Kuolemanpelko

Anonyymi-ap

Pelkäättekö kuolemaa? Mitä ajattelette kuolemasta ylipäätään (siis omastanne). Kuinka paljon luulette, että teillä on elinaikaa jäljellä? Mitä sanoisitte löhdutukseksi kuolemaa pelkäävälle? Mihin haluatte tulla haudatuksi?

Häpeän vähän tilannetta, mutta kävin aiheen takia lääkärissä tänään. Ajatus kuolemasta ja pelko sitä kohtaan on pyörinyt päässä pitkään. Aina vaan tuskaisuus pahenee. En ole edes vakavasti sairas. Sain sitten rauhoittavia pienen määrän ja mielialaa tasaavan lääkkeen.

468

3413

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      maailmankaikkeus on aika suuri paikka, mistä tiedät minne päädyt

    • Anonyymi

      jos menet äänestyskoppiin ja sitten et eteenpäin mihin matka jatkuisi... johonkin tutntemattomaan galaksiinkin

      • Anonyymi

        Eri planeetta tai galaxi voi olla jonkun synytymäpaikka eli paluu sinne kestää älyttömät määrät valovuosia.


    • Anonyymi

      En kärsi kuolemanpelosta. Kuolema käy hyvin harvoin mielessä, siis ainakaan omani. Mä luulen, että se varmasti jossain määrin pelottaisi, jos siihen olisi joku akuutti syy. Vaan näin kun sen ei pitäisi olla vielä lähellä, niin en mä sellaisia mieti. Tietenkin mitä tahansa voisi sattua koska tahansa, mutta ei se siitä sitä miettimällä muutu. Muutamia kertoja, kun olen kokenut potentiaalisesti vakaviakin oireita (jotka ovat kuitenkin osoittautuneet vääriksi hälytyksiksi), niin on ole silloinkaan kokenut pelkoa kuolemasta. Huoli on ollut pikemmin se, että toivottavasti tilanne ei vaikuta elämänlaatuun. Joskus jos oma kuolevaisuus käy mielessä, niin pohdintani kohdistuu heihin, jotka jäävät jälkeeni. Että olenko järjestänyt kaiken niin, että heillä olisi senkin jälkeen kaikki hyvin ja kuka pitää heistä huolen.

      • Anonyymi

        Minulla kuolema käy joka päivä mielessä.
        Kuolemaa en pelkää, mulle on sama, vaikka kuolema tulis milloin tahansa.
        Ei ole täällä mitään menetettävää...

        t. Ätmi toteaa


    • Anonyymi

      tuollaine3n olisi aika hassu juttu joku isoveli vihoissaan jos sisko on rakentanut jonkin oman pienen tuulivoimalaitoksen jostain sähköauton moottorista.

    • Kaikki pelot juontaa juurensa kuoleman pelkoon. Jos et pelkää kuolemaa, et pelkää mitään. Se on kuitenkin sisäänrakennettu luonnollinen tuntemattoman pelko. Emme tiedä mitä kuoleminen on ja haluamme säilyä hengissä ihan vaistomaisestikin. Siksi sitä pelkää luonnostaan ihan jokainen. Ikävä juttu jos sen pelko alkaa haitata rajoittaa normaalia elämistä. Jos kykenee hyväksymään sen osana elämää, niin se voisi auttaa. Ja koittaa ymmärtää, ettei kaikki ehkä lopukaan siihen ja jos loppuukin, niin sitten ei ole enää kipuja ja kärsimyksiä.

    • Anonyymi

      Miksi kuolemaa pitäisi pelätä. Mulla ei oo ees siitä huolta kun ei oo lapsia. Ja vaikka ois, niin voi ottaa henkivakuutuksen. Just laskin keskiarvon oman suvun miehistä ja tulos on 53 eli neljä vuotta tässä vielä jäljellä. Kuolema on oikeestaan helpottava kokemus, kun kaikki työpäivät on ainakin tasapainoilua, että oksennanko vai pyörrynkö. Ja pomot huutaa mulle miksi asiat ei etene. No eihän ne tässä kunnossa etene. Kuoleman jälkeen jää kaikki tälläset pois.

      • Miten keski-arvo voi olla 53v? Onko hajonta suurta? Onko teillä korkea kolesteroli ja korkeat triglyserit + sydän ongelmia vai taipumista aivoverenvuotoon vai alkoholismia taustalla?


    • Anonyymi

      Oma vakavampi sairastuminen sattui ajankohtaan, jolloin en vähempää on olisi voinut välittää jäänkö henkiin vai en. Kuitenkin, olihan se tosi rankkaa.

      Eniten lohdutti tavata terveysalan hyvänpäivän tuttu odotushuoneessa odottamassa omaa tutkimusvuoroaan ja hänen lohduttavat sanat, että kaikille meille tulee ennemmin tai myöhemmin jotain, ja kaikki me johonkin kuollaan.

      Hän murehtii lisäksi oman tutkimuksensa nöyryyttävyyttä, niin kuin varmaan moni kokee joutuessaan sellaisiin tutkimuksiin. Se oli hieman yllätys, kun hän oli kuitenkin terveysalan ihminen. Ymmärsin kyllä hyvin. Ehkä heille vielä suurempi järkytys löytää itsensä potilaana. Helpotti, että hän puhuin minulle avoimesti tuntemuksistaan.

    • Kuolema on luonnollinen osa elämää, se päätepysäkki. En osaa pelätä kuolemaani.

    • En tietoisesti pelkää omaa kuolemaani tai ajattele sitä. - Silloin kun isäni kuoli 18 vuotta sitten, pohdin asiaa. Tein elämässäni isoja muutoksia sellaisella tavalla, minkä katsoin olevan lasteni parhaaksi. - Sitä en ole päivääkään katunut.

      Nyt kun lapseni ovat jo nuoria aikuisia, uskon heidän pärjäävän hyvin, vaikka minulle tapahtuisi jotakin yllättävää.
      Mutta en siis yleensä edes pohdi kuolemaani muuten kuin nyt, vaikka läheltä on lähtenyt useita tärkeitä ihmisiä jopa suhteellisen nuorena.

      Hyvä, että olet hakeutunut hoitoon, kun pelko tuntuu arjessasi. Ei tuo ole mitenkään hävettävää.

    • Anonyymi

      hamstraajat jotka hamstraavat roskia ohjelma, tuollaisessa ei selviydy sitten mikään ei edes torakka.

    • Anonyymi

      Pelkään ainoastaan, että kuolema tulee liian aikaisin. Haluaisin elää oikein vanhaksi.

      • Anonyymi

        Lisäyksenä ja lohdutuksena, kaikki kuolevat joskus. Sitä ennen kannattaa nauttia joka päivästä, myös pahoista hetkistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisäyksenä ja lohdutuksena, kaikki kuolevat joskus. Sitä ennen kannattaa nauttia joka päivästä, myös pahoista hetkistä.

        Vielä niin, haluan arkkuhautauksen hautausmaalle, joka on lapsiani lähellä.


    • Anonyymi

      vähän hassu juttu jos on sairaana ei pysty tekemään paljoa, niin jotain hassujs tietokonepelejä voi pelatas.

      itsellä on edessä hammaslääkärie4n käyntejä, jännittäviä aina nuo.

    • Anonyymi

      Sulla taitaa aloittaja olla kuoleman pelko. Jokaiselle päivälle on omat murheet. Keskity elämääsi ei kuolemaa liikaa kannata miettiä se tulee sitten kun tulee.

    • Anonyymi

      Jos on siis joku kokoNaineb tietokone niin voi olla moniwkin hauskojw pel4jäkin jowe 4i ol4 joku äly-tabl4yyi eli äly-pilleri eli tqbletti kuin pilleri tai hilleri.

    • Anonyymi

      En pelkää. Miksi pitäisi ? Senjälkeen ei ole enää mitään, joten mitä väliä. Sama asia, kuin leikkauksissa nukutetaan. Heräät sitten heräämössä - toivottavasti. Olet tietysti voinut kuollakkin. Kipuja kukaan ei tietenkään halua itselleen.

    • Anonyymi

      Joka päivä eletään ja kerran kuollaan.

    • Anonyymi

      Tuollaista en pysty käsittämään että jotkut pikkutytöt riehuvat kaupassa, käsittämätöntä.

    • Anonyymi

      Seuraavassa elämässä olen kaunis missi . Pääsen valitsemaan miljoonasta halukkaasta sopivan kumppanin ja voin käyttäytyä tosi huonosti mieheäni kohtaan . Koska olenhan silloin kaunis ja arvokkaampi kuin muut.

      • Anonyymi

        Jaa ole mikä olet. Minä olen tyytyväinen omaan elämääni.


    • Anonyymi

      Yritän olla pelkäämättä kuolemaa ja elää täyttä elämää niin pitkään kuin sitä riittää. Elämä ei ole itsestäänselvyys. Terveys ei ole itsestäänselvyys. Terveydenhuolto ei ole itsestäänselvyys.

      Ehkä saat omaan kuoleman pelkoosi tarvittavaa etäisyyttä, kun ajattelet elämässäsi olleita läheisiä kuolleita ihmisiä, heidän merkitystä sinulle. Mieti silloin tällöin myös vanhoja ihmisiä, sairaita ihmisiä, vammaisia ihmisiä - kaikki hekin elävät elämäänsä haasteista huolimatta.

      Kuolemanpelko saattaa lievittyä, kun teet rauhallisia retkiä hautausmaille. Itse kävin sukulaisten haudalla useita kertoja vuodessa pienestä lapsesta lähtien. Jo silloin vaikutuin nähdessäni joskus päivän tai kuukauden ikäisen lapsen haudan. Kun tulin tätini luokse vierailulle Helsinkiin, halusin tutkia hautausmaita, hautakiviä ja niiden kaiverruksia, kuolleiden syntymä- ja kuolinaikoja (laskea kuolleiden ikä - kehitti myös matikkapäätä..). Malmin hautausmaan lähellä oli hautakiviveistämö, todella upea ja mielenkiintoinen paikka, taitaa olla siellä vieläkin ? 🤔

      - Sheena

    • Anonyymi

      Noin vuosi sitten kärsin merkittävästä ylikuormituksesta niin, että reagoin siihen koko kehollani ja se sai minut tuntemaan jonkinlaista kuolemanpelkoa. Tunsin kehossani kaikenlaisia outoja tuntemuksia ja illalla nukkumaan mennessä päässäni vain pyöri ajatus, että mitä jos saan yön aikana jonkin kohtauksen. Suvussamme on esiintynyt paljon aivoverenvuoto, joten pelko ei ole ihan tuulesta temmattu. Saatoin öisin havahtua kuristavaan tunteeseen enkä päässyt synkistä ajatuksista yli.

      En enää varsinaisesti pelkää kuolemaa, mutta ajatus siitä, että joutuisin nyt jättämään elämäni kesken, saa minut kyllä tuntemaan surua. Elämässäni on ollut paljon kipua ja tuskaa viimeiset 10 vuotta enkä haluaisi ajatella, että elämänpolkuni päättyy näin, kun haluaisin vielä kokea paljon onnea, iloa ja rakkautta. Minulla on vielä paljon annettavana. Elämäni on vielä ihan kesken. Ennen kaikkea haluan olla äiti lapselleni niin pitkään kuin mahdollista ja pehmentää hänen elämänpolkuaan niin paljon kuin voin.

      Ajattelen niin, että kuolema vie rauhaan. Sen jälkeen ei ole kipua eikä tuskaa, pelkkää untuvaista hyvää oloa. Uskon näin siitäkin huolimatta, että en usko kuoleman jälkeiseen elämään. Sitä vain lakkaa olemasta, mutta jokin muisto jokaisesta meistä tähän universumiin jää. Haudattinpa meidät perinteisesti tai polttohaudataan, osa ihmisestä jatkaa aina olemistaan. Jokainen meistä jättää myös jälkensä läheisten ihmisten sydämiin, joskus jopa ei niin läheisten. Se on lohduttava ajatus, että on merkinnyt jollekin jotain. Vaikka itse poistuu tästä maailmasta, muisto jää elämään.

    • Anonyymi

      Minua surettaa ajatus kuolemasta rakkaiden menettämisestä ja kaiken loppumisesta. Ehkä se on samanlaista kuin ennen syntymää ei muistikuvia ei mitään tai sitten jotain muuta. Kukaan ei voi tietää paljonko on aikaa eikä sen ajatteluun kannata hukata sekuntiakaan aikaansa. Kuolema on varma ja se pitää hyväksyä ja sen kanssa pitää tehdä sinun kaupat. Vaikka pelkäisit kuinka paljon sitä kannattaa ajatella niin kauan että siihen tottuu. Tuntematonhan pelottaa siitä kai osittain on kyse. Muistolehtoon tuhkattuna ehkä nimilaatta johonkin palkkiin. Toivon että minut muistettaisiin sydämmellisenä hyvänä ihmisenä joka on ollut ihminen kaikille ihmisille ja tukena tarvittaessa yms. Ihmisenä joka antoi hyvää toiselle ja teki hänen matkastaan helpomman ja kulki hänen kanssaan välillä kantaen jotain painavaa mitä toinen ei olisi yksin jaksanut kantaa.

      Ei sitä tarvitse hävetä mutta selkeästi olet herkkä ja ehkä sinulla on ahdistusta ja masennusta. Normaali tilassahan ihminen yleensä unohtaa koko asian ja se onkin tärkeää että voi nauttia siitä ajasta minkä täällä ollaan. Hyväksy asia ja unohda se ja elä elämää onnellisena.

    • Anonyymi

      Pelkään sitä miten kuolema tulee, kivuilla vai kivutta. Pitkää riutumista hoitokodissa tai peräti yksin kotona, se vasta ikävää olisi.
      Kuolemaa sinänsä en pelkää, on aika luottavainen olo ja käsitys että se saattaa olla vaikka orgasmiin verrattava kokemus, mistä sen tietää. Eletty elämä vilisee viimeisen kerran kuin kuvanauha. Ja lopuksi tulee iso valo jota kohti lähden liukumaan. Tällaien mielikuva on.

    • Anonyymi

      En tunne ketään ihmistä, joka on selvinnyt elämästä hengissä. Kuolema tulee, kun aika on, en pelkää.

      • Anonyymi

        En todellakaan pelkää kuolemaa. Vaikka kuolema tapahtumana voi tietysti olla kivulias, mutta muuten en pelkää. Vedalainen tieto poistaa kaiken kuolemanpelon ihmisestä.


    • Anonyymi

      Silloin kun se alkoi tuntumaan pakollisesta, niin olin tosi yksin. Olin kauppakeskuksessa ja katselin ihmisiä, jotka liikkuivat ympärillä kuin erillisestä maailmasta. Tunsin etten enää kuulu heihin. Minuun sattui ja tunsin kipuja, mutta myöhemmin olin vain väsynyt ja halusin vain nukkua ja vielä senkin päälle nukkua. En välittänyt mistään tai taistella mitään vastaan, kun ei ollut mitään elämisenhalua. Kävi hyvin, ei käynyt kuinkaan, yksi leikkaus vain. Siltikään en osaa sanoa, mitä jos lopullinen tilanne. Ehkä niin, että minut tuhkattaisiin tuuleen ja kaikki unohtaisivat minut. Käytännössähän se niin, että ne hautajaiset pitää sinkun järjestää itse, jos ei sitä kaikkea raskasta järjestelyä halua lapsilleen.

      • Anonyymi

        Kuolisin sekunnissa tai vuosikymmenissä, se on minulle ihan sama. Vain jos olisin elänyt pidempään, olisin voinut toteuttaa enemmän asioita.
        Vedic -tieto autaa kuolemanpelkoon.


      • Anonyymi

      • Anonyymi

    • Anonyymi

      Kuinka moni teistä kuolemaa pelkäämättömistä kävi ottaa koronapiikit suojellakseen riskiryhmiä? :D :D :D

      • Ei niistä kukaan käynyt riskiryhmiä suojelemassa🤪


    • No en pelkää...

      Toivon vaan, että käy nopeasti, kun vaihdan hiippakuntaa.

      Kuoleman läheisyys ja vääjäämätön totuus joskus avautuu ihmiselle, kelle mitenkin. 😊
      Kulje vaan kohti pelkoasi ja aisti mitä se sanoo...ei ksnnata juosta karkuun. 😊

    • Anonyymi

      En tiedä pelkääkö. Välillä kun on paljon kipuja ja väsyttää tuntuu melkein lohdulliselta. Eniten pelkään etten näkisi lasten kasvavan ja kuka rakastaisi heitä yhtä paljon kuin minä.

      • Anonyymi

        Kaikki muistomme tallentuvat mieleemme. Mieli on järjestelmä, joka analysoi aisteistamme saatua tietoa. Kuoleman hetkellä, kun tämän elämän prarabdha-karma on jo käytetty loppuun, mieli lakkaa vastaanottamasta tietoa tämän kehon aisteista. Mielen ja aistien välisen yhteyden katkeamista kutsutaan kehon kuolemaksi.
        Kuvittele, että sinä, joka olet sukellusveneessä, et yhtäkkiä pysty enää ohjaamaan sitä - se ei ota vastaan käskyjäsi. Moottori pysähtyy, peräsin ei tottele, teillä ei ole yhteyttä ulkomaailman kohteisiin. Sukellusveneen ohjausmekanismin katkaiseminen merkitsee sukellusveneen kuolemaa. Ja aineelliset aistimme yhdistävät sielumme aineelliseen maailmaan, ja jos tämä yhteys katkeaa, se tarkoittaa, että aineellista maailmaa ei enää ole olemassa meille.
        Juuri näin tapahtuu kuoleman hetkellä. Kehon siteet katkeavat ja sielu menettää kosketuksensa tämän maailman nautintoihin. Mutta se kaipaa voimakkaasti näitä nautintoja, ja niinpä se saa uuden ruumiin, ja uuden inkarnaation aikana uudet tunteet yhdistyvät vanhaan hienojakoiseen ruumiiseen, ja sielu saa tilaisuuden kokea aistillisia nautintoja uudelleen.
        Kuoleman hetki on yksinkertaisesti yhteyden katoaminen aineelliseen kehoon. Mutta koska ihmisellä, joka on kuolematon sielu, on halu jatkaa viihtymistä aineellisessa maailmassa, jossa kukaan ei valitettavasti ole turvassa sairauksilta ja vanhuudelta, hän palaa yhä uudelleen ja uudelleen samaan paikkaan.
        Niinpä menemme elämästä toiseen aineellisten halujemme kanssa, ja meille annetaan uusi keho ja uudistetut aistit, ja opimme hallitsemaan niitä uudestaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki muistomme tallentuvat mieleemme. Mieli on järjestelmä, joka analysoi aisteistamme saatua tietoa. Kuoleman hetkellä, kun tämän elämän prarabdha-karma on jo käytetty loppuun, mieli lakkaa vastaanottamasta tietoa tämän kehon aisteista. Mielen ja aistien välisen yhteyden katkeamista kutsutaan kehon kuolemaksi.
        Kuvittele, että sinä, joka olet sukellusveneessä, et yhtäkkiä pysty enää ohjaamaan sitä - se ei ota vastaan käskyjäsi. Moottori pysähtyy, peräsin ei tottele, teillä ei ole yhteyttä ulkomaailman kohteisiin. Sukellusveneen ohjausmekanismin katkaiseminen merkitsee sukellusveneen kuolemaa. Ja aineelliset aistimme yhdistävät sielumme aineelliseen maailmaan, ja jos tämä yhteys katkeaa, se tarkoittaa, että aineellista maailmaa ei enää ole olemassa meille.
        Juuri näin tapahtuu kuoleman hetkellä. Kehon siteet katkeavat ja sielu menettää kosketuksensa tämän maailman nautintoihin. Mutta se kaipaa voimakkaasti näitä nautintoja, ja niinpä se saa uuden ruumiin, ja uuden inkarnaation aikana uudet tunteet yhdistyvät vanhaan hienojakoiseen ruumiiseen, ja sielu saa tilaisuuden kokea aistillisia nautintoja uudelleen.
        Kuoleman hetki on yksinkertaisesti yhteyden katoaminen aineelliseen kehoon. Mutta koska ihmisellä, joka on kuolematon sielu, on halu jatkaa viihtymistä aineellisessa maailmassa, jossa kukaan ei valitettavasti ole turvassa sairauksilta ja vanhuudelta, hän palaa yhä uudelleen ja uudelleen samaan paikkaan.
        Niinpä menemme elämästä toiseen aineellisten halujemme kanssa, ja meille annetaan uusi keho ja uudistetut aistit, ja opimme hallitsemaan niitä uudestaan.

        Se on kuin meidät siirrettäisiin sukellusveneestä lentokoneeseen. Ja sukellusvenemiehen olisi opittava lentäjän taidot. Näin opimme lapsena istumaan, kävelemään, puhumaan jne. Ja sielu joutuu niin uusien tunteiden virran vangiksi, että se unohtaa täysin menneisyytensä, ja tiedot menneisyydestä ovat ikään kuin arkistoituna lukuisten tiedostojen joukkoon alitajuntaamme. Nyt elämme täysin lentäjän tunteiden ja tuntemusten mukaan ja unohdamme, että olimme ennen sukellusvenemies. Joskus näemme epäilyttäviä unia edellisistä elämistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on kuin meidät siirrettäisiin sukellusveneestä lentokoneeseen. Ja sukellusvenemiehen olisi opittava lentäjän taidot. Näin opimme lapsena istumaan, kävelemään, puhumaan jne. Ja sielu joutuu niin uusien tunteiden virran vangiksi, että se unohtaa täysin menneisyytensä, ja tiedot menneisyydestä ovat ikään kuin arkistoituna lukuisten tiedostojen joukkoon alitajuntaamme. Nyt elämme täysin lentäjän tunteiden ja tuntemusten mukaan ja unohdamme, että olimme ennen sukellusvenemies. Joskus näemme epäilyttäviä unia edellisistä elämistä.

        Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.






        Sielu eroaa olennaisesti hienojakoisesta kehosta siinä, että sielu on itse elävä persoonallisuus, elämän ja yksilöllisyyden lähde tai toimija, kun taas hienojakoinen keho on toimiva kuori tai ohjelma, jolla ei ole itsenäistä elämää ja joka vaikuttaa elävältä vain siksi, että sielu on sen takana.

        Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA.

        Menneisyyden toimiensa kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen). Tämä on jälleensyntymisen perusta.


    • Anonyymi

      Ei siinä ole mitään hävettävää. Mutta sinulle kuuluu ilosanoma siitä, että Jeesus kuoli syntiesi tähden ja nousi kolmantena päivänä ylös kuoleman voittajana. Hän tahtoo antaa sinullekin levon tässä asiassa.

      Raamattu sanoo: "Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen, ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia" (Heprealaiskirje 2:14-15).

      Saat uskossa omistaa tämän omalle kohdallesi, kun huudat avuksi Herraa Jeesusta aidosti.😀

      • Anonyymi

    • Anonyymi

      Kuolemassa ei ole mitään pelättävää. Vähän tietysti mietityttää sitä edeltävä olotila. Eihän kukaan kärsimyksiä toivo. Eutanasia pitäisi saada vihoviimein lailliseksi Suomeenkin.

    • Anonyymi

      tuollsainen jooh, eli josx käsittteenäsi on "olemattomuus", jolloin ei ole ollenkaan opemassa...

    • Anonyymi

      Kiitos paljon kaikille vastauksista. Luin ne moneen kertaan. Todella hyviä ja lohduttavia.

      Jännää, että oli tälläinen etiäinen. Menen huomenna tutkimuksiin. Epäillään mahasyöpää.

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Loppu on aina myös uusi alku.
        https://krishna.fi/wp-content/uploads/2019/10/file.jpg
        Samsara

        Kuolema ei ole piste, vaan ainoastaan pilkku:

        "En ole keho, jolle on annettu sielu,
        Minä olen sielu, jonka osa on näkyvä ja jota kutsutaan kehoksi."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolema ei ole piste, vaan ainoastaan pilkku:

        "En ole keho, jolle on annettu sielu,
        Minä olen sielu, jonka osa on näkyvä ja jota kutsutaan kehoksi."

        Me emme ole kehoja, joilla "on" sielu. Olemme sieluja, joilla on keho. Sielut eivät tarvitse elääkseen kehoa. Ruumiita, joissa ei ole sielua, kutsutaan "kuolleiksi".

        Sielut ovat todellisia eläviä olentoja, joilla on ainutlaatuisia henkilökohtaisia ominaisuuksia - tunteet, mieli, äly. Sielut eivät kuole, eivät vanhene, eivät koskaan lakkaa olemasta ja säilyttävät aina yksilöllisyytensä.

        "Niin kuin ihminen pukeutuu uusiin vaatteisiin ja hylkää vanhat, niin sielu pukeutuu uuteen kehoon ja jättää vanhan ja hyödyttömän kehon taakseen".

        On suuri harhakuvitelma samaistua aineelliseen kehoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Me emme ole kehoja, joilla "on" sielu. Olemme sieluja, joilla on keho. Sielut eivät tarvitse elääkseen kehoa. Ruumiita, joissa ei ole sielua, kutsutaan "kuolleiksi".

        Sielut ovat todellisia eläviä olentoja, joilla on ainutlaatuisia henkilökohtaisia ominaisuuksia - tunteet, mieli, äly. Sielut eivät kuole, eivät vanhene, eivät koskaan lakkaa olemasta ja säilyttävät aina yksilöllisyytensä.

        "Niin kuin ihminen pukeutuu uusiin vaatteisiin ja hylkää vanhat, niin sielu pukeutuu uuteen kehoon ja jättää vanhan ja hyödyttömän kehon taakseen".

        On suuri harhakuvitelma samaistua aineelliseen kehoon.

        Sielu on elävä tietoisuushiukkanen, yksilöllisen tietoisuuden kantaja, kun taas aineellinen keho on kuollutta ainetta, materiaa. Sielu on ikuinen ja muuttumaton, ja aineellinen keho on väliaikainen.


        Tästä aiheesta lisää ”Bhagavad Gitasta”.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sielu on elävä tietoisuushiukkanen, yksilöllisen tietoisuuden kantaja, kun taas aineellinen keho on kuollutta ainetta, materiaa. Sielu on ikuinen ja muuttumaton, ja aineellinen keho on väliaikainen.


        Tästä aiheesta lisää ”Bhagavad Gitasta”.

        Sielu, joka on luonteeltaan täysin henkinen, on vangittuna tähän aineelliseen maailmaan. Jokainen elämänmuoto tässä maailmassa on jonkinlainen vankila. Ei vain maailma ole vankila, vaan jokainen keho on vankila. Kun elävä olento kehittää tietoisuuttaan, se saa paremman kehon. ... Niinpä ihmiselämän muoto on pyhien kirjoitusten mukaan vain vaihtoehto, jonka avulla voi päästä ulos vankilasta. Vain ihminen voi päästä ulos aineellisen maailman vankilasta. Kukaan ei pääse ulos. Kuinka kauan olemme olleet tässä vankilassa? ...kirjoitukset kertovat miljardeja vuosia. Monia miljardeja vuosia. Olemme niin tottuneet ja syntyneet elämään tässä vankilassa, ettemme tajua olevamme vankeja. ... Veda selittää myös, että kun ihmisessä herää tietty henkinen tietoisuus, hän alkaa nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat, hän ei tarvitse tämän maailman työkaluja, tiedon havaitsemisen alkeellisia periaatteita. Tieto herää sisältä, se tulee luoksesi äänen kautta - [shabda brahman]. Millä tavalla? Kuuntelemalla Veda-kirjoitusten johtopäätöksiä vähitellen, tiettyjen esimerkkien analogian perusteella, tietynlaisesta energiasta, joka säteilee... Aurinko säteilee lämpöä, ei vain valoa. Hänen tietoisuutensa herää vähitellen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sielu, joka on luonteeltaan täysin henkinen, on vangittuna tähän aineelliseen maailmaan. Jokainen elämänmuoto tässä maailmassa on jonkinlainen vankila. Ei vain maailma ole vankila, vaan jokainen keho on vankila. Kun elävä olento kehittää tietoisuuttaan, se saa paremman kehon. ... Niinpä ihmiselämän muoto on pyhien kirjoitusten mukaan vain vaihtoehto, jonka avulla voi päästä ulos vankilasta. Vain ihminen voi päästä ulos aineellisen maailman vankilasta. Kukaan ei pääse ulos. Kuinka kauan olemme olleet tässä vankilassa? ...kirjoitukset kertovat miljardeja vuosia. Monia miljardeja vuosia. Olemme niin tottuneet ja syntyneet elämään tässä vankilassa, ettemme tajua olevamme vankeja. ... Veda selittää myös, että kun ihmisessä herää tietty henkinen tietoisuus, hän alkaa nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat, hän ei tarvitse tämän maailman työkaluja, tiedon havaitsemisen alkeellisia periaatteita. Tieto herää sisältä, se tulee luoksesi äänen kautta - [shabda brahman]. Millä tavalla? Kuuntelemalla Veda-kirjoitusten johtopäätöksiä vähitellen, tiettyjen esimerkkien analogian perusteella, tietynlaisesta energiasta, joka säteilee... Aurinko säteilee lämpöä, ei vain valoa. Hänen tietoisuutensa herää vähitellen.

        JOS MINÄ EN OLE TÄMÄ KEHONI, NIIN MIKSI SITTEN OLEN TÄSSÄ KEHOSSA?

        Nämä ovat kysymyksiä, jotka aloittavat ihmisen henkisen kehityksen.

        Puhdas sielu pysyy tässä maailmassa vain siksi, että hänen mielensä on väärän egon vaikutuksen alaisena, joka pyrkii hallitsemaan aineellista luontoa.

        OLEN SIELU, JOLLA ON TÄMÄ KEHO.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        JOS MINÄ EN OLE TÄMÄ KEHONI, NIIN MIKSI SITTEN OLEN TÄSSÄ KEHOSSA?

        Nämä ovat kysymyksiä, jotka aloittavat ihmisen henkisen kehityksen.

        Puhdas sielu pysyy tässä maailmassa vain siksi, että hänen mielensä on väärän egon vaikutuksen alaisena, joka pyrkii hallitsemaan aineellista luontoa.

        OLEN SIELU, JOLLA ON TÄMÄ KEHO.

        Kun ihminen kuolee, sanomme: "Hän on poissa." Mutta kuka on poissa? Loppujen lopuksi ruumis on jäänyt tähän maailmaan. Sielu, elämän lähde, on poistunut ruumiista, ja siksi henkilöä pidetään kuolleena.

        Elävällä olennolla on TIETOISUUS. Aivan kuten aurinko levittää lämpöä ja valoa kaikkialle, sielu levittää tietoisuutta kaikkialle kehoon.

        Kliinisen kuoleman kokemukseen kuuluu niin sanottu ruumiista poistumisen kokemus. Ihmiset, joilla on ollut kehon ulkopuolinen kokemus, kertovat meille, kuinka he ovat nähneet fyysisen kehonsa ja kaiken, mitä on tapahtunut...


        Sielu on tuhoutumaton.

        Jokainen sielu on yksilö, jolla on erillinen tietoisuus.

        Sielulla on muoto. Sielu ei ole persoonatonta valoa tai tyhjyyttä, kuten jotkut virheellisesti luulevat. Sielu on kaunis persoonallisuus, jonka keho koostuu ikuisuudesta, tiedosta ja autuudesta. Sielu ei ole pelkkää energiaa: sielu on persoona.


        Sielu on sydämen alueella. Sielu täyttää kehon tietoisuudella samalla tavalla kuin lamppu täyttää huoneen valolla. Kun lamppu on yhdessä paikassa, se valaisee koko huoneen. Samoin sielu on ihmisen sydämen alueella ja täyttää koko kehon tietoisuudella. Sydänsiirrossa sielu ei poistu kehosta sydämen mukana, koska sielu on henkinen.

