Naisen pitää hyväksyä mies sellaisena kuin hän on ja sama toisinpäin.
Jotta voi alkaa olemaan yhdessä
Anonyymi-ap
1651107
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 165
Vanhimmat
Näinhän se pitäisi mennä. Tarkoitus parisuhteessa tai ystävyydessä on pitää hauskaa ja muovautua kenties yhdessä. Ei parisuhteeseen pidä edes lähteä sillä ajatuksella, että muovaanpa tuosta itselleni sopivan kumppanin.
Juu ei todellakaan tuolle muovaanpa. Tuhoon tuomittu tie. 👍
Naiset tykkää ottaa projektimiehen josta muovata mieleinen.
Ja si kun mies on muuttunu ni si se lempataan niiden naisten keskuudessa joiden jonka avulla olen itse tuon kokemuksen saanu ihan ei menny muuten täysin noin kohdallani tyttäreni äiti on se jonka kohdalla tuon opin mä rauhoitun liika kai jo odotusaikana mu se mikä häntä mussa kai lopulta kuitee vitutti hän ei saanu musta muokattua mieleistään vaikka kovasti sitä yritti yritti jopa lapsen avulla vielä kontrolloida sen jälkeen kun läksin kävelemään toki kysyin häneltä että kuinka vitussa luulit pystyväsi kontrolloimaan mua lapsen avulla ny kun ollaan erillään kun et pystyny siihen silloinkaan kun asuttiin saman katon alla kysymys johon en ole vielä tänäpäivänäkään saanut vastausta
Surullinen tarina, mutta ei pidä yleistää tuollaista kaikkiin naisiin. Kaikista ikävintä on se, jos lapsi joutuu riidan välineeksi.
Tunnen tapauksen, missä lapsen isä yritti manipuloida lastaan uskomaan, että kaikki palaa ennalleen ja äiti ja hän menevät uudelleen naimisiin. Lapsen äidin pakko varata aika perhekeskukseen, jotta ammattilaiset kertoivat miehelle, ettei lapsen psyyke kestä sellaista manipulointia.
Mitä tulee alkuperäiseen aloitukseen, niin en todellakaan halua alkaa kouluttaa ketään, enkä myöskään ryhdy parisuhteeseen, ellen kelpaa juuri tällaisena kuin olen.
Tiedän noita tapauksia ainakin yhden mu tietääkseni he eivät olleet naimisissa ja vanhinta lasta kyseinen mies ei olisi saanut puhuttua puolelleen vaikka olisi tehnyt mitä ja kahden muunkin osalta oli luultavammin omat haasteensa joilta osin isä itse pilasi oman mahdollisuutensa saada manipuloitua heitäkään puolelleen mu yritti kuitee ja näin ollen mitä luultavammin pilasi nekin välit lapsiinsa lopulta mu ehkä hän on tyytyväinen tietoon että pilasi itse mahdollisuutensa meidän aikuisten kun olisi hyvä muistaa että lapsi rakastaa vanhempaansa ehdoitta kun vanhempi vain osaa rakastaa lastaan ehdoitta se so taas millaisia lapsista tulee kun he ovat aikuisia on monen osatekijän yhteis summa
😋😋😋😍😍😍😍😋😋😋
❤️ Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17752307A
🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Sitten sellaisia sopivia ihmisiä ei ole olemassakaan. Jokaisessa ihmisessä on myös omat huonot puolensa, eikä niitä huonoja puolia tarvitse mitenkään kritiikittä vain hyväksyä. Jokainen parisuhteens hyvää toivova ihminen myös pyrkii muuttamaan niitä huonoja puoliaan ainakin vähän paremmiksi, jotta molemmilla olisi hyvä olla.
Kyllä jos toisesta todella välität niin hyväksyt ne huonommatkin puolet. Tottakai hyvässä ja välittävässä pariduhteessa pyritään hillitsemään huonompia puoliaan kun toisesta välität mutta se on itsestä lähtevää. Ei toinen voi vaatia niin että hyväksyn sut kyllä jos muutat tämän ja tämän. Se ei ole todellista välittämistä.🙂.
Sinä tietenkin saat hyväksyä. En minä sitä sinulta kiellä. Minusta taas niitä ei tietenkään tarvitse vain hyväksyä. En missään tapauksessa haluaisi toisen vain hiljaa sietävän huonoja puoliani, joita siis tiedän itsessäni olevan. Silloin kun ärsyttää, niin pitää sanoa, asiallisesti tietenkin. En voi pyrkiä muuttamaan asioita, jollen edes tiedä mikä toista ärsyttää. Minusta tuollainen huonojen juttujen hyväksyminen ei ole välittämistä, ei toisesta, eikä itsestä.
Ja kyllä, todellakin on asioita, joiden on pakko muuttua, jos minun kanssani parisuhteen haluaisi. Se muuttaako niitä, on tietenkin oma valinta, mutta niin se on minunkin puoleltani. Vaikka tykkäisin kuinka, niin on asioita, jotka ovat ehdoton ei.
No jokaisella on oma näkemyksensä.🙂. Tottakai pitää kertoa mikä toisessa ärsyttää ja keskustella. Mutta mun mielestä sen muutoksen ja halun muuttua pitää lähteä siitä ihmisestä itsestään koska hän välittää toisesta ei siitä että toinen vaatii tai pyytää muuttumaan.
Tietysti. Enkö mä tossa juuri sanonut, että "Se muuttaako niitä, on tietenkin oma valinta"? Muutos on vapaaehtoista ja sitä ei voi pakottaa. Vaan sekin on vapaaehtoista lähteekö parisuhteeseen ja/tai pysyykö siinä. Se, että toisen pitäisi sietään, jotain on myös vaatimus tai pyyntö. Se on ihan täysin samanlainen vaade, kuin muutoskin. Noiden välillä ei ole mitään eroa. Jos toinen vaikkapa juo liikaa, niin ei sitä todellakaan ole pakko vain hyväksyä. Tai jos toinen pettää tai ihan mitä tahansa. Juu, ei ole pakko sietää, vaikka kuinka välittäisi.
Ja kyllä, olen jättänyt alkamatta parisuhteeseen, vaikka toinen oli hyvin rakas, sillä en hyväksynyt toisen tapoja, eivätkä ne olisi muuttuneet. Olen myös eronnut, kun en enää voinut sietää toisen pahoja tapoja enää yhtään kauempaa, vaikka rakastin edelleen.
