Ystävällinen ajanpuute parisuhteen esteenä. Voihan noinkin olla.
AV
"Ystävällinen parisuhdeaika" on järjestelykysymys, mutta monet eivät ajattele omia ja/tai toisen rajoja. Etenkin vanhemmalla iällä solmitut parisuhteet voivat olla haasteellisia myös oman asenteen suhteen. Eikö sinullakin ole mielessä "mahdollinen naisystävä tulee toisena tai kolmantena tai neljäntenä..." Ensin on jumalaiset lapsesi, heidän äidit, joista et vielä ole eronnut, työ jne.
Mjaa, tuon vuoksi ei ole mainitsemaasi "naisystävää".
AV
Liian paljon rahaa, hyvää vaiko pahaa...!
No johan, liika rahako se estää pariutumisen.
AV
Mulle juurisyy sinkkuuteen on ihan vaan miehet. Ne on vastuuttomia, itsekkäitä, hyväksikäyttäviä, petollisia, pelkureita, sovinistisia, tunteettomia oman onnen onkijoita.
tuokin hassu musiikki ra ra rasputin, korvasi takaa kutitin:
https://www.youtube.com/watch?v=eDW53rXqlRw
Animoitu juttu, hyvä tuo tyypillinen merkki oikea etusormi pystyssä kuin Putinillakin.
Sitotuumine ahisti ja toisaalta yhen yön jutut tympii ja myös pelkät sex suhteet eli oon ihan sinkku ja ilman säätöä.
Mulla on hyvä työ ja hyvä palkka. Oli ahistavaa asua saman katon alla. En tarvii mittää.
En minäkään halua asua kenenkään kanssa, kun on jo tottunut omiin tapoihin, eikä jaksa enää sopeutua kenenkään toisen tapoihin.
Olen sinkku, koska ei ole tullut vastaan miestä, jota kunnioitan ja arvostan varauksettomasti. Varmaan niitäkin neuloja heinäsuovassa on, mutta näin ihan perusarjessa ja elämässä vain heiniä tulee vastaan. Miehissä on ihan liikaa sovinisteja, misogynistejä, rasisteja ja karkeita öyhöttäjiä. Fiksut ja rauhallisemmat ovatkin sitten jo varattuja.
lentomäki eli missä hypitään pitkiä matkoja mäkihyppäysessä
Mutta nyt tulee telkksrista joku nsisden hiihtoviioestiki
Mies jää sinkuksi jos ei juo viinaa ja käy baareissa. Baareissa mies tutustuu naisiin ja löytää kumppanin. Viinaa pitää siis juoda jos naisiin haluaa tutustua. Juurisyy on että haluaa olla raitis joten silloin haluaa olla myös sinkku.
T: viinamies
todella hauskaakin on varmasan tyttöjen ksanssa hiihdellä amerikkalaisten noined tekemiä hassuja möykkyjä ja mäkiä.
Ei ole aikaa parisuhteelle. Palsta vie kaiken aikani.
näyttää aika huvittavalle tuo nsaisen hiihto on psljon möykkyjä js mäkiä.
Joskus on hyvä putsata pöytä ja etsiä oma ydinminänsä ruuhkavuosien alta. Joskus on hyvä pysähtyä ajattelemaan mitä itse toivoo ja hakee elämältä ja tietysti myös parisuhteelta. Joskus tulee korona, joka huomattavasti helpottaa omaa prosessia ja antaa työrauhan.
Sitten kun on valmis ja kokonainen, siis oikeasti valmis ja oikeasti kokonainen, ei olekaan enää kiire mihinkään! Ja myös se tunne vahvistuu, että suhteeseen ei kannata rynnätä vain kokeillakseen jotain joka ei todennäköisesti sovi tai joka tuo elämään liikaa haasteita. Haasteita toki aina tulee, en tarkoita sitä, vaan isoja ongelmia.
