Täällä suurhelsingissä. Ollut niin lämmin talvi ja saanut säästettyä sähköä
Tänään ekaa kertaa auto lohkolämmittimeen
Anonyymi-ap
10159
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Me vihreät ei enää koskaan käytetä lämmittimiä
Itse pitänyt lämmittimessä joka yö koko talven, taloyhtiö maksaa nääs
Noin sitä kustaan omaan ja yhteiseen pesään. Tyypillinen Persu.
"Noin sitä kustaan omaan ja yhteiseen pesään. Tyypillinen Persu."
JOS se lämmitin todella on ollut päällä koko yön (eli siis jopa yli 8h/yö), niin törkeää touhua!
Mutta jos todellisuudessa vain auton liitäntäjohto on ollut kytkettynä koko yön, mutta ajastimen avulla on hoidettu asia niin, että virta kytkeytyy päälle n. 2 h ennen suunniteltua lähtöaikaa, silloin asiassa ei ole mitään ongelmaa, vaan kyse on täysin normaalista ja hyväksyttävästä autolämmittimen käyttötavasta.
Asun itse kerrostalossa, ja vuokratulla autopaikallani on myöskin ns. lämpötolppa, joka on varustettu max. 2h kerralla sähköä antavalla ajastimella.
Taloyhtiön määräämä tehorajoitus on 1250 W/autopaikka ja käytän sitä näin:
moottorilämmitin: 300 W
sisätilalämmitin (pienemmällä teholla): 600 W
Akkulaturi (hakkurivirtalähteellä toteutettu moderni malli ; ottoteho olettaen 80% hyötysuhde): 184 W (Lähtö 10A, max. 14,7V pakkastilassa tai 14,4 V normaalitilassa).
Yhteensä siis: 300+600+184 = 1084 W.
2h kertakäytöllä sähköä kuluu siis enintään: 2,17 kWh. Usein vähemmän, kahdestakin syystä:
1) Usein lämmitysajaksi riittää (kovimpia pakkasia lukuunottamatta) 30 min - 1h, eli täyttä ah ei tarvita.
ja
2) Akkulaturin kulutus on käytännössä nolla (alle 1W) sen jälkeen, kun akku on jo täynnä.
Autossa tuulilasipeite, sillä muuten tuo 600W sisätilalämmittimen teho ei riittäisi tuulilasille muuten kertyvän lumen / jään ns. pintasulatukseen.
Pintasulatus siis tarkoittaa sitä, ettei sen lumen/jään tarvitsekaan sulaa kokonaan, vaan riittää, että aivan tuulilasin pinnasta sulaa n. 0,1 mm paksuinen kerros lunta/jäätä ; jo tämä riittää siihen, että mahdollisen lumen/jään saa harjattua pois lasia naarmuttamatta.
Kun autoa ei edes käytä joka päivä, niin oma autolämmittimen käyttö ei tosiaankaan aiheuta kohtuuttoman isoja sähkökuluja.
Pyrin myös mahdollisuuksien mukaan välttämään autoilua kovimmilla pakkasilla, mutta joskus voi olla välttämätön tarve ajaa autolla, vaikka olisikin pakkassää - onneksi näin ei tapahdu kovin usein.
Järjetöntä yleensäkin lämmitellä jotain polttopaskaleluja, silläkin sähköllä olisi voinut ajaa pitkän pätkän oikealla autolla.
Lohkolämmitintä voi käyttää surutta talvella, sähköauto pellet lataa joka päivä
Vaihda se nokivasarasi bensa-vehkeeseen, niin ei tarvitse koskaan laittaa töpseliin.
Minulla ei ole ollut enää tällä vuosisadalla 5 eri (uudessa) bensa-autossani yhdessäkään mitään lämmittimiä. Ei ongelmia käynnistyksissä ja parin minuutin tyhjäkäynnin jälkeen puhaltaa jo lämmintä ilmaa sisälle.
Lämmittimiä ja töpselirumbaa parempi on tuulilasin suojapeitto ja 0W öljyt.
Mutta voi kai niillä töpselihommilla tietysti polttiksenkin kanssa harjoitella sähköautoilua? Jos sellaisen puute kalvaa itsetuntoa.
"Ei ongelmia käynnistyksissä ja parin minuutin tyhjäkäynnin jälkeen puhaltaa jo lämmintä ilmaa sisälle"
Mihinkä fysiikan lakiin tuo perustuu ????
Itse käytän sekä moottorilämmitintä (300 W) että sisätilanlämmitintä (600 W).
Noin pienitehoinen sisätilanlämmitin ei kovin paljoa autoa lämmitä, mutta tuulilasille suunnattuna välttyy tuulilasin raaputtamiselta (ja siten naarmuttamiselta).
Mutta:
eipä auto parin minuutin tyhjäkäynnillä juurikaan lämpene. Ei edes moottorinlämpömittari 2 min tyhjäkäynnin jälkeen näytä minimiääriasentoa enempää (perinteinen neulalla osoittava mittari).