En lukenut tota sun viimeisintä viestiä ennenkuin kirjoitin tota.🙂. Ei ketään pidäkkään vaatia hyväksymään huonoja puoliaan vaan jos toinen välittää tarpeeksi niin se hyväksyy ne pyytämättäkin. Näin mä sen nään. Eikä mitään juomista tai pettämistä pidäkkään hyväksyä mutta jos toinen niin tekee se vain osoittaa että hän ei sinusta välitä tarpeeksi. Jos välittäisi hän ei niin tekisi.🙂.
Kuulostaa kovin kaksinaismoralistiselta, että pitää hyväksyä, mutta ei pidä hyväksyä. Että kun heittää ilmoille itsestäänselvyyden, kuten vaikka väkivallan, niin ei TIETENKÄÄN pidä hyväksyä ja että osoittaa välittämisen puutetta. Ja paskat, mitään huonoja puolia ei todellakaan tarvitse noin vain niellä, vaikka kuinka rakastaisi, eikä niiden hyväksyminen kerro mitään välittämisen tasosta. Muutoinhan se, joka antaa hakata, sehän se vasta välitääkin toisesta, välittää niin maan hirveästi, että antaa tappaa itsensä. Haloo!
Välittämistä on se, että haluaa toiselle hyvää. Siihen kuuluu myös itsensä kehittäminen ja myös se on välittämistä, että auttaa toista tajuamaan mitä olisi syytä kehittää. Tietenkin kaikella on rajansa ja natista voi täysin turhista pikkuasioistakin, eikä se ole lainkaan asiallista. On myös asiallisia tapoja sanoa ja asiattomia tapoja sanoa. Vaan huonojen juttujen hiljaa hyväksyminen ei todellakaan ole välittämistä. Se on välittämisen puutetta. Sekö kertoo rakkaudesta, että antaa vaikkapa lapsen itse päättää mitä tämä ikinä tahtoo. No ei tietenkään. Kyllä aikuisenkin ihmisen touhuissa ja tekemisissä jokin raja on, jonka jälkeen todellakin on syytä sanoa ja jopa vaatia muutosta.
Ei sä nyt vaan et edes halua nähdä mun pointtia. Mutta ei se mitään meillä on vaan niin eriävät mielipiteet ja kannat katsoa asiaa että ei me tulla pääsemään yhteisymmärrykseen vielä ens vuonnakaan.😄. Ja sekin on ihan ok. Kumpikin on varmasti elämässään hyvin onnellinen kunhan toteuttaa sitä omaa näkemystään asiasta.🙂.
Näen, mutta olen toaalisne eri mieltä. Huono tavan sietäminen ei kerro mitään rakastamisen tasosta. Oletan, että meillä luultavasti HYVIN erilainen käsitys siitä mitä ovat "huonot puolet". Sinulle ne luultavasti ovat paljon pienempiä juttuja kuin minulle, ainakin toivon niin sinun itsesi takia.
Ja jos katot tätä ketjua niin ainakin täällä sun mielipide on vähemmistössä mutta ei se tietystikkään tarkoita että se olisi yhtään sen huonompi tai vähäisempi vaan vain sitä että useampi on sun kanssasi erimieltä asiasta.🙂.
Oletatko sillä olevan jotakin väliä mitän mieltä joku "enemmistö" on? Valtaosa ihmisistä nyt muutenkin on täysiä idiootteja.
Mä en tarkoitakaan mitään huonoja tapoja vaan sitä millainen ihminen on ihmisenä. Ei kukaan pysty olemaan kovin kauaa onnellinen jos joutuu esittämään jotain roolia ja olemaan ihmisenä jotain muuta kuin oikeasti on.🙂.
Niin mutta mä tarkoitankin sitä millainen ihminen on ihmisenä sisimmältään en mitään huonoja tapoja tai käytöstä mitä voi muuttaa. Mutta sitä et pysty ainakaan kovin pitkäksi aikaa muuttamaan tai elämään onnellisena kovin kauaa jos et voi olla oma itsesi sellainen ihminen kuin sisimmältäsi olet.🙂.
En mutta he ymmärtävät mitä mä tarkoitan sä et sitä tunnu ymmärtävän tai haluavan ymmärtää joten meidän on vaan tyydyttävä olemaan erimieltä asiasta. Se kun tuskin tulee muuttumaan ainakaan kovin nopeasti.🙂.
En ole samaa mieltä tuostakaan. Jos ihmisessä on kehitettävää niin kehityksen auttaminen on välittämistä, ei kehitystarpeen huomioimatta jättäminen. Jos on vaikkapa jumalattoman äkkipikainen tapaus, niin todellakin on syytä kehittää kärsivällisyyttään ja siitä on syytä sanoa. Esimerkiksi itse olen joissain tilanteissa tuota, vaikkakin nykyään monin verroin vähemmän kuin aikaisemmin. Vaan todellakin en missään tapauksessa haluaisi toisen vain sietävän, jos kokisi minut edelleen liian nopeasti "kiihtyväksi". Mä hermostun harvoin, mutta jos sitten mennään nollasta sataan sekunneissa ja vaikka sieltä tullaan ihan yhtä nopeasti alaskin, niin se ei ole asia, jota olisi syytä vain sietää, vaan minulle saa ja on syytä sanoa. Minä en suoraan sanottuna paljoa arvoistaisi ihmistä, joka vaan kärvistelee.
Se, että en ymmärtäisi, on sinun tulkintasi. Sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Etpä tunnu sinä tajuavan yhtään sen enempää minun sanomisistani.
Ja sori, mutta on varsin koomista alkaa itse ensiksi toiselle vastaamaan ja sitten hetken päästä selitellä, että "minähän puhun ihan eri asiasta". No voi voi, miksi olet sitten alunperinkään alkanut juuri minulle kirjoittamaan, kun me kerta "puhumme aivan eri asiasta". Suorastaan nerokasta taas ... vaiko ehkä sittenkin ihan vaan trollaamista. 🤪
Taas sä et ymmärrä sitä mun pointtia.🙂. Meidän on nyt vain tyydyttävä olemaan erimieltä asioista sille ei vaan mahda mitään.🙂.