Jonain päivänä elämä muuttuu, sitten ei ole enää sinkku. Koska se tapahtuu, ei voi tietää. Ensi viikolla tai vuoden päästä. Nyt olen vaiheessa, että silmät on auki ja annan elämän hoitaa loput.
Ihminen ei ole koskaan oikeasti valmis ja kokonainen. Etukäteen et voi ikinä tietää mitä alkavasta ihmissuhteesta tulee, millaisia haasteita se tuo tullessaan. Keskeneräisyys kuuluu hyvin olenaisesti elämään.
Tiedostan toki keskeneräisyyden ja riskin myös. Se aina on, vaikka kaikki olisi kunnossa alussa, voi myöhemmin kaikki prakata. Sen sijaan olen eri mieltä siitä, että ihminen voi hyvin olla kokonainen. Kokonaisuus ei tarkoita täydellisyyttä ja virhettömyyttä! Kokonainen voi olla virheineen, epätäydellisyyksineen ja myös mukana kulkevan historiansa kanssa. Luulen, että puhumme hieman eri asiasta. Koen itse olevani kokonainen, en tarvitse ketään täydentämään puolikasta itsessäni, ja olen tyytyväinen elämässäni. Puoliso voisi silti antaa paljonkin lisää elämääni, jos ei voisi en edes harkitsisi. 😉
Kokonaisuudella on kääntöpuolensa. Ystäväni on monta kertaa sanonut minulle, ettet sinä tähän mitään äijää halua, koska olet muutenkin tyytyväinen elämääsi. Toki koen tarvitsevuutta aina ”huonoina” hetkenä, ja se ehkä pelastaa minut lopun elämän sinkkuudelta. 😂 Silti en koe, että tarvitsevat hetket on pois kokonaisuudestani. Se on osa minua sellaisena kuin olen.
Valmiilla en myöskään tarkoita valmista ihmisenä, ihminen voi muuttua läpi koko elämänsä. Vaan valmiina aloittamaan uutta, kun mielenkiintoinen tilaisuus tulee kohdalle.
"Ystäväni on monta kertaa sanonut minulle, ettet sinä tähän mitään äijää halua"
Nimenomaan, ystäväsi on oikeassa, kuuntele häntä.
Oo en äijää, mutta fiksu mies saattaa vielä joskus elämään mahtua. 😂
Ymmärrän toki, että kun oma tarve ei ole kuin suuri kuin musta aukko, joka vetää kaiken vähän lähellekään vahingossa tulevan itseensä, niin kyllähän se pariutuminen tulee luultavasti hetken pidempään kestämään. 😂 Ensinnäkin miehen pitää olla selkeästi tosissaan kiinnostunut ja monen asian pitää loksahtaa paikoilleen, ja niistä ehkä haastavin on vaatimus molemmin puolisista tunteista. Tutustumiseen on turha pistää mitään isoa kynnystä eikä ystävyyteen tietenkään. Eikä FWB, jos sille linjalle lähden joskus. Muu tulee myöhemmin, jos tulee.
Naisille tuo pariutuminen on hankalampaa. Miesten on helpompaa kokeilla millaisia naisia on tarjolla, kokemuksen kautta voi joku sopiva löytyä.
Ajattelen asiaa tuotannollisesta näkövinkkelistä. Yleensä halutaan pelkkiä hyviä kappaleita, huonoja voi tulla ja siihen keksitään keinoja miten ne eivät pääsisi "läpi".
Ihmissuhteissa voi olla toisinpäin, tulee helkkaristi huonoja ja pitäisi keksiä keinoja miten sen yhden harvinaisen hyvän voisi havaita. Tuohon ei varmaan ole löytynyt mitään tieteellistä keinoa, koska ei ole löydetty visuaalisia määritteitä joiden perusteella se sisäinen laatu voitaisiin ulkoisesti määritellä.
Inhottavia nämä ihmissuhteet, joutuu aina "avaamaan ihmiset" ennen laadun tarkastamista ja siihen voi mennä muutama vuosi.
