suomen hiilinieluista: Hiilinielujen pieni heikkeneminen johtuu vain ja ainoastaan liian pienistä hakkuumääristä (hidastetaan metsän uusiutumista) ja liiallisesta metsien suojelusta,jonka seurauksena puusto vanhenee, jopa kuolee pystyyn. Ikäloppu metsä ei tietenkään kykene sitomaan hiiltä siinä, missä kasvava nuori metsä.
Metsätalouden pitää antaa pyöriä ja metsän uudistua, paitsi että se on parasta ilmaston kannalta, se on myös merkittävä työllistäjä.
Metsätalouden pitää antaa pyöriä ja metsän uudistua, paitsi että se on parasta ilmaston kannalta, se on myös merkittävä työllistäjä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Käy kertomassa tämä noille naiveille "hiilijalanjälki hössötäjille" ja eu pelleille.
Lisäksi yksi selvä syy on se että nyt ensi kertaa laskelmissa otettiin mukaan metsänpohjan sammalen ja karikkeen lahoamisesta aiheutuva päästö 4,7 miljoonaa tonnia ja ja näin saatiin 0,9 miljoonan tonnin "heikkeneminen" aikaiseksi kun todellisuudessa hiilinielut kasvoivat 3,8 miljoonaa tonnia.
Tänäänhän oli tiedotusvälineissä tietoja siitä miten eri puolueet suhtautuvat siihen että metsän hakkuita lisättäisiin.
Ihmetyttää se että vain kepun ja persun sekä osin kokoomuksen ehdokkaat olisivat niitä lisäämässä mutta varsinkin vihreä vastustavat.
Metsien kasvu on joka vuosi ylittänyt kokonaispoistuman määrän ja niin myös vuonna 2020 n. 12 miljoonaa m3.
Kun puuston määrä on vuodesta 1950 lukien kasvanut n. 1005 miljoonaa m3 niin se tekee keskimäärin n 14 miljoonaa m3 vuodessa.
Jo nyt siis voitaisiin hakkuita lisätä yli 10 miljoonaa m3 vuodessa nykyisellä metsänkasvulla ja lisäksi se mitä saadaan metsän kasvua lisättyä.
Mutu voittaa tieteen?
Olisi hyvä kun järjestettäisiin suunnittelukilpailu jonka tavoitteena on löytää paras keino säilyttää pitkällä aikavälillä Suomen metsien mahdollisimman hyvä hiilensidontakyky.
Metsillähän on ikärakenteessa kohta jolloin se sitoo parhaiten hiiltä ja se on viime tutkimuksen mukaan ylitetty varsinkin pohjoissuomessa jossa on paljon suojelualueita.
Suojelualueet olisi siksi jätettävä tämän "kilpailun" ulkopuolelle ja siihen osallistuisi vain talousmetsät.
Mikä olisi paras näitten metsien kasvun ja hakkuiden suhde pitkällä aikavälillä?
.
Tuo on mielenkiintoinen kysymys ja olen itsekin sitä puntaroinut.
Tarkentaisin sitä vielä siten että tarkasteluun otettaisiin talousmetsien kasvun ja kokonaispoistuman välinen suhde jossa suurin poistumaerä olisi hakkuut.
Selvää kai on ettei kokonaispoistuma voi pitkään olla suurempi kun kasvu vaikka vuoden ja kahden luvuilla ei ole merkitystä koska metsissä on puuta yli 1000 m3 enemmän kuin vuonna 1950.
Vaikeampi on sitten löytää se taso jossa hiilensidonta olisi parhainta jos kasvu edelleen on suurempaa kuin kokonaispoistuma.
Voiko samalle alalle puuston määrä lisääntyä määrättömästi ettei se tule liian tiheäksi ja kasvu siten heikkene ja siten myös hiilensidonta.
Toiseksi puusto pakosti vanhenee ja ohittaa parhaan hiilensidontaiän.
Missä siis on kasvun ja poistuman paras raja pitkällä aikavälillä ?.
Paras keino on, että esim. Pääkaupunkiseudun ihmisten ulosteet poltetaan tuhkaksi ja levitetään metsiin. Rovaniemen seudulla tehdään jo sen tapaista. Polttaa pitää siksi, että päästään eroon haitta-aineista, niinkuin lääkkeistä ja huumeista. Ja varsinkin nää metät joita uhkaa ns. ennallistaminen niin pitää kasitellä kys. menetelmällä ja saa nevakin näyttää kuinka honka humajaa kun vaan saa ravinteita. Hiilensidonta tietenkin nousee aivan "fanaattisesti".
Hiilinielut ovat jännästi pienentyneet samassa suhteessa kuin hakkuumäärät ovat kasvaneet. Olisko aloittajalla jotain vankkaa selitystä asialle vai kuullaanko jälleen mutua?