Ei mutta si taas kun itse tietää millaisen ihmisen lähellä ei itse halua olla ja toinen siitä huolimatta haluaisi kanssasi siltikin olla ni kummanko tässä tapauksessa pitäisi muuttua
Niin siksipä meidän onkin tyydyttävä olemaan erimieltä kun ei ymmärretä toisiamme.🙂. Eikä siinä ole mitään väärää tai pahaa ihmiset nyt vaan on erilaisia ja ymmärtävät ja näkevät asiat eritavalla.
Ei eikä toiselle kaikesta huolimatta useinkaan halua toivo mitään pahaa jos jostakusta välittää oikeasti haluaa tätä auttaa olemaan paras mahdollinen versio itsestään
Niin niin, sehän se on se tyypillinen "selitys". Eiköhän se ymmärryskyvyn ongelma ole nyt ihan siellä päässä ja täysin turha yrittää lykätä omia ymmärrysongelmiasi tähän suuntaan.
Kaikella on tietysti rajansa ja on olemassa myös tyhjänaikaista nillittämistä, mutta periaatteessa juuri noin. Välittäminen ei ole ilmeisten ongelmien väheksymistä.
No syytonhän mitä siihen olen, että olet alkanut mulle kirjoittelmaan "jostain ihan muusta" ja "se et nyt vaan tajua". Ei sekään järin suurta ymmärryskykyä osoita, että kahdenkymmenen viestin jälkeen "yhtäkkiä" tajuaa "puhuvansa jostain ihan muusta". 🤣
Ei ennemminkin sä sitä trollaamista yrität ja haastaa riitaa mutta yksin on hankala riidellä. Sulla on oikeus olla sitä mieltä mitä sä olet ja nähdä asiat aivan kuten haluat aivan kuten mullakin. Ja mä olen puhunut kokoajan samasta asiasta mähän olen yrittänyt sulle sanoo että et ymmärrä mitä mä tarkoitan tai sitten mä en sitä sulle ole kykenevä niin selittämään että ymmärtäisit.🙂.
Ai minäkö tässä olen alkanut itselleni kirjoitella puhuen "jostain ihan muusta". No sovitaan nyt sitten vaikka niin. 🙄
Jep, yritä vaan väittää etten ymmärrä, kun et itse ole koko aikana ymmärtänyt. Jeesus mikä urpo.
Tässäpä kävikin ilmi asia, jota sinun olisi ehdottomasti syytä kehittää ... järki.
En osaa sanoo kumman pitäisi mutta en kovin pitkää yhteistä taivalta povais mutta kai sitä ihmeellisempiäkin asioita on tapahtunut. Mutta miksi joku haluaisi jonkun kanssa yhteen jos ei halua olla sellaisen ihmisen lähellä.🙂.
Ei se ole selitys vaan totuus. Mä voin ihan hyvin ottaa niskoilleni sen että en kykene asiaa ja pointtiani sulle niin selittämään että sen ymmärtäisit. Se voidaan ihan hyvin laskee mun vajavaisuuksiini.🙂.
No jospa siinä ihmisessä on vaikka se jokin vika, joka olisi syytä muuttaa, jotta tekisi mieli olla lähellä.
Juu juu ja pitäähän sitä uskoa kaikki mitä selitetään.
Sekin tosin on mahdollista, että tajusin sen jo sata vietiä sitten, mutta sinä et vain tajua, että tajusin jo aikaa sitten. Et tajua ja et tajua, kuka tajuaa ja kuka ei, sepä vasta pulma.
Tajuaminen ei ainakaan minun maailmassani ole synonyymi mielensä muuttamiselle ja samaa mieltä olemiselle.
Mä olen kyllä kokoajan puhunut samasta asiasta mutta myös mun ymmärryskyvyssäni on puutteita en sitäkään epäile.😄.
No ehkä et voin ottaa myös sen piikkiini. Olen hyvin pahoillani jos tuotin pahaa mieltä. Se nyt ei kuitenkaan aidosti ollut tarkoitus.🙂.
Ei minulla ole paha mieli. Olen enemmän huvittunut kuin pahoillani, eikä sitä tarvitse pyytää anteeksi.
Kyseessä taitaa olla molemminpuolinen ymmärtämättömyys. Ja voin hyvin olla urpokin jos siitä parempi mieli tulee. Ei se mua haittaa tai mun elämää kaada. 🙂.
Ehkä. Sitä aina kehittää yritänkin. Onneksi on kuitenkin niitäkin ketkä mua fiksuna ja mukavanakin pitää. Kaikki ei vaan voi tykätä eikä kaikkia voi miellyttää.🙂.
Niin se kait sitten on kiinni siitä mikä se vika on ja onko se sellainen mitä muuttaa voi.🤷🙂. Ihmisen sisintä ja sitä millainen ihminen on voi olla vaikea muuttaa eikä sellaista mun mielestä kuten jos ketjua oot seurannu niin pitäisi toiselta vaatia vaan jos vika on sellainen että ei halua lähellä olla niin silloin ehkä pitää vaan hyväksyä että teitä nyt ei sitten ole yhteen tarkoitettu. Kaikki tietysti tekee miten parhaimmaksi näkee ja kokee.🙂.
Ei tarvi uskoa ei kukaan pakota mutta niin se vaan on.🙂. Ei se siitä muutu uskotaanko sitä vai ei.
Kuulostaa hyvin monimutkaiselta joo.😄. Et sä ainakaan millään tapaa osoittanut että olisit ymmärtänyt. Eikä sillä loppujenlopuksi ole merkitystä. Susta tuntuu että ymmärsit ja että mä en sitä ymmärrä ja musta tuntuu että et ymmärtänyt mutta luulet ymmärtäneesi. Lopputuloksena on vaan iso sotku missä kumpikaan ei ymmärrä yhtään mitään mistään. Tai siltä se musta tuntuu.😄. Sulla on hyvinkin eriävä mielipide tähänkin todennäköisesti mokä on ihan ok kun ei meidän aaltopituudet vaan millään tunnu kohtaavan.🙂.
Ei se munkaan maailmassa mun mielestä ole.🙂. Ei tarvitse muuttaa mieltään ja olla samaamieltä. Ymmärtämisensä voi näyttää ja kertoa muutenkin.