AV
Minun juurisyy on kyllästyminen. Kyllästyin parisuhteessa olemiseen ja nykyään kuorin vain kermat päältä.
Miksi vaivautua parisuhteeseen, kun tarvitsemansa saa ilmankin?
Elämän eri vaiheissa on erilaiset tarpeet. Ihminen kasvaa koko ajan eikä ajan kuluessa tunne enää itseään sellaiseksi mitä oli 20 vuotta sitten.
AV
Niin.. ihminen jalostuu iän myötä. Mutta ei aina parempaan suuntaan.
Totta.
AV
Miettiessä voi kuunnella
https://www.youtube.com/watch?v=4ibsIhx6F8s
"vastapuoli" viittaa oikeusjuttuun, riita-asiaan. Olisi parempi kirjoittaa esimerkiksi "kumppani".
Tärkeintä kaikissa ihmissuhteissa olisi itsetuntemus. Sitä taas on kovin vaikea hankkia ilman ihmissuhteista saatuja palautteita.
Yksi lyhyt suhde ja yksi kauan kestänyt parisuhde riittävät minulle. Näen kaikki vastakkaisen sukupuolen edustajat pelkkinä kavereina, eikä ole mitään tarvetta minkäänlaiselle läheisyydelle. Ei ole ollut lähes pariinkymmeneen vuoteen.
Aina nyt ei vaan asiat jotenkin natsaa kohdilleen tai siis kohtaa sitä sopivaa en osaa mitään syitä hakea ja kohdata tätä asiaa problematiikan tai analysoinnin kautta. Voi olla jotain alitajuista sitoutumiskammoa, vaikka olisin valmis vaihtamaan eri elämäntilanteeseen ihan saman tien. Onhan se normaalia kokea tarvetta sellaiseen erityiseen yhteyteen toisen ihmisen kanssa ja aika moni lienee olisi valmis hyvään suhteeseen jos sellainen kohdalle tulisi ja valikoivuudesta on turha puhua jos ei vaan löydy sellaista kemiaa, niin minkä sille tekee. On noista asioista kuitenkin se viidentoista vuoden kokemus kun yhteen laskee, että eiköhän siihen oppisi taas uudelleen.
Muotoilisinko asian niin, että elämä iski minua lekalla pariinkin otteeseen ja olin pitkään maassa. - Sitten kun pääsin taas edes polvilleni, niin suuntaan toki katseeni eteenpäin.
Suru kuuluu elämään. Se täytyy käydä läpi, mutta ei siihen pidä jäädä rypemään eikä olla katkera. Yhtä lailla kuin surua, elämä voi tuoda eteen ihaniakin asioita. Haluan sitä varten pitää silmäni auki vaikka lukulasit päässä, kuten joku totesi tuolla toisaalla. 🙂
Kun ja jos saa asiat käsiteltyä, nousee maasta entistä vahvempana. Moni ei ole kyennyt, menettänyt elämänsä hallinnan tai tullut kyyniseksi, eläväksi zombiksi.
AV
" Yhtä lailla kuin surua, elämä voi tuoda eteen ihaniakin asioita."
Elämä tuo aina eteen ihania asioita! Viime vuosina olen pannut merkille, että surut ja ilot tapahtuvat päällekkäin. Täytyy joskus oikein miettiä kumpaa tekisi, surisi vai iloitsisi. Hämmentävää.
- Sheena
Kyllä.
Ja ehkä ilotkaan eivät tuntuisi niin ihanilta, ellei olisi niitä mustiakin raitoja elämän räsymatossa.
On hienoa, että elämässä on läheisiä, joilta saa myös paljon tukea, mutta suurin osa vaikeiden asioiden käsittelystä täytyy hoitaa vain oman päänsä sisällä. Täytyy saada itsensä kokonaiseksi, eikä jäädä ottamaan toisista pysyvää tukea. Luottaa itseensä ja jatkaa elämässä eteenpäin.