        Projisoitumalla ulkoiseen maailmaan sielun tietoisuus luo hienojakoisen kehon, psyykemme, joka toimii sielun väliaikaisena kaksoisolentona tai varjona. Tämä hienojakoinen keho varastoi aiemmat kokemuksemme, tietomme, vaikutelmamme ja rakentaa maailmankuvamme sinne. Aineellisen kasvatuksen ja koulutuksen myötä tämä ohut keho menettää tiedon siitä sielusta, josta se on syntynyt, ja voi jopa kieltää sielun ja Jumalan. Tällöin hienojakoinen keho toimii vanhempien ja koulun opettajien määräämän ulkoisen kehitysohjelman mukaisesti ja jättää sielun edut huomiotta. Näin ihminen ajautuu väistämättä arvomaailman kriisiin, jolloin ruumiillinen onnellisuus tuhoutuu vanhuuden ja lähestyvän kuoleman vuoksi, ja henkisellä tasolla hän jää täysin vararikkoon.


        Sielu eli jiva on siis ikuinen hengen hiukkanen, tietoisuuden atomi, jolla on rajallinen itsenäisyys ja joka on kaikkien elämän ilmenemismuotojen syy. Se eroaa kuolleesta aineesta ensinnäkin siinä, että se kykenee olemaan tietoinen olemassaolostaan ja havaitsemaan ympäröivän maailman. Juuri tämä ominaisuus - kyky havaita - erottaa elävän elottomasta



        Itse asiassa kehossa oleva sielu ei synny eikä kuole. Kaikki syntynyt on tuomittu kuolemaan. Koska sielu ei ole syntynyt, sillä ei ole menneisyyttä, nykyisyyttä eikä tulevaisuutta. Se on ikuinen, aina olemassa oleva ja alkuperäinen. Toisin sanoen sen syntyajankohtaa ei ole mahdollista määrittää. Yritämme määritellä, milloin sielu syntyy, vain siksi, että laajennamme siihen kehollisia mielikuvia. Toisin kuin keho, sielu ei vanhene koskaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun ihminen kuolee, sanomme: "Hän on poissa." Mutta kuka on poissa? Loppujen lopuksi ruumis on jäänyt tähän maailmaan. Sielu, elämän lähde, on poistunut ruumiista, ja siksi henkilöä pidetään kuolleena.

        Elävällä olennolla on TIETOISUUS. Aivan kuten aurinko levittää lämpöä ja valoa kaikkialle, sielu levittää tietoisuutta kaikkialle kehoon.

        Kliinisen kuoleman kokemukseen kuuluu niin sanottu ruumiista poistumisen kokemus. Ihmiset, joilla on ollut kehon ulkopuolinen kokemus, kertovat meille, kuinka he ovat nähneet fyysisen kehonsa ja kaiken, mitä on tapahtunut...


        Sielu on tuhoutumaton.

        Jokainen sielu on yksilö, jolla on erillinen tietoisuus.

        Sielulla on muoto. Sielu ei ole persoonatonta valoa tai tyhjyyttä, kuten jotkut virheellisesti luulevat. Sielu on kaunis persoonallisuus, jonka keho koostuu ikuisuudesta, tiedosta ja autuudesta. Sielu ei ole pelkkää energiaa: sielu on persoona.


        Sielu on sydämen alueella. Sielu täyttää kehon tietoisuudella samalla tavalla kuin lamppu täyttää huoneen valolla. Kun lamppu on yhdessä paikassa, se valaisee koko huoneen. Samoin sielu on ihmisen sydämen alueella ja täyttää koko kehon tietoisuudella. Sydänsiirrossa sielu ei poistu kehosta sydämen mukana, koska sielu on henkinen.

        Projisoitumalla ulkoiseen maailmaan sielun tietoisuus luo hienojakoisen kehon, psyykemme, joka toimii sielun väliaikaisena kaksoisolentona tai varjona. Tämä hienojakoinen keho varastoi aiemmat kokemuksemme, tietomme, vaikutelmamme ja rakentaa maailmankuvamme sinne. Aineellisen kasvatuksen ja koulutuksen myötä tämä ohut keho menettää tiedon siitä sielusta, josta se on syntynyt, ja voi jopa kieltää sielun ja Jumalan. Tällöin hienojakoinen keho toimii vanhempien ja koulun opettajien määräämän ulkoisen kehitysohjelman mukaisesti ja jättää sielun edut huomiotta. Näin ihminen ajautuu väistämättä arvomaailman kriisiin, jolloin ruumiillinen onnellisuus tuhoutuu vanhuuden ja lähestyvän kuoleman vuoksi, ja henkisellä tasolla hän jää täysin vararikkoon.


        Sielu eli jiva on siis ikuinen hengen hiukkanen, tietoisuuden atomi, jolla on rajallinen itsenäisyys ja joka on kaikkien elämän ilmenemismuotojen syy. Se eroaa kuolleesta aineesta ensinnäkin siinä, että se kykenee olemaan tietoinen olemassaolostaan ja havaitsemaan ympäröivän maailman. Juuri tämä ominaisuus - kyky havaita - erottaa elävän elottomasta



        Itse asiassa kehossa oleva sielu ei synny eikä kuole. Kaikki syntynyt on tuomittu kuolemaan. Koska sielu ei ole syntynyt, sillä ei ole menneisyyttä, nykyisyyttä eikä tulevaisuutta. Se on ikuinen, aina olemassa oleva ja alkuperäinen. Toisin sanoen sen syntyajankohtaa ei ole mahdollista määrittää. Yritämme määritellä, milloin sielu syntyy, vain siksi, että laajennamme siihen kehollisia mielikuvia. Toisin kuin keho, sielu ei vanhene koskaan.

        Toki kaikki uskonnot osoittavat, että kuoleman jälkeinen elämä on olemassa. Ne tarjoavat kuitenkin yleensä vain sen perusymmärryksen, että jos olet hyvä ja uskovainen, pääset ehkä taivaaseen. Ja jos olet pääasiassa paha, joudut helvettiin. Mutta vain vedalainen filosofia tarjoaa yksityiskohtaista tietoa siitä, miten tämä tarkalleen ottaen toimii ja miten luomme tulevaisuutemme jokaisella ajatuksella, sanalla ja teolla. Ja miten tuo tulevaisuus ei ehkä ole vain taivaallisessa maailmassa tai helvetillisellä planeetalla, vaan miten se voi olla toinen elämä, joka on samanlainen kuin se, mitä koemme nyt tällä maallisella maapallolla.



        Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.



        Mistä sitten seuraava keho riippuu? Se riippuu vain elävästä olennosta itsestään: aivan kuten tämä päivä muokkaa huomisen tapahtumia. Toisin sanoen tietoisuus, jonka ihminen on muodostanut tässä elämässä, siirtää hänet kuoleman hetkellä uuteen ruumiiseen, joka vastaa hänen tietoisuuttaan kuolinhetkellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toki kaikki uskonnot osoittavat, että kuoleman jälkeinen elämä on olemassa. Ne tarjoavat kuitenkin yleensä vain sen perusymmärryksen, että jos olet hyvä ja uskovainen, pääset ehkä taivaaseen. Ja jos olet pääasiassa paha, joudut helvettiin. Mutta vain vedalainen filosofia tarjoaa yksityiskohtaista tietoa siitä, miten tämä tarkalleen ottaen toimii ja miten luomme tulevaisuutemme jokaisella ajatuksella, sanalla ja teolla. Ja miten tuo tulevaisuus ei ehkä ole vain taivaallisessa maailmassa tai helvetillisellä planeetalla, vaan miten se voi olla toinen elämä, joka on samanlainen kuin se, mitä koemme nyt tällä maallisella maapallolla.



        Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.



        Mistä sitten seuraava keho riippuu? Se riippuu vain elävästä olennosta itsestään: aivan kuten tämä päivä muokkaa huomisen tapahtumia. Toisin sanoen tietoisuus, jonka ihminen on muodostanut tässä elämässä, siirtää hänet kuoleman hetkellä uuteen ruumiiseen, joka vastaa hänen tietoisuuttaan kuolinhetkellä.

        https://www.youtube.com/watch?v=mSrXhFRjFXk
        Edelliset elämät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=mSrXhFRjFXk
        Edelliset elämät.

        Sielu (élan vital) etsii onnea, halujen täyttymistä. Tässä pyrkimyksessään se ruumiillistuu erilaisiin kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehoon. Jos tarkastelemme erilaisia elämänmuotoja, havaitsemme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ohjaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

        Kuun heijastuminen vesistön pinnalla auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja aaltoilee aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla tasaisesti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa henkisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineesta vääristyneen tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, äly, mieli ja aistit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sielu (élan vital) etsii onnea, halujen täyttymistä. Tässä pyrkimyksessään se ruumiillistuu erilaisiin kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehoon. Jos tarkastelemme erilaisia elämänmuotoja, havaitsemme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ohjaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

        Kuun heijastuminen vesistön pinnalla auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja aaltoilee aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla tasaisesti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa henkisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineesta vääristyneen tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, äly, mieli ja aistit.

        Me olemme sieluja

        "Srimad Bhagavatam antaa esimerkin sielusta ja tietoisuudesta. Siinä puhutaan kuusta, jonka valo lankeaa vesistön pinnalle, ja kuun heijastuksesta, joka tapahtuu veden pinnalla. Jos katsot kuun heijastusta veden pinnalla, kun tuuli puhaltaa ja vesi aaltoilee, näet, että se heiluu. Jos katsot kuuta taivaalla, näet, että se on liikkumaton eivätkä nämä muutokset vaikuta siihen.

        Sielu loistaa, ilmentäen valonsa kehossa. Tämän sielun säteilyn heijastus on tietoisuus. Aineellisen luonnon aallot heittelevät tätä sielun heijastusta jommallekummalle puolelle. Tämä ilmenee siinä, että elävä olento syntyy tähän maailmaan, kasvaa, vanhenee, sairastuu ja kuolee. Mutta sielulle kaikki nämä ilmiöt ovat käsittämättömiä ja mahdottomia, koska sielu on luonteeltaan pysyvä ja ikuinen. Se pysyy muuttumattomana. Se on liikkumaton, eivätkä kaikki edellä mainitut ilmiöt vaikuta siihen. Ainoastaan heijastus on näiden vaikutusten alainen.

        Joskus pilvet peittävät kuun. Silloin voidaan nähdä, että pilvi, johon kuunvalo osuu, hehkuu. Mutta pilvi itsessään ei ole valon lähde. Kuu, joka on pilven takana, valaisee sen. Sielu on piilossa sellaisten alkuainesten kuin mieli, äly, keho, ego peittämänä. Mutta sielu on se, joka antaa elämän kaikille näille alkeille ja valaisee ne. Me katsomme ja näemme maailman ympärillämme, koska olemme sieluja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Me olemme sieluja

        "Srimad Bhagavatam antaa esimerkin sielusta ja tietoisuudesta. Siinä puhutaan kuusta, jonka valo lankeaa vesistön pinnalle, ja kuun heijastuksesta, joka tapahtuu veden pinnalla. Jos katsot kuun heijastusta veden pinnalla, kun tuuli puhaltaa ja vesi aaltoilee, näet, että se heiluu. Jos katsot kuuta taivaalla, näet, että se on liikkumaton eivätkä nämä muutokset vaikuta siihen.

        Sielu loistaa, ilmentäen valonsa kehossa. Tämän sielun säteilyn heijastus on tietoisuus. Aineellisen luonnon aallot heittelevät tätä sielun heijastusta jommallekummalle puolelle. Tämä ilmenee siinä, että elävä olento syntyy tähän maailmaan, kasvaa, vanhenee, sairastuu ja kuolee. Mutta sielulle kaikki nämä ilmiöt ovat käsittämättömiä ja mahdottomia, koska sielu on luonteeltaan pysyvä ja ikuinen. Se pysyy muuttumattomana. Se on liikkumaton, eivätkä kaikki edellä mainitut ilmiöt vaikuta siihen. Ainoastaan heijastus on näiden vaikutusten alainen.

        Joskus pilvet peittävät kuun. Silloin voidaan nähdä, että pilvi, johon kuunvalo osuu, hehkuu. Mutta pilvi itsessään ei ole valon lähde. Kuu, joka on pilven takana, valaisee sen. Sielu on piilossa sellaisten alkuainesten kuin mieli, äly, keho, ego peittämänä. Mutta sielu on se, joka antaa elämän kaikille näille alkeille ja valaisee ne. Me katsomme ja näemme maailman ympärillämme, koska olemme sieluja.

        Bhagavad Gita.
        2.12
        Koskaan ei ole ollut aikaa, jolloin Minua, sinua ja kaikkia näitä kuninkaita ei olisi ollut olemassa, eikä kukaan meistä lakkaa olemasta tulevaisuudessakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhagavad Gita.
        2.12
        Koskaan ei ole ollut aikaa, jolloin Minua, sinua ja kaikkia näitä kuninkaita ei olisi ollut olemassa, eikä kukaan meistä lakkaa olemasta tulevaisuudessakaan.

        Bhagavad Gita
        2.13
        Ruumiillistunut sielu vaihtaa vähitellen lapsen kehosta nuoren miehen kehoon ja sitten vanhan miehen kehoon, ja samalla tavalla se siirtyy kuoleman jälkeen toiseen kehoon. Selväjärkinen ihminen ei hämmenny tällaisesta muutoksesta.


      • Anonyymi

        Siitä se lähtee kaikilla sen läpikäynneillä. Voimia. Ei enempää eikä vähempää kuin elämää. Ei siinä tarvitse itse paljon miettiä, kun ei oikeasti voikaan. Onneksi Suomessa on hyvä lääketiede ja kirurgia vielä ja seuranta. On tästä vähintään viisi vuotta kun tuttava kävi saman läpi. Edelleen on elossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siitä se lähtee kaikilla sen läpikäynneillä. Voimia. Ei enempää eikä vähempää kuin elämää. Ei siinä tarvitse itse paljon miettiä, kun ei oikeasti voikaan. Onneksi Suomessa on hyvä lääketiede ja kirurgia vielä ja seuranta. On tästä vähintään viisi vuotta kun tuttava kävi saman läpi. Edelleen on elossa.

        Tuossapa kokemuksia: https://www.nderf.org/Finnish/nderf_ndes.html


    • Anonyymi

      Niimpä niin: ei syntymäää ilman kuolemaa jsa ei ole kuolemaa ilman syntymää, paitsi ehkä Johannes kastaja ja Jeesis-

      • Anonyymi

        Bhagavad Gita
        2.22
        Aivan kuten ihminen riisuu vanhat vaatteet ja pukee uudet päälleen, sielu pukeutuu uusiin aineellisiin kehoihin jättäen vanhat ja hyödyttömät kehot taakseen.


      • Anonyymi

      • Anonyymi

        Aivan kuten me vaihdamme yhdessä elämässä kuluneita pukuja monta kertaa, samalla tavalla ikuinen sielu vaihtaa kuluneita ruumiita monta kertaa aineellisessa maailmassa ollessaan. On yhtä naurettavaa ajatella, että yksi sielu on ikuisesti sidottu kehoon ja että "venäläiset sielut" asuvat venäläisissä kehoissa, kuin ajatella, että japanilaisissa autoissa on välttämättä japanilaisia. "Venäjällä tehdyissä" ruumiissa voi olla sieluja, jotka ovat eläneet muissa maissa ja jopa muissa elämänmuodoissa menneisyydessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan kuten me vaihdamme yhdessä elämässä kuluneita pukuja monta kertaa, samalla tavalla ikuinen sielu vaihtaa kuluneita ruumiita monta kertaa aineellisessa maailmassa ollessaan. On yhtä naurettavaa ajatella, että yksi sielu on ikuisesti sidottu kehoon ja että "venäläiset sielut" asuvat venäläisissä kehoissa, kuin ajatella, että japanilaisissa autoissa on välttämättä japanilaisia. "Venäjällä tehdyissä" ruumiissa voi olla sieluja, jotka ovat eläneet muissa maissa ja jopa muissa elämänmuodoissa menneisyydessä.

        Ikuinen sielu, minämme perusta, elää monta elämää. Toimintamme menneissä elämissä ja tässä elämässä luovat nykyisen elämän käsikirjoituksen. Jokaisessa elämässä tapahtuu samanaikaisesti kaksi prosessia: ensinnäkin saamme aikaisempien tekojemme seuraukset (työstämme karman pois) ja toiseksi muodostamme (kehitämme) uutta karmaa tekemällä hyveellisiä tai syntisiä tekoja. On mahdollista sanoa, että me kehitämme karmaa ja luomme kohtalon. Toisin sanoen meidän on otettava vastaan menneiden tekojemme seuraukset ("karmareaktiot"), mutta olemme vapaita valitsemaan, mitä teemme ja miten toimimme nykyhetkessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ikuinen sielu, minämme perusta, elää monta elämää. Toimintamme menneissä elämissä ja tässä elämässä luovat nykyisen elämän käsikirjoituksen. Jokaisessa elämässä tapahtuu samanaikaisesti kaksi prosessia: ensinnäkin saamme aikaisempien tekojemme seuraukset (työstämme karman pois) ja toiseksi muodostamme (kehitämme) uutta karmaa tekemällä hyveellisiä tai syntisiä tekoja. On mahdollista sanoa, että me kehitämme karmaa ja luomme kohtalon. Toisin sanoen meidän on otettava vastaan menneiden tekojemme seuraukset ("karmareaktiot"), mutta olemme vapaita valitsemaan, mitä teemme ja miten toimimme nykyhetkessä.

        Mitä ihminen tekee, olipa se sitten fyysistä tai henkistä, sama energia tulee lopulta takaisin. Kultainen sääntö tekee meidät tietoisiksi teoistamme, jotta voimme pohtia lopputulosta ennen kuin ryhdymme mihinkään toimiin tai käytämme voimaa.

        Älkää kohdelko toisia tavalla, jota itse pitäisitte loukkaavana. - Buddhalaisuus

        Kaikessa tehkää toisille niin kuin toivotte heidän tekevän teille; sillä tämä on laki ja profeetat. - Kristinusko

        Yksi sana, joka kiteyttää kaiken hyvän käytöksen perustan... rakastava ystävällisyys. Älä tee toisille sitä, mitä et halua tehdä itsellesi. - Konfutselaisuus

        Älä tee toisille mitään sellaista, mitä et haluaisi heidän tekevän sinulle. - Hindulaisuus

        Kukaan teistä ei todella usko, ennen kuin toivotte toisille sitä, mitä toivotte itsellenne. - Islam.

        Älä tee lähimmäisellesi sitä, mikä on sinulle inhottavaa. Tämä on koko laki; kaikki muu on kommentointia. Menkää ja oppikaa se. - Juutalaisuus

        Älä tee vääryyttä tai vihaa lähimmäistäsi. Sillä et tee vääryyttä hänelle, vaan itsellesi. - Pima-alkuperäiskansojen sananlasku

        Älä tee toisille sitä, mikä on vahingollista itsellesi. - Zarathustralaisuus

        Tarkastelemmepa siis tekojamme Newtonin lain, karman lain tai Kultaisen säännön kautta, johtopäätös tulee hyvin selväksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä ihminen tekee, olipa se sitten fyysistä tai henkistä, sama energia tulee lopulta takaisin. Kultainen sääntö tekee meidät tietoisiksi teoistamme, jotta voimme pohtia lopputulosta ennen kuin ryhdymme mihinkään toimiin tai käytämme voimaa.

        Älkää kohdelko toisia tavalla, jota itse pitäisitte loukkaavana. - Buddhalaisuus

        Kaikessa tehkää toisille niin kuin toivotte heidän tekevän teille; sillä tämä on laki ja profeetat. - Kristinusko

        Yksi sana, joka kiteyttää kaiken hyvän käytöksen perustan... rakastava ystävällisyys. Älä tee toisille sitä, mitä et halua tehdä itsellesi. - Konfutselaisuus

        Älä tee toisille mitään sellaista, mitä et haluaisi heidän tekevän sinulle. - Hindulaisuus

        Kukaan teistä ei todella usko, ennen kuin toivotte toisille sitä, mitä toivotte itsellenne. - Islam.

        Älä tee lähimmäisellesi sitä, mikä on sinulle inhottavaa. Tämä on koko laki; kaikki muu on kommentointia. Menkää ja oppikaa se. - Juutalaisuus

        Älä tee vääryyttä tai vihaa lähimmäistäsi. Sillä et tee vääryyttä hänelle, vaan itsellesi. - Pima-alkuperäiskansojen sananlasku

        Älä tee toisille sitä, mikä on vahingollista itsellesi. - Zarathustralaisuus

        Tarkastelemmepa siis tekojamme Newtonin lain, karman lain tai Kultaisen säännön kautta, johtopäätös tulee hyvin selväksi.

        Joskus karma on välitöntä, mutta useammin järjestelmä jättää bumerangin vaikutuksen myöhempään ajankohtaan tai (useimmiten) venyttää vaikutuksen ajan kuluessa, mutta energiaa vapautuu tasaisesti koko ajan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joskus karma on välitöntä, mutta useammin järjestelmä jättää bumerangin vaikutuksen myöhempään ajankohtaan tai (useimmiten) venyttää vaikutuksen ajan kuluessa, mutta energiaa vapautuu tasaisesti koko ajan.

        Maailma on järjestelmä, rakenne, jossa kaikki on loogista ja järkevää. Maailma on toisiinsa kytkeytynyt: kun vedät yhdestä narusta, kokonaiset osajärjestelmät lähtevät liikkeelle.

        Tätä kuvaa hyvin "perhosvaikutus", joka on luonnontieteiden termi, jolla viitataan joidenkin kaoottisten järjestelmien ominaisuuteen: järjestelmään kohdistuvalla vähäisellä vaikutuksella voi olla laajoja ja ennalta arvaamattomia seurauksia, myös täysin eri paikassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maailma on järjestelmä, rakenne, jossa kaikki on loogista ja järkevää. Maailma on toisiinsa kytkeytynyt: kun vedät yhdestä narusta, kokonaiset osajärjestelmät lähtevät liikkeelle.

        Tätä kuvaa hyvin "perhosvaikutus", joka on luonnontieteiden termi, jolla viitataan joidenkin kaoottisten järjestelmien ominaisuuteen: järjestelmään kohdistuvalla vähäisellä vaikutuksella voi olla laajoja ja ennalta arvaamattomia seurauksia, myös täysin eri paikassa.

        Se, millaista energiaa me vetäämme puoleemme, riippuu muun muassa tavasta, jolla ajattelemme, toimimme ja suhtaudumme toisiin ihmisiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se, millaista energiaa me vetäämme puoleemme, riippuu muun muassa tavasta, jolla ajattelemme, toimimme ja suhtaudumme toisiin ihmisiin.

        Tässä elämässä saat edellisen elämän karman seuraukset ja seuraavassa elämässä tämän elämän karman seuraukset, mutta ei aina. Monimutkaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä elämässä saat edellisen elämän karman seuraukset ja seuraavassa elämässä tämän elämän karman seuraukset, mutta ei aina. Monimutkaista.

        On paljon sellaista, mitä emme ymmärrä, hienojakoiset energiat, hienojakoinen maailma. Ja koko tämä kohtalo, kaikki reaktiot monien, monien elämien aikana, ne ovat siellä. Niitä ei vain näe. Nuo reaktiot, joita ette näe ollenkaan, ne eivät ilmene millään tavalla elämässämme juuri nyt, ne ovat niin syvälle juurtuneita, että ne eivät ilmene millään tavalla, niitä kutsutaan sanalla, "apararabda" Se tarkoittaa, että näitä reaktioita ei tule tässä elämässä. Me emme näe niitä. Ne ovat siellä, mutta me emme näe niitä. Ja niitä on paljon. Otetaann nyt tästä kuvaannollisesta viinirypäleen kimpusta yhden rypäleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On paljon sellaista, mitä emme ymmärrä, hienojakoiset energiat, hienojakoinen maailma. Ja koko tämä kohtalo, kaikki reaktiot monien, monien elämien aikana, ne ovat siellä. Niitä ei vain näe. Nuo reaktiot, joita ette näe ollenkaan, ne eivät ilmene millään tavalla elämässämme juuri nyt, ne ovat niin syvälle juurtuneita, että ne eivät ilmene millään tavalla, niitä kutsutaan sanalla, "apararabda" Se tarkoittaa, että näitä reaktioita ei tule tässä elämässä. Me emme näe niitä. Ne ovat siellä, mutta me emme näe niitä. Ja niitä on paljon. Otetaann nyt tästä kuvaannollisesta viinirypäleen kimpusta yhden rypäleen.

        Karman luokat:
        Sanchita karma .
        Tämä on kaiken aikaisemmissa elämissä ja ihmissyntymissä kertyneen karman kokonaissaldo.

        Prarabha karma .
        Tämä on tämän syntymän "suotuisia" ja "epäsuotuisia" seurauksia. Prarabha karmaa ei voi muuttaa, sitä voi vain sietää ja tehdä siitä asianmukaiset johtopäätökset.

        jne.

        Agami karma
        Tämä on tulevien syntymien karma, jos nykyinen syntymä ei ole viimeinen.

        jne. jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä ihminen tekee, olipa se sitten fyysistä tai henkistä, sama energia tulee lopulta takaisin. Kultainen sääntö tekee meidät tietoisiksi teoistamme, jotta voimme pohtia lopputulosta ennen kuin ryhdymme mihinkään toimiin tai käytämme voimaa.

        Älkää kohdelko toisia tavalla, jota itse pitäisitte loukkaavana. - Buddhalaisuus

        Kaikessa tehkää toisille niin kuin toivotte heidän tekevän teille; sillä tämä on laki ja profeetat. - Kristinusko

        Yksi sana, joka kiteyttää kaiken hyvän käytöksen perustan... rakastava ystävällisyys. Älä tee toisille sitä, mitä et halua tehdä itsellesi. - Konfutselaisuus

        Älä tee toisille mitään sellaista, mitä et haluaisi heidän tekevän sinulle. - Hindulaisuus

        Kukaan teistä ei todella usko, ennen kuin toivotte toisille sitä, mitä toivotte itsellenne. - Islam.

        Älä tee lähimmäisellesi sitä, mikä on sinulle inhottavaa. Tämä on koko laki; kaikki muu on kommentointia. Menkää ja oppikaa se. - Juutalaisuus

        Älä tee vääryyttä tai vihaa lähimmäistäsi. Sillä et tee vääryyttä hänelle, vaan itsellesi. - Pima-alkuperäiskansojen sananlasku

        Älä tee toisille sitä, mikä on vahingollista itsellesi. - Zarathustralaisuus

        Tarkastelemmepa siis tekojamme Newtonin lain, karman lain tai Kultaisen säännön kautta, johtopäätös tulee hyvin selväksi.

        Karman laki tekee meidät tietoisiksi vastuustamme teoistamme ja luo meissä myös rationaalisen pelon epäystävällisen teon tekemisestä, lähinnä siksi, että emme halua, että sama asia tapahtuu meille.

        Tieteellisessä mielessä karman lakia voi verrata Newtonin kolmanteen liikelakiin. Yksinkertaisesti sanottuna tämä laki sanoo, että jokaiseen toimintaan liittyy yhtä suuri ja vastakkainen reaktio. Newton ehdotti sitä kuvaamaan fysiikan lakeja aineellisessa maailmankaikkeudessa - mutta se ilmaisee myös henkisen todellisuutemme totuuden. Itse asiassa karma, kausaliteetti ja Newtonin kolmas laki ilmaisevat kaikki samaa asiaa, ja kun ne yhdistetään, ne ilmaisevat jotakin vielä syvällisempää - tieteen ja uskonnon olennaisen harmonian.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Karman laki tekee meidät tietoisiksi vastuustamme teoistamme ja luo meissä myös rationaalisen pelon epäystävällisen teon tekemisestä, lähinnä siksi, että emme halua, että sama asia tapahtuu meille.

        Tieteellisessä mielessä karman lakia voi verrata Newtonin kolmanteen liikelakiin. Yksinkertaisesti sanottuna tämä laki sanoo, että jokaiseen toimintaan liittyy yhtä suuri ja vastakkainen reaktio. Newton ehdotti sitä kuvaamaan fysiikan lakeja aineellisessa maailmankaikkeudessa - mutta se ilmaisee myös henkisen todellisuutemme totuuden. Itse asiassa karma, kausaliteetti ja Newtonin kolmas laki ilmaisevat kaikki samaa asiaa, ja kun ne yhdistetään, ne ilmaisevat jotakin vielä syvällisempää - tieteen ja uskonnon olennaisen harmonian.

        Sielu ja Ylisielu.

        Sielu saapuu aineelliseen maailmaan Korkeimman Jumalan, Paramatman (Ylisielun) ekspansion
        saattelemana, joka kulkee sen mukana kehosta toiseen ja pitää siitä huolta. Tämä Krishnan ekspansio on jokaisen elävän olennon sydämessä ja jokaisessa atomissa. Ero sielun ja Ylisielun välillä on se, että sielu on yhdessä tietyssä paikassa, kun taas Ylisielu on läsnä kaikkialla.



        Miten voi oppia kuulemaan Paramatmaa? Paramatma, sisäinen ääni. Atma ja sen vieressä on Paramatma. Jumalan läsnäolo. Kun ihminen kuulee selkeästi ja selvästi omantuntonsa äänen ja kokee myös Jumalallista inspiraatiota, se on Paramatma. ...

        Kun aistimme ovat vapaat ulkoisten esineiden sanelusta, voimme kuulla sisäisen äänen selvemmin. Tuo ääni pyytää minua tekemään niin ja näin ja olemaan tekemättä niin ja näin. Meistä tulee kykeneviä kuulemaan sisäisen äänemme. Kaikki eivät pysty kuulemaan järjen ääntä. Jotkut ihmiset ovat oikkujensa ja mielijohteidensa palvelijoita. Mutta järkevä ihminen luottaa järjen ääneen ja kuuntelee sitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sielu ja Ylisielu.

        Sielu saapuu aineelliseen maailmaan Korkeimman Jumalan, Paramatman (Ylisielun) ekspansion
        saattelemana, joka kulkee sen mukana kehosta toiseen ja pitää siitä huolta. Tämä Krishnan ekspansio on jokaisen elävän olennon sydämessä ja jokaisessa atomissa. Ero sielun ja Ylisielun välillä on se, että sielu on yhdessä tietyssä paikassa, kun taas Ylisielu on läsnä kaikkialla.



        Miten voi oppia kuulemaan Paramatmaa? Paramatma, sisäinen ääni. Atma ja sen vieressä on Paramatma. Jumalan läsnäolo. Kun ihminen kuulee selkeästi ja selvästi omantuntonsa äänen ja kokee myös Jumalallista inspiraatiota, se on Paramatma. ...

        Kun aistimme ovat vapaat ulkoisten esineiden sanelusta, voimme kuulla sisäisen äänen selvemmin. Tuo ääni pyytää minua tekemään niin ja näin ja olemaan tekemättä niin ja näin. Meistä tulee kykeneviä kuulemaan sisäisen äänemme. Kaikki eivät pysty kuulemaan järjen ääntä. Jotkut ihmiset ovat oikkujensa ja mielijohteidensa palvelijoita. Mutta järkevä ihminen luottaa järjen ääneen ja kuuntelee sitä.

        Olen kuolematon, koska:
        kun ruumiini kuolee, minä en kuole, koska en ole tämä ruumis. Kehoni ei ole sama kuin minä. Minä olen tietoisuus, minä olen sielu kehossani. Sieluni elävöitti ruumiini, koska sielu on myös energiaa. Kehoni on annettu minulle sen tuloksena, miten elin edellisessä elämässä. Kun minusta aika jättää, seuraava ruumis annetaan minulle: miten olen elänyt tämän elämäni, mikä on tietoisuuteni taso kuolinhetkellä.