No hyvä mulle tulee hyvä mieli siitä että sä et pahoittanut mieltäsi.🙂.
Kun en ole samaa mieltä niin en ole. Ei se sillä tajuamisella mihinkään muutu.
Mä sanoin sen jo tuolla kauan aikaa sitten, että meillä on mitä ilmeisimmin täysin erilainen käsitys minkä suuruusluokan asioista puhutaan ja sinä selvästi puhut huomattavasti pienemmistä ongelmista kuin minä. Tai kuten sanoin, niin ainakin mä toivon niin, ihan jo sinun itsesi takia.
Ei. Ei muutu. Kato löydettiinhän me jotain mistä ollaan samaa mieltä.🙂. Harmi vaan et mun pitää heti mennä kun pitäis nousta 5 aikaan niin täytyy painua nukkumattia morjenstamaan. Hyvää jatkoa sulle ja hyvää yötä!😊. Ehkä me täällä vielä törmätään ja voidaan taas hiukan kinastella.🙂.
Toisen hyväksyy myöskin vikoineen ja puutteineen jos tätä aidosti rakastaa
Tiedät kenties mitä elämääsi kaipaat ja mitä et
Jos toinen vaatii niin on toisellakin oikeus vaatia eikö se kuulu osana yhteisiin yhdessä laadittuihin sääntöihin vaikkakaan parisuhteessa ei mielestäni tulisi olla sääntöjä vaan molemmin puoleinen kunnioitus toinen toista kohtaan
Näin mäkin sen näkisin.🙂. Siitä oli eilen kyllä eriäviäkin mielipiteitä olemassa.😄. Jos ketjua olet lukenut.🙂.
Toisinaan lapsenkin on hyvä antaa itsenäisesti oppia kantapään kautta jos ei ole uskonut vanhempansa varoitusta niin lapsi saattaa jopa oppis sen että toisinaan vähintäänkin olisi hyvä uskoa vanhempaansa että aina se kantapääkään kautta oppiminen ei ole välttämätöntä mu monelle vanhemmalle muodostuu haasteeksi perustella lapselleen miksi kieltää tältä jotain tai miksi ei tykkää että lapsi tekee jotain
Sulla ei oikein ole mitään mielipidettä noissa sun kirjoituksissa sä enämpi vain myötäilet ja vaikuttaa niin kuin yrittäisit hakea hyväksyntää omille toimillesi mu onnea yritykseen
Sehän se pointti mun mielestä on että jos toisesta todella välität ja haluat hyvää niin et vaadi häneltä mitään vaan hyväksyt hänet sellaisena ihmisenä kuin hän on.🙂.
Aa sä yrität hakea enemmistön hyväksyntää mitä koit itse hyötyväsi siitä mitenkä se sua ihmisenä kasvattaa että yrität kuulua enemmistöön etkö ole osannut etsiä omaa polkua elämässäsi miten kuvittelit mitään saavuttavasi kopiomalla jonkun toisen elämää kuinka luulit olevasi ainutlaatuinen kopiomalla muita mä olen mieluiten ainoa laatuani oman tieni kulkija kenties jopa mieluimmin yksinäinen susi kui lammas joka ei uskalla edes ottaa vastuuta itse omasta elämästään
Osaatko yhtään tämän oman kirjoituksesi perusteella arvioida miksi et ole onnellinen
Se on sun näkemys asiasta mä vaan enemminkin en suostu riitelemään asiasta mistä kummallakin voi olla aivan yhtä oikea näkemys.🙂.
Tiedätkö tämän noin varmaksi omasta kokemuksestasi
Kummanko sen si tulisi mielestäsi olla hän taipuu sinun mielipiteeseesi vai sinä hänen hoksasitko edes kenties että hän yritti haastaa sinua ehkä edes jollain tavalla fiksuun keskusteluun
Sä et tiedä mun elämäni polusta yhtään mitään.😄. Ja jos tietäisit olisit ihan hissukseen. Enkä mä hae kenenkään hyväksyntää kun en sitä tarvii. Kunhan huomautin että myös muilla on siitä toisesta kannasta eriäviä mielipiteitä. Mutta noista nyt on aivan turha vääntää muutenkaan kun jokainen kokee asian omalla tavallaan ja toimii kuten oikeaksi tuntee.🙂.
Tuo on vain puoli joka saa ihmiset säikähtämään mutta itsehillintää harjoittamalla tavalla tai toisella tuokin on kohtuu helposti hallintaasi saatavilla oleva asia ja jos tuntuu että meinaa mennä pinna poistuu hetkeksi paikalta ja kun on rauhoittunu palaa kertomaan miksi meni niin tunteisiin niin oppii käsittelemään niitä tunteitaan ehkä helpommin kui yksin mä tosin olen opetellu hallitsemaan omia tunteitani yksin ja siksi on toisinaan ollu todella tiukkoja hetkiä oman itsensä kanssa ja sen ymmärtämisen kanssa mistä mikäkin johtuu
Mistä päättelet että mä en olisi onnellinen.😄. Vaikka mä kumppania etsinkin ja koen joskus yksinäisyyttä ei tarkoita ettenkö olisi onnellinen varsinkin kun vertaa elämään mitä ennen elin. Siihen verrattuna mä olen ihan super hyper onnellinen.😄.
No selitäpä pointtisi yksityiskohtaisesti niin nähdään ymmärrätkö itsekään pointtiasi
Osittain siitäkin vaikkakaan en tälläisestä yhteyksistä.🙂.
Kummankaan ei tarvitse taipua toisen mielipiteeseen koska kumpikin kokee asian omalla tavallaan. Ei tuo kovin fiksulta keskustelu tavalta musta vaikuttanut mutta jokainen tavallaan.🙂.
Luetun ymmärtäminen et ymmärtänyt kysymystäni ainakaan niin kuin sen olin itse tarkoittanut lue tarkkaan ja sisäistä ehkä ymmärrät mitä kysymykselläni tarkoitan tai si et ymmärrä
Tietenkin. Jokaiselle on oikeus vaatia mitä kokee oleelliseksi ja jokaisella on myös oikeus todeta, että ei tule kesää. Se nimenomaan on minusta kunnioitusta toisiaan kohtaan, kun sanotaan asiat suoraan.