Miksi et hanki omaa miestä ja sen kanssa yhdessä mietitte asioita ja pussailette eli varmasti sinullakin olis kivempaa oman miehen kanssa
Tuolla aiemmin jo Randelle mainitsinkin, että olen jo ulkoistanut shoppailun tyttärelleni 😉
No vitsi vitsi.. Mutta siis, eihän sitä omaa miestä niin vain hankita...
Juurisyy sinkkuutteni on se, että en ole missään tarjolla, enkä etsimässä. Se, että nyt ylipäänsä liikkuu ihmisten ilmoilla on yleensä minimivaatimus, jotta jotain voisi löytääkin. Itsehän en siis liiku oikeastaan muualla kuin töissä ja siellä en periaatteestakaan millekään ala.
Se ettei tunne polttavaa tarvetta tekee elämästä omanlaisensa.
AV
Niin no en ole kokenut koskaan polttavaa tarvetta parisuhteeseen. Parisuhteeni ovat kaikki alkaneet ihan sattumalta.
Joskus nuorempana? En tiedä naisista, miehillä kyllä halut johdattelevat elämää liiankin kanssa. Hiton hormonit.
AV
Aina, siis ihan aina. Tietenkin sitä eilenkin oli nuorempi, että mitä nyt sitten tuolla nuoremmalla tarkoitat. En ole koskaan etsinyt enkä kyllä taatusti tule koskaan etsimäänkään. Kylle ne kohdalle osuvat, jos ovat osuakseen.
Juurisyyt on syvältä.
Juuri näin.
Taas on keksitty vaan uusi hienon kuuloinen termi (jossain yritysjohdon mentorointikirjasessa)
asialle jonka selväjärkinen ihminen näkee ja osaa sanoa suoraan, ilman uusia typeriä nimikkeitä.
Joku konsultti tuolla taas käärii fyffet valtionhallinnon pikkupomoilta vilauttelemalla vähän juurisyitä ja muuta hömppää.
Kyllä täytyy nostaa näille velikullille hattua.
-keinovaginamies-
Se on samanlainen hattara kuin tahtotila. Ei mitään ideaa.
Oma selitykseni on se, että olen kunnianhimoinen mutta mukavuudenhaluinen. Tällä kombolla vaaditaan pientä ihmettä, että pariutuminen voi onnistua 😄 Lasteni äiti hoiti asian niin, että pisti baarissa poken yhyttämään meidät. Tulin maksamaan hänelle 10 markkaa minkä antoi tippinä ko pokelle palveluksesta. Joten ei mua kalliiksi voi sanoa 😌
Miehet eivät juurikaan välitä naisen urasta ja koulutuksesta. Päinvastoin jos molemmilla on ura etusijalla yhteistä aikaa löytyy vähemmän. Suomessa tulotasot on tosin sen verran pienet, että elämä käytännössä vaatii molempien töissä käyntiä, mutta muualla missä ihmisillä on varallisuutta, menestyvän miehen puoliso on usein kotiäiti.
meni väärään ketjuun
Totta, on myös maita joissa todella rikkaalla menestyvällä saa olla kotiäiti ja myös se kaunis nuori kiihkeä rakastajatar. Eihän kotiäidillä ole aikaa keskittyä miesten tarpeisiin?
Onneksi noin on vain jossain muualla.
AV
"Onneksi noin on vain jossain muualla."
No itseasiassa ei. Suomessakin on miehillä ja naisilla (kotiäiti tai ei) rakastajia. Niistä vain ei puhuta. Tai jos puhutaan, sitä sanotaan "pettämiseksi".
- Sheena
Mjaa, käytännön syistä voisi kutsua "auttamiseksi" jos se oma ei kiinnosta tai ole kiinnostunut omasta?
