Mistä seurustelukumppani ?

Paritanssikursseilla pääsee naisten kanssa juttelemaan. Tanssilavoilla on kysyntää tanssitaitoisille hyväkäytöksisille miehille. Tietyt bändit houkuttelee paikalle nuorempaa porukkaa.

Aktiiviuskovaiset löytävät kumppaninsa omasta lahkostaan.

Melkeinpä missä tahansa voi jutella ihmisten kanssa. Ei kaiken juttelun tarvitse aina olla (eikä ole syytäkään olla) selväsi seuran etsimiseen liittyvää.

Elämä, se on paras paikka.
Elä omaa elämääsi, koe, näe, kohtaa ihmisiä, käy muualla kuin vain kotikulmilla, keskustele keskustelupalstoilla, hanki mieleisiä harrastuksia, älä sulje mitään ovia muuten kuin oman hyvinvoinnin vuoksi, ole empaattinen.

Itse olen 50v plus mies omine ongelmineni ja uskon että ihan arjessa kohtaa naisen vaikken itse olekaan kokenut.

Se on vaan sen vahvemman ihmisen sanottava asia ja vaihdettava esim. numero ja sovittava sitovasti aika ja tapa (puhelu tai WA tai tavallinen TXT) jolloin jutella.

Kusettaminen tai kusetetuksi tuleminen kannattaa myös unohtaa ja tehdä selväksi.

”Tinder”

Maailma ei ole yhtään sen kummempi 2023 kuin 1989. Ihmiset kohtaa face to face. Näkevät toisensa ja eivät pety.

Itse tutustuin erääseen itseäni vanhempaan naiseen joka oli ja on todella hyvä tyyppi! Hän tunsi tilanteen hankalaksi eikä ole sanonut siitä mitään. Antoi kuitenkin luvan ottaa yhteyttä jne. Sanoin suoraan, että jos joku haluaa viestin, niin kertokoon sen mitä haluaa!

Se vaan on tälläistä tämä!

Minulla on kokemusta tuosta kohdasta kolme! Kaupan kassat ja myyjät on tehnyt itsensä hyvinkin esille ja sitä rataa! Itse olen päättänyt että jos jollakin on asiaa, niin hän kyllä itse sen kertoo! Mutta monenmoista lähestymistä on tullut vaikkei mainittavaa syventämistä

Uimahallit on yli keski -ikäisten isku paikkoja.Kuin lihavien miehiet liikuvat pyörällä,eli katu!Heillä on taskumatti taskussa.Halvempaa siis kuin paarissa kaljalla.Onnistuvatko ei.

Turvallisemmalla pääset kun annat naisen aloittaa.

Voi olla totta. Itse en ole koskaan iskenyt yhtäkään naista mutta enpä ole ihan kaikkia torjunutkasn. Vain noin 95%. Joskus olen suostunut jopa niille jotka ovat tulleet soittelemaan ovikelloa tai huutelemaan ikkunan alle. Ehkä olen mieheksi liian helppo.

Ulkonäköjä on monenlaisia, en usko että vaikeutesi johtuu siitä. Enemmänkin luulen, että olet elämässäsi liian yksin, ja tinder on sen takia ainoa vaihtoehtosi. Jos kaveripiiri on pieni tai sitä ei ole juuri lainkaan, niin mahdollisuudet löytää kumppani suorastaan romahtaa.

Tavalliset ihmiset löytää toisensa useimmiten elävästä elämästä. Ei tarvi olla ulkonäöllisesti minkään näköinen mies, kunhan on kaveripiiriä laajasti. Tällöin peruspekan elämä on sitä, että melkein joka paikassa saa morjestella tuttavia ja kavereita. Jatkuvasti joku soittaa tai viestittää, tai tulee itse soiteltua ja viestiteltyä, että mitäs tehdään viikonloppuna. Useimmiten laaja kaveripiiri perustuu siihen lapsuuden kaveripiiriin, joka on sitten aikuisiällä laajentunut työkavereihin. Ja se tavallaan ruokkii itseään, ja sen takia tuttavia on joka paikassa. Ei tule viikonloppua, etteikö joku kysyisi kaljalle tms. Jatkuvasti vähän eri kokoonpanoilla siellä täällä pyörii, ja useimmiten tulee niissä yhteyksissä juteltua ja tutustuttua siihen naisväkeen, joka tuttavapiireissä pyörii myös. Ja koko ajan tulee uusia tuttuja, "ai säkin oot ollu siellä koulussa", ja siitä se juttu lähtee.