Jos lähtee ajamaan, niin kaupungin kadulla 40 km/h nopeusrajoituksen mukaan n. 2 km ajamalla ei vieläkään moottori ole paljoa lämmennyt lisää sen lisäksi, mitä moottorilämmitin lämmitti ennen ajoon lähtöä.
Vasta, kun pääsee isommalle tielle (missä 80 km/h nopeusrajoitus), niin muutama kilometri 80 km/h nopeudella ajoa, niin sen jälkeen alkaa moottorikin olla sen verran lämmin, että auton oma matkustamon lämmitysjärjestelmä alkaa toimia.
Jotta asiaa voisi vertailla eri autojen välillä, niin laitetaanpa vielä teknisiä tietoja autosta:
Käyttövoima: bensiini (95E10)
Moottorin maksimiteho: 80 kW
Iskutilavuus (cm³): 1399
Kulutus maantieajossa l/100km 5,3
Kulutus kaupunkiajossa l/100km 6,9
Yhdistetty kulutus l/100km 5,9
En tiedä, miten tuo "Kulutus kaupunkiajossa" on laskettu.
Mitä ilmeisemmin ei ainakaan vastaa ajoa 40 km/h nopeudella.
Ehkä tuo on taas niitä WLTP -ajosyklejä, joissa kulutusta nostaa se, että välillä kiihdtetään, ja välillä ajetaan tasaista nopeutta ja välillä pysähdytään punaisiin liikennevaloihin ja odotetaan. (Niin, siis ajosyklissä ei varmaan missään yleisen liikenteen seassa ajella, vaan testiradalla).
40 km/h nopeudella kulutusta nostaa se, ettei noin pienellä nopeudella voi ajaa 5-vaihteella (poikkeus: jos on pitkä alamäki, eikä koske kaasuun, niin 5-vaihteella voi tuollakin nopeudella antaa rullata, mutta vaihde on syytä vaihtaa pienemmälle ennen kaasun painamista).
Näyttää siis siltä, että vasta 80 km/h nopeudella ajaminen kuluttaa moottorista sen verran tehoa, että hukkalämpökin alkaa riittää ensin moottorin lämmittämiseen, ja kun normaali käyntilämpötila on saavutettu, niin myös matkustamon lämmitykseen.
Kesällä on tietenkin totta, että sähköauton hyötysuhde on paljon parempi kuin bensiiniauton, koska kesällä bensiinimoottorin hukkalämpö on hukkaan käytettyä energiaa, jolla ei voida tehdä mitään hyödyllistä.
Talvella sensijaan bensiinimoottorin hukkalämmöllä voidaan lämmittää auton matkustamo, siinä missä sähköautossa matkustamon lämmitys kuluttaa huomattavan määrän sähköä ajoakusta.
Tästä syystä: kokonaisuuden kannalta olisi olennaisempaa, että Etelä- ja Keski-Euroopassa siirryttäisiin sähköautoihin.
Suomen talvi aiheuttaa sen, että lämmitystarpeen takia sähköautojen bensiiniautojen parempi hyötysuhde ei tuo samaa hyötyä kuin lämpimissä maissa - poikkeuksena kesä, jolloin toki Suomessakin sähköauto on energiatehokkaampi.
Fysiikan lakien mukaista faktaa:
Järkevän kokoinen bensamoottori kuluttaa kylmästartin jälkeisinä minuutteina bensaa tyhjäkäynnillä noin 1,5l/h => tuottaa 2 minuutissa moottoriin lämpöä 2*1,5*9kWh/60 = 450Wh. 5 minuutin jälkeen lämpöenergiaa on tullut jo noin 1kWh ja jos auto ei silloin ala puhaltamaan lämmintä ilmaa sisätiloihin, niin autoa ei kyllä ole suunniteltu ja tarkoitettu tänne Pohjoisen ilmastoon.
300 watin kontaktilämmittimellä 2 tunnin lämmitysajalla noin puolet sen tuottamasata lämpöenergiasta johtuu ja säteilee ulos moottorista ja sen 2 h jälkeen siellä moottorissa on lämpöenergiaa n. 300Wh, eli vähemmän kuin 2 minuutin tyhjäkäynnillä sinne saa.
Eli valitsemalla Pohjolan oloihin suunnitellun auton ei tarvita mitään töpselilämmityksiä. Yhtä turhaa sähkön tuhlausta kuin porealtaiden lämmitys!
Saattaa hyvinkin olla että aika pian puhaltaa lämmintä ilmaa - siitä ei olekaan
kysymys - vaan siitä, ettei moottori talvisaikaan saavuta käyntilämpötilaansa kaupunkimaisessa pätkäajossa ajossa koko päivänä.
Nokkapeitosta on tässä hyötyä.
Kokemus puhuu!