Sä voit lukea sen tosta ketjusta ja jos et ymmärrä niin en mä sitä sullekaan ole kykenevä selittämään.😄.
Toisinaan ja toisinaan ja elämä on kato vähän silleen komsi komsa.
Kiistelet sitten ihan eri ihmisen kanssa, kuin jonka kanssa eilen juttelit. Ihan siis vaan ilmoitus, ettet vaan luule samaksi tyypiksi.
Jos en sitä tuolloin ymmärtänyt niin tuskin sitä nytkään sen paremmin ymmärrän. Eikä mun välttämättä tarvikaan mä oon ihan tyytyväinen vaikka en ymmärtäiskään.😄.
Se joka ei halua olla tietynlaisen ihmisen lähellä ymmärtää kyllä itse pysyä tämän luota pois mu jos kun se ihminen silti haluaa olla sen kanssa joka ei hänen kaltaistaan halua lähelle niin silloi kumman olisi syytä muuttua oliko nyt niin että ymmärrät mitä tarkoitan
Joo kyllä niitä eriäviä mielipiteitä muillakin on. Sehän tästä maailmasta mielenkiintoisen tekeekin kun kaikki ei ole samaa mieltä.🙂. Tässä nimenomaisessa asiassa vaan voi olla monta eriävää näkemystä ja kaikki olla yhtä oikein.
No sellaisen kuka haluaa jonkun lähellä kuka häntä lähelle ei halua pitää vaan ymmärtää että ei voi tuppautua sellaisen elämään kuka sitä ei halua. En tiedä pitääkö siinä kenenkään ihmisenä muuttua mutta sen lähelle tuppautujan on vain elämän realiteetit hyväksyttävä halusi tai ei. Toivottavasti nyt sitten meni edes lähellä oikein.😄. Tai sitten mä en todellakaan vaan ymmärrä.🙂.
"etkö ole osannut etsiä omaa polkua elämässäsi miten kuvittelit mitään saavuttavasi kopiomalla jonkun toisen elämää kuinka luulit olevasi ainutlaatuinen kopiomalla muita "
Kuulostaa ihan sinun tarinaltasi. Vai mitä Mr.D? Ne padat ja kattilat...
Totta kai on huonoja puolia ihmisissä myös, mutta on myös ihmisiä, jotka pystyvät olemaan asiallisia ja kunnioittavia toisia kohtaan kaikissa tilanteissa. Eihän ihmiseltä oikein muuta vaaditakaan. Täytyy myös muistaa, että sekin on kunnioittamista, ettei mene kahden ihmisen väliin, vaikka vähän ihastuisikin. Eikä kaikilla kovin pahoja salaisuuksiakaan ole tunnolla, esim, että olisi ollut paljon irtosuhteita jne. Voimia!
Juu-u, aikalailla kyllä. On ainakin helpompaa, kun voi aidosti tykätä ja viihtyä toisen seurassa ilman mitään teeskentelyä.
Just niin. Saakelin rumat akat lopettakaa nyt nirsoilu. Moni ruma ätmi haluaa naisen ja parisuhteen ja lapsia joten teidän pitä kelpuuttaa ruma mies.
Voi voi miksi pitäisi hyväksyä ihan kuka tahansa ethän itsekään tee niin
Kule olenko nyt tehnyt 1 vuoden sisällä väärin.Kun mieheni kuoli 1v.sitten.Annoin pakit humalaiselle lihavalle miehelle 72v jolla iso vatsa kun ei huolehdi kehosta.Pitäisikö selainen mies hyväksy ja alkaa serustelee? Toiselle humalaiselle miehelle,joka on kuin kuolema ,sentään käy töissä 58v. Ollut kanssa akaton vissin jo 22v?Kaljassa lähestyy ja haisee tupakalle.Taas olen V-mäinen ämmä kun miehiä torjun.Paras on kuin ilmapallo 66v. pyörällä liikuu ja metsästää naisia kävelytiet- Alka puhuttelee ,ei seksiä saanut 10 v, Huikan ottaa pullostaan ja taas annan pakoit. Kyllä me naiset sitten olemme ihan turhaan vai nirsoja? Terv.aikuinen nainen Helsinki.oka ei käytä alkoholia,ei alkoholia,ei mitän päihdyttäviä muita huumeita.
Et ole tehnyt väärin.🙂.
Se on monella meistä miehistä niin kui monella naisellakin on helpompi arvostella toista kun ei osata omaa käytöstä tarkastella itse ulkopuolisen silmin
Tuo on monilla ihmisillä ongelmana. siksi on ehdottomasti asiallista sanoa kun sanottavaa, molemmin puolin. Asiallinen sanominen ja asiallinen kritiikki on aina ok. Tai ainakin sen olisi syytä olla ja se kertoo välittämisestä. Se kertoo siitä, että yrittää saada asiat toimimaan ja välittää riittävästi sanoakseen ja yrittääkseen.
Mitä sen toisen pitäisi sitten tehdä? Miten kritiikkiin parisuhteessa vastataan oikein? Suhde on kahden kauppa.
Ei mitään. Mitään ei pidä, eikä ole pakko tehdä. Tekeminen ja asioiden muuttaminen on vapaaehtoista. Myös parisuhteeseen jääminen on molemmin puolin vapaaehtoista. Kritiikin joko osaa ottaa vastaan tai sitten ei osaa ja jokainen päättää itse mitä saamillaan tiedoilla tekee. Jos kyseessä on aito ongelma ja toisesta oikeasti välittää, niin tilanteen tietenkin pyrkii korjaamaan. Tämä toimii molempiin suuntiin. Se joustaa, jolle asia on vähemään tärkeä. Jos asia on molemmille yhtä tärkeä, mutta vastakkainen, niin sittenhän se luultavasti loppuu siihen.
Se joustaa, jolle asia on vähemään tärkeä. Jos asia on molemmille yhtä tärkeä, mutta vastakkainen, niin sittenhän se luultavasti loppuu siihen.
Onko sulle käynyt noin?
En ole vielä törmännyt asiaan, joka olisi molemmille yhtä tärkeä. Vaan sellaisiin moni liitto lopulta hajoaa ja loppuu.