        Projisoitumalla ulkoiseen maailmaan sielun tietoisuus luo hienojakoisen kehon, psyykemme, joka toimii sielun väliaikaisena kaksoisolentona tai varjona. Tämä hienojakoinen keho varastoi aiemmat kokemuksemme, tietomme, vaikutelmamme ja rakentaa maailmankuvamme sinne. Aineellisen kasvatuksen ja koulutuksen myötä tämä ohut keho menettää tiedon siitä sielusta, josta se on syntynyt, ja voi jopa kieltää sielun ja Jumalan. Tällöin hienojakoinen keho toimii vanhempien ja koulun opettajien määräämän ulkoisen kehitysohjelman mukaisesti ja jättää sielun edut huomiotta. Näin ihminen ajautuu väistämättä arvomaailman kriisiin, jolloin ruumiillinen onnellisuus tuhoutuu vanhuuden ja lähestyvän kuoleman vuoksi, ja henkisellä tasolla hän jää täysin vararikkoon.

        Mutta intuitiivisesti jokainen ymmärtää, että tässä kehossa on jotain tuhoutumatonta. Kun joku kuolee, sukulaiset huudahtavat: "Kenelle jätit meidät!". Vaikka ruumis makaa heidän edessään. Jos persoonallisuus on ruumis, kukaan ei ole hylännyt ketään. Mutta jokainen ymmärtää, että vaikka kaikki kehon osat ovat paikallaan, tärkein asia on jäljellä - tietoisuus. Sielun ikuinen luonne pitää katoavan ruumiin koskemattomana, ja kun tämä ikuinen hiukkanen poistuu ruumiista, se alkaa nopeasti hajota. Jopa paatuneet materialistit tunnustavat epäsuorasti sielun olemassaolon, kun he toteavat, että kuoleman jälkeen on yhdeksän ja neljäkymmentä päivää. Mitä he juhlivat, jos ruumis on jo mätänemässä maassa? On selvää, että tämä perinne liittyy sielun kuolemanjälkeiseen olemassaoloon. Kaikilla maailman kansoilla on käsitys, että kuoleman hetkellä "jokin" irtoaa ruumiista ja menee jonnekin. Energian säilymislain mukaan sen on jatkettava olemassaoloaan muodossa tai toisessa. Tämä on jälleensyntymisen perusta.

        Sielua verrataan toisinaan tulesta lentävään kipinään. Tietoisuuden atomaarinen luonne liittyy läheisesti sielun muuttumattomuuteen. Atomi on sanan alkuperäisessä merkityksessä hajoamaton ja siksi tuhoutumaton ja muuttumaton. Lisäksi sielun atomisuus eli paikallisuus selittää yksilöllisen tietoisuuden rajallisen ilmenemismahdollisuuden. Intiassa on filosofeja, jotka kieltävät sielujen moninaisuuden, mutta uskovat, että me kaikki olemme yhden kaikkialla läsnä olevan tietoisuuden ilmentymiä. Kokemuksesta tiedämme kuitenkin, että yksilöllinen tietoisuutemme läpäisee vain kehomme eikä ulotu muihin kehoihin. Edes äidin kohdussa oleva lapsi ei koe kaikkea sitä, mitä äiti kokee, eikä äiti tiedä tarkalleen, mitä lapsi kokee.





        Sielu levittää tietoisuuttaan koko kehoon, aivan kuten kukka levittää tuoksua ympärilleen. Upanishadeissa sanotaan, että sielu on kehossamme sydämen alueella (Prashna Upanishad, 3-6.) ja sieltä se levittää tietoisuuden energiaa pranan, elintärkeän ilman, virtauksen kautta koko kehoon. Sydämestä lähtee seitsemänkymmentäkaksi tuhatta kanavaa, nadia, joiden kautta kiertää prana, elinvoima (kiinalaisessa filosofiassa chi), jonka avulla sielu voi kokea koko aineellisen kehonsa ja hallita sitä. Kaikki pranan kiertokulun häiriöt aiheuttavat kehon vastaavan osan puutumisen ja lopulta surkastumisen. Ei ole sattumaa, että sydäntä eikä aivoja on aina pidetty elämän, tietoisuuden ja tunteiden lähteenä ja ihmisen haavoittuvimpana osana. "Bhagavad-gita (13:4) antaa toisen esimerkin: sielu, joka on yhdessä paikassa kuin aurinko, valaisee koko ruumiin tietoisuuden valolla. Tietoisuuden atomisuuden postulaatti selittää myös toisen tärkeän tosiasian - havaintomme eheyden. Kehon eri elimissä esiintyviä erilaisia tuntemuksia ei havaita erikseen, vaikka aivojen eri osat ovat vastuussa niistä. Koko kokemus kuuluu yhdelle "minulle". Tätä tosiasiaa on hyvin vaikea selittää, jos lähdemme siitä oletuksesta, että tietoisuus syntyy miljardien hermosolujen yhteisestä toiminnasta. Mikä niistä anastaa itselleen oikeuden olla yhden ainoan, koko kehoon ulottuvan "minä" kantaja?

        Tietoisuuden luonne on sekä itsestään selvä että salaperäinen. Tiedemiesten, jotka tutkivat tietoisuutta tekoälyongelman yhteydessä, on vaikea edes määritellä sitä. Jo mainitsemamme R. Penrose kirjoittaa tässä yhteydessä:

        Mitä siis on tietoisuus? En tietenkään tiedä, miten tietoisuus määritellään, enkä usko, että sitä kannattaa edes yrittää löytää (koska emme ymmärrä, mitä se tarkoittaa).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen kuolematon, koska:
        kun ruumiini kuolee, minä en kuole, koska en ole tämä ruumis. Kehoni ei ole sama kuin minä. Minä olen tietoisuus, minä olen sielu kehossani. Sieluni elävöitti ruumiini, koska sielu on myös energiaa. Kehoni on annettu minulle sen tuloksena, miten elin edellisessä elämässä. Kun minusta aika jättää, seuraava ruumis annetaan minulle: miten olen elänyt tämän elämäni, mikä on tietoisuuteni taso kuolinhetkellä.


        Projisoitumalla ulkoiseen maailmaan sielun tietoisuus luo hienojakoisen kehon, psyykemme, joka toimii sielun väliaikaisena kaksoisolentona tai varjona. Tämä hienojakoinen keho varastoi aiemmat kokemuksemme, tietomme, vaikutelmamme ja rakentaa maailmankuvamme sinne. Aineellisen kasvatuksen ja koulutuksen myötä tämä ohut keho menettää tiedon siitä sielusta, josta se on syntynyt, ja voi jopa kieltää sielun ja Jumalan. Tällöin hienojakoinen keho toimii vanhempien ja koulun opettajien määräämän ulkoisen kehitysohjelman mukaisesti ja jättää sielun edut huomiotta. Näin ihminen ajautuu väistämättä arvomaailman kriisiin, jolloin ruumiillinen onnellisuus tuhoutuu vanhuuden ja lähestyvän kuoleman vuoksi, ja henkisellä tasolla hän jää täysin vararikkoon.

        Mutta intuitiivisesti jokainen ymmärtää, että tässä kehossa on jotain tuhoutumatonta. Kun joku kuolee, sukulaiset huudahtavat: "Kenelle jätit meidät!". Vaikka ruumis makaa heidän edessään. Jos persoonallisuus on ruumis, kukaan ei ole hylännyt ketään. Mutta jokainen ymmärtää, että vaikka kaikki kehon osat ovat paikallaan, tärkein asia on jäljellä - tietoisuus. Sielun ikuinen luonne pitää katoavan ruumiin koskemattomana, ja kun tämä ikuinen hiukkanen poistuu ruumiista, se alkaa nopeasti hajota. Jopa paatuneet materialistit tunnustavat epäsuorasti sielun olemassaolon, kun he toteavat, että kuoleman jälkeen on yhdeksän ja neljäkymmentä päivää. Mitä he juhlivat, jos ruumis on jo mätänemässä maassa? On selvää, että tämä perinne liittyy sielun kuolemanjälkeiseen olemassaoloon. Kaikilla maailman kansoilla on käsitys, että kuoleman hetkellä "jokin" irtoaa ruumiista ja menee jonnekin. Energian säilymislain mukaan sen on jatkettava olemassaoloaan muodossa tai toisessa. Tämä on jälleensyntymisen perusta.

        Sielua verrataan toisinaan tulesta lentävään kipinään. Tietoisuuden atomaarinen luonne liittyy läheisesti sielun muuttumattomuuteen. Atomi on sanan alkuperäisessä merkityksessä hajoamaton ja siksi tuhoutumaton ja muuttumaton. Lisäksi sielun atomisuus eli paikallisuus selittää yksilöllisen tietoisuuden rajallisen ilmenemismahdollisuuden. Intiassa on filosofeja, jotka kieltävät sielujen moninaisuuden, mutta uskovat, että me kaikki olemme yhden kaikkialla läsnä olevan tietoisuuden ilmentymiä. Kokemuksesta tiedämme kuitenkin, että yksilöllinen tietoisuutemme läpäisee vain kehomme eikä ulotu muihin kehoihin. Edes äidin kohdussa oleva lapsi ei koe kaikkea sitä, mitä äiti kokee, eikä äiti tiedä tarkalleen, mitä lapsi kokee.





        Sielu levittää tietoisuuttaan koko kehoon, aivan kuten kukka levittää tuoksua ympärilleen. Upanishadeissa sanotaan, että sielu on kehossamme sydämen alueella (Prashna Upanishad, 3-6.) ja sieltä se levittää tietoisuuden energiaa pranan, elintärkeän ilman, virtauksen kautta koko kehoon. Sydämestä lähtee seitsemänkymmentäkaksi tuhatta kanavaa, nadia, joiden kautta kiertää prana, elinvoima (kiinalaisessa filosofiassa chi), jonka avulla sielu voi kokea koko aineellisen kehonsa ja hallita sitä. Kaikki pranan kiertokulun häiriöt aiheuttavat kehon vastaavan osan puutumisen ja lopulta surkastumisen. Ei ole sattumaa, että sydäntä eikä aivoja on aina pidetty elämän, tietoisuuden ja tunteiden lähteenä ja ihmisen haavoittuvimpana osana. "Bhagavad-gita (13:4) antaa toisen esimerkin: sielu, joka on yhdessä paikassa kuin aurinko, valaisee koko ruumiin tietoisuuden valolla. Tietoisuuden atomisuuden postulaatti selittää myös toisen tärkeän tosiasian - havaintomme eheyden. Kehon eri elimissä esiintyviä erilaisia tuntemuksia ei havaita erikseen, vaikka aivojen eri osat ovat vastuussa niistä. Koko kokemus kuuluu yhdelle "minulle". Tätä tosiasiaa on hyvin vaikea selittää, jos lähdemme siitä oletuksesta, että tietoisuus syntyy miljardien hermosolujen yhteisestä toiminnasta. Mikä niistä anastaa itselleen oikeuden olla yhden ainoan, koko kehoon ulottuvan "minä" kantaja?

        Tietoisuuden luonne on sekä itsestään selvä että salaperäinen. Tiedemiesten, jotka tutkivat tietoisuutta tekoälyongelman yhteydessä, on vaikea edes määritellä sitä. Jo mainitsemamme R. Penrose kirjoittaa tässä yhteydessä:

        Mitä siis on tietoisuus? En tietenkään tiedä, miten tietoisuus määritellään, enkä usko, että sitä kannattaa edes yrittää löytää (koska emme ymmärrä, mitä se tarkoittaa).

        Mitä siis on tietoisuus? En tietenkään tiedä, miten tietoisuus määritellään, enkä usko, että sitä kannattaa edes yrittää löytää (koska emme ymmärrä, mitä se tarkoittaa).

        Ja tämä tulee tietoisuuden alan suurimmalta asiantuntijalta! Toisin sanoen ymmärrämme paljon tässä elämässä, mutta paradoksaalisesti emme ymmärrä, mitä tarkoittaa "ymmärtää" tai esimerkiksi "tuntea, kokea". Edelleen Penrose kirjoittaa:

        Olen varma, että on mahdollista löytää fysikaalisesti pätevä käsitys tietoisuudesta, mutta uskon, että mikä tahansa määritelmä osoittautuu vääräksi.

        ...
        Miksi tietoisuuden luonnetta on niin vaikea ymmärtää? Vedet selittävät sen seuraavasti. Atman, yksilöllisen sielun, luonne on kaksitahoinen: se on sekä tietoisuuden kantaja että tietoisuus itse, toisin sanoen tietoisuus on sekä sielun ominaisuus että sielu itse. Toisin sanoen sielu on sekä havaitsija että havaitsija; se, joka kokee kokemuksen, ja itse kokemus. Ensimmäistä näkökohtaa kutsutaan attributiiviseksi tietoisuudeksi ja toista konstitutiiviseksi tietoisuudeksi. ... Ymmärtääksemme tämän voimme jälleen ottaa esimerkkinä liekin. Valo on liekin ominaisuus, mutta sama valo ei ole vain ominaisuus vaan liekin ydin. Valo liekin ominaisuutena antaa meille mahdollisuuden nähdä ympäröivän maailman, ja sama valo liekin olemuksena antaa meille mahdollisuuden nähdä itse liekki - en tarvitse toista kynttilää nähdäkseni kynttilän palavan. Sielu on liekin tavoin itsestään selvä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä siis on tietoisuus? En tietenkään tiedä, miten tietoisuus määritellään, enkä usko, että sitä kannattaa edes yrittää löytää (koska emme ymmärrä, mitä se tarkoittaa).

        Ja tämä tulee tietoisuuden alan suurimmalta asiantuntijalta! Toisin sanoen ymmärrämme paljon tässä elämässä, mutta paradoksaalisesti emme ymmärrä, mitä tarkoittaa "ymmärtää" tai esimerkiksi "tuntea, kokea". Edelleen Penrose kirjoittaa:

        Olen varma, että on mahdollista löytää fysikaalisesti pätevä käsitys tietoisuudesta, mutta uskon, että mikä tahansa määritelmä osoittautuu vääräksi.

        ...
        Miksi tietoisuuden luonnetta on niin vaikea ymmärtää? Vedet selittävät sen seuraavasti. Atman, yksilöllisen sielun, luonne on kaksitahoinen: se on sekä tietoisuuden kantaja että tietoisuus itse, toisin sanoen tietoisuus on sekä sielun ominaisuus että sielu itse. Toisin sanoen sielu on sekä havaitsija että havaitsija; se, joka kokee kokemuksen, ja itse kokemus. Ensimmäistä näkökohtaa kutsutaan attributiiviseksi tietoisuudeksi ja toista konstitutiiviseksi tietoisuudeksi. ... Ymmärtääksemme tämän voimme jälleen ottaa esimerkkinä liekin. Valo on liekin ominaisuus, mutta sama valo ei ole vain ominaisuus vaan liekin ydin. Valo liekin ominaisuutena antaa meille mahdollisuuden nähdä ympäröivän maailman, ja sama valo liekin olemuksena antaa meille mahdollisuuden nähdä itse liekki - en tarvitse toista kynttilää nähdäkseni kynttilän palavan. Sielu on liekin tavoin itsestään selvä.

        Miten kaikki alkoi, mistä olemme tulleet ja miksi olemme niin surkeassa tilanteessa.


        Paikkaa, jossa joen vesi ja maa kohtaavat, kutsutaan tataksi. Tata on paikka, jossa vesi kohtaa maan. Se on kuin ohuin lanka, joka kulkee maan ja veden rajalla. Tata on kuin ohuin viiva, niin ohut, että silmä ei pysty edes erottamaan sitä, vaikka haluaisi. Tässä esimerkissä henkimaailmaa verrataan veteen ja aineellista maailmaa maahan. Niitä erottava ohut viiva on nimeltään tata. Ohuin raja näiden kahden maailman välillä on yksittäisten sielujen asuinpaikka. Yksittäiset sielut ovat kuin pieniä atomikokoisia auringonvalohiukkasia. Pikkuruisina hiukkasina sielut näkevät sekä henkisen että aineellisen maailman. Jumalan henkinen energia, Chit-Shakti, on todella rajaton, ja Hänen aineellisella energialla, Maya-Shaktilla, on myös huomattava ulottuvuus. Yksilölliset sielut kumpuavat tatastha-shaktista, Jumalan rajaenergiasta. Siksi sielut ovat aineen ja hengen välisessä rajapaikassa (tatastha).

        Koska sielu on näiden kahden maailman välissä, se tarkastelee niitä. Luonteensa mukaisesti sielut ovat jommankumman edellä mainitun energian vallassa, aivan kuten rannan (tata) sijainti voi muuttua. Se, mikä kerran oli kuivaa maata, voi myöhemmin joutua veden alle, ja se, mikä kerran oli veden alla, voi taas muuttua kuivaksi maaksi. Kääntämällä katseensa Jumalaan, sielu asettaa itsensä Jumalan henkisen energian suojelukseen. Mutta JOS SE kääntää katseensa pois Jumalasta ja katsoo innokkaasti AINEELLISEEN ENERGIAAN (MAYA ), se joutuu välittömästi ovelan mayan ansaan (jota kristinuskossa sanotaan saatanaksi).





        Yhdessä linga-dehojensa kanssa langenneet sielut vaeltavat, vaihtavat kehoja, tekevät karmaa ja vikarmaa... Niinpä langenneiden sielujen ahdinko on äärimmäisen valitettava.

        Täällä he nauttivat ja kärsivät, tappavat, verilöylyttävät ja pysyvät tässä asemassa, joskus iloiten kuin ruhtinaat ja joskus itkien kuin marttyyrit. Maailma on siis vankila ... eikä suinkaan paikka, jossa voi nauttia, kuten jotkut väittävät.

        Elävä olento on puettu hienojakoiseen ja karkeaan kehoon, jotta hän voi elää halujaan täällä, kunnes hän kyllästyy. Jos hän ei kyllästy, hän voi olla täällä ikuisesti. Kukaan ei pakota häntä lähtemään täältä. Mutta jos hän haluaa pois, Maya (kristinuskon saatana) alkaa koetella häntä - oletko todella jo valmis ja lähdetkö pois täältä?
        Me itse valitsimme alun perin väärin. Meillä oli valinnanvaraa rakkauden maailman ja hyväksikäytön maailman välillä, jossa kaikki käyttävät toisiaan hyväkseen. Valitsimme jälkimmäisen vaihtoehdon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten kaikki alkoi, mistä olemme tulleet ja miksi olemme niin surkeassa tilanteessa.


        Paikkaa, jossa joen vesi ja maa kohtaavat, kutsutaan tataksi. Tata on paikka, jossa vesi kohtaa maan. Se on kuin ohuin lanka, joka kulkee maan ja veden rajalla. Tata on kuin ohuin viiva, niin ohut, että silmä ei pysty edes erottamaan sitä, vaikka haluaisi. Tässä esimerkissä henkimaailmaa verrataan veteen ja aineellista maailmaa maahan. Niitä erottava ohut viiva on nimeltään tata. Ohuin raja näiden kahden maailman välillä on yksittäisten sielujen asuinpaikka. Yksittäiset sielut ovat kuin pieniä atomikokoisia auringonvalohiukkasia. Pikkuruisina hiukkasina sielut näkevät sekä henkisen että aineellisen maailman. Jumalan henkinen energia, Chit-Shakti, on todella rajaton, ja Hänen aineellisella energialla, Maya-Shaktilla, on myös huomattava ulottuvuus. Yksilölliset sielut kumpuavat tatastha-shaktista, Jumalan rajaenergiasta. Siksi sielut ovat aineen ja hengen välisessä rajapaikassa (tatastha).

        Koska sielu on näiden kahden maailman välissä, se tarkastelee niitä. Luonteensa mukaisesti sielut ovat jommankumman edellä mainitun energian vallassa, aivan kuten rannan (tata) sijainti voi muuttua. Se, mikä kerran oli kuivaa maata, voi myöhemmin joutua veden alle, ja se, mikä kerran oli veden alla, voi taas muuttua kuivaksi maaksi. Kääntämällä katseensa Jumalaan, sielu asettaa itsensä Jumalan henkisen energian suojelukseen. Mutta JOS SE kääntää katseensa pois Jumalasta ja katsoo innokkaasti AINEELLISEEN ENERGIAAN (MAYA ), se joutuu välittömästi ovelan mayan ansaan (jota kristinuskossa sanotaan saatanaksi).





        Yhdessä linga-dehojensa kanssa langenneet sielut vaeltavat, vaihtavat kehoja, tekevät karmaa ja vikarmaa... Niinpä langenneiden sielujen ahdinko on äärimmäisen valitettava.

        Täällä he nauttivat ja kärsivät, tappavat, verilöylyttävät ja pysyvät tässä asemassa, joskus iloiten kuin ruhtinaat ja joskus itkien kuin marttyyrit. Maailma on siis vankila ... eikä suinkaan paikka, jossa voi nauttia, kuten jotkut väittävät.

        Elävä olento on puettu hienojakoiseen ja karkeaan kehoon, jotta hän voi elää halujaan täällä, kunnes hän kyllästyy. Jos hän ei kyllästy, hän voi olla täällä ikuisesti. Kukaan ei pakota häntä lähtemään täältä. Mutta jos hän haluaa pois, Maya (kristinuskon saatana) alkaa koetella häntä - oletko todella jo valmis ja lähdetkö pois täältä?
        Me itse valitsimme alun perin väärin. Meillä oli valinnanvaraa rakkauden maailman ja hyväksikäytön maailman välillä, jossa kaikki käyttävät toisiaan hyväkseen. Valitsimme jälkimmäisen vaihtoehdon.

        Aika on aineellisessa maailmassa toimiva hienovaraisin voima.

        Aika on aineellisen maailman hienovaraisin aineellinen elementti, ja siksi sitä ei voi mitenkään kirjata tai mitata. Meistä näyttää kuitenkin siltä, että ennemmin tai myöhemmin pystymme mittaamaan kaiken. Monista ihmisistä väite, että aika on mittaamaton, saattaa tuntua oudolta, koska katsomme joka päivä kelloamme ja mittaamme, kuinka paljon kello on jo myöhässä. Mutta etsi yksi henkilö, joka on mitannut itse ajan luonteen. Olkaa samaa mieltä siitä, että mittaaminen tarkoittaa yhteydenottoa tai vaikuttamisyritystä.

        Sen, joka pystyy mittaamaan aikaa, on siis opittava vaikuttamaan siihen. Mutta sitä varten hänen on ensin päästävä pois sen vaikutuksen alta. Joka pääsee pois aineellisen ajan vaikutuksen alta, tulee kuolemattomaksi. Emme kuitenkaan näe esimerkkejä siitä, että kukaan tässä maailmassa voisi elää ikuisesti aineellisessa ruumiissaan.

        Tutkijat, jotka yrittävät pidentää ihmiselämää, investoivat kuitenkin joka vuosi miljardeja dollareita löytääkseen lääkkeen, joka tekisi meistä kuolemattomia. Mutta se, joka tutkii Veda-tekstejä huolellisesti, tietää hyvin, että tämä on mahdotonta.


        Vedan mukaan aika ei ole lineaarinen, kuten monet meistä ovat tottuneet ajattelemaan, vaan syklinen: kaikki toistuu yhä uudelleen ja uudelleen. Aineellinen maailmankaikkeus mukaan lukien se syntyy ja hajoaa syntyäkseen uudelleen. Se on olemassa yhden Brahman elinkaaren ajan, ja tämä elinkaari mitataan kalpojen toistuvina sykleinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika on aineellisessa maailmassa toimiva hienovaraisin voima.

        Aika on aineellisen maailman hienovaraisin aineellinen elementti, ja siksi sitä ei voi mitenkään kirjata tai mitata. Meistä näyttää kuitenkin siltä, että ennemmin tai myöhemmin pystymme mittaamaan kaiken. Monista ihmisistä väite, että aika on mittaamaton, saattaa tuntua oudolta, koska katsomme joka päivä kelloamme ja mittaamme, kuinka paljon kello on jo myöhässä. Mutta etsi yksi henkilö, joka on mitannut itse ajan luonteen. Olkaa samaa mieltä siitä, että mittaaminen tarkoittaa yhteydenottoa tai vaikuttamisyritystä.

        Sen, joka pystyy mittaamaan aikaa, on siis opittava vaikuttamaan siihen. Mutta sitä varten hänen on ensin päästävä pois sen vaikutuksen alta. Joka pääsee pois aineellisen ajan vaikutuksen alta, tulee kuolemattomaksi. Emme kuitenkaan näe esimerkkejä siitä, että kukaan tässä maailmassa voisi elää ikuisesti aineellisessa ruumiissaan.

        Tutkijat, jotka yrittävät pidentää ihmiselämää, investoivat kuitenkin joka vuosi miljardeja dollareita löytääkseen lääkkeen, joka tekisi meistä kuolemattomia. Mutta se, joka tutkii Veda-tekstejä huolellisesti, tietää hyvin, että tämä on mahdotonta.


        Vedan mukaan aika ei ole lineaarinen, kuten monet meistä ovat tottuneet ajattelemaan, vaan syklinen: kaikki toistuu yhä uudelleen ja uudelleen. Aineellinen maailmankaikkeus mukaan lukien se syntyy ja hajoaa syntyäkseen uudelleen. Se on olemassa yhden Brahman elinkaaren ajan, ja tämä elinkaari mitataan kalpojen toistuvina sykleinä.

        "Koko kosminen järjestys on Minun vallassani. Minun tahdostani se ilmestyy yhä uudelleen ja uudelleen, ja Minun tahdostani se tuhoutuu, kun aika tulee" (Bhagavad-gita, 9.8).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Koko kosminen järjestys on Minun vallassani. Minun tahdostani se ilmestyy yhä uudelleen ja uudelleen, ja Minun tahdostani se tuhoutuu, kun aika tulee" (Bhagavad-gita, 9.8).

        Vedoissa sama tieto voidaan sanoa eri ihmisille eri tavalla riippuen siitä, missä gunassa ihminen on.

        Gunat (aineen kolme olomuotoa)


        Aineellisessa maailmassa voimme havaita kolme perusprosessia, joita tapahtuu kaikkialla mikroskooppisesta tasosta universaaliin:



        -Luominen, alku

        -Kunnossapito, säilyminen

        -tuhoaminen, loppu



        Vedat opettavat, että ulkoisten, näkyvien luomisen, ylläpitämisen ja tuhoutumisen prosessien takana on kätkettyjä, hienovaraisia voimia, jotka läpäisevät kaiken aineellisessa maailmassa. Näitä voimia kutsutaan gunoiksi. Sana "guna" tarkoittaa suomeksi "laatua". Kirjaimellisesti se käännetään sanskritiksi "köysi". Merkitys on, että köysien tavoin nämä kolme aineen tilaa sitovat ja ehdollistavat sielua.


        -Sattva-guna (hyvyyden, hyveellisyyden laatu).

        -Rajo-guna (intohimon, toiminnan laatu).

        -Tamo-guna (tietämättömyyden laatu).

        Koko aineellisen maailmankaikkeuden monimuotoisuus syntyy gunojen yhdistelmästä. Aineen kolmea laatua voidaan verrata kolmeen perusväriin. Aivan kuten kolmen värin, punaisen, sinisen ja keltaisen, sekoittaminen antaa äärettömän värivalikoiman, kolmen gunan yhteispeli on tämän maailman äärettömän moninaisuuden lähde. Tieto luonnon kolmesta gunasta on tärkeä osa vedalaista maailmankuvaa, ja se on perusta ympäröivän todellisuuden tieteelliselle ymmärtämiselle.

        Sattva-guna - elanto, rauhallisuus, pyrkimys itsetuntemukseen, luopuminen ja itsehillintä, rauhallisuus, henkisyys.


        Rajo-guna - luominen, aktiivisuus, ylpeys, taipumus taisteluun ja kamppailuun, himo, halu toiminnan hedelmiin.

        Tamo-guna - tuhoutuminen, rappeutuminen, laiskuus, uni, hulluus, apatia, masennus, toimettomuus, väärät käsitykset todellisuudesta, tietämättömyys, kärsimys ja suru.

        Vedat kuvaavat kolme gunaa aineellisen energian (Maya-shakti) ilmentyminä. Sielu on kuitenkin korkeampi aine - hengen (chit-shakti) hiukkanen. Henkisessä kehitysprosessissa ihminen asteittain vapautuu gunojen vaikutuksesta olemalla yhteydessä Korkeimpaan Persoonallisuuteen. Hyvyyden guna on hyödyllinen henkisen harjoittelun kannalta, koska sen avulla ihminen voi ymmärtää ympäröivää todellisuutta ja käyttää voimiaan ja energiaansa mahdollisimman oikealla tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedoissa sama tieto voidaan sanoa eri ihmisille eri tavalla riippuen siitä, missä gunassa ihminen on.

        Gunat (aineen kolme olomuotoa)


        Aineellisessa maailmassa voimme havaita kolme perusprosessia, joita tapahtuu kaikkialla mikroskooppisesta tasosta universaaliin:



        -Luominen, alku

        -Kunnossapito, säilyminen

        -tuhoaminen, loppu



        Vedat opettavat, että ulkoisten, näkyvien luomisen, ylläpitämisen ja tuhoutumisen prosessien takana on kätkettyjä, hienovaraisia voimia, jotka läpäisevät kaiken aineellisessa maailmassa. Näitä voimia kutsutaan gunoiksi. Sana "guna" tarkoittaa suomeksi "laatua". Kirjaimellisesti se käännetään sanskritiksi "köysi". Merkitys on, että köysien tavoin nämä kolme aineen tilaa sitovat ja ehdollistavat sielua.


        -Sattva-guna (hyvyyden, hyveellisyyden laatu).

        -Rajo-guna (intohimon, toiminnan laatu).

        -Tamo-guna (tietämättömyyden laatu).

        Koko aineellisen maailmankaikkeuden monimuotoisuus syntyy gunojen yhdistelmästä. Aineen kolmea laatua voidaan verrata kolmeen perusväriin. Aivan kuten kolmen värin, punaisen, sinisen ja keltaisen, sekoittaminen antaa äärettömän värivalikoiman, kolmen gunan yhteispeli on tämän maailman äärettömän moninaisuuden lähde. Tieto luonnon kolmesta gunasta on tärkeä osa vedalaista maailmankuvaa, ja se on perusta ympäröivän todellisuuden tieteelliselle ymmärtämiselle.

        Sattva-guna - elanto, rauhallisuus, pyrkimys itsetuntemukseen, luopuminen ja itsehillintä, rauhallisuus, henkisyys.


        Rajo-guna - luominen, aktiivisuus, ylpeys, taipumus taisteluun ja kamppailuun, himo, halu toiminnan hedelmiin.

        Tamo-guna - tuhoutuminen, rappeutuminen, laiskuus, uni, hulluus, apatia, masennus, toimettomuus, väärät käsitykset todellisuudesta, tietämättömyys, kärsimys ja suru.

        Vedat kuvaavat kolme gunaa aineellisen energian (Maya-shakti) ilmentyminä. Sielu on kuitenkin korkeampi aine - hengen (chit-shakti) hiukkanen. Henkisessä kehitysprosessissa ihminen asteittain vapautuu gunojen vaikutuksesta olemalla yhteydessä Korkeimpaan Persoonallisuuteen. Hyvyyden guna on hyödyllinen henkisen harjoittelun kannalta, koska sen avulla ihminen voi ymmärtää ympäröivää todellisuutta ja käyttää voimiaan ja energiaansa mahdollisimman oikealla tavalla.

        Ajan käsite on erilainen eri puolilla universumia.
        Ajan havaitseminen on subjektiivista. Ihmisen ja yhden päivän perhosen elämä eivät ole kestoltaan verrattavissa toisiinsa - ja silti kumpikin kokee eläneensä pitkän ja tapahtumarikkaan elämän. Verrattuna korkeampien planeettojen puolijumalien elinaikaan, perhosen elämä on jo kuin ihmisen elämä.

        Mitä korkeammalla planeetta on, sitä hienojakoisempaa on elävän olennon kehon muodostava aine. Se ei ole aina edes ihmisen aistien havaittavissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajan käsite on erilainen eri puolilla universumia.
        Ajan havaitseminen on subjektiivista. Ihmisen ja yhden päivän perhosen elämä eivät ole kestoltaan verrattavissa toisiinsa - ja silti kumpikin kokee eläneensä pitkän ja tapahtumarikkaan elämän. Verrattuna korkeampien planeettojen puolijumalien elinaikaan, perhosen elämä on jo kuin ihmisen elämä.