Joskus nuorempana ajattelin sitä amerikkalaisten suosimaa(rikkaiden) tapaa pitää parisuhteessa kahta erillistä makuuhuonetta. Vanhempana ajattelen sen olevan jopa järkevää, voisi kumppanille viestittää "et ole ollut tänään se arvoinen, ehkä huomenna" ja mennä nukkumaan omaan soppeensa:)
AV
Toki voi halutessaan kutsua myös "auttamiseksi". Tiedossani on, että jotkut parisuhteet toimivat juuri tuon ulkopuolisen "auttamisen" avulla. Parisuhteella ja sivusuhteella (-suhteilla) on ihmisille eri merkityksiä. Niistä puhutaan aniharvoin.
Onpa sinulla merkillinen käsitys erillisistä makuuhuoneista..
Moni ystävä on puhunut vaikeuksistaan nukkua miehensä kanssa eikä vähiten tämän kuorsaamisen tai vuorotyön/elämän rytmin vuoksi. Kun miehelle on ehdotettu erillisiä makuuhuoneita, suhtautuminen ollut tyyliä "ei, silloin alkaa avioeron lähtölaskenta". Miesten mielestä parisuhde on sitä että vaimon täytyy nukkua kuorsaavan miehensä vieressä. Yksikin ystävä herätti miehensä aina (siis monta kertaa yössä) kun heräsi kuorsaamiseen. Pitkän tönimisen jälkeen mies virkosi hetkeksi "älä töni, haluan nukkua" johon vaimo "NIIN MINÄKIN, ÄLÄ kuorsaa, käänny kyljelleen". Hetken päästä uusiksi. Ja uusiksi, ja uusiksi ja uusikisi... Voi kyllä sanoa, ettei paranna ollenkaan suhdetta ja tekee siitä sietämättömän, jos ei saa nukuttua (korvatulpat tietysti on silti aina käytössä).
Itsekin olen ehdottomasti kahden makuuhuoneen kannattaja, etenkin jos mies kuorsaa tai heiluu nukkuessaan ja unissaan mäiskii minua kuonoon yrittäen vallata koko sängyn, repii peittoani.
- Sheena
Ja kyllä se tosielämässä se viekkupaikka tulisi muutenkin arvioida ihan jokainen päivä.
Ihmisenhän tulee osoittaa hyvyytensä ja sopivuutensa ihan jokainen päivä.
Vanhoilla meriiteillä voi mennä sinne sohvalle nukkumaan, sinne häpeen nurkkaan:)
AV
Sheena on varsinainen pettämisasiamies 🤢
Juurisyy miksi olen sinkku ... miesten hölmö ja tarpeeton mustasukkaisuus. Tai no se on ainakin se viimeisin syy.
Just nyt esimerkiksi olen fiksannut eksälle DLL ja Visual C ongelmaa, eli siis käytännössä kirjoitellut viestejä ja selittänyt miten fiksata se. Asiassahan ei ole yhtään mitään syytä mustasukkaisuudelle, kyse on on vain tietokoneohjelmista. Joo okei, nyt kyseessä on eksä, mutta voisi olla ihan vaan kaverikin. Tyyppi ei ole täällä koneineen apua hakemassa, vaan todellakin ihan vaan kirjoitan ohjeita viesteinä. Vaan kyllä näistä aina mies saa päähänsä jonkin mustasukkaisuuskohtauksen.
Tuntee tarvetta. Moni on omistushaluinen joka haluaisi kertoa säännöt.
Et tee noin jos minua ärsyttää, et mene jos en halua, et katso jos on liian maskuliinista itseeni verrattuna? Tunnetko auttamisen iloa:)
AV
Tunnen ongelmien ratkaisemisen iloa. Varsinkin jos toinen on jo miettinyt kaikki ilmeiset jutut, niin ongelmasta voi oppia. Ihan sama kenen koneella se ongelma on.