Kun elämä on tällaista sosiaalista, niin sosiaalisia kontakteja tulee pyytämättä. Tavallaan todella moni tuntee, osa paremmin ja osa huonommin. Tällöin sitä on ns olemassa, ja ihmiset tulee helposti juttelemaan, kun ne tietää että olet sen ja sen kaveri.

Ja siis suurin osa sosiaalisista kontakteista tuttavapiirin naisten kanssa on tietysti ihan tavallista, "moro jaa säkin oot tällä, missäs pena on", ja siitä se juttelu lähtee. Ja kun ei yritä mitään, juttelee vain kaikkien kanssa, oli mies tai nainen.

Tiedän monta peruspekkaa jotka eivät ole ulkonäöllisesti kaksisen näköisiä, silti naisia tulee eri paikoissa, terasseilla yms juttelemaan, koska ne tuntee jotain kautta, ja siitä se juttelu lähtee. Ja kun tämänlainen sosiaalinen elämä jatkuu, niin ennemmin tai myöhemmin, jossain yhteydessä jotain kautta tulee myös kiinnostumisia, ja sitä kautta parisuhteita. Ilman varsinaista yrittämistä.

Toki tällaisessa elämässä pitää myös muistaa, että mikään ei ole pysyvää. Parisuhteet alkaa, parisuhteet päättyy. Usein myös niin, että uudet parisuhteet saattaa olla jotain kautta samasta sosiaalisesta piiristä. Eli paikat vaihtuu tasaiseen. Esimerkiksi Janne ja Mervi on parisuhteessa, Mervi ihastuu Tomiin ja lähtee tämän matkaan, Janne jää hetkeksi yksin, kunnes lähtee kavereiden kanssa kaljalle, ja törmää erääseen Kaijaan, jonka kanssa seurustelu sitten alkaa. Huomion arvoista on se, että nämä kaikki henkilöt tuntevat jotain kautta toisensa. Tällaisen sosiaalisen elämän kautta, kukaan ei joudu kauaa olemaan yksin, vaan aina löytyy joku vapaana oleva.

Mutta, jos olet yksin, ilman kaveripiiriä, niin silloin et tavallaan ole olemassa, kukaan ei tunne sua, kukaan ei ole kiinnostunut susta. Tällöin sinulla on vaikeaa löytää myös miespuolisia kavereita tyhjästä. Ja tämäkin ruokkii itseään, olet siis enimmäkseen koko ajan yksin. Se on omanlainen noidankehä, josta on vaikea päästä pois. Siihen pitää jokaisen löytää oma keino, vaikeaa se on aikuisiällä, aloittaa sosiaalista elämää tyhjästä. Kun kaikki pohjautuu periaatteessa siihen, mikä se piiri on ollut alle 18-vuotiaana.

Periaatteessa jos huomaa aikuisiällä olevansa yksin, niin voi myös miettiä, kannattaako edes yrittää, koska se on kovin kivinen tie, jos juuri kukaan ei tunne. Tällöin melkein suosittelen elämään itsellesi, ja keksimään kivoja juttuja itsellesi, ilman sosiaalisia juttuja ja paineita. Tavallaan hyväksyt yksinolosi, niin sitä kautta voit elää mukavaa elämää esimerkiksi yksin lenkkeillen luonnossa, ja unohdat kaikenmaailman parisuhdeasiat, koska ne vaativat sen sosiaalisen piirin toimiakseen.

Tsemppiä.