        Mitä korkeammalla planeetta on, sitä hienojakoisempaa on elävän olennon kehon muodostava aine. Se ei ole aina edes ihmisen aistien havaittavissa.

        Niitä reinkarnaation asioita on tutkinut tohtori Ian Stevenson
        Monet tutkijat, psykiatrit ja hypnoterapeutit suhtautuivat epäilemättä epäilevästi reinkarnaatioteoriaan tällaisten kokeiden alussa, mutta heidän työnsä tulokset viittasivat tähän suuntaan, ja niinpä nämä tutkijat tulivat vastentahtoisesti mukaan lisätutkimuksiin. Tohtori Ian Stevensonin kokemus on tässä suhteessa varsin kuvaava. Stevenson toimi Virginian yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan neurologian ja psykiatrian osaston johtajana, minkä jälkeen hänestä tuli psykiatrian professori Carlsonin yliopiston käyttäytymislääketieteen ja psykiatrian osastolla. Myöhemmin hänet ylennettiin edellä mainitun yliopiston persoonallisuustutkimusohjelman johtajaksi. Stevenson erikoistui tapauksiin, joissa oli kyse lapsuuden muistoista menneistä elämistä, koska lasten mieli ei yleensä ole vielä tiukasti "psykologisessa sulussa" ja he ovat aikuisia herkempiä tekniikoille, jotka paljastavat henkilölle menneet elämät. Hänen tutkimuksensa kattaa tapaukset, jotka tapahtuivat kolmenkymmenen vuoden aikana useilla mantereilla. Vaikka suurin osa hänen nuorista potilaistaan on syntynyt Intiassa ja Sri Lankassa, hän on havainnut myös lapsia Keski-Aasiasta, Euroopasta, Afrikasta ja molemmilta Amerikoilta. Vuoteen 1987 mennessä Stevensonin arkistoihin oli kerätty noin kolmetuhatta tämäntyyppistä tapausta, ja hieman yli puolet näistä tapauksista katsotaan "todistetuiksi" (eli lapsen muistot menneestä elämästä on vahvistettu laajasti). Kuudessakymmenessäneljässä tapauksessa, jotka koskivat Intiasta, Sri Lankasta, Libanonista, Turkista, Thaimaasta ja Burmasta kotoisin olevia lapsia - joista Stevenson on kirjoittanut toistuvasti - lasten vanhemmat tai sukulaiset pystyivät palauttamaan mieleen noin kuusikymmentä lapsen lausumaa, jotka voitiin todentaa ja jotka auttoivat selvittämään, kuka hän oli menneessä elämässä.

        Alun skeptisyydestä huolimatta Stevenson joutui käsittelemään satoja vastaavia tapauksia, jotka vain reinkarnaatioteoria pystyi selittämään. Niinpä hän jatkoi tutkimusta tällä alalla uskonnollisen fanaatikon kaltaisella kiihkolla uhalla, että hänet leimataan harhaoppiseksi ja erotetaan perinteisesti ajattelevien kollegojensa yhteisöstä. Teologitoverit pilkkasivat Stevensonia toistuvasti (huom. tämä on todellakin hyvin samankaltaista kuin mitä ei-perinteisesti ajattelevat teologit ovat kohdanneet länsimaissa). Stevenson ei kuitenkaan missään nimessä ole sekopää, uskonnollinen fanaatikko tai totalitaariseen lahkoon joutunut vihreä lapsi! Hän on arvostettu tutkija, vailla uskonnollisia ennakkoluuloja, ja hän on seitsemänkymppinen. Hänen tutkimuksensa on varsin objektiivista, ja kaikkien, jotka haluavat tietää hänen näkemyksensä jälleensyntymisestä, tulisi lukea hänen aiheesta julkaisemiaan raportteja ja kirjoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niitä reinkarnaation asioita on tutkinut tohtori Ian Stevenson
        Monet tutkijat, psykiatrit ja hypnoterapeutit suhtautuivat epäilemättä epäilevästi reinkarnaatioteoriaan tällaisten kokeiden alussa, mutta heidän työnsä tulokset viittasivat tähän suuntaan, ja niinpä nämä tutkijat tulivat vastentahtoisesti mukaan lisätutkimuksiin. Tohtori Ian Stevensonin kokemus on tässä suhteessa varsin kuvaava. Stevenson toimi Virginian yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan neurologian ja psykiatrian osaston johtajana, minkä jälkeen hänestä tuli psykiatrian professori Carlsonin yliopiston käyttäytymislääketieteen ja psykiatrian osastolla. Myöhemmin hänet ylennettiin edellä mainitun yliopiston persoonallisuustutkimusohjelman johtajaksi. Stevenson erikoistui tapauksiin, joissa oli kyse lapsuuden muistoista menneistä elämistä, koska lasten mieli ei yleensä ole vielä tiukasti "psykologisessa sulussa" ja he ovat aikuisia herkempiä tekniikoille, jotka paljastavat henkilölle menneet elämät. Hänen tutkimuksensa kattaa tapaukset, jotka tapahtuivat kolmenkymmenen vuoden aikana useilla mantereilla. Vaikka suurin osa hänen nuorista potilaistaan on syntynyt Intiassa ja Sri Lankassa, hän on havainnut myös lapsia Keski-Aasiasta, Euroopasta, Afrikasta ja molemmilta Amerikoilta. Vuoteen 1987 mennessä Stevensonin arkistoihin oli kerätty noin kolmetuhatta tämäntyyppistä tapausta, ja hieman yli puolet näistä tapauksista katsotaan "todistetuiksi" (eli lapsen muistot menneestä elämästä on vahvistettu laajasti). Kuudessakymmenessäneljässä tapauksessa, jotka koskivat Intiasta, Sri Lankasta, Libanonista, Turkista, Thaimaasta ja Burmasta kotoisin olevia lapsia - joista Stevenson on kirjoittanut toistuvasti - lasten vanhemmat tai sukulaiset pystyivät palauttamaan mieleen noin kuusikymmentä lapsen lausumaa, jotka voitiin todentaa ja jotka auttoivat selvittämään, kuka hän oli menneessä elämässä.

        Alun skeptisyydestä huolimatta Stevenson joutui käsittelemään satoja vastaavia tapauksia, jotka vain reinkarnaatioteoria pystyi selittämään. Niinpä hän jatkoi tutkimusta tällä alalla uskonnollisen fanaatikon kaltaisella kiihkolla uhalla, että hänet leimataan harhaoppiseksi ja erotetaan perinteisesti ajattelevien kollegojensa yhteisöstä. Teologitoverit pilkkasivat Stevensonia toistuvasti (huom. tämä on todellakin hyvin samankaltaista kuin mitä ei-perinteisesti ajattelevat teologit ovat kohdanneet länsimaissa). Stevenson ei kuitenkaan missään nimessä ole sekopää, uskonnollinen fanaatikko tai totalitaariseen lahkoon joutunut vihreä lapsi! Hän on arvostettu tutkija, vailla uskonnollisia ennakkoluuloja, ja hän on seitsemänkymppinen. Hänen tutkimuksensa on varsin objektiivista, ja kaikkien, jotka haluavat tietää hänen näkemyksensä jälleensyntymisestä, tulisi lukea hänen aiheesta julkaisemiaan raportteja ja kirjoja.

        Paljon riippuu samskaroista, esimerkiksi siitä, miksi jollakin on pelkotila, esimerkiksi korkean paikan kammio ja monia muita asioita. Samskarat ovat edllisistä elämistä.

        Samskarat ovat hienovaraisia "painaumia" (vaikutelmia), jotka jäävät mielen aineeseen (sanskritiksi "chitta"). Näin tapahtuu aina, kun suoritamme toiminnan tietoisesti. Nämä vaikutelmat eivät ole muistoja. Muistot muodostuvat vaikutelmista, aivan kuten valokuva kehittyy negatiivista. Meillä on taipumus säilyttää muistot, jotka ovat muodostuneet viimeaikaisista (suhteellisen tuoreista) vaikutelmista. Meille on kuitenkin annettu lukemattomia vaikutelmia (samskaroja), jotka ovat muodostuneet monien elämien aikana. Useimmat näistä vaikutelmista eivät enää kanna niihin liittyviä muistoja. Toisin sanoen, meihin vaikuttavat vaikutelmat (samskarat) monista elämistä, mutta emme yleensä tiedä, miten tai miksi ne vaikuttavat meihin, koska meillä ei ole muistoja teoista, jotka aiheuttivat nämä vaikutelmat.




        On välttämätöntä voittaa kaikki samskarat, jotka pitävät mielemme ennakkoluulojen ja epäluottamuksen vallassa.

        Samskaran vaikutusta kutsutaan nimellä "vasana". Vasanat ovat vaikutelmien (samskarojen) muodostamia taipumuksia tai kallistumia. Ne ovat haluja ja tunteita. Toisin kuin samskarat, vasanat (taipumukset) on helppo tunnistaa. Taipumukset (vasanat) synnyttävät mentaalisia malleja (vritti). Ajattelumme motivoituu näistä taipumuksista. Toisin sanoen ajattelemme vahvistaaksemme tunteitamme (haluja jne.). Nämä mielenmallit muokkaavat taipumuksiamme ja asenteitamme.

        Lopuksi mentaaliset mallit (vritti) johtavat toimintaan. Toisin sanoen, me toimimme (karma), koska mielemme kehottaa meitä (vritti) toimimaan, koska näin saamme aikaisempien tekojen mieleen jättämistä vaikutelmista (samskara) syntyneet toiveemme (vasana) toteutumaan.

        Karman kiertokululla ei ole alkua. Ei ole olemassa "ensimmäistä tekoa", jonka kautta karman pyörä alkoi pyöriä, tai tämä "ensimmäinen teko" viittaa tilaan, joka on aika-avaruusjatkumon ulkopuolella.

        Jos samskarat ovat äärettömiä, miten voimme hallita niitä? Itse asiassa emme voi kontrolloida menneitä samskarojamme, sillä ne ovat syntyneet automaattisesti menneiden tekojemme seurauksena. Pikemminkin meidän pitäisi kysyä, miten voimme estää samskaroita hallitsemasta meitä. Kunkin idän koulukunnan kannattajat pitävät omia menetelmiään tehokkaimpina, ja jotkut puhuvat "polkujen synteesistä".

        Kaikki elävät olennot syntyvät dualismissa, illuusiossa, pyrkien miellyttäviin asioihin ja välttäen epämiellyttäviä asioita. Abhinivesha tarkoittaa pakkoa, näitä jatkuvia halun stereotypioita. Vriti on siis abhinivesha, ajatusten ja halujen pakkomielteiset stereotypiat, jotka oikeuttavat minut. Jos minulla on esimerkiksi huonoja tapoja, huonoja taipumuksia, mieleni ajatuksen pitäisi taistella niitä vastaan. Mutta jos olen ehdollistunut sielu, niin sen sijaan, että taistelisin niitä vastaan, oikeutan ne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paljon riippuu samskaroista, esimerkiksi siitä, miksi jollakin on pelkotila, esimerkiksi korkean paikan kammio ja monia muita asioita. Samskarat ovat edllisistä elämistä.

        Samskarat ovat hienovaraisia "painaumia" (vaikutelmia), jotka jäävät mielen aineeseen (sanskritiksi "chitta"). Näin tapahtuu aina, kun suoritamme toiminnan tietoisesti. Nämä vaikutelmat eivät ole muistoja. Muistot muodostuvat vaikutelmista, aivan kuten valokuva kehittyy negatiivista. Meillä on taipumus säilyttää muistot, jotka ovat muodostuneet viimeaikaisista (suhteellisen tuoreista) vaikutelmista. Meille on kuitenkin annettu lukemattomia vaikutelmia (samskaroja), jotka ovat muodostuneet monien elämien aikana. Useimmat näistä vaikutelmista eivät enää kanna niihin liittyviä muistoja. Toisin sanoen, meihin vaikuttavat vaikutelmat (samskarat) monista elämistä, mutta emme yleensä tiedä, miten tai miksi ne vaikuttavat meihin, koska meillä ei ole muistoja teoista, jotka aiheuttivat nämä vaikutelmat.




        On välttämätöntä voittaa kaikki samskarat, jotka pitävät mielemme ennakkoluulojen ja epäluottamuksen vallassa.

        Samskaran vaikutusta kutsutaan nimellä "vasana". Vasanat ovat vaikutelmien (samskarojen) muodostamia taipumuksia tai kallistumia. Ne ovat haluja ja tunteita. Toisin kuin samskarat, vasanat (taipumukset) on helppo tunnistaa. Taipumukset (vasanat) synnyttävät mentaalisia malleja (vritti). Ajattelumme motivoituu näistä taipumuksista. Toisin sanoen ajattelemme vahvistaaksemme tunteitamme (haluja jne.). Nämä mielenmallit muokkaavat taipumuksiamme ja asenteitamme.

        Lopuksi mentaaliset mallit (vritti) johtavat toimintaan. Toisin sanoen, me toimimme (karma), koska mielemme kehottaa meitä (vritti) toimimaan, koska näin saamme aikaisempien tekojen mieleen jättämistä vaikutelmista (samskara) syntyneet toiveemme (vasana) toteutumaan.

        Karman kiertokululla ei ole alkua. Ei ole olemassa "ensimmäistä tekoa", jonka kautta karman pyörä alkoi pyöriä, tai tämä "ensimmäinen teko" viittaa tilaan, joka on aika-avaruusjatkumon ulkopuolella.

        Jos samskarat ovat äärettömiä, miten voimme hallita niitä? Itse asiassa emme voi kontrolloida menneitä samskarojamme, sillä ne ovat syntyneet automaattisesti menneiden tekojemme seurauksena. Pikemminkin meidän pitäisi kysyä, miten voimme estää samskaroita hallitsemasta meitä. Kunkin idän koulukunnan kannattajat pitävät omia menetelmiään tehokkaimpina, ja jotkut puhuvat "polkujen synteesistä".

        Kaikki elävät olennot syntyvät dualismissa, illuusiossa, pyrkien miellyttäviin asioihin ja välttäen epämiellyttäviä asioita. Abhinivesha tarkoittaa pakkoa, näitä jatkuvia halun stereotypioita. Vriti on siis abhinivesha, ajatusten ja halujen pakkomielteiset stereotypiat, jotka oikeuttavat minut. Jos minulla on esimerkiksi huonoja tapoja, huonoja taipumuksia, mieleni ajatuksen pitäisi taistella niitä vastaan. Mutta jos olen ehdollistunut sielu, niin sen sijaan, että taistelisin niitä vastaan, oikeutan ne.

        Maailma on yksi, mutta siinä on eri sfäärejä, joita siellä asuvat ihmiset havaitsevat, eivätkä muut, eri ympäristöstä tulevat olennot aina havaitse niitä. Esimerkiksi kalat eivät havaitse elämää maalla. Kalojen näkökulmasta se on rinnakkainen maailma, johon niillä ei ole pääsyä. Metsien ja aavikoiden asukkaat eivät havaitse vedenalaista maailmaa. Ihmisolennot, joilla on laajempi tietoisuus, havaitsevat alempien olentojen maailmat, mutta he eivät ehkä havaitse puolijumalien sfäärejä. Puolijumalat havaitsevat kaikki tämän maailman sfäärit, mutta he eivät ehkä havaitse henkimaailmaa. Kyse ei siis ole maailmojen rinnakkaisuudesta vaan tietoisuuden laajuudesta, joka sallii tai ei salli meidän havaita muita todellisuuden maailmoja.

        Tapa laajentaa näkemystään ja ymmärrystään maailmankaikkeudesta ei siis ole pelkästään tapa kehittää teknologiaa, lentää jotakin tai parantaa laitteita. Se on tietoisuuden laajentamisen tapa, eli kun tietoisuuteemme tulee lisää ulottuvuuksia, meillä on enemmän pääsyä esimerkiksi todellisuuteen, syvempään todellisuuteen. Esimerkiksi henkilöllä, jolla ei ole moraalia, ei ole tätä moraalista ulottuvuutta, joten hän ei voi esimerkiksi tuntea myötätuntoa jotakuta kohtaan, hän ei voi ymmärtää, mikä on hyvää ja mikä pahaa. Maailman hahmottaminen ei ole jotakin, jota voidaan korjata fyysisillä välineillä. Olemme siis tottuneet ajattelemaan, että todellisuus tarkoittaa ainoastaan fyysistä todellisuutta.


        Emme voi nähdä tai ymmärtää mitään, koska aistilaitteemme on ohjelmoitu maallisia tila- ja aikaominaisuuksia varten. Vain jos korkeampien maailmojen asukkaat itse haluavat avautua meille, voimme nähdä heidän maailmansa. Lisäksi, aivan kuten jokainen maa vartioi omaa rajaansa, myös muut maailmat vartioivat sitä. Meistä on reilua, kun rajavartijat pidättävät tunkeilijan, mutta olemme hyvin yllättyneitä, kun avaruusalukset räjähtävät yrittäessään murtautua muihin maailmoihin pyytämättä. Meitä ei päästetä sinne myöskään moraalisista syistä, ennen kuin teemme sisäisen muutoksen. Avaruustutkimuksessa ihmiset ovat päättäneet sivuuttaa moraalin ja henkisyyden lait ja haluavat valloittaa avaruuden fyysisesti. Tämä on kuin yrittäisi tunkeutua toiseen maahan ilman viisumia. Sielulle on luonnollista, että se haluaa nousta muille planeetoille, koska se on alun perin peräisin korkeammista maailmoista. Pyrkimys palata alkuperäiseen on ymmärrettävää, mutta mekaaninen menetelmä on riittämätön.



        Fyysisen mitta-asteikon lisäksi on olemassa myös moraalinen ja henkinen asteikko. Sen mukaan - aivan huipulla on absoluuttinen hyve ja aivan alhaalla on absoluuttinen paha. Näiden kahden ääripään välissä on välivaiheita, joissa siirrytään toisesta toiseen. Hyve laajentaa ihmisen käsitystä maailmankaikkeudesta ja mahdollistaa korkeampien maailmojen näkemisen, kun taas paha kaventaa ihmisen käsitystä todellisuudesta.

        Todellisuutemme on merkityksetön alemmille olennoille niiden tietoisuuden kapeuden vuoksi. Vatsassani elävä bakteeri ei pidä minua ihmisenä. Vatsani on sen maailmankaikkeus, ja sanani ovat sille merkityksetöntä melua. Mutta jotenkin olemme kuvitelleet itsemme luonnon kruunuksi ja tietoisuutemme korkeimmaksi, jolle kaikki todellisuus on saavutettavissa.
        Riippuen todellisuuskäsityksistämme muodostetaan lakien hierarkia, ja lakien perusteella kehitetään teknologioita, jotka auttavat yhteiskuntaa toimimaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maailma on yksi, mutta siinä on eri sfäärejä, joita siellä asuvat ihmiset havaitsevat, eivätkä muut, eri ympäristöstä tulevat olennot aina havaitse niitä. Esimerkiksi kalat eivät havaitse elämää maalla. Kalojen näkökulmasta se on rinnakkainen maailma, johon niillä ei ole pääsyä. Metsien ja aavikoiden asukkaat eivät havaitse vedenalaista maailmaa. Ihmisolennot, joilla on laajempi tietoisuus, havaitsevat alempien olentojen maailmat, mutta he eivät ehkä havaitse puolijumalien sfäärejä. Puolijumalat havaitsevat kaikki tämän maailman sfäärit, mutta he eivät ehkä havaitse henkimaailmaa. Kyse ei siis ole maailmojen rinnakkaisuudesta vaan tietoisuuden laajuudesta, joka sallii tai ei salli meidän havaita muita todellisuuden maailmoja.

        Tapa laajentaa näkemystään ja ymmärrystään maailmankaikkeudesta ei siis ole pelkästään tapa kehittää teknologiaa, lentää jotakin tai parantaa laitteita. Se on tietoisuuden laajentamisen tapa, eli kun tietoisuuteemme tulee lisää ulottuvuuksia, meillä on enemmän pääsyä esimerkiksi todellisuuteen, syvempään todellisuuteen. Esimerkiksi henkilöllä, jolla ei ole moraalia, ei ole tätä moraalista ulottuvuutta, joten hän ei voi esimerkiksi tuntea myötätuntoa jotakuta kohtaan, hän ei voi ymmärtää, mikä on hyvää ja mikä pahaa. Maailman hahmottaminen ei ole jotakin, jota voidaan korjata fyysisillä välineillä. Olemme siis tottuneet ajattelemaan, että todellisuus tarkoittaa ainoastaan fyysistä todellisuutta.


        Emme voi nähdä tai ymmärtää mitään, koska aistilaitteemme on ohjelmoitu maallisia tila- ja aikaominaisuuksia varten. Vain jos korkeampien maailmojen asukkaat itse haluavat avautua meille, voimme nähdä heidän maailmansa. Lisäksi, aivan kuten jokainen maa vartioi omaa rajaansa, myös muut maailmat vartioivat sitä. Meistä on reilua, kun rajavartijat pidättävät tunkeilijan, mutta olemme hyvin yllättyneitä, kun avaruusalukset räjähtävät yrittäessään murtautua muihin maailmoihin pyytämättä. Meitä ei päästetä sinne myöskään moraalisista syistä, ennen kuin teemme sisäisen muutoksen. Avaruustutkimuksessa ihmiset ovat päättäneet sivuuttaa moraalin ja henkisyyden lait ja haluavat valloittaa avaruuden fyysisesti. Tämä on kuin yrittäisi tunkeutua toiseen maahan ilman viisumia. Sielulle on luonnollista, että se haluaa nousta muille planeetoille, koska se on alun perin peräisin korkeammista maailmoista. Pyrkimys palata alkuperäiseen on ymmärrettävää, mutta mekaaninen menetelmä on riittämätön.



        Fyysisen mitta-asteikon lisäksi on olemassa myös moraalinen ja henkinen asteikko. Sen mukaan - aivan huipulla on absoluuttinen hyve ja aivan alhaalla on absoluuttinen paha. Näiden kahden ääripään välissä on välivaiheita, joissa siirrytään toisesta toiseen. Hyve laajentaa ihmisen käsitystä maailmankaikkeudesta ja mahdollistaa korkeampien maailmojen näkemisen, kun taas paha kaventaa ihmisen käsitystä todellisuudesta.

        Todellisuutemme on merkityksetön alemmille olennoille niiden tietoisuuden kapeuden vuoksi. Vatsassani elävä bakteeri ei pidä minua ihmisenä. Vatsani on sen maailmankaikkeus, ja sanani ovat sille merkityksetöntä melua. Mutta jotenkin olemme kuvitelleet itsemme luonnon kruunuksi ja tietoisuutemme korkeimmaksi, jolle kaikki todellisuus on saavutettavissa.
        Riippuen todellisuuskäsityksistämme muodostetaan lakien hierarkia, ja lakien perusteella kehitetään teknologioita, jotka auttavat yhteiskuntaa toimimaan.

        Monilla ihmisillä on outo käsitys Jumalasta: joku kalju isoisä, joka ... huokaa, kuinka syntisiä kaikki täällä ovat, mutta ei voi tehdä asialle mitään. Ihmiset ajattelevat Jumalasta hyvin sentimentaalisesti ymmärtämättä hänen asemaansa. Puhumme tässä joistakin energioista, ajatuksen voimasta, mutta kaikella on lähde: jokaisella energialla, jokaisella voimalla. Oikea käsitys Jumalasta on, että Jumala ei ole vain abstrakti, käsittämätön Henkilö, vaan kaikkien energioiden lähde!
        Ja mitä tulee Jumalan todistamiseen, niin Jumalaa ei voi periaatteessa todistaa, koska todistaminen tarkoittaa osoittamista... Näyttäminen, osoittaminen on vain sitä, mikä on voimissamme. Jumala ei ole meidän vallassamme, vaan me olemme Hänen vallassaan. Ei ole mahdollista todistaa sitä, joka on meidän yläpuolellamme ja sitä, joka ei ole meidän vallassamme. Vain Hän Itse voi todistaa tai ilmaista Itsensä, jos Hän katsoo sen tarpeelliseksi. Voimme tarjota etsijöille vain joitakin konkreettisia perusteluja, jotka voivat viitoittaa tietopolkua. Mutta on mahdotonta raahata Jumalaa jonnekin ja sanoa: "Tässä on se Jumala, jota olette etsinyt niin kauan!". Hänen voimansa on ääretön, meidän mahdollisuutemme ovat hyvin, hyvin rajalliset, joten kysymys Jumalan todistamisesta on virheellinen. Niinpä niillä, jotka eivät ole kiinnostuneita Jumalasta, on aina omat vasta-argumenttinsa. Mutta Jumalan ajatuksen kumoamisen osalta voi myös olla rauhassa. Jumalaa ei voi todistaa eikä kumota. Miten voitte kiistää kaikkialle ulottuvan, yliälykkään ja aineettoman olennon olemassaolon?

        Kukaan ei myöskään ole koskaan nähnyt atomeja ja elektroneja, mutta tiedemiehet päättelevät niiden olemassaolon menetelmiensä perusteella, joihin vain asiantuntijat ovat perehtyneet. Lisäksi emme näe monia asioita. Emme näe aikaa, säteilyä, monia hienovaraisia energioita. Mutta me näemme ajan, säteilyn, magnetismin jne. vaikutukset. Jotta voisimme ymmärtää Jumalan kaiken alkuperänä ja syynä, meidän on tarkkailtava luontoa tarkasti. Tällä tavoin voimme päästä seurauksesta syyn luo. Tiedemiehet ajattelivat ennen, että maailmassa on vain inerttiä ainetta ja energiaa, joka ohjaa ainetta. Mutta kun he keksivät elektronimikroskoopin ja katsoivat elävän solun sisälle, he näkivät erilaisia molekyylejä, myös DNA-molekyylejä, jotka kantavat tietoa elävästä organismista.
        DNA-molekyylien ketjut ovat kuin hyvin kirjoitettuja lauseita. Niinpä he havaitsivat, että luonnossa olevan aineen ja energian lisäksi DNA-molekyyleissä on myös järjestäytynyttä tietoa, jota voidaan verrata elimistön tietokoneohjelmistoon. Nyt jäljellä on vielä viimeinen askel: on hyväksyttävä älykäs tietolähde, sillä ohjelmia ei kirjoiteta itsestään. Ne ovat erittäin älykkäiden ihmisten luomia. Jos tarkastelemme luontoa tarkkaan, voimme nähdä, että kaikki luonnossa on hyvin älykästä, kaunista ja järjestelmällistä. Kaaosta ei ole. Kaikki on hyvin selkeää ja riippuvaista toisistaan. Asioiden tekeminen toisistaan riippuvaisiksi on mahdollista vain sellaiselle, joka ei ole itse riippuvainen mistään. Ja se on Jumala.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monilla ihmisillä on outo käsitys Jumalasta: joku kalju isoisä, joka ... huokaa, kuinka syntisiä kaikki täällä ovat, mutta ei voi tehdä asialle mitään. Ihmiset ajattelevat Jumalasta hyvin sentimentaalisesti ymmärtämättä hänen asemaansa. Puhumme tässä joistakin energioista, ajatuksen voimasta, mutta kaikella on lähde: jokaisella energialla, jokaisella voimalla. Oikea käsitys Jumalasta on, että Jumala ei ole vain abstrakti, käsittämätön Henkilö, vaan kaikkien energioiden lähde!
        Ja mitä tulee Jumalan todistamiseen, niin Jumalaa ei voi periaatteessa todistaa, koska todistaminen tarkoittaa osoittamista... Näyttäminen, osoittaminen on vain sitä, mikä on voimissamme. Jumala ei ole meidän vallassamme, vaan me olemme Hänen vallassaan. Ei ole mahdollista todistaa sitä, joka on meidän yläpuolellamme ja sitä, joka ei ole meidän vallassamme. Vain Hän Itse voi todistaa tai ilmaista Itsensä, jos Hän katsoo sen tarpeelliseksi. Voimme tarjota etsijöille vain joitakin konkreettisia perusteluja, jotka voivat viitoittaa tietopolkua. Mutta on mahdotonta raahata Jumalaa jonnekin ja sanoa: "Tässä on se Jumala, jota olette etsinyt niin kauan!". Hänen voimansa on ääretön, meidän mahdollisuutemme ovat hyvin, hyvin rajalliset, joten kysymys Jumalan todistamisesta on virheellinen. Niinpä niillä, jotka eivät ole kiinnostuneita Jumalasta, on aina omat vasta-argumenttinsa. Mutta Jumalan ajatuksen kumoamisen osalta voi myös olla rauhassa. Jumalaa ei voi todistaa eikä kumota. Miten voitte kiistää kaikkialle ulottuvan, yliälykkään ja aineettoman olennon olemassaolon?

        Kukaan ei myöskään ole koskaan nähnyt atomeja ja elektroneja, mutta tiedemiehet päättelevät niiden olemassaolon menetelmiensä perusteella, joihin vain asiantuntijat ovat perehtyneet. Lisäksi emme näe monia asioita. Emme näe aikaa, säteilyä, monia hienovaraisia energioita. Mutta me näemme ajan, säteilyn, magnetismin jne. vaikutukset. Jotta voisimme ymmärtää Jumalan kaiken alkuperänä ja syynä, meidän on tarkkailtava luontoa tarkasti. Tällä tavoin voimme päästä seurauksesta syyn luo. Tiedemiehet ajattelivat ennen, että maailmassa on vain inerttiä ainetta ja energiaa, joka ohjaa ainetta. Mutta kun he keksivät elektronimikroskoopin ja katsoivat elävän solun sisälle, he näkivät erilaisia molekyylejä, myös DNA-molekyylejä, jotka kantavat tietoa elävästä organismista.
        DNA-molekyylien ketjut ovat kuin hyvin kirjoitettuja lauseita. Niinpä he havaitsivat, että luonnossa olevan aineen ja energian lisäksi DNA-molekyyleissä on myös järjestäytynyttä tietoa, jota voidaan verrata elimistön tietokoneohjelmistoon. Nyt jäljellä on vielä viimeinen askel: on hyväksyttävä älykäs tietolähde, sillä ohjelmia ei kirjoiteta itsestään. Ne ovat erittäin älykkäiden ihmisten luomia. Jos tarkastelemme luontoa tarkkaan, voimme nähdä, että kaikki luonnossa on hyvin älykästä, kaunista ja järjestelmällistä. Kaaosta ei ole. Kaikki on hyvin selkeää ja riippuvaista toisistaan. Asioiden tekeminen toisistaan riippuvaisiksi on mahdollista vain sellaiselle, joka ei ole itse riippuvainen mistään. Ja se on Jumala.

        Miksi emme muista edellisiä elämiä?
        Todellisuudessa muisti ei petä meitä ainoastaan menneiden elämien kohdalla. Emme useinkaan muista, mitä tässä elämässä tapahtui: emme muista yksinkertaisimpia tietoja (esimerkiksi puhelinnumeroita, nimiä, salasanoja), oppiminen kestää kauan. Tämä viittaa siihen, että kannattaa luottaa mieluummin sisäiseen alitajuiseen kokemukseen kuin muistiin. Menneiden elämien muistamisella olisi kielteisiä seurauksia. Karman lain mukaan vihollisemme voi syntyä poikanamme, ja tässä elämässä meidän on maksettava hänelle rakkaudella. Joten "muista vähemmän, nuku paremmin".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi emme muista edellisiä elämiä?
        Todellisuudessa muisti ei petä meitä ainoastaan menneiden elämien kohdalla. Emme useinkaan muista, mitä tässä elämässä tapahtui: emme muista yksinkertaisimpia tietoja (esimerkiksi puhelinnumeroita, nimiä, salasanoja), oppiminen kestää kauan. Tämä viittaa siihen, että kannattaa luottaa mieluummin sisäiseen alitajuiseen kokemukseen kuin muistiin. Menneiden elämien muistamisella olisi kielteisiä seurauksia. Karman lain mukaan vihollisemme voi syntyä poikanamme, ja tässä elämässä meidän on maksettava hänelle rakkaudella. Joten "muista vähemmän, nuku paremmin".