Ja siis minua ei kukaan komentele. En minäkään toista komentele. Minä todellakin teen, jos haluan. Se, jos näpytän tietokonetta, ei vahingoita ketään. Jos mieli tekee, niin saa vaikka istua vieressä ja katsoa mitä teen, mutta komentelu ei onnistu. Minä myös todellakin menen, jos ei kyse ole mistään, mistä on mitään syytä olla mustasukkainen. Komentelu on siinäkin täysin turhaa. Ja on se nyt jumalauta, jos tietokoneet muka ovat jotenkin maskuliinisia. noin ajatteleva ihminen ei kestä mun työtänikään, että turha edes yrittää. 🤣
Ehkä hän on mustasukkainen sille omavaraisuudellesi, pärjäät ilman häntä.
Jopa paremmin mitä yhdessä. Sehän olisi miehelle alentava kokemus, joutuu pyytämään vieläpä apuasi. Ei siis pärjää ilman sinua?
AV
Ai kuka? Tällä hetkellä ei ole ketään joka natisisi. Vaan on ollut.
Jos tarkoitat eksääni, jota nyt olen auttanut, niin hän ei tee tästä ongelmaa. Hän ei ole mustasukkainen yksilö. Yksi niistä harvoista ei mustasukkaisista miehistä, joita olen tavannut.
Ja jos oikeasti kokee ongelmaksi, että tarvitsee apua, niin se nyt on naurettavaa. Jos miehisyys on noin heikoissa kantimissa, niin antaa olla sitten.
Ja tietysti pärjää ilmankin. Saattaa tietenkin joutua maksamaan jollakulle, että homma tulee hoidetuksi, mutta se on tietenkin mahdollista.
Voi harmittaa vain se ettei itse osaa?
Kuormittuneessa tilassa mies voi antaa väärän vaikutelman. Ei siis ole mustasukkainen, vaikka siltä joskus voi tuntua?
"Tyyppi ei ole täällä koneineen apua hakemassa, vaan todellakin ihan vaan kirjoitan ohjeita viesteinä. Vaan kyllä näistä aina mies saa päähänsä jonkin mustasukkaisuuskohtauksen. Tyyppi ei ole täällä koneineen apua hakemassa, vaan todellakin ihan vaan kirjoitan ohjeita viesteinä. Vaan kyllä näistä aina mies saa päähänsä jonkin mustasukkaisuuskohtauksen".
AV
Musta tuntuu, että sekoitat nyt asioita. Miksi mies olisi "mustasukkainen", jos autan häntä itseään? Eihän siinä ole mitään järkeä. En mene ikinä tuputtamaan apuani kenellekään, jos ei sitä erikseen pyydetä. Jos taas pyydetään, niin sitten on kyllä ihan totaalinen tampio mikäli alkaa avusta kiukutella.
Ongelma on se, jos auttaa jotakuta muuta. Vielä suurempi ongelma, jos auttaa ns. väärää henkilöä. Se on naurettavaa. Pitäisi ilmeisesti esittää auttavansa vaikka äitiä, mutta sehän nyt on vaan valehtelemiseen kannustamista. Siinä ei ole mitään järkeä. Eri juttu, jos viestittelisi jotain muuta ja muuten vaan tai jos tyyppi tosiaan tulisi sen koneensa kanssa kyläilemään. Pitäisikö ehkä laskuttaa avusta. Olisiko se sitten ok?
Ok, tulkitsin väärin tämän seuraavan mitä aikaisemmin kirjoitit.
""Tyyppi ei ole täällä koneineen apua hakemassa, vaan todellakin ihan vaan kirjoitan ohjeita viesteinä. Vaan kyllä näistä aina mies saa päähänsä jonkin mustasukkaisuuskohtauksen. Tyyppi ei ole täällä koneineen apua hakemassa, vaan todellakin ihan vaan kirjoitan ohjeita viesteinä. Vaan kyllä näistä aina mies saa päähänsä jonkin mustasukkaisuuskohtauksen"."
