Pelko menettämisestä

Hmm, ymmärrän pelkosi. Itse ehkä pelkään jotenkin vastaavalla tavalla sitä, että LOPPUJEN lopuksi HÄN löytääkin jonkun muun. Vaikken nyt siihen usko ja hän on vakuuttunut siitä, että haluaa viettää loppuelämäni kanssani, mutta mistä sen tietää? Tiedän itse, että mieheni on mulle se oikea. No, HÄN sanoi, että pelkää minun taas törmäävän johonkuhun muuhun ja unohtavan hänet. Se ei ole mahdollista.. Tai.. Niin, summa summarum: mistä sen tietää??

Elämä kun on niin ihmeellistä! Toisaalta en kyllä pysty kuvittelemaan ketään muuta rinnalleni. Takana on yksi suttaantunut suhde, jollaista en halua enää koskaan. Tämä oma suhteeni (pitkä sellainen) kaatui juuri siitä syystä, että siirryin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan omaa alaani..

Nyt tuntuu hyvältä ja juuri tuo miehen lähtö opiskelemaan uutta alaa arveluttaa.. Pysyykö kaikki ennallaan ja jatkuuko elämä yhdessä?

Toivon sitä suuresti!! Uh.. Ei kai se auta kuin uskoa ja luottaa. Ja toivoa, että se opiskeluaika sujuisi kuin siivillä..

tapasin itse mun entisen x avomieheni netin kautta ja aluksi pidimme yhteyttä ihan vaan mesen ja s-postin avulla, ennen kuin päätimme sitten että tapaamme ekan kerran ja se tiesi mulle sitä että minä lähdin käymään hänen luonaan suomessa, itse asuin silloin vielä ruotsissa.
Olin täällä silloin 2 viikoa ja meidän seurustelu alkoi kans sinä aikana sitten, tarkoituksena oli että olisin tullut vasta reilun kuukauden päästä uudestaan tänne, mutta toisin kuitenkin kävi, olin kotona viikon, en kestänyt sitä ikävää olla erossa kauvemmin, ja sen jälkeen jäinkin sitten suomeen virallisesti asumaan.