        Universumeja on loputon määrä. Joissakin universumeissa luominen on vasta alkamassa, toisissa se on jo lähellä loppua. Monissa muissa universumeissa kaikki on vasta keskivaiheilla; eri universumit elävät eri aikoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Universumeja on loputon määrä. Joissakin universumeissa luominen on vasta alkamassa, toisissa se on jo lähellä loppua. Monissa muissa universumeissa kaikki on vasta keskivaiheilla; eri universumit elävät eri aikoja.

        Sekä kristinusko että islam eivät ole enää sitä, mitä ne olivat alussa. Nämä uskonnot ovat muuttuneet ajan myötä. Sekä varhaisessa kristinuskossa että varhaisessa islamissa oli mukana jälleensyntyminen.

        Alkuperäinen islamilainen käsitys kuolemasta liittyi erottamattomasti ajatukseen jälleensyntymisestä.

        Islamilaisissa kirjoituksissa reinkarnaatio ilmaistaan sanalla tanasukh, mutta ortodoksiset muslimifilosofit käyttävät tätä sanaa harvoin.

        Syyrialaiset sufit, pitivät jälleensyntymistä perusperiaatteena, jolle heidän opetuksensa rakentuivat. Tämä islamin synkretistinen haara kehittyi 1100-luvulla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sekä kristinusko että islam eivät ole enää sitä, mitä ne olivat alussa. Nämä uskonnot ovat muuttuneet ajan myötä. Sekä varhaisessa kristinuskossa että varhaisessa islamissa oli mukana jälleensyntyminen.

        Alkuperäinen islamilainen käsitys kuolemasta liittyi erottamattomasti ajatukseen jälleensyntymisestä.

        Islamilaisissa kirjoituksissa reinkarnaatio ilmaistaan sanalla tanasukh, mutta ortodoksiset muslimifilosofit käyttävät tätä sanaa harvoin.

        Syyrialaiset sufit, pitivät jälleensyntymistä perusperiaatteena, jolle heidän opetuksensa rakentuivat. Tämä islamin synkretistinen haara kehittyi 1100-luvulla.

        Joku kysyi:
        "Jos tänne synnytään aina uudestaan, niin miten maapallon väkiluku voi olla nyt enemmän kuin koskaan? Eikö sen pitäisi pysyä samana koko ajan, jos samat sielut vaeltavat elämästä toiseen?"

        Vastaaviin kysymyksiin on vastattu jo kymmeniä kertoja.

        Sielut vaeltavat muihinkin planeettoihin ja kokonaan muihin universumeihin, joita on lukemattomia. Meidän maailmankaikkeutemme lukemattomine planeettoineen on yksi pienimmistä maailmankaikkeuksista.

        Miksi kuvitellaan, että sielunvaelluksessa on kyse vain maapallosta. Ei todellakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joku kysyi:
        "Jos tänne synnytään aina uudestaan, niin miten maapallon väkiluku voi olla nyt enemmän kuin koskaan? Eikö sen pitäisi pysyä samana koko ajan, jos samat sielut vaeltavat elämästä toiseen?"

        Vastaaviin kysymyksiin on vastattu jo kymmeniä kertoja.

        Sielut vaeltavat muihinkin planeettoihin ja kokonaan muihin universumeihin, joita on lukemattomia. Meidän maailmankaikkeutemme lukemattomine planeettoineen on yksi pienimmistä maailmankaikkeuksista.

        Miksi kuvitellaan, että sielunvaelluksessa on kyse vain maapallosta. Ei todellakaan.

        Jälleensyntyminen ja länsimainen kulttuuri
        Vaikka ajatukset jälleensyntymisestä liitetään yleensä idän suuriin ajattelijoihin, käsitteellä on pitkä ja kunniakas historia myös länsimaisessa kulttuurissa. Esimerkiksi tunnettu historioitsija Sirarpie Der Nersessian sanoo:

        "Yleisesti ottaen ei ole selvää, kuinka syvälle idän ajatukset tunkeutuivat kreikkalais-latinalaisuuteen: Aleksanteri Suuren ajoista lähtien skeptisyyden kasvu siellä johtui Intian vaikutuksen vastustamisesta."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jälleensyntyminen ja länsimainen kulttuuri
        Vaikka ajatukset jälleensyntymisestä liitetään yleensä idän suuriin ajattelijoihin, käsitteellä on pitkä ja kunniakas historia myös länsimaisessa kulttuurissa. Esimerkiksi tunnettu historioitsija Sirarpie Der Nersessian sanoo:

        "Yleisesti ottaen ei ole selvää, kuinka syvälle idän ajatukset tunkeutuivat kreikkalais-latinalaisuuteen: Aleksanteri Suuren ajoista lähtien skeptisyyden kasvu siellä johtui Intian vaikutuksen vastustamisesta."

        Sirarpie Der Nersessian mainitsee, että Apollonius, kuuluisa filosofi-pythagoralainen, joka eli ennen ajanlaskumme alkua, matkusti Efesoksesta Intiaan ja toi monia brahmanien salaisuuksia sieltä lainaten länteen[15]. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (5. vuosisata eKr.) oletti, että egyptiläiset olivat ensimmäisiä jälleensyntymisen kannattajia, mutta egyptiläiset itse tunnustivat idän, erityisesti Intian, aidoksi siirtolaisuuskäsitysten lähteeksi. Varhaiset egyptiläiset muistiinpanot osoittavat, kuinka jumala Osiris, esoteerisen tiedon ruumiillistuma, tuotiin Intiasta Egyptiin täplikkään sonnin muodossa, joten kaikki Osiriksen seuraajat uskovat, että jumala jälleensyntyi sonnina. Muinaisten intialaisten perinteiden tavoin muinaisten egyptiläisten käsitykset jälleensyntymisestä ulottuivat erilaisiin eläimiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sirarpie Der Nersessian mainitsee, että Apollonius, kuuluisa filosofi-pythagoralainen, joka eli ennen ajanlaskumme alkua, matkusti Efesoksesta Intiaan ja toi monia brahmanien salaisuuksia sieltä lainaten länteen[15]. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (5. vuosisata eKr.) oletti, että egyptiläiset olivat ensimmäisiä jälleensyntymisen kannattajia, mutta egyptiläiset itse tunnustivat idän, erityisesti Intian, aidoksi siirtolaisuuskäsitysten lähteeksi. Varhaiset egyptiläiset muistiinpanot osoittavat, kuinka jumala Osiris, esoteerisen tiedon ruumiillistuma, tuotiin Intiasta Egyptiin täplikkään sonnin muodossa, joten kaikki Osiriksen seuraajat uskovat, että jumala jälleensyntyi sonnina. Muinaisten intialaisten perinteiden tavoin muinaisten egyptiläisten käsitykset jälleensyntymisestä ulottuivat erilaisiin eläimiin.

        Richard Garb oli aikansa (1800-luvun lopulla) ehkä tunnetuin Intian tuntija, ja vaikka hänen kirjoituksensa oli kirjoitettu kristillisestä näkökulmasta, hän kuitenkin väitti, että Intialla oli alkuperäinen vaikutus antiikin kreikkalaisen ja siten koko länsimaisen ajattelun kehitykseen yleensä. Historiantutkija-indologi Arthur Osborne kehitti tätä ajatusta. Hänen mukaansa itäintialaiset käytännöt ja tavat, kuten kokonaisvaltainen lääketiede, kasvisruokavalio ja uskonnollinen mystiikka, tasoittivat vähitellen tietä länsimaiselle filosofialle ja kirjallisuudelle. Osborne ja muut 1800-luvun tutkijat väittävät, että länsimaat kuulivat jälleensyntymisestä ensimmäisen kerran Intian vaikutuksesta länsimaisiin filosofeihin ja kirjailijoihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Richard Garb oli aikansa (1800-luvun lopulla) ehkä tunnetuin Intian tuntija, ja vaikka hänen kirjoituksensa oli kirjoitettu kristillisestä näkökulmasta, hän kuitenkin väitti, että Intialla oli alkuperäinen vaikutus antiikin kreikkalaisen ja siten koko länsimaisen ajattelun kehitykseen yleensä. Historiantutkija-indologi Arthur Osborne kehitti tätä ajatusta. Hänen mukaansa itäintialaiset käytännöt ja tavat, kuten kokonaisvaltainen lääketiede, kasvisruokavalio ja uskonnollinen mystiikka, tasoittivat vähitellen tietä länsimaiselle filosofialle ja kirjallisuudelle. Osborne ja muut 1800-luvun tutkijat väittävät, että länsimaat kuulivat jälleensyntymisestä ensimmäisen kerran Intian vaikutuksesta länsimaisiin filosofeihin ja kirjailijoihin.

        Anateeman kumoaminen
        Jotkut historioitsijat ja tutkijat uskovat vakaasti, että kirkko ei koskaan kirosi Origenesta tai että kirous kumottiin myöhemmin. Näin ollen nykyajan kristityt voivat hyväksyä hänen esittämänsä käsityksen sielunvaelluksesta. Tällaiset tuomiot on esitetty yksityiskohtaisesti katolisessa tietosanakirjassa (The Catholic Encyclopaedia).

        Historian mukaan Konstantinopolin toinen konsiili pidettiin 5. toukokuuta 553. Konstantinopolin patriarkka toimi siellä puheenjohtajana; lisäksi konsiiliin osallistui kristinuskon itä- ja länsiosien kirkollisten viranomaisten edustajia,Keisari Justinianus kuitenkin valvoi koko äänestysmenettelyä. Historialliset asiakirjat osoittavat, että oli olemassa salaliitto, jonka tarkoituksena oli väärentää länsimaisten edustajien allekirjoituksia, joista useimmat olivat samaa mieltä Origeneksen näkemyksistä. Niiden sadan kuudenkymmenenviiden piispan joukossa, jotka allekirjoittivat Origenismin vastaisen asetuksen, ei voinut olla enempää kuin kuusi lännen lähettilästä. Arvailtuaan, että konsiilissa pelattiin vilpillistä peliä, paavi Vigilius kieltäytyi olemasta läsnä, kun lopullinen tuomio julistettiin.

        Kristillisen kirkon teologit ja historioitsijat ovat todenneet Konstantinopolin konsiilin tulokset seuraavasti:

        Origenismin vastustajat saivat keisari Justinianuksen kirjoittamaan Konstantinopolin patriarkalle kirjeen, jossa Origenesta kuvailtiin pahanlaatuiseksi harhaoppiseksi. Justinianuksen käskystä Konstantinopolissa kokoontui vuonna 543 kirkolliskokous, jonka tuloksena syntyi edikti, jossa lueteltiin ja tuomittiin virheet, joihin Origenesin väitettiin syyllistyneen. Edikti, jonka oli tarkoitus sovittaa länsi ja itä yhteen, vain syvensi niiden välistä kuilua. Paavi Vigilius hylkäsi keisarin ediktin ja riiteli Konstantinopolin patriarkan kanssa, joka tuki Justinianusta. Hetken kuluttua paavi kuitenkin muutti mieltään ja, varovasti jättämättä mitään virallista vahvistusta keisarin oikeudelle puuttua teologisiin keskusteluihin, antoi kuitenkin ediktin, jossa hän anathemoi keisarin ediktissä kielletyn opin. Tämä asetus herätti tyytymättömyyttä Gallian, Pohjois-Afrikan ja monien muiden maakuntien piispoissa, ja Vigilius kumosi sen vuonna 550 (eli kolme vuotta ennen Origeneenin opetuksen viimeistä murskaavaa iskua).
        Jälleensyntyminen maailmanuskonnoissa [S. Rosen]


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anateeman kumoaminen
        Jotkut historioitsijat ja tutkijat uskovat vakaasti, että kirkko ei koskaan kirosi Origenesta tai että kirous kumottiin myöhemmin. Näin ollen nykyajan kristityt voivat hyväksyä hänen esittämänsä käsityksen sielunvaelluksesta. Tällaiset tuomiot on esitetty yksityiskohtaisesti katolisessa tietosanakirjassa (The Catholic Encyclopaedia).

        Historian mukaan Konstantinopolin toinen konsiili pidettiin 5. toukokuuta 553. Konstantinopolin patriarkka toimi siellä puheenjohtajana; lisäksi konsiiliin osallistui kristinuskon itä- ja länsiosien kirkollisten viranomaisten edustajia,Keisari Justinianus kuitenkin valvoi koko äänestysmenettelyä. Historialliset asiakirjat osoittavat, että oli olemassa salaliitto, jonka tarkoituksena oli väärentää länsimaisten edustajien allekirjoituksia, joista useimmat olivat samaa mieltä Origeneksen näkemyksistä. Niiden sadan kuudenkymmenenviiden piispan joukossa, jotka allekirjoittivat Origenismin vastaisen asetuksen, ei voinut olla enempää kuin kuusi lännen lähettilästä. Arvailtuaan, että konsiilissa pelattiin vilpillistä peliä, paavi Vigilius kieltäytyi olemasta läsnä, kun lopullinen tuomio julistettiin.

        Kristillisen kirkon teologit ja historioitsijat ovat todenneet Konstantinopolin konsiilin tulokset seuraavasti:

        Origenismin vastustajat saivat keisari Justinianuksen kirjoittamaan Konstantinopolin patriarkalle kirjeen, jossa Origenesta kuvailtiin pahanlaatuiseksi harhaoppiseksi. Justinianuksen käskystä Konstantinopolissa kokoontui vuonna 543 kirkolliskokous, jonka tuloksena syntyi edikti, jossa lueteltiin ja tuomittiin virheet, joihin Origenesin väitettiin syyllistyneen. Edikti, jonka oli tarkoitus sovittaa länsi ja itä yhteen, vain syvensi niiden välistä kuilua. Paavi Vigilius hylkäsi keisarin ediktin ja riiteli Konstantinopolin patriarkan kanssa, joka tuki Justinianusta. Hetken kuluttua paavi kuitenkin muutti mieltään ja, varovasti jättämättä mitään virallista vahvistusta keisarin oikeudelle puuttua teologisiin keskusteluihin, antoi kuitenkin ediktin, jossa hän anathemoi keisarin ediktissä kielletyn opin. Tämä asetus herätti tyytymättömyyttä Gallian, Pohjois-Afrikan ja monien muiden maakuntien piispoissa, ja Vigilius kumosi sen vuonna 550 (eli kolme vuotta ennen Origeneenin opetuksen viimeistä murskaavaa iskua).
        Jälleensyntyminen maailmanuskonnoissa [S. Rosen]

        Aluksi kristillinen filosofia salli ajatuksen jälleensyntymisestä. Ajatus sielunvaelluksesta oli tärkeässä asemassa Pythagoraan, Sokrateen ja Platonin kirjoituksissa. ...Näistä ja muista poliittisista syistä Konstantinopolin toinen kirkolliskokous tuomitsi Origeneksen opetukset, ja sen seurauksena aristoteelinen perinne nousi länsimaissa etualalle. Tämä johti tietynlaiseen materialistiseen maailmankuvaan. Tämän seurauksena tiede työnsi uskonnon taka-alalle, ja uskonto itse oli liian keskittynyt ympäröivään maailmaan käsittelemään myös tulevan (tai menneen) elämän ongelmia.

        Monet ovat todenneet kristillisen uskonnon synkän tilan länsimaissa, eikä parannusta ole valitettavasti näköpiirissä.
        Yhteenvetona voidaan todeta, että elleivät kristityt ajattelijat käänny uudelleen platonis-augustiolaisen kristinuskon ja Origeneksen opetukselle ominaisen logiikan puoleen, he huomaavat jonain päivänä, että heidän uskontonsa kulkee rinta rinnan sen materialismin kanssa, jota se on aina kiihkeästi vastustanut. Itse Kristus ei olisi voinut tunnustaa tällaista uskontunnustusta kristityksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niitä reinkarnaation asioita on tutkinut tohtori Ian Stevenson
        Monet tutkijat, psykiatrit ja hypnoterapeutit suhtautuivat epäilemättä epäilevästi reinkarnaatioteoriaan tällaisten kokeiden alussa, mutta heidän työnsä tulokset viittasivat tähän suuntaan, ja niinpä nämä tutkijat tulivat vastentahtoisesti mukaan lisätutkimuksiin. Tohtori Ian Stevensonin kokemus on tässä suhteessa varsin kuvaava. Stevenson toimi Virginian yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan neurologian ja psykiatrian osaston johtajana, minkä jälkeen hänestä tuli psykiatrian professori Carlsonin yliopiston käyttäytymislääketieteen ja psykiatrian osastolla. Myöhemmin hänet ylennettiin edellä mainitun yliopiston persoonallisuustutkimusohjelman johtajaksi. Stevenson erikoistui tapauksiin, joissa oli kyse lapsuuden muistoista menneistä elämistä, koska lasten mieli ei yleensä ole vielä tiukasti "psykologisessa sulussa" ja he ovat aikuisia herkempiä tekniikoille, jotka paljastavat henkilölle menneet elämät. Hänen tutkimuksensa kattaa tapaukset, jotka tapahtuivat kolmenkymmenen vuoden aikana useilla mantereilla. Vaikka suurin osa hänen nuorista potilaistaan on syntynyt Intiassa ja Sri Lankassa, hän on havainnut myös lapsia Keski-Aasiasta, Euroopasta, Afrikasta ja molemmilta Amerikoilta. Vuoteen 1987 mennessä Stevensonin arkistoihin oli kerätty noin kolmetuhatta tämäntyyppistä tapausta, ja hieman yli puolet näistä tapauksista katsotaan "todistetuiksi" (eli lapsen muistot menneestä elämästä on vahvistettu laajasti). Kuudessakymmenessäneljässä tapauksessa, jotka koskivat Intiasta, Sri Lankasta, Libanonista, Turkista, Thaimaasta ja Burmasta kotoisin olevia lapsia - joista Stevenson on kirjoittanut toistuvasti - lasten vanhemmat tai sukulaiset pystyivät palauttamaan mieleen noin kuusikymmentä lapsen lausumaa, jotka voitiin todentaa ja jotka auttoivat selvittämään, kuka hän oli menneessä elämässä.

        Alun skeptisyydestä huolimatta Stevenson joutui käsittelemään satoja vastaavia tapauksia, jotka vain reinkarnaatioteoria pystyi selittämään. Niinpä hän jatkoi tutkimusta tällä alalla uskonnollisen fanaatikon kaltaisella kiihkolla uhalla, että hänet leimataan harhaoppiseksi ja erotetaan perinteisesti ajattelevien kollegojensa yhteisöstä. Teologitoverit pilkkasivat Stevensonia toistuvasti (huom. tämä on todellakin hyvin samankaltaista kuin mitä ei-perinteisesti ajattelevat teologit ovat kohdanneet länsimaissa). Stevenson ei kuitenkaan missään nimessä ole sekopää, uskonnollinen fanaatikko tai totalitaariseen lahkoon joutunut vihreä lapsi! Hän on arvostettu tutkija, vailla uskonnollisia ennakkoluuloja, ja hän on seitsemänkymppinen. Hänen tutkimuksensa on varsin objektiivista, ja kaikkien, jotka haluavat tietää hänen näkemyksensä jälleensyntymisestä, tulisi lukea hänen aiheesta julkaisemiaan raportteja ja kirjoja.

        Tohtori Ian Stevenson.
        Hänen tutkimuksensa tuli ensimmäisen kerran suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 1960, kun hän julkaisi artikkelin "Evidence for the survival of consciousness drawn from memories of previous incarnations". Artikkeli voitti arvostetun palkinnon American Society for the Support of Psychological Research -järjestöltä. Seuraavina vuosikymmeninä Stevenson jatkoi aktiivista työskentelyä, ja hänen tuottelias työnsä toi hänelle sekä skeptikkojen että lojaalimmin ajattelevien tutkijoiden kunnioituksen. Stevensonin tutkimukset toivat lehdistön sivuille tuhansia "jälleensyntymiseen viittaavia" tapauksia, ja hänen työtään julkaistiin sellaisissa arvostetuissa julkaisuissa kuin Journal of Nervous and Mental Disease, Journal of the American Medical Association ja International Journal of Comparative Sociology.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sekä kristinusko että islam eivät ole enää sitä, mitä ne olivat alussa. Nämä uskonnot ovat muuttuneet ajan myötä. Sekä varhaisessa kristinuskossa että varhaisessa islamissa oli mukana jälleensyntyminen.

        Alkuperäinen islamilainen käsitys kuolemasta liittyi erottamattomasti ajatukseen jälleensyntymisestä.

        Islamilaisissa kirjoituksissa reinkarnaatio ilmaistaan sanalla tanasukh, mutta ortodoksiset muslimifilosofit käyttävät tätä sanaa harvoin.

        Syyrialaiset sufit, pitivät jälleensyntymistä perusperiaatteena, jolle heidän opetuksensa rakentuivat. Tämä islamin synkretistinen haara kehittyi 1100-luvulla.

        Islamilaisissa kirjoituksissa reinkarnaatio ilmaistaan sanalla tanasukh, mutta ortodoksiset muslimifilosofit käyttävät tätä sanaa harvoin.

        Syyrialaiset sufit, pitivät jälleensyntymistä perusperiaatteena, jolle heidän opetuksensa rakentuivat. Tämä islamin synkretistinen haara kehittyi 1100-luvulla. Sitä on harjoitettu pääasiassa Libanonissa, Jordaniassa ja Syyriassa, mutta viime aikoina sen vaikutusvalta ortodoksimuslimien keskuudessa on kasvanut, ilmeisesti sen luontaisen syvän henkisyyden ja yhteyden vuoksi muinaisiin uskontoihin, joiden viisautta pidetään kadonneena nykyaikaisille totuuden etsijöille. Keskiajalla ortodoksiseen kristilliseen koulukuntaan kuulumattomien oppineiden vainot saivat monet oppineet ja filosofit pakenemaan Euroopasta. Jotkut heistä muuttivat Persiaan, toiset Arabiaan, ja jotkut lähtivät aina Intiaan asti.

        Useiden vuosisatojen ajan Muhammedin huomattavat seuraajat hyväksyivät reinkarnaatio-opin, mutta salasivat sen laajalta uskovien piiriltä.

        Muiden maailmanuskontojen tavoin islam sysää sielun jälleensyntymisen teorian taka-alalle pitäen uskoa jälleensyntymiseen pahimmillaan harhaoppina ja parhaimmillaan mystikkojen ja muiden alkuperäiskansojen etuoikeutena. Islamin eri virtausten ja pyhien kirjoitusten huolellinen tutkiminen osoittaa kuitenkin, että reinkarnaatio-oppi on olennainen osa tämän opin uskonnollista perinnettä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joku kysyi:
        "Jos tänne synnytään aina uudestaan, niin miten maapallon väkiluku voi olla nyt enemmän kuin koskaan? Eikö sen pitäisi pysyä samana koko ajan, jos samat sielut vaeltavat elämästä toiseen?"

        Vastaaviin kysymyksiin on vastattu jo kymmeniä kertoja.

        Sielut vaeltavat muihinkin planeettoihin ja kokonaan muihin universumeihin, joita on lukemattomia. Meidän maailmankaikkeutemme lukemattomine planeettoineen on yksi pienimmistä maailmankaikkeuksista.

        Miksi kuvitellaan, että sielunvaelluksessa on kyse vain maapallosta. Ei todellakaan.

        vidyāṁ cāvidyāṁ ca yas
        tad vedobhayaṁ saha
        avidyayā mṛtyuṁ tīrtvā
        vidyayāmṛtam aśnute

        Syntymien ja kuolemien kiertokulusta voi päästä pois ja nauttia täysin kuolemattomuuden lahjasta vain se, joka kykenee samanaikaisesti ymmärtämään tietämättömyyteen uppoutumisen prosessin ja transsendenttisen tiedon täydellistämisen prosessin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        vidyāṁ cāvidyāṁ ca yas
        tad vedobhayaṁ saha
        avidyayā mṛtyuṁ tīrtvā
        vidyayāmṛtam aśnute

        Syntymien ja kuolemien kiertokulusta voi päästä pois ja nauttia täysin kuolemattomuuden lahjasta vain se, joka kykenee samanaikaisesti ymmärtämään tietämättömyyteen uppoutumisen prosessin ja transsendenttisen tiedon täydellistämisen prosessin.

        anyad evāhur vidyayā-
        nyad āhur avidyayā
        iti śuśruma dhīrāṇāṁ
        ye nas tad vicacakṣire

        Viisaat ovat selittäneet meille, että tiedon täydellistämisen prosessi johtaa erilaiseen lopputulokseen kuin tietämättömyyden viljely.


      • Anonyymi

        Uskoa saa mihin vain, mutta vastauksia uskomuksia tarjoavista opeista ei tarjoa yksikään, kyse on valinnoista...ei muusta


    • Ei itse kuolema pelota, siinä vain tietoisuus sammuu.
      Kivun voi vielä kestää, mutta jos kuolemaan liittyy hätääntyminen tai avuttomuuden tunne, en tiedä osaisinko käsitellä sitä. En haluaisi kuolla paniikissa.

    • Anonyymi

      En ole aiemmin juuri pelännyt. Eilen oli hengenlähtö lähellä jonka vuoksi tänään julkisilla töihin mennessä minua pelotti jopa liukkaat paikat, jota en ole ennen huomannut.

    • Eipä kuolemanpelko ole mikään hävettävä asia.

      Kuoleman mahdollisuuden tai vääjäämättömyyden joskus vaan hiffaa. Se varmaan tulee yksilöllisesti kaikille.

      Mä oon miettinyt vähän sen niin, että se tulee nilloin vaan. Toivon, että kuolema veis nopeaan. Ei tarttis odotella, vaan se ois kerralla silvatsoo. Henki lähtis hittoon ja prlkkä suhnupieru jäis leijaamaan muitten nokkiin.

      Ukki ja idä lähti nopiaan. He eivät (ehkä) kärsineet pitkään.

      Mutta mä en suostu pelkäämään kuolemaa niin, että sen pelko rajoittaa mun elämää...se on turhaa... elää pitäis voida satanen lasissa ja tehdä just mitä haluaa ja voi. 😊

      Kerranhsn täällä ollaan? Miks ei sit mahdollisimman niin, mikä itsestä tuntuu hyvälle? 😄

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Kuoleman pelko on vähänkuin pelkäisi mitä oli ennen omaa syntymää.

    • Anonyymi

      mutta jos elämä on helvettiä jossa itse elää aina ja iqankkaqisestik, niin silloin kuolema olis kuin pääsisi tqaivaqaseen...

    • Anonyymi

      Itsellä oli aika akkapäivä...tuntihammalääreilläkin, mutta jooh huh, jokainen hammas on sitten luikitewltu

      Josa katoain tai kuolen niin vain hampeista voi tunnistaa.

    • Anonyymi

      Kyllä sielu on olemassa ja jatkaa taivaltaan seuraavassa elämässä . Mutta mikä järki siinä on ettei koko elämän aikana pääse koskemaan naista tai saa seksiä ? Ketä se hyödyttää ?? En ymmärrä .. kai sitten edellisessä elämässä olen ollut hirviö ja nyt sitten se kostautuu elinikäisenä selibaattina .

      • Anonyymi

        Jälleensyntymisen tieteellinen tutkiminen voi tuoda uutta valoa moniin hienovaraisiin ilmiöihin, joita ei voida selittää nykyisin hyväksytyillä teorioilla - ilmiöihin, kuten elävien olomuotojen moninaisuuteen, synnynnäisiin kykyihin, jotka eivät selvästikään ole peräisin ympäristöstä, ja kuolemanläheisiin kokemuksiin. Viime vuosina eri tieteenalojen tutkijat ovat osoittaneet suurta kiinnostusta reinkarnaation tutkimiseen, mutta voidaksemme tutkia sitä mielekkäästi meidän on ensin tiedettävä, onko elämä ikuinen kokonaisuus, joka ylittää tilapäisen, fyysisen ruumiin, vai pelkkä fysiikan ja kemian lakien mukaan liikkuvien molekyylien yhdistelmä.



        Nykyaikainen tiede käsittelee ensisijaisesti luonnon objektiivisia näkökohtia. Rajoitettuihin aistitietoihin perustuvaan kokeelliseen lähestymistapaan tukeutuen se on pyrkinyt paljastamaan luonnon kätketyt lait ja lopulta löytämään havaitsemamme maailman alkuperäisen syyn. Useimmat nykyajan tiedemiehet uskovat nykyään, että sokeat fysikaaliset lait ja sattuman lait hallitsevat kosmosta. He sanovat, ettei koko kosmisen ilmiön takana ole suunnittelijaa, luojaa tai Jumalaa - ei älyä. Tämän hypoteesin mukaisesti he yrittävät pelkistää kaiken, myös elämän, atomien ja molekyylien, fysiikan ja kemian tuttujen tutkimuskohteiden, vuorovaikutukseen.

        Nykyisin vallitsevan tieteellisen teorian mukaan elämä on koordinoitu kemiallinen reaktio, joka perustuu lukuisiin laboratoriotietoihin. Tähän teoriaan sisältyy perusolettamus, jonka mukaan nykyisin näkemämme erilaiset elämänmuodot ovat syntyneet sattumalta muinaisessa kemiallisessa ympäristössä, "alkukeitossa", ja että ne ovat kehittyneet sattuman ja sokeiden mekaanisten lakien vaikutuksesta, jotka ovat vaikuttaneet pitkän ajan kuluessa.

        ...Jos elämä olisi kemiallinen yhdistelmä, tiedemiehet voisivat itse asiassa luoda elämää koeputkessa kokoamalla kaikki nämä tärkeät kemikaalit yhteen. He eivät kuitenkaan voi tehdä näin. Näin ollen on runsaasti syitä epäillä, että elämä on kemiallinen prosessi.
        Solubiologian, molekyylibiologian ja biokemian aloilla on viime vuosikymmeninä tapahtunut epäilemättä suurta edistystä. Geneettisen koodin ja monien elävien järjestelmien aineenvaihduntareittien löytäminen ovatkin loistavien ja omistautuneiden tutkijoiden aikaansaannoksia. Koska tiede ja teknologia ovat menestyneet hyvin monilla inhimillisten pyrkimysten aloilla (lääketiede, maatalous, avaruustiede ja niin edelleen), uteliailla ja innostuneilla tiedemiehillä on kiusaus uskoa, että loistava tavoite syntetisoida elämää koeputkessa toteutuu jonakin päivänä.

        Suurista tieteellisistä keksinnöistä ja saavutuksista huolimatta valoisa toivo ja innostus elämän ymmärtämiseen molekyylien avulla näyttää siis olevan menettämässä pohjaa, ja monet eri alojen merkittävät tutkijat alkavat epäillä tämän käsitteen pätevyyttä.

        Paitsi että molekyyleiltä, atomeilta ja elektroneilta puuttuvat elämän oireet, kemiallinen näkemys elämästä ei myöskään vastaa elämän havaittuja hienouksia - esimerkiksi ihmisen ainutlaatuisia tunne-, tahdon- ja ajattelukykyjä. Jos elämä olisi molekyylien vuorovaikutusta, meidän pitäisi pystyä selittämään nämä elämän hienovaraiset piirteet vain molekyylien avulla. Mikä on se geneettinen komponentti tai molekyyli, joka saa aikaan ystävällisen rakkauden ja kunnioituksen tunteen ihmisten välillä? Voiko mekanistinen elämänkatsomus selittää elämän arvo- ja päämääräsuuntautuneen luonteen, erityisesti ihmisten keskuudessa? Koska ei ole olemassa uskottavia molekyylimekanismeja, jotka selittäisivät nämä elämän hienovaraiset piirteet, on järkevää ehdottaa, että elämä ylittää fysiikan ja kemian rajat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jälleensyntymisen tieteellinen tutkiminen voi tuoda uutta valoa moniin hienovaraisiin ilmiöihin, joita ei voida selittää nykyisin hyväksytyillä teorioilla - ilmiöihin, kuten elävien olomuotojen moninaisuuteen, synnynnäisiin kykyihin, jotka eivät selvästikään ole peräisin ympäristöstä, ja kuolemanläheisiin kokemuksiin. Viime vuosina eri tieteenalojen tutkijat ovat osoittaneet suurta kiinnostusta reinkarnaation tutkimiseen, mutta voidaksemme tutkia sitä mielekkäästi meidän on ensin tiedettävä, onko elämä ikuinen kokonaisuus, joka ylittää tilapäisen, fyysisen ruumiin, vai pelkkä fysiikan ja kemian lakien mukaan liikkuvien molekyylien yhdistelmä.