Mulle tulee mieleen montakin, esimerkiksi arvot, elämäntavat, suhtautuminen tavaraan, lemmikkieläimiin, ystäviin, autoiluun... esimerkiks
No sä olet sitten elämässäsi törmännyt tollasiin ongelmiin. Minä en. Noista on aina oltu pitkälti samaa mieltä, niin ei ole tarvinut kenenkään joustaa.
No mitäs sitten? Asumismuoto, raha, radiokanavat, musiikki?
Tosin itselleni esim. lemmikit ovat periaatteessa ihan sama, kunhan koiristani aika jättää. Mulla ei ole aikomusta enää lemmikkejä ottaa, mutta en mä lähde siitä kiistelemään, jos toinen haluaa. Autoilu on myös mulle tuota samaa ihan sama kategoriaa. Mulla on auto, mutta kun sen liisisopimus loppuu, niin tarkastelen asiaa uudelleen. Jos ei autolle ole enää tarvetta, niin en uusi sopimusta. Toisen autoilu on mulle yksi lysti. Suhtautuminen tavaraan pitkälti ihan sama. Missän romukaupassa en suostu asumaan, mutta sinällään mulle on yksi lysti mihin toinen "ylimääräiset" rahansa käyttää. Elämäntavat, niissäkin on paljo sellaista, joka on mulle kategoriaa yksi lysti, Että joo, enpä mä noista sun aiheistas oikein riitaa saisi aikaiseksi.
Johan mä kai sanoin, että en ole vielä itse törmännyt mihinkään sellaiseen, josta molemmilla olisi ollut yhtä voimakkaat vastakkaiset mielipiteet.
Koska usein riitely esimerkiksi kotitöistä on vain maskia jollekin isommalle näkemyserolle on sitä turha mainita. Mua kiinnostaa parit jotka ajattelee asioista eri tavalla ja silti tykkää toisistaan lopunelämää
Toinen haluaa etelään toinen kaupunkiin lomalle?
Kaksi eri lomaa, tai molemmat lomailee erikseen tai sellanen kaupunki, jossa on molempia tai molemmat mahdollisuudet riittävän lähekkäin ja aika jaetaan puolet ja puolet. Onhan noita vaihtoehtoja.
Itselleni oikeastaan ainoita ehdottomia ovat omaan itsemääräämisoikeuteen liittyvät asiat, oikeus päättää omasta elämästään jne. Ei ole koskaan osunut kohdalle sellaista yksilöä, joka olisi niihin yrittänyt puuttua.
Tuo on mun mielestä yks tärkeimpiä asioita onnistuneelle parisuhteelle.🙂.
Kuka muuten aloittaisi parisuhteen? Itsestäänselvyyshän tuo on.
Ja toisinpäin, selvähän se.
Hyväksyminen on helppoa, sietäminen onkin jo vähän vaikeampi juttu.
Ja yhdessä si kasvaa taas samaan suuntaan eikä yhdessä erisuuntiin
Mitään ei tarvitse hyväksyä lähetään siitä
Juuri näin, esimerkiksi sellaisia jotka luennoi oikeinkin kattavasti sekä määrätietoisesti täysin tuntemattomalle ihmiselle että mitä kaikkea hän ei hyväksy tai jotka on valmiita rälläämään toiselta kaiken infrastruktuurin oman kiinnostuksensa vai oliko se nyt ”pragmaattisuutensa” vuoksi
Ei mua ainakaan ole mikään pakko hyväksyä sellaisena kuin olen. Kyllä minussa on paljon sellaista, joka nyt ei ihan hirveän positiivista parisuhteen kannalta ole. Jos asia ärsyttää, niin rohkeasti sanomaan vaan, kunhan sanoo asiallisesti. Sitten keskustellaan ja mietitään, että mitä sille voisi tehdä tai voiko tehdä. Kaikkelle ei varmaankaan ole mitään tehtävissä ja osalle asioista en halua tehdä mitään, mutta kyllä niitäkin on, joita olen valmis työstämään ja joita olen jo muutenkin yrittämässä parantaa.
SAMA! Ihanaa, että joku muukin tajuaa, ettei suinkaan ole ihmisenä täydellinen ja valmis. Aina on varaa miettiä, voisiko asioita muuttaa.
Tokihan se noinkin on, vaan itse en enää jaksaisi lähteä suhteisiin missä toisesta tarbii kouluttaa sopivanlainen kumppani, jota sitä jaksaa ja sietää katsella.
Mielummin valmiiksi niin sopivanlainen, ettei pikkujutut häiritse eikä vaadi toimenpiteitä.
Sekin on valinta. Ei kai kenenkään ole mikään pakko enää yhteenkään parisuhteeseen lähteä? Ei ole pakko, vaikka joku kuinka sellaista haluaisi. 🙂
Ja siis tietysti sekin riippuu ihmisestä, että onko edes olemassa sellaisia pikkujuttuja, jotka häiritsisivät. Mä en nyt oikein meinaa keksiä mitään sellaista, joka olisi aidosti pientä ja joka mua häiritsisi. Mitä nyt ihmisten yleisiä parisuhderiitojen aiheita kuuntelee, niin olen yleensä ihan "H. Moilasena", että anteeksi kuinka ja miten tuosta saa riidan aikaiseksi.
Näinhän se on. Toisinaan ihmettelen pareja, jotka jaksaa mähistä ja vääntää toisiaan uuteen muottiin. Omat vanhempani ovat esimerkkinä tuosta mainio, miten tehdään tappelemalla ja vuosikausia vänkäämällä kumppanista jitenkuten käypä. Siedettävä ei aina vielläkään.
En tosiaan halua itse sellaista taistelutanner suhdetta. 😄
Juu, sekin vaikuttaa kyllä. Välillä näkee pareja ja kuulee joista oikeasti miettii, että mitenhän nuokin yhdessä edes on. Näyttää niin jumalattoman vaikeelle kaikki tehdä yhtään sovussa.