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/nasa-kerasi-tarkkaa-dataa-siita-miten-paljon-co2-paastoja-yli-100-maasta-oikeasti-tulee-satelliitti-mittaa/4d54f73c-0b33-4155-9ae7-6b7d76861ecb
Hyvältähän tuo tilanne Nasan satelliittien mukaan näyttää.
Myös peltopintaala on hiilinielu --- Ei lasketa mukaan, koska ei sovi viherStalinisteille.
Edellä kerrotaan että hiilinielut ovat vähentyneet kun hakkuut ovat lisääntyneet.
Kuitenkin metsien kasvu on ollut aina ollut kokonaispoistumaa suurempaa joten sen hiilensidonta ei ole voinut "romahtaa".
Toiseksi vuonna 2021 väitettiin samaa mutta todellisuudessa hakkuut silloin vähenivät 12 %.
Lisäksi hiilinieluihin olisi vuonna 2021 pitänyt ottaa mukaan metsänpohjan sammalen ja karikkeen lahoamisesta laskettu 4,7 miljoonan tonnin erä jota ei edellisessä tutkimuksessa ollut ja jossa todettiin että se on tehty eri lähtökohdista eikä ole vertailukelpoinen edellisen vuoden lukuihin.
Näin oikea tulos olisi 3,7 miljoonaa tonnia hiilensidontaa eikä 0,9 miljoonaa tonnia päästöjä.
Se miksi sammalen ja karikkeen lahoaminen otettiin nyt mukaan metsän päästöihin ihmetyttää.
Mistä karike on muodostunut ?
Eikö se ole muodostunut puiden ja pensaiden lehdistä ja neulasista sekä metsänpohjan kasvillisuudesta kuten varvista, marjakasveista ja heinistä.
Miksi niiden kasvaessaan sitomaa hiiltä ei otettu mukaan hiiltä sitovana mutta kylläkin lahotessaan päästönä.
Sama koskee metsänpohjan sammalta. Sen on täytynyt myös kasvaa ja sitoa hiiltä ennen kuin se alkaa lahota.
Onkohan tässäkin taas mukana Ollikainen omine "vihreine" tavoitteineen.?
Ei ihme jos ei olisi.
Eilenkin hän tv:ssä haukkui muita valehtelusta metsien hiilensidonnan osalta ja väitti että Keski-Euroopan maiden metsät sitovat hiiltä enemmän kuin Suomen vaikka muut muka valehdellen väittävät muuta.
Vanha totuushan on että valehtelijalle onkin paras puolustus väittä toisi valehtelijoiksi.
Edellähän on todistettu että Ollikaisen väittävä että suomen maa/metsätalouden päästöt ovat 0,9 miljoonaa tonnia vaikka ne todellisuudessa olivat 3,8 miljoonaa tonnia hiilensidontaa. Tämä onnistui kun hän jätti mainitsematta että tämä tutkimus ei ole vertailukelpoinen edellisen vuoden tulokseen koska se on tehty eri lähtökohdista koska siihen on lisätty ensi kertaa mm. 4,7 miljoonan tonnin päästöt metsämaan sammalen ja karikkeen lahoamisesta.
Nasan tutkimuskartassa Keski-Eurooppa näyttää kyllä ruskealta ja Saksa varsinkin tummaruskealta eli ainakin ne maat ovat hiilenpäästäjiä kun Suomi näyttää vihreältä..
Myös tilaston mukaan Suomen metsien hiilensidonta on pinta-alayksikköä kohti kaksinkertaisen Keski-Euroopan metsiin verrattuna.
Eli mihinkähän Ollikaisen väitteet perustuvat ja mikä niiden tarkoitus on ?
Todellisuudessa hoitamattomat 1950-l. metsät eivät olleet kuin osaksi hiilinieluja verrattuna viimeaikoihin. Tilanne on se, että pitää verrata ilman hoitoa jätettyjen metsien hiilinielun arvoitua tasoa nykytilaan. Vihreäthän käytännössä jättäisivät metsät hoitamatta, tätä he ovat toitottaneet siitä lähtien, kun Stasi heidät loi.
Kaupunkikehitys, laidunmaiden ja perinteisen viljelymaan taloudellinen tuki ovat pääsyyllisiä metsäkatoon. Käytännössä vain kierrätys ja metsien osalta lannoitus ja idioottimaisten Kemera-tukien muuttaminen voivat parantaa tilannetta. Puutavaratuotantoon käytetyt puut sitovat itse asiassa enemmän hiiltä kuin niiden käsittelystä vapautuu nykyään, jos nämä tuotteet poltetaan kierrättämättä, tilanne voi olla +-0. Samoin käy kaatopaikoilla hajoamassa mätäneville, kaatopaikoilla vapautuvan metaanin talteenotto onnistuu, hiilen yleensä ei. Voi sanoa varmasti, että hiilen talteenottoa ei tule koskaan ilman vetyä. Vetyä taas ei pystytä kustannussyistä hanskaamaan, ilman että kansalta revitään paidatkin päältä.