        Nykyaikainen tiede käsittelee ensisijaisesti luonnon objektiivisia näkökohtia. Rajoitettuihin aistitietoihin perustuvaan kokeelliseen lähestymistapaan tukeutuen se on pyrkinyt paljastamaan luonnon kätketyt lait ja lopulta löytämään havaitsemamme maailman alkuperäisen syyn. Useimmat nykyajan tiedemiehet uskovat nykyään, että sokeat fysikaaliset lait ja sattuman lait hallitsevat kosmosta. He sanovat, ettei koko kosmisen ilmiön takana ole suunnittelijaa, luojaa tai Jumalaa - ei älyä. Tämän hypoteesin mukaisesti he yrittävät pelkistää kaiken, myös elämän, atomien ja molekyylien, fysiikan ja kemian tuttujen tutkimuskohteiden, vuorovaikutukseen.

        Nykyisin vallitsevan tieteellisen teorian mukaan elämä on koordinoitu kemiallinen reaktio, joka perustuu lukuisiin laboratoriotietoihin. Tähän teoriaan sisältyy perusolettamus, jonka mukaan nykyisin näkemämme erilaiset elämänmuodot ovat syntyneet sattumalta muinaisessa kemiallisessa ympäristössä, "alkukeitossa", ja että ne ovat kehittyneet sattuman ja sokeiden mekaanisten lakien vaikutuksesta, jotka ovat vaikuttaneet pitkän ajan kuluessa.

        ...Jos elämä olisi kemiallinen yhdistelmä, tiedemiehet voisivat itse asiassa luoda elämää koeputkessa kokoamalla kaikki nämä tärkeät kemikaalit yhteen. He eivät kuitenkaan voi tehdä näin. Näin ollen on runsaasti syitä epäillä, että elämä on kemiallinen prosessi.
        Solubiologian, molekyylibiologian ja biokemian aloilla on viime vuosikymmeninä tapahtunut epäilemättä suurta edistystä. Geneettisen koodin ja monien elävien järjestelmien aineenvaihduntareittien löytäminen ovatkin loistavien ja omistautuneiden tutkijoiden aikaansaannoksia. Koska tiede ja teknologia ovat menestyneet hyvin monilla inhimillisten pyrkimysten aloilla (lääketiede, maatalous, avaruustiede ja niin edelleen), uteliailla ja innostuneilla tiedemiehillä on kiusaus uskoa, että loistava tavoite syntetisoida elämää koeputkessa toteutuu jonakin päivänä.

        Suurista tieteellisistä keksinnöistä ja saavutuksista huolimatta valoisa toivo ja innostus elämän ymmärtämiseen molekyylien avulla näyttää siis olevan menettämässä pohjaa, ja monet eri alojen merkittävät tutkijat alkavat epäillä tämän käsitteen pätevyyttä.

        Paitsi että molekyyleiltä, atomeilta ja elektroneilta puuttuvat elämän oireet, kemiallinen näkemys elämästä ei myöskään vastaa elämän havaittuja hienouksia - esimerkiksi ihmisen ainutlaatuisia tunne-, tahdon- ja ajattelukykyjä. Jos elämä olisi molekyylien vuorovaikutusta, meidän pitäisi pystyä selittämään nämä elämän hienovaraiset piirteet vain molekyylien avulla. Mikä on se geneettinen komponentti tai molekyyli, joka saa aikaan ystävällisen rakkauden ja kunnioituksen tunteen ihmisten välillä? Voiko mekanistinen elämänkatsomus selittää elämän arvo- ja päämääräsuuntautuneen luonteen, erityisesti ihmisten keskuudessa? Koska ei ole olemassa uskottavia molekyylimekanismeja, jotka selittäisivät nämä elämän hienovaraiset piirteet, on järkevää ehdottaa, että elämä ylittää fysiikan ja kemian rajat.

        Jos elämä hyväksyttäisiin täysin väliaikaiseksi, aineelliseksi ilmiöksi, ajatus elävän olennon edellisestä tai tulevasta elämästä poistuisi, ja sen myötä myös kysymys jälleensyntymisestä. Kuten olemme nähneet, on tietenkin täysi syy uskoa, että elämä on materian yläpuolella ja siten riippumaton materiaa säätelevistä fysikaalis-kemiallisista laeista. Tarvitsemme nyt reinkarnaation tieteellistä tutkimista varten uuden tieteellisen paradigman, joka selittää elämän alkuperän, sen ominaisuudet ja sen käyttäytymisen aineen maailmassa.

        ... Jos luonto olisi vain joukko hiukkasia, jotka liikkuvat matemaattisten yhtälöiden mukaan, olisi mahdollista ennustaa syntymän, kuoleman, onnettomuuksien ja sotien kaltaisia tapahtumia näiden yhtälöiden avulla. Itse asiassa kaikki elämän monimutkaisuudet - menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus - pitäisi olla mahdollista ymmärtää matemaattisten yhtälöiden avulla. Kaikki tarkkaan ajattelevat ihmiset, erityisesti tiedemiehet, tietävät kuitenkin, että tämä on mahdotonta - että puhtaasti matemaattinen lähestymistapa elämän ymmärtämiseen on liian rajoittava ja hyvin epätyydyttävä. Siksi tarvitsemme uuden paradigman elämän alkuperää ja luonnetta varten.
        Tieteellinen paradigma, joka selittää sekä elämän hienovaraisen monimutkaisuuden että absoluuttisen totuuden näennäisen ei-fyysisen luonteen, tulee pohjimmiltaan Vedojen tieteellisestä ja teologisesta taustasta.
        Ei kuitenkaan ole olemassa matemaattisia lakeja, joilla voitaisiin kuvata elämän ilmiöitä ja sen monipuolista toimintaa. Siksi elämä on selvästi aineellisten lakien yläpuolella, ja se voidaan Vedojen mukaan määritellä "ei-fyysiseksi, perustavanlaatuiseksi hiukkaseksi, jota kutsutaan atmaksi ja jolle on ominaista tietoisuus.
        Koska elämä ei ole fysikaalista eikä kemiallista, matemaattiset lait, jotka ohjaavat inertin aineen toimintaa, eivät päde elämään. On kuitenkin järkevää olettaa, että on oltava joitakin elämää ohjaavia lakeja. Bhagavad-gitan mukaan nämä ovat korkeamman asteen luonnonlakeja, jotka sisältävät vapaan tahdon. (Kuten tulemme näkemään, vapaalla tahdolla on hyvin tärkeä rooli jälleensyntymisessä.) On selvää, että nykyisillä tieteellisillä malleilla ja välineillä ei voida käsittää näitä korkeamman asteen luonnonlakeja, mutta on mahdollista, että monilla tahoilla parhaillaan käynnissä olevat parapsykologiset kokeet voivat antaa ainakin jonkinlaisen vihjeen näiden lakien luonteesta. Parapsykologian ja psykologian aloilla on siis laaja alue jatkotutkimukselle, joka voi auttaa meitä ymmärtämään elämää ja sen moninaisia toimintoja koskevaa tiedettä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos elämä hyväksyttäisiin täysin väliaikaiseksi, aineelliseksi ilmiöksi, ajatus elävän olennon edellisestä tai tulevasta elämästä poistuisi, ja sen myötä myös kysymys jälleensyntymisestä. Kuten olemme nähneet, on tietenkin täysi syy uskoa, että elämä on materian yläpuolella ja siten riippumaton materiaa säätelevistä fysikaalis-kemiallisista laeista. Tarvitsemme nyt reinkarnaation tieteellistä tutkimista varten uuden tieteellisen paradigman, joka selittää elämän alkuperän, sen ominaisuudet ja sen käyttäytymisen aineen maailmassa.

        ... Jos luonto olisi vain joukko hiukkasia, jotka liikkuvat matemaattisten yhtälöiden mukaan, olisi mahdollista ennustaa syntymän, kuoleman, onnettomuuksien ja sotien kaltaisia tapahtumia näiden yhtälöiden avulla. Itse asiassa kaikki elämän monimutkaisuudet - menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus - pitäisi olla mahdollista ymmärtää matemaattisten yhtälöiden avulla. Kaikki tarkkaan ajattelevat ihmiset, erityisesti tiedemiehet, tietävät kuitenkin, että tämä on mahdotonta - että puhtaasti matemaattinen lähestymistapa elämän ymmärtämiseen on liian rajoittava ja hyvin epätyydyttävä. Siksi tarvitsemme uuden paradigman elämän alkuperää ja luonnetta varten.
        Tieteellinen paradigma, joka selittää sekä elämän hienovaraisen monimutkaisuuden että absoluuttisen totuuden näennäisen ei-fyysisen luonteen, tulee pohjimmiltaan Vedojen tieteellisestä ja teologisesta taustasta.
        Ei kuitenkaan ole olemassa matemaattisia lakeja, joilla voitaisiin kuvata elämän ilmiöitä ja sen monipuolista toimintaa. Siksi elämä on selvästi aineellisten lakien yläpuolella, ja se voidaan Vedojen mukaan määritellä "ei-fyysiseksi, perustavanlaatuiseksi hiukkaseksi, jota kutsutaan atmaksi ja jolle on ominaista tietoisuus.
        Koska elämä ei ole fysikaalista eikä kemiallista, matemaattiset lait, jotka ohjaavat inertin aineen toimintaa, eivät päde elämään. On kuitenkin järkevää olettaa, että on oltava joitakin elämää ohjaavia lakeja. Bhagavad-gitan mukaan nämä ovat korkeamman asteen luonnonlakeja, jotka sisältävät vapaan tahdon. (Kuten tulemme näkemään, vapaalla tahdolla on hyvin tärkeä rooli jälleensyntymisessä.) On selvää, että nykyisillä tieteellisillä malleilla ja välineillä ei voida käsittää näitä korkeamman asteen luonnonlakeja, mutta on mahdollista, että monilla tahoilla parhaillaan käynnissä olevat parapsykologiset kokeet voivat antaa ainakin jonkinlaisen vihjeen näiden lakien luonteesta. Parapsykologian ja psykologian aloilla on siis laaja alue jatkotutkimukselle, joka voi auttaa meitä ymmärtämään elämää ja sen moninaisia toimintoja koskevaa tiedettä.

        On olemassa lukemattomia atmoja (eläviä olentoja), joista jokainen on tietoisuuden kvantti. Kukin atma asuu tilapäisesti ohimenevässä biologisessa muodossa atman tietoisuuden mukaan. Tämä tietoisuus johtuu vain atmastä itsestään, mutta atmän tietoisuuden sisältö johtuu sen vuorovaikutuksesta sen tietyn kehon kanssa, jossa se asuu. Aineellinen keho voidaan jakaa kahteen luokkaan: karkeaan ja hienojakoiseen. Hienojakoinen keho koostuu mielestä, intellektistä ja näennäisestä itsestä (tai siitä, että ihminen samaistaa itsensä virheellisesti aineelliseen kehoon). Fyysinen koostuu viidestä karkeasta elementistä . Yksilöllisen atman vuorovaikutus karkean ja hienojakoisen kehon kanssa tuottaa käsittämättömän monimutkaisia reaktioita, joita ei voida selittää yksinkertaisella kemialla ja fysiikalla elävässä solussa. Siksi kemia ja fysiikka eivät voi selittää, miksi elävän ja kuolleen ruumiin välillä on niin paljon eroja. Yksinkertaisesti sanottuna, kun yksittäinen elävä olento poistuu kehosta, elävästä kehosta tulee kuollutta ainetta - vaikka kaikki elävän organismin toiminnalle välttämättömät kemikaalit ovat edelleen läsnä.

        Vedoissa annettujen tietojen mukaan elämänmuotojen moninaisuudet ovat aineellisen luonnon kolmen moodin (hyvyys, intohimo ja tietämättömyys) yhdistelmien ... tuotteita.
        ...Tietoisuus ja biologinen muoto liittyvät toisiinsa luontotilojen vaikutuksesta. Niinpä lapsen keho ja sen tietoinen kehitys eroavat nuoruusvaiheen kehosta ja niin edelleen. Periaatteessa siis elävä olento eli atma käy läpi monia eri-ikäisiä ja eri tietoisessa kehityksessä olevia kehoja, kun keho muuttuu poikavuosista vanhuuteen. Näin keho muuttuu, mutta ikuinen elävä olento kehossa - minä - pysyy samana. Kehossasi ei ole yhtään niistä molekyyleistä, joita siinä oli seitsemän vuotta sitten. Elävän olennon liikkumista lukuisten kehojen läpi yhden elämän aikana - minkä me kaikki voimme todentaa pienellä itsetutkiskelulla - voidaan kutsua sisäiseksi (tai jatkuvaksi) jälleensyntymiseksi.

        Mutta entä elävän olennon siirtyminen uuteen kehoon kuoleman hetkellä?




        Darwinistinen evoluutio, tai nykyisin kemiallinen evoluutio, olettaa, että ainoastaan eliön morfologia kehittyy. Vedalaiset kirjallisuudet antavat meille kuitenkin tietoa siitä, että keho ei kehity, vaan pikemminkin elävän olennon tietoisuus. Ja tämä tietoisuuden evoluutio tapahtuu elävän olennon siirtyessä kehosta toiseen.

        Ihmismuodossa oleva yksittäinen olento voi olla jääräpäisesti luonnonlakeja vastaan kapinoiva tai se voi olla täysin sopusoinnussa luonnonlakien kanssa. Toisin sanoen hän voi käyttää vapaata tahtoaan joko kehittyäkseen tietoisuuden korkeammalle tasolle tai palatakseen alemmalle tasolle. Jos yksittäinen elävä olento haluaa, hän voi ihmiselämän muodosta käsin paeta jatkuvaa siirtymiskierrettä kehomuodosta toiseen. Tämä voidaan tehdä käyttämällä vapaata tahtoaan oikein. Toisaalta, jos hän käyttää vapaata tahtoaan väärin, hän voi palata alempaan lajiin. Ja tätä kutsutaan tietoisuuden devoluutioksi - elävän olennon siirtymistä korkeammasta tietoisuudesta alempaan tietoisuuteen - jota älykkäät ihmiset haluavat välttää.

        Vedan ikuinen viisaus opettaa meille, että kaiken tiedon päämäärä on vapautua syntymän ja kuoleman toistuvasta kiertokulusta.

        Meidän on aloitettava esittämällä sellaisia kysymyksiä kuin nämä: "Kuka minä olen?" "Mistä minä tulen?" "Mikä on olemassaoloni tarkoitus?" "Miten pääsen pois toistuvan syntymän ja kuoleman kehästä?" "Miten voin päästä pois toistuvan syntymän ja kuoleman kehästä?" Meidän on tutkittava vastaukset kaikkiin näihin kysymyksiin hyvin perusteellisesti. Tämä on itsetoteutuksen tieteen eli elämän tutkimisen tieteen alku.




        Todellisen tiedon saamiseksi mielen on oltava vapaa alempien luontotilojen saastumisesta. Yksi tärkeimmistä epäpuhtauksista on väärä ylpeys eli ylimielisyys, joka saa meidät uskomaan, että voimme ymmärtää kaiken kokeellisen tiedon avulla. Meidän on luovuttava tästä ylimielisyydestä, hallittava mieli ja saatava se sopusointuun luonnon kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On olemassa lukemattomia atmoja (eläviä olentoja), joista jokainen on tietoisuuden kvantti. Kukin atma asuu tilapäisesti ohimenevässä biologisessa muodossa atman tietoisuuden mukaan. Tämä tietoisuus johtuu vain atmastä itsestään, mutta atmän tietoisuuden sisältö johtuu sen vuorovaikutuksesta sen tietyn kehon kanssa, jossa se asuu. Aineellinen keho voidaan jakaa kahteen luokkaan: karkeaan ja hienojakoiseen. Hienojakoinen keho koostuu mielestä, intellektistä ja näennäisestä itsestä (tai siitä, että ihminen samaistaa itsensä virheellisesti aineelliseen kehoon). Fyysinen koostuu viidestä karkeasta elementistä . Yksilöllisen atman vuorovaikutus karkean ja hienojakoisen kehon kanssa tuottaa käsittämättömän monimutkaisia reaktioita, joita ei voida selittää yksinkertaisella kemialla ja fysiikalla elävässä solussa. Siksi kemia ja fysiikka eivät voi selittää, miksi elävän ja kuolleen ruumiin välillä on niin paljon eroja. Yksinkertaisesti sanottuna, kun yksittäinen elävä olento poistuu kehosta, elävästä kehosta tulee kuollutta ainetta - vaikka kaikki elävän organismin toiminnalle välttämättömät kemikaalit ovat edelleen läsnä.

        Vedoissa annettujen tietojen mukaan elämänmuotojen moninaisuudet ovat aineellisen luonnon kolmen moodin (hyvyys, intohimo ja tietämättömyys) yhdistelmien ... tuotteita.
        ...Tietoisuus ja biologinen muoto liittyvät toisiinsa luontotilojen vaikutuksesta. Niinpä lapsen keho ja sen tietoinen kehitys eroavat nuoruusvaiheen kehosta ja niin edelleen. Periaatteessa siis elävä olento eli atma käy läpi monia eri-ikäisiä ja eri tietoisessa kehityksessä olevia kehoja, kun keho muuttuu poikavuosista vanhuuteen. Näin keho muuttuu, mutta ikuinen elävä olento kehossa - minä - pysyy samana. Kehossasi ei ole yhtään niistä molekyyleistä, joita siinä oli seitsemän vuotta sitten. Elävän olennon liikkumista lukuisten kehojen läpi yhden elämän aikana - minkä me kaikki voimme todentaa pienellä itsetutkiskelulla - voidaan kutsua sisäiseksi (tai jatkuvaksi) jälleensyntymiseksi.

        Mutta entä elävän olennon siirtyminen uuteen kehoon kuoleman hetkellä?




        Darwinistinen evoluutio, tai nykyisin kemiallinen evoluutio, olettaa, että ainoastaan eliön morfologia kehittyy. Vedalaiset kirjallisuudet antavat meille kuitenkin tietoa siitä, että keho ei kehity, vaan pikemminkin elävän olennon tietoisuus. Ja tämä tietoisuuden evoluutio tapahtuu elävän olennon siirtyessä kehosta toiseen.

        Ihmismuodossa oleva yksittäinen olento voi olla jääräpäisesti luonnonlakeja vastaan kapinoiva tai se voi olla täysin sopusoinnussa luonnonlakien kanssa. Toisin sanoen hän voi käyttää vapaata tahtoaan joko kehittyäkseen tietoisuuden korkeammalle tasolle tai palatakseen alemmalle tasolle. Jos yksittäinen elävä olento haluaa, hän voi ihmiselämän muodosta käsin paeta jatkuvaa siirtymiskierrettä kehomuodosta toiseen. Tämä voidaan tehdä käyttämällä vapaata tahtoaan oikein. Toisaalta, jos hän käyttää vapaata tahtoaan väärin, hän voi palata alempaan lajiin. Ja tätä kutsutaan tietoisuuden devoluutioksi - elävän olennon siirtymistä korkeammasta tietoisuudesta alempaan tietoisuuteen - jota älykkäät ihmiset haluavat välttää.

        Vedan ikuinen viisaus opettaa meille, että kaiken tiedon päämäärä on vapautua syntymän ja kuoleman toistuvasta kiertokulusta.

        Meidän on aloitettava esittämällä sellaisia kysymyksiä kuin nämä: "Kuka minä olen?" "Mistä minä tulen?" "Mikä on olemassaoloni tarkoitus?" "Miten pääsen pois toistuvan syntymän ja kuoleman kehästä?" "Miten voin päästä pois toistuvan syntymän ja kuoleman kehästä?" Meidän on tutkittava vastaukset kaikkiin näihin kysymyksiin hyvin perusteellisesti. Tämä on itsetoteutuksen tieteen eli elämän tutkimisen tieteen alku.




        Todellisen tiedon saamiseksi mielen on oltava vapaa alempien luontotilojen saastumisesta. Yksi tärkeimmistä epäpuhtauksista on väärä ylpeys eli ylimielisyys, joka saa meidät uskomaan, että voimme ymmärtää kaiken kokeellisen tiedon avulla. Meidän on luovuttava tästä ylimielisyydestä, hallittava mieli ja saatava se sopusointuun luonnon kanssa.

        Kuolema ottaa kaiken ihmiseltä pois. Ette voi ottaa mukaanne mitään rikkauksia.Se, mitä kuoleman jälkeen tulee aina mukananne, on henkinen tieto. Se siirtyy seuraavaan elämään. Seuraavassa elämässä aloitetaan siitä, mihin edellisessä elämässä jäätiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolema ottaa kaiken ihmiseltä pois. Ette voi ottaa mukaanne mitään rikkauksia.Se, mitä kuoleman jälkeen tulee aina mukananne, on henkinen tieto. Se siirtyy seuraavaan elämään. Seuraavassa elämässä aloitetaan siitä, mihin edellisessä elämässä jäätiin.

        Ihmiselämä on harvinaisin tilaisuus saavuttaa henkinen täydellisyys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmiselämä on harvinaisin tilaisuus saavuttaa henkinen täydellisyys.

        ‘saṁsār’ ‘saṁsār’, kori miche gelo kāl
        lābha nā koilo kichu, ghaṭilo jañjāl [2]

        (2) Elämä toisensa jälkeen on kulunut tässä aineellisessa maailmassa, kaikki aikani on mennyt hukkaan (materialistisen perhe-elämän orjuudessa). En ole saanut yhtään mitään ja olen kokenut vain ongelmia ja huolia.



        kisera saṁsār ei chāyābāji prāy
        ihāte mamatā kori bṛthā dina jāy [3]

        (3) Millainen maailma tämä on? Se on kuin taikurin illuusio (kuin taikalyhdyn esitys, jossa silmieni edessä leikkii lukuisia varjoja ja optisia illuusioita). Koska olen itsekkäästi kiintynyt tällaiseen kangastukseen, pidän tämän maailman ohimeneviä illuusioita ”minulle” ja ”minun” kuuluvina. Näin päivä toisensa jälkeen kuluu turhaan.



        e deho patana ho’le ki robe āmār?
        keho sukha nāhi dibe putra paribār [4]

        (4) Mitä minulle jää jäljelle, kun tämä ruumis kaatuu kuolleena maahan? Silloin eivät poikani eivätkä rakkaimmat läheiseni pysty antamaan minulle minkäänlaista onnea.



        garddabher mata āmi kori pariśram
        kāra lāgi’ eto kori, nā ghuchilo bhram [5]

        (5) Teen joka päivä kovasti töitä kuin aasi, ja silti ihmettelen, kenen vuoksi yritän niin kovasti? Olen edelleen niin monien illuusioiden vallassa!



        dina jāy michā kāje, niśā nidrā-baśe
        nāhi bhāvi maraṇa nikaṭe āche bose [6]

        (6) Tuhlaan jokaisen päiväni turhiin ja merkityksettömiin asioihin, ja yöni kuluvat unen vallassa. Enkä ajattele hetkeäkään koko vuorokauden aikana, että kuolema on aina läsnä.



        bhālo manda khāi, heri, pari, chintā-hīna
        nāhi bhāvi, e deho chāḍibo kon dina [7]

        (7) Elän huoletonta elämää: syön, ulkoilen, pukeudun haluamallani tavalla, mutta en ajattele sitä, että jonain päivänä minun on luovuttava tästä kehosta.



        deho-geho-kalatrādi-chintā abirata
        jāgiche hṛdoye mor buddhi kori hoto [8]

        (8) Sydänparkaani piinaavat jatkuvat huolet toimeentulostani ja huolet, jotka johtuvat kehostani, kodistani, vaimostani, sukulaisistani ja julkisista velvollisuuksistani. Nämä huolet aiheuttavat minulle kärsimystä ja tuhoavat järkeni.



        hāy, hāy! nāhi bhāvi — anitya e saba
        jīvana bigote kothā rohibe vaibhava? [9]

        (9) Voi, voi! Miten valitettavassa tilanteessa olenkaan! Olen uppoutunut näihin ongelmiin ajattelematta, että ne ovat lyhytaikaisia ja katoavat pian unholaan. Mitä aineelliselle omaisuudelleni tapahtuu kuolemani jälkeen?



        śmaśāne śorīra mama poḍiyā rohibe
        bihaṅga-pataṅga tāy bihāra koribe [10]

        (10) Kun ruumiini heitetään polttohautausmaalla olevaan kuoppaan, se vain makaa siellä liikkumattomana. Varikset, korppikotkat, muurahaiset ja madot kerääntyvät paikalle ja herkuttelevat sillä!



        kukkur sṛgāl sob ānandita ho’ye
        mahotsava koribe āmār deho lo’ye [11]

        (11) Kulkukoirat ja shakaalit iloitsevat, juhlivat ja herkuttelevat ruumiillani.



        je deher ei gati, tāra anugata
        saṁsār-vaibhava āro bondhu-jon jata [12]

        (12) Katsokaa, tämä on tämän aineellisen ruumiin lopullinen kohtalo! Ja hämmästyttävää on, että kaikki maalliset saavutukseni, kotini, perheeni ja ystäväni tulevat kokemaan saman kohtalon!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmiselämä on harvinaisin tilaisuus saavuttaa henkinen täydellisyys.

        rūpera gaurava kena bhāi?
        anitya e kalevara kabhu nāhi sthiratara
        śamana āile kichhu nāi
        e aṅga śītala habe ā̐khi spanda-hīna rabe
        chitāra āgune habe chhāi [1]

        Oi, veli! Miksi olet ylpeä kehostasi? Keho on väliaikainen. Se ei koskaan elä ikuisesti. Kun kuolema tulee, keho menettää kaiken. Se kylmenee, sen silmät muuttuvat liikkumattomiksi, ja se muuttuu tuhkaksi polttohautauspaikalla.



        ye mukha-saundarya hera darpaṇete nirantara
        śva-śivāra ha-ibe bhojana
        ye vastre ādara kara’ yebā ābharaṇa para’
        kothā saba rahibe takhana? [2]

        Tästä kehosta, jonka kasvoja ja kauneutta ihailet jatkuvasti peilin edessä, tulee koirien ja shakaalien ruokaa. Missä tulet säilyttämään vaatteet, joihin puet vartalosi, ja korut, joilla sitten koristelet sitä?



        dārā suta bandhu sabe śmaśāne tomāre labe
        dagdha kari’ gṛhete āsibe
        tumi kā’ra ke tomāra ebe bujhi’ dekha sāra
        deha-nāśa avaśya ghaṭibe [3]

        Vaimosi, lapsesi ja ystäväsi vievät sinut polttohautauspaikalle, polttavat sinut ja palaavat sitten kotiin. Kenelle sinä kuulut? Kuka kuuluu sinulle? Ymmärrä nyt tämä ja käsitä totuus. Ruumis tuhoutuu väistämättä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        rūpera gaurava kena bhāi?
        anitya e kalevara kabhu nāhi sthiratara
        śamana āile kichhu nāi
        e aṅga śītala habe ā̐khi spanda-hīna rabe
        chitāra āgune habe chhāi [1]

        Oi, veli! Miksi olet ylpeä kehostasi? Keho on väliaikainen. Se ei koskaan elä ikuisesti. Kun kuolema tulee, keho menettää kaiken. Se kylmenee, sen silmät muuttuvat liikkumattomiksi, ja se muuttuu tuhkaksi polttohautauspaikalla.



        ye mukha-saundarya hera darpaṇete nirantara
        śva-śivāra ha-ibe bhojana
        ye vastre ādara kara’ yebā ābharaṇa para’
        kothā saba rahibe takhana? [2]

        Tästä kehosta, jonka kasvoja ja kauneutta ihailet jatkuvasti peilin edessä, tulee koirien ja shakaalien ruokaa. Missä tulet säilyttämään vaatteet, joihin puet vartalosi, ja korut, joilla sitten koristelet sitä?



        dārā suta bandhu sabe śmaśāne tomāre labe
        dagdha kari’ gṛhete āsibe
        tumi kā’ra ke tomāra ebe bujhi’ dekha sāra
        deha-nāśa avaśya ghaṭibe [3]

        Vaimosi, lapsesi ja ystäväsi vievät sinut polttohautauspaikalle, polttavat sinut ja palaavat sitten kotiin. Kenelle sinä kuulut? Kuka kuuluu sinulle? Ymmärrä nyt tämä ja käsitä totuus. Ruumis tuhoutuu väistämättä.

        Maailmankaikkeus sykkii kuin valtava sydän. Siitä tulee yksi ja sitten se hajoaa moninaisuudeksi - aineellisen maailmankaikkeuden evoluutio ja anti-evoluutio jatkuvat loputtomiin: yksi kokonaisuus muuttuu moninaisuudeksi tullakseen jälleen yhdeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maailmankaikkeus sykkii kuin valtava sydän. Siitä tulee yksi ja sitten se hajoaa moninaisuudeksi - aineellisen maailmankaikkeuden evoluutio ja anti-evoluutio jatkuvat loputtomiin: yksi kokonaisuus muuttuu moninaisuudeksi tullakseen jälleen yhdeksi.

        Ensin tulee teesi, sitten sen antiteesi, sitten ne yhdistyvät - syntyy synteesi, ja siitä tulee uusi teesi. Sitten taas antiteesi ja korkeampi harmonia synteesissä. Totuus on dynaaminen, se kehittyy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmiselämä on harvinaisin tilaisuus saavuttaa henkinen täydellisyys.

        Henkinen täydellisyys? Papukaijakin osaa matkia uskottavasti asioita joita kuulee


    • Anonyymi

      En lukenut ketjua, mutta mikä kuoleman pelko? Elämässä tässä enemmän pelättävää on. Tästäkun ei kuolemallakaan eroon pääse,vaan joutuu syntymään aina uudestaan,muodossa jos toisessa,ja sitä vielä saa mitä tilaa. Siinä teille pelättävää. Kuolema on hetken helpotus,hengähdys ,joka kestää viimeisestä henkäyksestä hautajaisiin ja taas olet samassa rumbassa. Ehkä pahemmassa,tai paremmassa,johtuen mitä karmaa loit. Kammottavaa,sanon minä. 💩

      • Anonyymi

        Ja vaikka kuin tahtoisit olla hyvä ,oikeudenmukainen,epäitsekäs ja rakastava,niin se ei niin mene. Aina teet jossakin asiassa kaiken päin persettä. Ja taas joudut tänne oppimaan entisen elämäsi virheistä. Kokemaan uusia asioita,uudessa kehossa.Miljardeja elämiä. Aivan turhaa paskaa. 💩


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja vaikka kuin tahtoisit olla hyvä ,oikeudenmukainen,epäitsekäs ja rakastava,niin se ei niin mene. Aina teet jossakin asiassa kaiken päin persettä. Ja taas joudut tänne oppimaan entisen elämäsi virheistä. Kokemaan uusia asioita,uudessa kehossa.Miljardeja elämiä. Aivan turhaa paskaa. 💩

        Minäkin olen sössinyt paljon asioita, jopa hyvää tarkoittaen pahaa tehnyt. Jopa tietämättäni. En jaksa tällaista rumbaa. Ei kiinnosta uudet kokemukset tai uusi habitus. Syntyä taas mieheksi,naiseksi,homoksi tai lesboksi. Milloin mihinkin maahan tai uskontoon. Minua kiinnostaa yksi ainoa ajatus. Miten tästä oravanpyörästä pääsee pois. Jatkakaa te,joita huvittaa. Kunpa saisikin ns
        KUOLLA.💩


      • Anonyymi

        Mutta seuraava elämä voi olla parempi, vaikka se voi olla huonompikin. Jos nostamme jo nyt tietoisuustasoamme, toivottavasti se on parempi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta seuraava elämä voi olla parempi, vaikka se voi olla huonompikin. Jos nostamme jo nyt tietoisuustasoamme, toivottavasti se on parempi.