Ja näin jälkeenpäin on ihmetellyt sitäkin miten vääränlaisien luonteiden ja tyyppien kanssa sitä on edes yrittänyt joskus parisuhdetta muodostaa. Ei jumslsuta. 😂
On ollut pöljän vikaa itessäkin sen verran, että vaikeuttanut vasiten omaa elämäänsä väärällä seuralla. 😅
Mulla esimerkiksi on monta ystävää, joiden vakio valituksenaihe on kotitöiden jako, että kun toinen ei osallistu jne. Siis se ihan tavallinen ja mä en oikeasti kykene tajuamaan miten siitä voi saada riidan aikaiseksi ja miten kukaan jaksaa sen aiheen kanssa vuosikausia vääntää. En tajua, olen varmaan tyhmä. Jos mua alkaisi vituttaa, että tekisin yksin kotitöitä, niin sitten en enää tee niitä ja ongelma on ratkaistu. Sitten eletään siinä paskassa, kunnes sen toisen osapuolen perse liikahtaa ja sotku hoituu. Siis olen ihan aidosti toiminut näin ja se tehosi kyllä.
Juu. Ihmisillä on erilaiset siisteyskäsityksetkin ja ne monasti sotii vastakkain. Toinen tykkää hirmu siististä tip top ja toinen vitut viis veisaa, kunhan jotenkin sekaan mahtuu.
Itellä palaa kyllä käämit, jos ei pyytäenkään saa jeesiä. Se on jo vittumaisuuden merkki.
Siihenkin tympääntyy, jos tarvitsee aina pyytää. Ja siis rehellisesti eihän sekään nyt ihan ok ole, että toisen pitäisi heti hypätä auttamaan, kun minä sitä pyydän. Eri juttu jos on yhdessä sovittu, että koska hoidetaan, mutta en mä osaa ajatella niin, että kun minä sanon niin sillon pitää liikkua. Ärsyttäähän se, jos itse haluat tehdä jonkun aisn nyt ja toinen taas jossain toisessa hetkessä, mutta kumman hetki nyt sitten on "se oikea"?
Juu. Mutta tarkoitan sellaista, että toisen on pitänyt joku asia jo pitkään hoitaa ja lopulta kun pyydät, että tekisitkö nyt jo viimein sen asian kuntoon ja ei eväkään liiku. Niin silloin mua sieppaa myönnän.
Työkaverikin laiminlöisi töitään, niin kyllä se vaan vituttaa töissä kuten parisuhteessakin.
Tietysti jos on tilanne päällä, että en repeä itse johonkin ja akuutti juttu siellä ja täällä ja pyydän apua. Enkä saa niin huomautan kyllä.
Vaikka ruoka palaa uuniin ja olen paikkaamassa just lapsen haavoja asfalttiin tutustumisen myöstä ja pyydän jeesiä, että nappaatko ruoan pois ujnista, mä paikkaan juuri nyt lasta täällä. Ja ei jeesaa, ruoka palaa uuniin, niin vittuilen aivan varmasti ja kunnolla. Että syö se palanut paska keskenäsi, kerran et viitti ton vertaa auttaa. Tilannetajua on oltava auttamisessakin.
Ehkä ja kyllä mä sen tajuan, että tuollainen varmasti v.tuttaisi. Vaan kun mä en ole ihmisenä sellainen, että mä lähtisin tollaseen. Jos noin kävisi, niin muksuille (ja ehkä itselleni) olisi ostettuna einesannokset ja toinen saisi itse hoitaa ruokansa, kunnes viesti menisi perille. Mä olen astetta veemäisempi tapaus, enkä todellakaan ala tapella ja kiistellä. Se ei vain kuulu mun luonteelleni. Mä vaan kirjaimellisesti lopetan tkekmästä, enkä natise vuosikausia kuten muutamat ystäväni tekevät. En tosiaan kykene tajuamaan sitä.
Vaan kun ne vahingot ei tuu kello kaulassa. Ruoka tehty, laitettu uuniin ja muksu linkuttaa verissään ovesta sisään, rypäsin fillarilla.
Eineksiä ei varmuuden vuoksi mulla ainakaan ole. Joten joutuisin tekemään jotain uutta ruokaa tai tilaamaan pikaruokaa kotiin. Kauppakaan ei ole kävelymatkan päässä.
Ja mä taasen tekisin kerrasta selväksi, että katokkin vittu, että oli viimeinen kerta kun heittäydyt kyrväksi tälläsessä tilanteessa.
No. En ole vielä onneksi törmännyt lapsessani haavaan, josta hän hektessä kuivaksi vuotaisi. Vielä olen ehtinyt tarpeen vaatiessa ruoan uunista pois ottamaan, vaikka lapsi huutaisi kuin syötäväkin. Vaan kuten sanottu, niin tajuan kyllä tuon voivan vituttaa. Jos olisin itse tuossa tilanteessa, niin luultavasti kantaisin sen vertavuotavan lapsen isälleen ja kävelisin pois. Vaan kuten todettu, niin minä olen veemäinen yksilö, kun sille päälle satun.
Sinä olet erilainen. Mä en riitele, mutta takaan pointin tulevan kyllä lopulta selväksi.
Mulle on muutamankin kerran todettu, että kun minä olen hiljaa, niin silloin kannattaa olla huolissaan. 😂
Nojuu. Ei ole meilläkään näin käynyt, mutta tiedän perheen missä tuo on arkipäivää.
Jättäisin ukon, joka on niin vihkiytynyt itteensä ettei jeesaa perhettään, kun apua tarvitaan. Ei mitään tempouja tarvita, olkoon yksinään.
En mäkään riitele, mä ilmoitan. Ja sen on hyvä mennä kerrasta perille.
Okei.
Sinä ilmaiset sen noin, joku toinen ehkä toisin. Mä taas en jaksa vaivautua ilmottelemaan itsestäänselvyyksistä. Sellaiset pitää osata sanomattakin.
Koska niin kauna kun mä jaksan sano, niin en ole vielä saanut tarpeekseni. Sitten kun olen saanut tarpeekseni, niin en mä enää mitään vaivaudu sanomaan. Kuten sanottu, niin ollaan sitten vaikka siivoamatta seuraava vuosi. Sama se mulle ja halutessani kestän kyllä vaikka vain piruuttani.
Nojuu. Onneksi ei tarvi tuota ilmaisutyyliä käyttää. Mutta kaihtamatta käytän, kun rajani tulee vastaan ja sen ylitys tietää että tiet erkaantuu sen jälkeen.
Sulla onkin pitempi pinna kun mulla sitten. Mä eroisin ihmisestä joka ei opi mitään hölmöilystään.