AV
Mitä ilmeisimmin. En mä tajua lainkaan miksi kukaan olisi "mustasukkainen" itse saamastaan avusta. Kuulostaa lievästi sekopäiseltä.
No juurikin juuri on se syy... Eiku hetko, vartus mä tsekkaan.. 🙄
Äääh enhän mä oo sinkku, menin joteki sekasin näitten aloitusten kanssa, voi ny pentele.. Sori vaan. 🤦🏼♂️
Voihan sitä mielessään olla sinkku, jopa perisuhteessa (parisuhde).
AV
Nokun en ole edes mielessäni kinkku. 🤷🏼♂️
Mään pois..
Kiitos osallistumisesta.
Ole hyvä. 😁
Vihaan toisia ihmisiä. Ei tämä mitään rakettitiedettä ole.
Viha on voimakas tunne. Voi sua. On varmaan raskasta kantaa kaikki se yksin. Vailla lohtua…
Ei se tarvi kuin hetki olla toisten ihmisten seurassa ja muistaa taas miksi keskenään on parempi. Aivan sama kuin television kanssa - sitä ilman voi olla vuosikaudet ja jossain vaiheessa alkaa miettimään jos kuitenkin... ei tarvi kuin käydä jossain katsomassa muutama minuutti mitä se televisio oikeasti tarjoaa ja ... vittu mitä paskaa.
Ihmiset niitä raskaita kantaa ovat. Heidän typeryyttään, heidän mielipiteitään ja heidän valintojaan ja niinkutsuttuja ongelmia ei vaan jaksa.
Saatana tarvi kuin yksi lause kirjoittaa nettiin ja joku on heti keksimässä jotain taustatarinaa ja draamaa. Aivan käsittämättömän älytöntä paskaa, eikö sinulla ole sitä omaa elämää elettävänä muka?
Oma sinkkuuteni on monen asian summa. Olin ensin pitkään yksin rankan eron ja sen jälkeisten tapahtumien takia ihan tarkoituksella. Sitten elämässäni tapahtui muutamien vuosien aikana paljon kaikenlaista isompaa muutosta, eikä oikein tullut sellaista hetkeä kun olisin kokenut, että olisin valmis parisuhteeseen tai, että parisuhteelle olisi edes tilaa.
Jossain vaiheessa aloin tuntea, etten varmaan enää koskaan tule olemaankaan parisuhteessa ja hyväksyin sen ajatuksen. Jokin kuitenkin muuttui ja tässä muutaman kuukauden ajan olen pitänyt mieltäni avoinna sille ajatukselle, että ehkä minäkin voin vielä löytää parisuhteen.
Jos minulle tärkeä haave olisi vuosia sitten toteutunut saattaisin olla ollut parisuhteessa jo useamman vuoden ajan. Kun voi vuosien ajan todella huonosti, kun vietiin ihmisarvo, ei työtä tehtävänä. Tuntui siltä, että tarkoituksellisesti haluttiin voivan yhä huonommin, taloudelliset vastoinkäymiset. En koskaan ymmärtänyt miksi niin toimittiin! Kiusaamiselta se kaikki tuntui. Kun näkee tiettyjä värejäkin, tuntuu että murskataan yhä huonovointisemmaksi. Ja yhä siellä töissäkin. Ihan kuin minulla ei olisi tunteita, että sietäisin sen kaiken yhä uudestaan. Apu ei koskaan tuntunut avulta, eikä tule koskaan tuntumaan, jos hiljaisuutt ei tule. Jos joudun menemään muihin tietyn alueen ryhmiin, se vain vahvistaa ahdistavien vuosien kokemuksia. Antaisin kaikki ne vuodet pois, jos se olisi mahdollista. Mitään sellaista ei olisi koskaan saanut aloittaa. Se uni huppupäisistä ihmisistä pitää yhä paikkansa, kun ihan vieraatkin ns. esittävät yhä.