        MAAILMA ON SIIS VANKILA ... eikä suinkaan paikka, jossa voi nauttia, kuten jotkut väittävät.

        Mutta ihmiset eivät sitä itse tiedä.
        Maapalloa kutsutaan muinaisissa teksteissä kuoleman planeetaksi sen takia, että ihmiselämä täällä on hyvin lyhyt verrattuna muiden planeettojen asukkaisiin. Se on kuitenkin tarpeeksi pitkä, jotta voi halutessaan paeta syntymien ja kuolemien kiertokulkua.

        Maapallomme on Mṛtyuloka - eli kuolemanplaneetta.
        Maapallomme on myös Karmakshetra.

        Jiva on anu-chit, vähäpätöinen tietoisuuden hiukkanen. Mayan luoma maailma on jivan vankila.

        Elämme vankilassa, mutta emme tiedä sitä itse.Joillakin on parempi selli, joillakin huonompi, mutta vankila on aina vankila, eikä se miksikään muutu. Mutta me emme tiedä sitä itse ja yritämme ottaa siitä kaiken irti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        MAAILMA ON SIIS VANKILA ... eikä suinkaan paikka, jossa voi nauttia, kuten jotkut väittävät.

        Mutta ihmiset eivät sitä itse tiedä.
        Maapalloa kutsutaan muinaisissa teksteissä kuoleman planeetaksi sen takia, että ihmiselämä täällä on hyvin lyhyt verrattuna muiden planeettojen asukkaisiin. Se on kuitenkin tarpeeksi pitkä, jotta voi halutessaan paeta syntymien ja kuolemien kiertokulkua.

        Maapallomme on Mṛtyuloka - eli kuolemanplaneetta.
        Maapallomme on myös Karmakshetra.

        Jiva on anu-chit, vähäpätöinen tietoisuuden hiukkanen. Mayan luoma maailma on jivan vankila.

        Elämme vankilassa, mutta emme tiedä sitä itse.Joillakin on parempi selli, joillakin huonompi, mutta vankila on aina vankila, eikä se miksikään muutu. Mutta me emme tiedä sitä itse ja yritämme ottaa siitä kaiken irti.

        Mutta miten ikuisen henkisen sielun liittäminen väliaikaiseen aineesta kudottuun elottomaan ruumiiseen on mahdollista? Miten henki yhdistyy aineeseen?

        Väärä ego on ikuisen tietoisen sielun ja väliaikaisen tiedostamattoman kehon illusorinen yhdistelmä. Koska henkinen sielu haluaa laittomasti hyödyntää Jumalan luomistyötä, se sitoutuu luonnon kolmeen gunaan ja samaistuu aineellisen maailman illusoriseen olemukseen. Taistelussa nautinnoista se tulee yhä sidotummaksi, ja sen huolet vain lisääntyvät.

        Se kykenee olemaan vuorovaikutuksessa samanaikaisesti sekä henkisen energian (chit) että aineellisen energian (achit) kanssa ja sitomaan ne yhteen. Siksi henkinen sielu joutuu kosketuksiin aineellisen ruumiin kanssa väärän egon kautta ja elävöittää sitä. Niin kauan kuin elävä olento on väärän egon vaikutuksen alaisena, hän pysyy aineellisen maailman vankina.



        Ihmisen elämänmuodossa se kuitenkin saa älyn, jonka avulla se voi ymmärtää aineellisen onnen näennäisen luonteen ja yrittää ymmärtää sen henkisen luonteen. Jos joku ei käytä tätä mahdollisuutta, hänen katsotaan viettäneen elämänsä turhaan.

        Miettikää siis, miten ehdollistuneen elävän olennon hienojakoiset ja karkeat kehot saadaan liikkeelle sielun egoistisen halun energiasta. Väärän egon taittamana tämä halu tunkeutuu älyyn (järkeen). Koska aineellinen mieli on yhteydessä aineellisen luonnon gunoihin - hyvyyteen, intohimoon ja tietämättömyyteen - siksi, riippuen siitä, minkä gunan vaikutuksen alaisena se on... Nämä halut tulevat sitten mieleen ja kiihottavat sitä. Mieli liittyy kognitiivisiin aisteihin ...joiden kautta se pyrkii vuorovaikutukseen aistien kohteiden kanssa tyydyttääkseen nämä halut. Kun vastaava kohde tulee näkyviin, tieto siitä tulee mieleen, jota värittävät aineellisten käsitteiden ja ideoiden jäänteet, jotka on tallennettu ja kehitetty hienojakoiseen kehoon, monien edellisten elämien aikana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta miten ikuisen henkisen sielun liittäminen väliaikaiseen aineesta kudottuun elottomaan ruumiiseen on mahdollista? Miten henki yhdistyy aineeseen?

        Väärä ego on ikuisen tietoisen sielun ja väliaikaisen tiedostamattoman kehon illusorinen yhdistelmä. Koska henkinen sielu haluaa laittomasti hyödyntää Jumalan luomistyötä, se sitoutuu luonnon kolmeen gunaan ja samaistuu aineellisen maailman illusoriseen olemukseen. Taistelussa nautinnoista se tulee yhä sidotummaksi, ja sen huolet vain lisääntyvät.

        Se kykenee olemaan vuorovaikutuksessa samanaikaisesti sekä henkisen energian (chit) että aineellisen energian (achit) kanssa ja sitomaan ne yhteen. Siksi henkinen sielu joutuu kosketuksiin aineellisen ruumiin kanssa väärän egon kautta ja elävöittää sitä. Niin kauan kuin elävä olento on väärän egon vaikutuksen alaisena, hän pysyy aineellisen maailman vankina.



        Ihmisen elämänmuodossa se kuitenkin saa älyn, jonka avulla se voi ymmärtää aineellisen onnen näennäisen luonteen ja yrittää ymmärtää sen henkisen luonteen. Jos joku ei käytä tätä mahdollisuutta, hänen katsotaan viettäneen elämänsä turhaan.

        Miettikää siis, miten ehdollistuneen elävän olennon hienojakoiset ja karkeat kehot saadaan liikkeelle sielun egoistisen halun energiasta. Väärän egon taittamana tämä halu tunkeutuu älyyn (järkeen). Koska aineellinen mieli on yhteydessä aineellisen luonnon gunoihin - hyvyyteen, intohimoon ja tietämättömyyteen - siksi, riippuen siitä, minkä gunan vaikutuksen alaisena se on... Nämä halut tulevat sitten mieleen ja kiihottavat sitä. Mieli liittyy kognitiivisiin aisteihin ...joiden kautta se pyrkii vuorovaikutukseen aistien kohteiden kanssa tyydyttääkseen nämä halut. Kun vastaava kohde tulee näkyviin, tieto siitä tulee mieleen, jota värittävät aineellisten käsitteiden ja ideoiden jäänteet, jotka on tallennettu ja kehitetty hienojakoiseen kehoon, monien edellisten elämien aikana.

        Ihminen on fyysisen kehon , hienojakoisen kehon tai psyyken tai yksilöllisen tietoisuuden tai sielun yhdistelmä, tai kuten me määrittelemme sen tieteellisellä termillä spiriton. Ja tässä ruumiissa on myös ylitietoisuus, joka on sellaisten yliluonnollisten ilmiöiden lähde kuin ennakoinnin lahja, intuitio jne. Tänään puhumme yksityiskohtaisemmin siitä, mitä hienojakoinen keho on, koska on hyvin tärkeää ymmärtää erot, nähdä ero sielun ja hienojakoisen kehon välillä. Valitettavasti ihmiset sekoittavat usein nämä käsitteet. Esimerkiksi kun he sanovat "sieluun sattuu", tai "sielu on tuskissaan"... he tarkoittavat sisäistä minäänsä. Mutta se ei ole sielu. Näyttää siltä, että psykologian on tarkoitus tutkia sielua - psykologia on käännetty "sielun tietämykseksi" - mutta sanan kirjaimellisessa merkityksessä se ei tutki sielua vaan hienojakoista kehoa, psyykeä. Hienoainekehon henkisen ja materialistisen käsityksen välillä on tietenkin perustavanlaatuinen ero.

        Jos henkilöllä on esimerkiksi jonkinlainen mielenterveyshäiriö, he suosittelevat esimerkiksi kemiallisia valmisteita tai injektioita, jotka joko stimuloivat häntä, jos hän on hyvin estynyt, tai päinvastoin rauhoittavat häntä, jos hän on liian innostunut. Tämä on meidän käsityksemme psyykestä, että se on aineellisen ruumiin tuote. Niinpä vaikutus siihen, psyykeen, tulee myös aineellisten asioiden kautta. Hengelliset lähteet, samat Vedet, joihin luotamme, kertovat meille jotain muuta: hienojakoinen keho ei ole aivojen tuote vaan sielun varjo. Se on tämän henkisen hiukkasen varjo, kun sielu heijastaa tietoisuutensa aineeseen. Tämä sielun tietoisuus on siis hieman, aineen saastuttama tai täynnä aineellisia ideoita, haluja, käsityksiä, tämä on hienojakoinen keho. Hienojakoinen keho ei tule fyysisestä elimestä, ei aivoista, vaan sielusta; se on juuri päinvastainen ajatus. Ja siksi vaikutus hienojakoiseen psyykeemme, hienojakoiseen kehoon, tulee luonnollisesti toiselta puolelta. Se ei tapahdu joidenkin fyysisten komponenttien tai kemiallisten elementtien kautta, vaan itse sieluun kohdistuvan vaikutuksen kautta: henkisen tiedon ja henkisen harjoituksen kautta tietoisuudessa, rakenteen syvyydessä, tapahtuu tiettyjä korjauksia. Ja sen seurauksena tämän psyyken alueella tapahtuu pintatasolla myönteisiä muutoksia.



        Sielu jättää fyysisen ruumiin kuoleman hetkellä. Ja sielu on hienojakoisen kehon sisällä. Vaikka todellisuudessa kaikki on paljon monimutkaisempaa. Siksi taipumukset, mieltymykset jne. siirtyvät myös toiseen fyysiseen kehoon, koska ne ovat hienojakoisessa kehossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen on fyysisen kehon , hienojakoisen kehon tai psyyken tai yksilöllisen tietoisuuden tai sielun yhdistelmä, tai kuten me määrittelemme sen tieteellisellä termillä spiriton. Ja tässä ruumiissa on myös ylitietoisuus, joka on sellaisten yliluonnollisten ilmiöiden lähde kuin ennakoinnin lahja, intuitio jne. Tänään puhumme yksityiskohtaisemmin siitä, mitä hienojakoinen keho on, koska on hyvin tärkeää ymmärtää erot, nähdä ero sielun ja hienojakoisen kehon välillä. Valitettavasti ihmiset sekoittavat usein nämä käsitteet. Esimerkiksi kun he sanovat "sieluun sattuu", tai "sielu on tuskissaan"... he tarkoittavat sisäistä minäänsä. Mutta se ei ole sielu. Näyttää siltä, että psykologian on tarkoitus tutkia sielua - psykologia on käännetty "sielun tietämykseksi" - mutta sanan kirjaimellisessa merkityksessä se ei tutki sielua vaan hienojakoista kehoa, psyykeä. Hienoainekehon henkisen ja materialistisen käsityksen välillä on tietenkin perustavanlaatuinen ero.

        Jos henkilöllä on esimerkiksi jonkinlainen mielenterveyshäiriö, he suosittelevat esimerkiksi kemiallisia valmisteita tai injektioita, jotka joko stimuloivat häntä, jos hän on hyvin estynyt, tai päinvastoin rauhoittavat häntä, jos hän on liian innostunut. Tämä on meidän käsityksemme psyykestä, että se on aineellisen ruumiin tuote. Niinpä vaikutus siihen, psyykeen, tulee myös aineellisten asioiden kautta. Hengelliset lähteet, samat Vedet, joihin luotamme, kertovat meille jotain muuta: hienojakoinen keho ei ole aivojen tuote vaan sielun varjo. Se on tämän henkisen hiukkasen varjo, kun sielu heijastaa tietoisuutensa aineeseen. Tämä sielun tietoisuus on siis hieman, aineen saastuttama tai täynnä aineellisia ideoita, haluja, käsityksiä, tämä on hienojakoinen keho. Hienojakoinen keho ei tule fyysisestä elimestä, ei aivoista, vaan sielusta; se on juuri päinvastainen ajatus. Ja siksi vaikutus hienojakoiseen psyykeemme, hienojakoiseen kehoon, tulee luonnollisesti toiselta puolelta. Se ei tapahdu joidenkin fyysisten komponenttien tai kemiallisten elementtien kautta, vaan itse sieluun kohdistuvan vaikutuksen kautta: henkisen tiedon ja henkisen harjoituksen kautta tietoisuudessa, rakenteen syvyydessä, tapahtuu tiettyjä korjauksia. Ja sen seurauksena tämän psyyken alueella tapahtuu pintatasolla myönteisiä muutoksia.



        Sielu jättää fyysisen ruumiin kuoleman hetkellä. Ja sielu on hienojakoisen kehon sisällä. Vaikka todellisuudessa kaikki on paljon monimutkaisempaa. Siksi taipumukset, mieltymykset jne. siirtyvät myös toiseen fyysiseen kehoon, koska ne ovat hienojakoisessa kehossa.

        Sielu todella elävöittää koko kehon energiallaan. Ilman sielua ruumis on kuollut, se on vain materiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sielu todella elävöittää koko kehon energiallaan. Ilman sielua ruumis on kuollut, se on vain materiaa.

        Miten voimme tuntea maailmaa, kun emme tiedä emmekä edes ymmärrä, keitä me itse olemme? Emme tiedä mitään olemuksestamme. Vaan sen, mitä kuoluissa opetetaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten voimme tuntea maailmaa, kun emme tiedä emmekä edes ymmärrä, keitä me itse olemme? Emme tiedä mitään olemuksestamme. Vaan sen, mitä kuoluissa opetetaan.

        Kouluissa ja yliopistoissa (lääketieteessä) opetetaan yleensä ainoastaan ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa, kemiaa, fysiikka jne. Mutta he eivät opeta mitään metafyysistä, koska kukaan ei yksinkertaisesti tiedä siitä mitään. Sama pätee myös muilla aloilla. Jos luette edellä olevat mantroja ja sankritin kieltä koskevat tekstit, huomaatte, ettemme tiedä mitään metafysiikasta. Maailma on erilainen kuin se, mitä me näemme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kouluissa ja yliopistoissa (lääketieteessä) opetetaan yleensä ainoastaan ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa, kemiaa, fysiikka jne. Mutta he eivät opeta mitään metafyysistä, koska kukaan ei yksinkertaisesti tiedä siitä mitään. Sama pätee myös muilla aloilla. Jos luette edellä olevat mantroja ja sankritin kieltä koskevat tekstit, huomaatte, ettemme tiedä mitään metafysiikasta. Maailma on erilainen kuin se, mitä me näemme.

        Veda tekstit on kirjoitettu sanskritin kielellä.
        Vedat sisältävät jonkin verran salattua tietoa, joka on piilotettu pääosan taakse.
        On olemassa alkuperäiset Vedat, Shruti, ja on olemassa niihin liittyvät kirjoitukset, jotka paljastavat merkityksen, Smriti. Shruti on todellakin hyvin vaikea ymmärtää, koska se on tarkoituksella kirjoitettu salatulla kielellä. Tosiasia on, että sama sanskritinkielinen lause, säe tai mantra ilmaisee monia merkityksiä olemassaolon eri tasoilla. Ilman avainta on mahdotonta löytää alkuperäistä merkitystä.
        Kehittyneen tapausjärjestelmän ansiosta sanskritin kielessä sanojen järjestys lauseessa voi olla lähes mikä tahansa, ja tämä tarjoaa paljon enemmän mahdollisuuksia ilmaisuun ja monimutkaisten mutta selkeiden metristen kuvioiden luomiseen runoudessa.

        Sanskritin kielen konjugaation osalta meillä on esimerkiksi kolme menneen ajan ja kaksi tulevan ajan muotoa.

        Sanskritin kielessä on paljon ihmeteltävää. Se on kieli, jossa samoilla sanoilla voidaan ilmaista kaksi-, kolmi- tai jopa useampia merkityksiä tai ne voidaan kirjoittaa niin, että ne ovat yksiselitteisiä.


        Parampara.
        Opettaja antoi oppilaalle tekstien hallinnan lisäksi myös merkityksen - avaimen. Kyse on siitä, että Vedojen avain tekee ihmisestä enemmän tai vähemmän voimakkaan, ja sen vuoksi opettaja ei antanut sitä eteenpäin ihmisille, jotka eivät olleet päteviä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veda tekstit on kirjoitettu sanskritin kielellä.
        Vedat sisältävät jonkin verran salattua tietoa, joka on piilotettu pääosan taakse.
        On olemassa alkuperäiset Vedat, Shruti, ja on olemassa niihin liittyvät kirjoitukset, jotka paljastavat merkityksen, Smriti. Shruti on todellakin hyvin vaikea ymmärtää, koska se on tarkoituksella kirjoitettu salatulla kielellä. Tosiasia on, että sama sanskritinkielinen lause, säe tai mantra ilmaisee monia merkityksiä olemassaolon eri tasoilla. Ilman avainta on mahdotonta löytää alkuperäistä merkitystä.
        Kehittyneen tapausjärjestelmän ansiosta sanskritin kielessä sanojen järjestys lauseessa voi olla lähes mikä tahansa, ja tämä tarjoaa paljon enemmän mahdollisuuksia ilmaisuun ja monimutkaisten mutta selkeiden metristen kuvioiden luomiseen runoudessa.

        Sanskritin kielen konjugaation osalta meillä on esimerkiksi kolme menneen ajan ja kaksi tulevan ajan muotoa.

        Sanskritin kielessä on paljon ihmeteltävää. Se on kieli, jossa samoilla sanoilla voidaan ilmaista kaksi-, kolmi- tai jopa useampia merkityksiä tai ne voidaan kirjoittaa niin, että ne ovat yksiselitteisiä.


        Parampara.
        Opettaja antoi oppilaalle tekstien hallinnan lisäksi myös merkityksen - avaimen. Kyse on siitä, että Vedojen avain tekee ihmisestä enemmän tai vähemmän voimakkaan, ja sen vuoksi opettaja ei antanut sitä eteenpäin ihmisille, jotka eivät olleet päteviä.

        Oletteko tietoisia siitä, että elämme virtuaalitodellisuudessa?


      • Anonyymi

      • Anonyymi

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on sopusoinnussa veda-tiedon kanssa.

        Outoa, että se asia on tunnettu jo muinaisista ajoista lähtien, mutta tiedemiehet "" keksivät"" sen vasta hiljattain.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Outoa, että se asia on tunnettu jo muinaisista ajoista lähtien, mutta tiedemiehet "" keksivät"" sen vasta hiljattain.

        Todellisuudessa on siis eri tasoja, ja näemme ihmisten yrittävän luoda omansa. Ja juuri tätä analogiaa yritän käyttää antaakseni toisenlaisen näkökulman tai näkemyksen tästä aineellisesta maailmasta. Vaikka termi "virtuaalitodellisuus" itsessään vaikuttaa meille uudelta, melko hiljattain keksityltä, virtuaalinen tarkoittaa mielikuvituksellista eli luotua tai näennäistä todellisuutta. Itse asiassa ihminen ei voi keksiä mitään uutta, ja tällä toiminnallaan - yrittämällä simuloida, luoda uutta kuviteltua todellisuutta - hän vain jäljittelee Luojaa. Ja jos tarkastelemme asiaa tästä näkökulmasta, tämä aineellinen maailma on myös eräänlainen mekaaninen aika-avaruusjärjestelmä, johon elävät olennot on upotettu, että niiden kehot ovat kuin virtuaalisia avaruuspukuja, joissa ne toimivat tässä todellisuudessa täysin tietämättöminä siitä toisesta todellisuudesta, josta ne tulivat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Todellisuudessa on siis eri tasoja, ja näemme ihmisten yrittävän luoda omansa. Ja juuri tätä analogiaa yritän käyttää antaakseni toisenlaisen näkökulman tai näkemyksen tästä aineellisesta maailmasta. Vaikka termi "virtuaalitodellisuus" itsessään vaikuttaa meille uudelta, melko hiljattain keksityltä, virtuaalinen tarkoittaa mielikuvituksellista eli luotua tai näennäistä todellisuutta. Itse asiassa ihminen ei voi keksiä mitään uutta, ja tällä toiminnallaan - yrittämällä simuloida, luoda uutta kuviteltua todellisuutta - hän vain jäljittelee Luojaa. Ja jos tarkastelemme asiaa tästä näkökulmasta, tämä aineellinen maailma on myös eräänlainen mekaaninen aika-avaruusjärjestelmä, johon elävät olennot on upotettu, että niiden kehot ovat kuin virtuaalisia avaruuspukuja, joissa ne toimivat tässä todellisuudessa täysin tietämättöminä siitä toisesta todellisuudesta, josta ne tulivat.

        Vaikka varjo, kaiku ja kangastus ovat vain todellisten asioiden illusorisia heijastuksia, nämä heijastukset tuottavat näennäisen todellisen, merkityksellisen havaitsemisen. Samoin, vaikka sielun samaistuminen fyysiseen kehoon, mieleen ja egoon on harhaa, tämä samaistuminen johtaa pelkoon, joka vainoaa ihmistä kuolemaan asti. ... varjokaiut ja kangastukset ovat vain todellisten asioiden illusorisia heijastuksia. Itse asia voi olla kolmiulotteinen, ja sillä voi olla joitakin ominaisuuksia, kuten maku, haju, paino jne., mutta kun näemme tämän asian varjon, varjo on tasomainen, kaksiulotteinen, ja siitä puuttuu tämä substanssi, eli sillä on vain ulkoinen ääriviiva, sama kuin alkuperäisellä esineellä. Aineellinen maailma on keinotekoinen malli toisesta todellisuudesta. Kaiku, vaikka se sisältääkin tietoa, ei ole alkuperäinen ääni. Toisin sanoen emme voi kaiun perusteella puhua sen henkilön kanssa, jolta ääni tuli. Mirage voi myös edustaa jonkinlaista kuvaa. Kuvitellaan, että aavikolla, jossa ihminen kärsii janosta ja kuumuudesta, hän näkee näyn jostakin keitaasta, jossa on kosteutta, varjoa, hedelmiä jne. Mutta todellisuudessa hän ei voi suojautua tähän kangastukseen, koska siinä ei ole mitään sellaista substanssia, vaan vain näennäistä. Ja nämä kuvat on annettu osoittamaan, että se, mitä me nyt kutsumme todellisuudeksi, tämä aineellinen, tuttu, meitä ympäröivä todellisuus, on itse asiassa kuin varjo, kaiku ja kangastus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka varjo, kaiku ja kangastus ovat vain todellisten asioiden illusorisia heijastuksia, nämä heijastukset tuottavat näennäisen todellisen, merkityksellisen havaitsemisen. Samoin, vaikka sielun samaistuminen fyysiseen kehoon, mieleen ja egoon on harhaa, tämä samaistuminen johtaa pelkoon, joka vainoaa ihmistä kuolemaan asti. ... varjokaiut ja kangastukset ovat vain todellisten asioiden illusorisia heijastuksia. Itse asia voi olla kolmiulotteinen, ja sillä voi olla joitakin ominaisuuksia, kuten maku, haju, paino jne., mutta kun näemme tämän asian varjon, varjo on tasomainen, kaksiulotteinen, ja siitä puuttuu tämä substanssi, eli sillä on vain ulkoinen ääriviiva, sama kuin alkuperäisellä esineellä. Aineellinen maailma on keinotekoinen malli toisesta todellisuudesta. Kaiku, vaikka se sisältääkin tietoa, ei ole alkuperäinen ääni. Toisin sanoen emme voi kaiun perusteella puhua sen henkilön kanssa, jolta ääni tuli. Mirage voi myös edustaa jonkinlaista kuvaa. Kuvitellaan, että aavikolla, jossa ihminen kärsii janosta ja kuumuudesta, hän näkee näyn jostakin keitaasta, jossa on kosteutta, varjoa, hedelmiä jne. Mutta todellisuudessa hän ei voi suojautua tähän kangastukseen, koska siinä ei ole mitään sellaista substanssia, vaan vain näennäistä. Ja nämä kuvat on annettu osoittamaan, että se, mitä me nyt kutsumme todellisuudeksi, tämä aineellinen, tuttu, meitä ympäröivä todellisuus, on itse asiassa kuin varjo, kaiku ja kangastus.

        Toinen asia on se, että todellisuus, jossa nyt elämme, on niin sanotusti hieman monimutkaisempi, se on jo suurempi varjo, konkreettisempi kaiku, konkreettisempi kangastus, jossa on jo mahdollista elää jotenkin. Kyseessä on siis monimutkaisempi illuusion malli, ei vain litteä tai kaukainen illuusio, vaan monimutkaisempi illuusio. Mutta se on myös illuusio, koska siitä puuttuu juuri tämä olemus, tämä sisäinen täyteys.
        Kyseessä on siis monimutkaisempi illuusion malli, ei vain litteä tai kaukainen illuusio, vaan monimutkaisempi illuusio. Mutta se on myös illuusio, koska siitä puuttuu juuri tämä olemus, tämä sisäinen täyteys. ... Periaatteessa on kuitenkin olemassa näkemys, jonka mukaan Platonin maailmankatsomukseen vaikutti itäinen kulttuuri, erityisesti vedainen kulttuuri. Platon on siis todennut, että tämän maailman taide ei ole mitään muuta kuin varjon varjo. Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että aineellinen maailma itsessään on henkisen maailman varjo. Ja taide on aineellisen maailman varjo, tässä mielessä se on varjon varjo. Toisin sanoen aineellinen maailma ei Platonin mukaan ole ensisijainen, vaan se on vain heijastus. Ja se, mitä ihmiset yrittävät kuvata tässä, sanotaanko vaikka kuvataiteessa, ei ole jo heijastus alkuperäisestä henkisestä todellisuudesta, vaan heijastus tämän todellisuuden varjosta. Tämä on siis tämän lauseen merkitys, että taide on varjon varjo. ...Opimme pyhistä kirjoituksista, erityisesti Veda-perinteestä, sen esoteerisista osista, että alkuperäinen tai henkinen todellisuus on myös hyvin konkreettinen, sillä on kohteita, ja puita on tässä aineellisessa maailmassa vain siksi, että ne ovat siellä. Varjo ei siis välttämättä eroa ulkoisesti mitenkään esineestä, se voi erota olemukseltaan, koska sillä ei ole sisäistä substanssia, mutta ulkoisesti se muistuttaa todellisuutta. Samalla tavalla meidän puumme, vaikka ne näyttävät olevan niin kolmiulotteisia, kolmiulotteisia, ja niissä on kaikkea: lehtiä, kukkia, hedelmiä, ja ikään kuin niillä olisi niin paljon sisältöä ja olemusta, ovat kuitenkin vain alkuperäisten henkisten puiden heijastuksia. Alkuperäisiä henkisiä puita, eli henkimaailman puita, kutsutaan ... Tämä aineellinen maailma on siis vain hieman monimutkaisempi, kolmiulotteinen varjo tästä henkisestä todellisuudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toinen asia on se, että todellisuus, jossa nyt elämme, on niin sanotusti hieman monimutkaisempi, se on jo suurempi varjo, konkreettisempi kaiku, konkreettisempi kangastus, jossa on jo mahdollista elää jotenkin. Kyseessä on siis monimutkaisempi illuusion malli, ei vain litteä tai kaukainen illuusio, vaan monimutkaisempi illuusio. Mutta se on myös illuusio, koska siitä puuttuu juuri tämä olemus, tämä sisäinen täyteys.
        Kyseessä on siis monimutkaisempi illuusion malli, ei vain litteä tai kaukainen illuusio, vaan monimutkaisempi illuusio. Mutta se on myös illuusio, koska siitä puuttuu juuri tämä olemus, tämä sisäinen täyteys. ... Periaatteessa on kuitenkin olemassa näkemys, jonka mukaan Platonin maailmankatsomukseen vaikutti itäinen kulttuuri, erityisesti vedainen kulttuuri. Platon on siis todennut, että tämän maailman taide ei ole mitään muuta kuin varjon varjo. Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että aineellinen maailma itsessään on henkisen maailman varjo. Ja taide on aineellisen maailman varjo, tässä mielessä se on varjon varjo. Toisin sanoen aineellinen maailma ei Platonin mukaan ole ensisijainen, vaan se on vain heijastus. Ja se, mitä ihmiset yrittävät kuvata tässä, sanotaanko vaikka kuvataiteessa, ei ole jo heijastus alkuperäisestä henkisestä todellisuudesta, vaan heijastus tämän todellisuuden varjosta. Tämä on siis tämän lauseen merkitys, että taide on varjon varjo. ...Opimme pyhistä kirjoituksista, erityisesti Veda-perinteestä, sen esoteerisista osista, että alkuperäinen tai henkinen todellisuus on myös hyvin konkreettinen, sillä on kohteita, ja puita on tässä aineellisessa maailmassa vain siksi, että ne ovat siellä. Varjo ei siis välttämättä eroa ulkoisesti mitenkään esineestä, se voi erota olemukseltaan, koska sillä ei ole sisäistä substanssia, mutta ulkoisesti se muistuttaa todellisuutta. Samalla tavalla meidän puumme, vaikka ne näyttävät olevan niin kolmiulotteisia, kolmiulotteisia, ja niissä on kaikkea: lehtiä, kukkia, hedelmiä, ja ikään kuin niillä olisi niin paljon sisältöä ja olemusta, ovat kuitenkin vain alkuperäisten henkisten puiden heijastuksia. Alkuperäisiä henkisiä puita, eli henkimaailman puita, kutsutaan ... Tämä aineellinen maailma on siis vain hieman monimutkaisempi, kolmiulotteinen varjo tästä henkisestä todellisuudesta.