On, jos edelleen siitä ihmisestä kuitenkin välitän. Jos taas en välitä, niin sitten vain poistun. En mä enää siinä kohtaa ala selitellä miksi olen lähdössä.
Jeps. 👍
Mun välittäminen hiipuu hiipumistaan, jos huomaan toisen olevan nuiva ja itsekäs, tyhmä ja liian vaikea. Loppuu hyvin pian tykkääminen.
Mä en ole noin jyrkkä tuomitsemaan.
Mä olen nykyään. Paskat kokemukset vaikuttaa.
No, mulle ei ole edes mahdollista niin paskoja kokemuksia tulla, että muuttuisin noin jyrkäksi. Kun ei kerta ole vielä käynyt, niin se ei vain sovi luonteeseeni. Mä olen peruspositiivinen yksilö aina vaan.
Ei mullekkaan enää, ne kokemukset oli jo. Ja uusia vastaavia en vastaanota. Jyrkkä tai ei, hölmöily ei mun kanssani kannata. Kusee aina omaan kenkäänsä lopulta.
Nyt öitä.
Ja tietenkin on syytä ottaa huomioon se, että kuten sanoin niin en mä kärvistelisi vuosia manaten liian vähäistä apua. En edes kuukausia, vaan puhutaan ihan viikoista, jolloin toteasin jo, että ei sitten siivota ollenkaan, jos ei sovi auttaa. En mä ihan noin lyhyessä ajassa onnistu välittämistäni hävittämään, jos olen alunperin oikeasti välittänyt.
Tavallaan tämän kirjoituksen perusteella olet valmis tyytymään unohtaen sen että suhde on siitä huolimatta edelleen yhdessä kasvamista samaan suuntaan mu mikäs siinä jos tyytymällä olet edes tyytyväinen ni lykkyä pyttyyn vai matkallesi
Kuka muka voisi pakottaa jos yksin on parempi olla ni miksi pilata sitä
Raha se taitaa se yleisin riidan aihe olla mitä se si itse kullekin kertonee ihmisten arvomaailmasta 🤷♂️🙃
Tytön äitee joskus alkoi mua epäsuorasti syyttään pettämisestä kun tiskasin kun ei ny just sillä hetkellä ollu muutakaan tekemistä tästä suivaantuneena vittuilin hänelle urakalla jonka päätteeksi hän uhkasi leipäveitsellä mu ei pystyny sitä lopulta kuitenkaan käyttämään vaikka oikei häntä siihen yllytin ja lopuksi totesin että asia selvä et näe mun enään tekevän kotitöitä eikä nähny sai iha ite siitä eteenpäin hoitaa kotityöt
Onko sullakin tapana keskustella täällä useinkin itseksi itsellesi keskenäsi
Eli siis sulle olisi tärkeämpää että ruoka ei palaisi uuniin kuin hoivata vahingoittunutta lasta iha näi ohimennen Montako tuntia luulot siinä haavan hoidossa menevän ja jos asia oikeasti olisi noin vaikea hoitaa ni yksinhuoltajana et ainakaan pärjäisi kovin hyvin osaatko yksin omillasi tehdä yhtään mitään
So ymmärtääkseni naista kuin naista on silloin syytä varoa kun tämä on hiljaa ikinä ei voi silloin tietää mitä tapahtuu nainen kun ei ennalta varoita kun lyö sillä leipäveitsellä
Saattaa joku varmaan noinkin tehdä. Jos minä olen vittuuntunut, niin siinä kohtaa se toinen osapuoli ei kyllä ole linnareissun arvonen, eli veitsistä ei ole pienintäkään pelkoa.
"Onko sullakin"
Osuvasti sanottu. Ainakin itsellesi.
Ei vaan en enää ryhtyisi suhteeseen. Lyhyesti ja ytimekkäästi. Nykyinen on loppuelämän suhde tai sitten jos ei, pysyn sinkkuna. Lykkyä itsellesi.
Ei tietenkään tarvitse hyväksyä, vaan yrittää muokata eläväisestä ihmisestä joku omaan autioon ja inttiin maailmaan sulavasti istuva hiiri joka ei uskalla liikkua eteen eikä taakse ettei ahdistunut sosiopaatti vaan hermostu
Ja taas olet kuitenkin yksin kuinka mielestäsi tuo tapasi on parisuhteissasi toiminut
On se hyvä kun voi miettiä tarkemmin ja huomata, että juu ei ole minun teemuki
Eihän tarvi, just niistä jännämiehistä varoitellaan ja vastuutetaan jatkuvasti
Vakka kantensa valitsee, eli mitään ei pidä, mutta suhteen toimivuuden ja onnellisuuden kannalta en näe kovinkaan viisaana valita kovinkaan epäsopivaa ihmistä vierelleen yhteistä polkua tarpomaan.
Se luulis olevan kaikille selvä asia.muuten ei takuulla onnistu. kannattas tutustua toisiinsa hyvin ennen sitoutumista.
Kaikki naiset on huoria. Toiset vaan kalliimpia kuin toiset.
Itse olen kuullut vuosien saatossa (eri) miehiltä esim. seuraavanlaisia huomioita: liian ylikoulutettu, hanki isommat tissit, laita tekokynnet, miksi käytät korkkareita, (työhön liittyvään seminaariin) Helsinkiin et saa mennä ilman mua, käyttäisit minihametta kotona, turhaan seksikkäitä alusvaatteita ostit pois ne vaan lähtee, en tykännyt kokkauksestasi mut söin silti, en ehdi illalliselle jonka valmistit mulle ku väsyttää, täs on sulle joululahja (joulutähti), tarviiks sun puhuu politiikasta ei kiinnosta pätkääkään, laita jotain seksikkäämpää päälle (kun mennään ulos kavereita tapaamaan), en osaa koota tota kirjahyllyy kokoo itte, Afrikaski oot matkustellu vaan et saat munaa, anna rahaa (luvatta lopulta otti korttini ja kävi automaatilla), mitä sä kaikille oot noin ystävällinen, mua vituttaa toi sun kissa mä hankin siit eroon, listaa voisin jatkaa loputtomiin. Olenkin jo pitkään siis ollut valinnaisesti sinkku.
Kyllä näin sen kuuluu ollakkin