        Samaistuminen illuusioon vetää elävää olentoa. Kuitenkin teknisin keinoin tämä illuusio tai varjo voidaan tuoda niin lähelle todellisuutta, että sekoitamme sen todellisuuteen. …
        Siinä mielessä illuusiosta tulee meille todellisuutta, kun samaistumme kaikkiin näihin asioihin. ...joka tunnetaan hyvin kulttimainetta nauttivasta Matrix-elokuvasta, jossa yritettiin tavallaan näyttää tämä aineellinen maailma sisältäpäin. Toisin sanoen verho oli niin sanotusti auki kaiken tämän aineellisen maailman toimintaa koskevan mekaniikan yllä. ...ennen tuota ihmistä, ennen niin sanottuja "heränneitä", jotka ymmärsivät, että aineellinen maailma on jonkinlainen yksinkertainen malli, sellainen matriisi, johon elävät olennot vedetään - laitetaan fyysisten kehojen virtuaalipukuihin. Ja tämä järjestelmä yksinkertaisesti imee heistä energiaa, se tekee ihmisistä oman lajinsa panttivankeja…. Ja tämä fyysinen keho ei ole mitään muuta kuin mielikuvituksellinen minämme, väliaikainen, virtuaalinen, joka muuttuu ajan myötä. Ja se, keitä me olemme ja mitkä ovat todelliset tarpeemme, mikä on se alkuperäinen todellisuus, jossa meidän on elettävä - tämä on yleensä piilotettu useimmilta ihmisiltä kaikenlaisilla ulkoisilla häiriötekijöillä, jotka ovat hyvin houkuttelevia. Mikä on todellinen todellisuus? Tämä virtuaalitodellisuus imee elävän olennon täysin mukaansa, niin paljon, että se voi jäädä siihen, kiintyä siihen ja luulla sitä oikeaksi todellisuudeksi. Niinpä se kokee kaikki tarinan käänteet, ylä- ja alamäet, miellyttävät ja epämiellyttävät asiat. Jos illuusioiden maailmassa kaikki on virtuaalitodellisuutta, mikä on sitten todellista todellisuutta? Illuusiota itsessään ei voi olla olemassa, varjo voi syntyä vain todellisesta esineestä. Jos todellista esinettä ei ole, ei ole myöskään varjoa. Veda sanoo, että alkuperäinen todellisuus on henkinen todellisuus. Ja todellisuuden tärkein ominaisuus on pysyvyys, joka on absoluuttisen todellisuuden ominaisuus. Sanskritin kielessä "sat" tarkoittaa ikuisuutta. "Sat" tarkoittaa ikuisuutta. Aineellista maailmaa kutsutaan termillä "asat". Samoin esineellä on taipumus kokea varjo, varjo voi ilmestyä, varjo voi kadota, varjo ilmestyy vain tietyissä olosuhteissa, mutta esine on olemassa enemmän tai vähemmän jatkuvasti. Samoin henkinen todellisuus on olemassa ikuisesti, kun taas aineellinen todellisuus esiintyy vain syklisesti, tietyissä olosuhteissa. ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaistuminen illuusioon vetää elävää olentoa. Kuitenkin teknisin keinoin tämä illuusio tai varjo voidaan tuoda niin lähelle todellisuutta, että sekoitamme sen todellisuuteen. …
        Siinä mielessä illuusiosta tulee meille todellisuutta, kun samaistumme kaikkiin näihin asioihin. ...joka tunnetaan hyvin kulttimainetta nauttivasta Matrix-elokuvasta, jossa yritettiin tavallaan näyttää tämä aineellinen maailma sisältäpäin. Toisin sanoen verho oli niin sanotusti auki kaiken tämän aineellisen maailman toimintaa koskevan mekaniikan yllä. ...ennen tuota ihmistä, ennen niin sanottuja "heränneitä", jotka ymmärsivät, että aineellinen maailma on jonkinlainen yksinkertainen malli, sellainen matriisi, johon elävät olennot vedetään - laitetaan fyysisten kehojen virtuaalipukuihin. Ja tämä järjestelmä yksinkertaisesti imee heistä energiaa, se tekee ihmisistä oman lajinsa panttivankeja…. Ja tämä fyysinen keho ei ole mitään muuta kuin mielikuvituksellinen minämme, väliaikainen, virtuaalinen, joka muuttuu ajan myötä. Ja se, keitä me olemme ja mitkä ovat todelliset tarpeemme, mikä on se alkuperäinen todellisuus, jossa meidän on elettävä - tämä on yleensä piilotettu useimmilta ihmisiltä kaikenlaisilla ulkoisilla häiriötekijöillä, jotka ovat hyvin houkuttelevia. Mikä on todellinen todellisuus? Tämä virtuaalitodellisuus imee elävän olennon täysin mukaansa, niin paljon, että se voi jäädä siihen, kiintyä siihen ja luulla sitä oikeaksi todellisuudeksi. Niinpä se kokee kaikki tarinan käänteet, ylä- ja alamäet, miellyttävät ja epämiellyttävät asiat. Jos illuusioiden maailmassa kaikki on virtuaalitodellisuutta, mikä on sitten todellista todellisuutta? Illuusiota itsessään ei voi olla olemassa, varjo voi syntyä vain todellisesta esineestä. Jos todellista esinettä ei ole, ei ole myöskään varjoa. Veda sanoo, että alkuperäinen todellisuus on henkinen todellisuus. Ja todellisuuden tärkein ominaisuus on pysyvyys, joka on absoluuttisen todellisuuden ominaisuus. Sanskritin kielessä "sat" tarkoittaa ikuisuutta. "Sat" tarkoittaa ikuisuutta. Aineellista maailmaa kutsutaan termillä "asat". Samoin esineellä on taipumus kokea varjo, varjo voi ilmestyä, varjo voi kadota, varjo ilmestyy vain tietyissä olosuhteissa, mutta esine on olemassa enemmän tai vähemmän jatkuvasti. Samoin henkinen todellisuus on olemassa ikuisesti, kun taas aineellinen todellisuus esiintyy vain syklisesti, tietyissä olosuhteissa. ...

        Ja halujensa mukaan elävä olento saa puvun tai tämän mallin, elämänmuodon halujensa mukaan. Jo nyt jokaisessa elämänmuodossa on pieniä karmamuutoksia, jotka riippuvat elävän olennon yksilöllisestä karmasta.
        Syy, miksi aineellinen maailma luotiin.
        Aineellinen maailma on siis virtuaalikone, joka on kuin lastenhuone, jossa tuhmat lapset leikkivät, kunnes kyllästyvät. Vanhemmat luovat tarkoituksellisesti lapsille tällaisen keinotekoisen maailman, kaikki nämä leluradat ja -rakentajat ja kaikenlaiset muut tempaukset, jotta lapset saisivat mielikuvituksensa ja energiansa niin sanotusti sitoutumaan näihin leluihin. He niin sanotusti kasvavat, kasvavat, harjoittavat kaikkia näitä asioita. Aineellinen todellisuus on siis eräänlainen vaihtoehto tottelemattomille sieluille, koska elävällä olennolla on valinnanvapaus…
        Ja koska Jumala on täysin vapaa ja itsenäinen elävä olento, me Hänen hiukkasina olemme myös osittain riippumattomia. Mutta tällä riippumattomuudella ei olisi mitään merkitystä, jos meille ei annettaisi vapautta valita, eli mitä valita…. Ja juuri sitä varten on luotu virtuaalinen tai aineellinen maailma, jossa voimme kokeilla yksilöllistä luovuuttamme, yksilöllistä olemustamme, jotta voimme harjoittaa sitä Jumalasta riippumatta. Ja tämä mekanismi itsessään on materiaalinen, sen käynnistää aikatekijä. Eli se toimii kuin kellokoneisto, se on viritetty tietyksi ajaksi, kuin jokin mekanismi, joka kytkee ja sammuttaa ajastimen viideksi minuutiksi, kymmeneksi minuutiksi ja niin edelleen. Tämä aineellinen maailma on kuin mekanismi, joka on käynnistynyt ajan energiasta. Ja tämän vuoksi tietyt kosmiset syklit muuttuvat avaruudessa, aikakaudet vaihtuvat, vuodenajat vaihtuvat, päivä ja yö vaihtuvat jne., pienet syklit, suuret syklit... Ja tämä aika antaa meille mahdollisuuden toteuttaa suunnitelmamme, koska tarvitsemme aikaa kaikkeen. On joitakin toiveita, ja tarvitsemme aikaa, jotta toiveemme toteutuisivat. Meille annetaan siis jonkin verran tilaa, mutta jotta voisimme jotenkin peittää tilaa, voittaa sen, mennä jonnekin, se vie aikaa. Avaruus ja aika ovat siis kaksi välttämätöntä ominaisuutta, jotta tämä virtuaalinen mekanismi voisi toimia. Ja myös tässä todellisuudessa on tietoisuutemme eri tasoja. Olemme siis tietoisia todellisuuden yhdestä tai toisesta asteesta riippuen tietoisuudestamme, mikä tarkoittaa, että ihmisillä on tietty tieto ja heillä on tietoisuus. Heidän tietämyksensä riippuu siis siitä, mikä heidän tietoisuutensa on. Jos oletamme, että tietoisuus on kapea, se tarkoittaa, että henkilöllä on käytettävissään hyvin rajallinen määrä tietoa. Lapsen mieli on kapea, joten hän ei pysty omaksumaan paljon tietoa. Ja kun tietoisuus laajenee, puhdistuu, laajenee ja kasvaa, yhä hienovaraisempi tieto tulee hänen ulottuvilleen. Aineellinen maailma on siis eräänlainen monitasoinen todellisuus, jonka läpi me tavallaan kasvamme tietoisuutemme laajentuessa. Astumme yhä hienovaraisempiin illuusion muotoihin. Miten pääsemme pois tästä virtuaalitodellisuuden maailmasta? Se on yhtä mahdollista kuin elokuvateatterista poistuminen, eli elokuvan illuusio, se vaatii pimeyttä, tiettyä eristyneisyyttä, valoa, koska jotta tämä illuusio näyttäisi hyvältä, se tarvitsee pimeyttä. Toisin sanoen kaikki verhot suljetaan, valot sammutetaan, sitten luodaan tarvittava pimeyden ympäristö, valoa heijastetaan valkokankaalle ja luodaan tämä illuusio. Eikä elokuvia katsota teatterissa valossa, koska silloin kaikki värit haalistuvat. Myös hengellisen tiedon valo hälventää virtuaalitodellisuuden ja näyttää kaiken tämän mekanismin sisältä käsin.
        Kuvitteellisen todellisuuden mekanismi Ja kuvitteellinen aineellinen todellisuus koostuu kahdeksasta aineellisesta elementistä. Mitkä ovat nämä? Maa, vesi, tuli, ilma, avaruus, mieli, äly ja väärä ego, eli viisi karkeaa elementtiä ja kolme hienojakoista elementtiä, jotka muodostavat psyykemme. Ne sitovat ja rajoittavat sielua, se on kuin hienovaraisen kehon virtuaalinen avaruuspuku. Ja sitten on fyysinen, karkea. Sen ansiosta, erityisesti väärän egon eli väärän itseidentifikaation ansiosta, elävä olento luo illuusion siitä, että hän on olemassa yksin, Jumalasta riippumatta. Nämä kahdeksan aineellista elementtiä sekoittuvat myös kolmeen gunaan, eli aineellisen luonnon kolmeen ominaisuuteen - hyvyyteen, intohimoon ja tietämättömyyteen - eri yhdistelminä, ja koko tämä mekanismi käynnistyy ajan energian avulla. Ja tässä prosessissa elävä olento luo erilaista karmaa, tiettyjä tekoja, istuttaa tiettyjä siemeniä: hyviä, huonoja, sekalaisia. Joten se saa erilaisia reaktioita, ja tämä kaikki luo erilaisia aineellisia elämänmuotoja, erilaisia haluja jne. Se on kahdeksan aineellisen elementin, kolmen gunan ja erilaisten halujen sekamelska. Ja kaikki tämä pyörii ajan vaikutuksesta, niin tämä kuvitteellisen tai virtuaalisen todellisuuden mekanismi toimii. Ja tämä virtuaalitodellisuus on kuin tietokonepeli: siinä on erilaisia monimutkaisuuden ja todellisuuden tasoja. ..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja halujensa mukaan elävä olento saa puvun tai tämän mallin, elämänmuodon halujensa mukaan. Jo nyt jokaisessa elämänmuodossa on pieniä karmamuutoksia, jotka riippuvat elävän olennon yksilöllisestä karmasta.
        Syy, miksi aineellinen maailma luotiin.
        Aineellinen maailma on siis virtuaalikone, joka on kuin lastenhuone, jossa tuhmat lapset leikkivät, kunnes kyllästyvät. Vanhemmat luovat tarkoituksellisesti lapsille tällaisen keinotekoisen maailman, kaikki nämä leluradat ja -rakentajat ja kaikenlaiset muut tempaukset, jotta lapset saisivat mielikuvituksensa ja energiansa niin sanotusti sitoutumaan näihin leluihin. He niin sanotusti kasvavat, kasvavat, harjoittavat kaikkia näitä asioita. Aineellinen todellisuus on siis eräänlainen vaihtoehto tottelemattomille sieluille, koska elävällä olennolla on valinnanvapaus…
        Ja koska Jumala on täysin vapaa ja itsenäinen elävä olento, me Hänen hiukkasina olemme myös osittain riippumattomia. Mutta tällä riippumattomuudella ei olisi mitään merkitystä, jos meille ei annettaisi vapautta valita, eli mitä valita…. Ja juuri sitä varten on luotu virtuaalinen tai aineellinen maailma, jossa voimme kokeilla yksilöllistä luovuuttamme, yksilöllistä olemustamme, jotta voimme harjoittaa sitä Jumalasta riippumatta. Ja tämä mekanismi itsessään on materiaalinen, sen käynnistää aikatekijä. Eli se toimii kuin kellokoneisto, se on viritetty tietyksi ajaksi, kuin jokin mekanismi, joka kytkee ja sammuttaa ajastimen viideksi minuutiksi, kymmeneksi minuutiksi ja niin edelleen. Tämä aineellinen maailma on kuin mekanismi, joka on käynnistynyt ajan energiasta. Ja tämän vuoksi tietyt kosmiset syklit muuttuvat avaruudessa, aikakaudet vaihtuvat, vuodenajat vaihtuvat, päivä ja yö vaihtuvat jne., pienet syklit, suuret syklit... Ja tämä aika antaa meille mahdollisuuden toteuttaa suunnitelmamme, koska tarvitsemme aikaa kaikkeen. On joitakin toiveita, ja tarvitsemme aikaa, jotta toiveemme toteutuisivat. Meille annetaan siis jonkin verran tilaa, mutta jotta voisimme jotenkin peittää tilaa, voittaa sen, mennä jonnekin, se vie aikaa. Avaruus ja aika ovat siis kaksi välttämätöntä ominaisuutta, jotta tämä virtuaalinen mekanismi voisi toimia. Ja myös tässä todellisuudessa on tietoisuutemme eri tasoja. Olemme siis tietoisia todellisuuden yhdestä tai toisesta asteesta riippuen tietoisuudestamme, mikä tarkoittaa, että ihmisillä on tietty tieto ja heillä on tietoisuus. Heidän tietämyksensä riippuu siis siitä, mikä heidän tietoisuutensa on. Jos oletamme, että tietoisuus on kapea, se tarkoittaa, että henkilöllä on käytettävissään hyvin rajallinen määrä tietoa. Lapsen mieli on kapea, joten hän ei pysty omaksumaan paljon tietoa. Ja kun tietoisuus laajenee, puhdistuu, laajenee ja kasvaa, yhä hienovaraisempi tieto tulee hänen ulottuvilleen. Aineellinen maailma on siis eräänlainen monitasoinen todellisuus, jonka läpi me tavallaan kasvamme tietoisuutemme laajentuessa. Astumme yhä hienovaraisempiin illuusion muotoihin. Miten pääsemme pois tästä virtuaalitodellisuuden maailmasta? Se on yhtä mahdollista kuin elokuvateatterista poistuminen, eli elokuvan illuusio, se vaatii pimeyttä, tiettyä eristyneisyyttä, valoa, koska jotta tämä illuusio näyttäisi hyvältä, se tarvitsee pimeyttä. Toisin sanoen kaikki verhot suljetaan, valot sammutetaan, sitten luodaan tarvittava pimeyden ympäristö, valoa heijastetaan valkokankaalle ja luodaan tämä illuusio. Eikä elokuvia katsota teatterissa valossa, koska silloin kaikki värit haalistuvat. Myös hengellisen tiedon valo hälventää virtuaalitodellisuuden ja näyttää kaiken tämän mekanismin sisältä käsin.
        Kuvitteellisen todellisuuden mekanismi Ja kuvitteellinen aineellinen todellisuus koostuu kahdeksasta aineellisesta elementistä. Mitkä ovat nämä? Maa, vesi, tuli, ilma, avaruus, mieli, äly ja väärä ego, eli viisi karkeaa elementtiä ja kolme hienojakoista elementtiä, jotka muodostavat psyykemme. Ne sitovat ja rajoittavat sielua, se on kuin hienovaraisen kehon virtuaalinen avaruuspuku. Ja sitten on fyysinen, karkea. Sen ansiosta, erityisesti väärän egon eli väärän itseidentifikaation ansiosta, elävä olento luo illuusion siitä, että hän on olemassa yksin, Jumalasta riippumatta. Nämä kahdeksan aineellista elementtiä sekoittuvat myös kolmeen gunaan, eli aineellisen luonnon kolmeen ominaisuuteen - hyvyyteen, intohimoon ja tietämättömyyteen - eri yhdistelminä, ja koko tämä mekanismi käynnistyy ajan energian avulla. Ja tässä prosessissa elävä olento luo erilaista karmaa, tiettyjä tekoja, istuttaa tiettyjä siemeniä: hyviä, huonoja, sekalaisia. Joten se saa erilaisia reaktioita, ja tämä kaikki luo erilaisia aineellisia elämänmuotoja, erilaisia haluja jne. Se on kahdeksan aineellisen elementin, kolmen gunan ja erilaisten halujen sekamelska. Ja kaikki tämä pyörii ajan vaikutuksesta, niin tämä kuvitteellisen tai virtuaalisen todellisuuden mekanismi toimii. Ja tämä virtuaalitodellisuus on kuin tietokonepeli: siinä on erilaisia monimutkaisuuden ja todellisuuden tasoja. ..

        Eli elävät olennot, jotka elävät alkeellisissa virtuaalisissa puvuissa, hyvin yksinkertaisissa elämänmuodoissa, joissa ne ratkaisevat hyvin yksinkertaisia tehtäviä: ruokaa, aurinkoa, laajentumista, puolustautumista. Heillä ei ole monimutkaisia tehtäviä, heillä ei ole itsetuntemustehtävää, heillä ei ole tehtävää päästä pois tästä aineellisesta todellisuudesta, eli miten ratkaista tämä peli kokonaan. Siellä ei ole tällaisia tehtäviä. Kun elävä olento selviytyy näistä yksinkertaisista elämänmuodoista, selviytyy tällaisista yksinkertaisista tehtävistä, se saa lopulta ylennyksen, korkeamman elämänmuodon, ihmiselämän, jossa elävän olennon on ratkaistava tärkein tehtävä. Sen on siis ymmärrettävä, että se mitä me nyt kutsumme elämäksi, ei ole elämää, se on vain elämän heijastus, se on eräänlainen unelma tai tietokonepeli. Tämä aineellinen maailma on todella hyvin kehittynyt tietokone. ... Niinpä kunnes elävät olennot kyllästyvät tähän aineelliseen toimintaan ja kunnes he ymmärtävät, että sielun ja materian välinen yhteys ei voi antaa sielulle ikuista onnea, tämä peli, tämä uppoutuminen aineelliseen todellisuuteen...Loppujen lopuksi, kun elävä olento käy läpi tämän jälleensyntymisen pyörän, samsaran pyörän, saa erilaisia elämänmuotoja ja kokemuksia, ja lopulta elävä olento pettyy hieman aineelliseen todellisuuteen ja alkaa ymmärtää, että sielun ja materian kosketus ei voi antaa sielulle korkeampaa makua, koska materia ja tietoisuus, sielu, ovat luonteeltaan täysin erilaisia. Toisin sanoen sielu on elävä, itse elämän lähde. ...Ja aine ei anna ikuisuutta, koska aine on ajassa, joten ikuisuus on jaettu osiin ja inkarnaatioihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli elävät olennot, jotka elävät alkeellisissa virtuaalisissa puvuissa, hyvin yksinkertaisissa elämänmuodoissa, joissa ne ratkaisevat hyvin yksinkertaisia tehtäviä: ruokaa, aurinkoa, laajentumista, puolustautumista. Heillä ei ole monimutkaisia tehtäviä, heillä ei ole itsetuntemustehtävää, heillä ei ole tehtävää päästä pois tästä aineellisesta todellisuudesta, eli miten ratkaista tämä peli kokonaan. Siellä ei ole tällaisia tehtäviä. Kun elävä olento selviytyy näistä yksinkertaisista elämänmuodoista, selviytyy tällaisista yksinkertaisista tehtävistä, se saa lopulta ylennyksen, korkeamman elämänmuodon, ihmiselämän, jossa elävän olennon on ratkaistava tärkein tehtävä. Sen on siis ymmärrettävä, että se mitä me nyt kutsumme elämäksi, ei ole elämää, se on vain elämän heijastus, se on eräänlainen unelma tai tietokonepeli. Tämä aineellinen maailma on todella hyvin kehittynyt tietokone. ... Niinpä kunnes elävät olennot kyllästyvät tähän aineelliseen toimintaan ja kunnes he ymmärtävät, että sielun ja materian välinen yhteys ei voi antaa sielulle ikuista onnea, tämä peli, tämä uppoutuminen aineelliseen todellisuuteen...Loppujen lopuksi, kun elävä olento käy läpi tämän jälleensyntymisen pyörän, samsaran pyörän, saa erilaisia elämänmuotoja ja kokemuksia, ja lopulta elävä olento pettyy hieman aineelliseen todellisuuteen ja alkaa ymmärtää, että sielun ja materian kosketus ei voi antaa sielulle korkeampaa makua, koska materia ja tietoisuus, sielu, ovat luonteeltaan täysin erilaisia. Toisin sanoen sielu on elävä, itse elämän lähde. ...Ja aine ei anna ikuisuutta, koska aine on ajassa, joten ikuisuus on jaettu osiin ja inkarnaatioihin.

        "Jos aasialainen kysyy minulta, mikä Eurooppa on, minun on pakko vastata: 'Se on se osa maailmaa, jossa ihmiset ovat pakkomielteisiä sen fantastisen ajatuksen suhteen, että ihminen on luotu tyhjästä ja että häntä ei ole ollut olemassa ennen hänen nykyistä syntymäänsä'."" A. Schopenhauer


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos aasialainen kysyy minulta, mikä Eurooppa on, minun on pakko vastata: 'Se on se osa maailmaa, jossa ihmiset ovat pakkomielteisiä sen fantastisen ajatuksen suhteen, että ihminen on luotu tyhjästä ja että häntä ei ole ollut olemassa ennen hänen nykyistä syntymäänsä'."" A. Schopenhauer

        Olet ihmeellinen. Tähän tyhjänpäiväisten tyhjäntoimitukseen käy vaan liian painavaksi ymmärtää. Ei jaksa ,kun jokapäiväinen elämä on jaksamista. Joka tuutista tulee sitä ja tätä. Yrität vaan selviytyä omilla keinoillasi. Tunnistin kyllä sinut ystäväni. Sinut tahtoisin tavata. T.kakkis


      • Anonyymi

        Olemme. Olet ystäväni. Olet jäänyt mieleeni. En ole unohtanut . Ja sanomasi on tärkeä. T. Kakkis.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet ihmeellinen. Tähän tyhjänpäiväisten tyhjäntoimitukseen käy vaan liian painavaksi ymmärtää. Ei jaksa ,kun jokapäiväinen elämä on jaksamista. Joka tuutista tulee sitä ja tätä. Yrität vaan selviytyä omilla keinoillasi. Tunnistin kyllä sinut ystäväni. Sinut tahtoisin tavata. T.kakkis

        Tässä on ilmeisesti tapahtunut väärinkäsitys. Olen kirjoittanut monien ihmisten kanssa. Epäilen, että sinä et ole se, joka on kauan sitten kadonnut ystäväni, jonka kanssa puhuin toisella palstalla o...s...elämääsi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olemme. Olet ystäväni. Olet jäänyt mieleeni. En ole unohtanut . Ja sanomasi on tärkeä. T. Kakkis.

        Mutta et koskaan ole kanssani kirjoittaessa käyttänyt nimimerkkiä: Kakksi. Se oli sitten joku muu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olemme. Olet ystäväni. Olet jäänyt mieleeni. En ole unohtanut . Ja sanomasi on tärkeä. T. Kakkis.

        Jos olisit kadonnut ystävä, se olisi liian hyvä ollakseen totta. Ilmeisesti kyseessä on joku väärinkäsitys. Et voi olla se, joka on elänyt edellisen elämänsä Italiassa, niin kuin ystäväni kirjoitti. Ja ystäväni ei koskaan käyttänyt nimimerkkiä: Kakkis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta et koskaan ole kanssani kirjoittaessa käyttänyt nimimerkkiä: Kakksi. Se oli sitten joku muu.

        En ollutkaan silloin kakkis😊 nimimerkit muuttuu. Itse sanoit minua ystäväksesi. Toisella palstalla puhuttiin. Tällä aloitettiin. 🤗


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet ihmeellinen. Tähän tyhjänpäiväisten tyhjäntoimitukseen käy vaan liian painavaksi ymmärtää. Ei jaksa ,kun jokapäiväinen elämä on jaksamista. Joka tuutista tulee sitä ja tätä. Yrität vaan selviytyä omilla keinoillasi. Tunnistin kyllä sinut ystäväni. Sinut tahtoisin tavata. T.kakkis

        Kerro minulle, jotta voin tunnistaa sinut, mistä olemme puhuneet aiemmin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ollutkaan silloin kakkis😊 nimimerkit muuttuu. Itse sanoit minua ystäväksesi. Toisella palstalla puhuttiin. Tällä aloitettiin. 🤗

        Olitko edellisessä elämässä kaunis nainen Italiasta? Niin muistit sen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerro minulle, jotta voin tunnistaa sinut, mistä olemme puhuneet aiemmin?

        Yhteiskunta,uskonnot ja uskomukset. Itse loit tämän sivun meille. Siellä puhuimme toiveistani lopettaa jatkuvan uudelleensyntymisen kiertokulku. Mutta suht harvoin käyn palstalla että viestit hukkuu. Katoaa. T.kakkis💩


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olitko edellisessä elämässä kaunis nainen Italiasta? Niin muistit sen?

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17282750/elaman-tarkoitus
        "Luin vasta eka linkin ja nyt työt kutsuu. On tunne kuin pääsisi aarreaittaan".
        Kirjoititko sinä sen kauan sitten tai se oli joku muu. Ilmeisesti se et ole sinä, se olisi liian hyvää ollakseen totta .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhteiskunta,uskonnot ja uskomukset. Itse loit tämän sivun meille. Siellä puhuimme toiveistani lopettaa jatkuvan uudelleensyntymisen kiertokulku. Mutta suht harvoin käyn palstalla että viestit hukkuu. Katoaa. T.kakkis💩

        Olitko edellisessä elämässä kaunis nainen Italiasta?
        Kärsitkö lapsuudessasi perheessäsi, joku uskonnollinen lahko? Minne olet kadonnut?Onko sinulla tytär, joka osaa käyttää tietokonetta? Miksi käytät tällaista nimimerkkiä? Koska sinusta tuntuu sillä tavalla, koska huomaat maailman pahuuden? Oletko asiakaspalvelussa töissä? Onko se sittenkin joku muu? Kerro vielä jotakin, jotta olen varma, että se olet sinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olitko edellisessä elämässä kaunis nainen Italiasta?
        Kärsitkö lapsuudessasi perheessäsi, joku uskonnollinen lahko? Minne olet kadonnut?Onko sinulla tytär, joka osaa käyttää tietokonetta? Miksi käytät tällaista nimimerkkiä? Koska sinusta tuntuu sillä tavalla, koska huomaat maailman pahuuden? Oletko asiakaspalvelussa töissä? Onko se sittenkin joku muu? Kerro vielä jotakin, jotta olen varma, että se olet sinä.

        "Miljardeja elämiä. Aivan turhaa paskaa".
        Ulospääsy on olemassa ja tästä kirjoitetaan vedalaisissa teksteissä. Harvoin se onnistuu yhdessä elämässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhteiskunta,uskonnot ja uskomukset. Itse loit tämän sivun meille. Siellä puhuimme toiveistani lopettaa jatkuvan uudelleensyntymisen kiertokulku. Mutta suht harvoin käyn palstalla että viestit hukkuu. Katoaa. T.kakkis💩

        Nyt kun olemme oppineet lentämään ilmassa kuin linnut ja uimaan veden alla kuin kalat, puuttuu enää yksi asia: opimme elämään maan päällä kuin ihmiset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhteiskunta,uskonnot ja uskomukset. Itse loit tämän sivun meille. Siellä puhuimme toiveistani lopettaa jatkuvan uudelleensyntymisen kiertokulku. Mutta suht harvoin käyn palstalla että viestit hukkuu. Katoaa. T.kakkis💩

        Se, joka löytää itsensä, menettää riippuvuutensa muiden mielipiteistä.
        Albert Einstein


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olitko edellisessä elämässä kaunis nainen Italiasta?
        Kärsitkö lapsuudessasi perheessäsi, joku uskonnollinen lahko? Minne olet kadonnut?Onko sinulla tytär, joka osaa käyttää tietokonetta? Miksi käytät tällaista nimimerkkiä? Koska sinusta tuntuu sillä tavalla, koska huomaat maailman pahuuden? Oletko asiakaspalvelussa töissä? Onko se sittenkin joku muu? Kerro vielä jotakin, jotta olen varma, että se olet sinä.

        Kuules,se olen juuri minä. Nuo kaikki on minun elämästä? Miksi sinulle merkitsin yhtään mitään?Miksi jäit minua kaipaamaan? Laitan tämän nykyisen nikkini perään että tunnistat viestini minulta,eli 💩tämä kakkis nimimerkki on asioiden kyseenalaistamista. Kakka hymyilevillä kasvoilla😄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhteiskunta,uskonnot ja uskomukset. Itse loit tämän sivun meille. Siellä puhuimme toiveistani lopettaa jatkuvan uudelleensyntymisen kiertokulku. Mutta suht harvoin käyn palstalla että viestit hukkuu. Katoaa. T.kakkis💩

        USKO ITSEESI

        (Nuorille puhuttelu)

        Uskokaa itseenne, nuoret pojat ja tytöt, kun sielussanne herää ensimmäistä kertaa kysymys: kuka minä olen, miksi minä elän ja miksi kaikki ihmiset ympärilläni elävät? Ja tärkein, jännittävin kysymys: elänkö minä ja kaikki ihmiset ympärilläni näin? Uskokaa itseänne myös silloin, kun vastaukset näihin kysymyksiin ovat eri mieltä niiden vastausten kanssa, joita teille on opetettu lapsuudessanne, ovat eri mieltä sen elämän kanssa, jossa huomaatte elävänne yhdessä kaikkien ympärillänne olevien ihmisten kanssa. Älkää pelätkö tätä erimielisyyttä; päinvastoin, tietäkää, että tässä erimielisyydessä teidän ja kaikkien ympärillänne olevien ihmisten välillä ilmaistaan parasta, mitä teissä on, sitä jumalallista alkuperää, jonka ilmentyminen elämässä ei ole vain olemassaolomme tärkein, vaan ainoa tarkoitus. Älkää siis uskoko itseenne, tunnettuun yksilöön - …
        ...
        ...
        Älkää uskoko tätä. Älkää uskoko, että hyvän ja totuuden oivaltaminen on mahdotonta sielussanne. Tällainen hyvän ja totuuden oivaltaminen ei ole mahdotonta ainoastaan sielussasi, vaan koko elämä, sekä sinun että kaikkien ihmisten elämä, on ainoastaan tässä, ja ainoastaan tämä oivaltaminen jokaisessa ihmisessä johtaa paitsi yhteiskunnan parempaan uudelleenjärjestelyyn myös koko ihmiskunnan hyvään, joka on tarkoitettu sille ja joka toteutuu ainoastaan jokaisen yksittäisen ihmisen henkilökohtaisten ponnistelujen kautta.

        Kyllä, luota itseesi, kun sielussasi ei puhu halu ylittää muut, erottua muista, olla voimakas, kuuluisa, maineikas, olla ihmisten pelastaja, vapauttaa heidät elämän haitallisesta järjestelystä (tällaiset toiveet usein korvaavat hyvän halun), vaan luota itseesi…


        ...
        Älkää uskoko tätä. Älkää uskoko, että hyvän ja totuuden oivaltaminen on mahdotonta sielussanne. Tällainen hyvän ja totuuden oivaltaminen ei ole mahdotonta ainoastaan sielussasi, vaan koko elämä, sekä sinun että kaikkien ihmisten elämä, on ainoastaan tässä, ja ainoastaan tämä oivaltaminen jokaisessa ihmisessä johtaa paitsi yhteiskunnan parempaan uudelleenjärjestelyyn myös koko ihmiskunnan hyvään, joka on tarkoitettu sille ja joka toteutuu ainoastaan jokaisen yksittäisen ihmisen henkilökohtaisten ponnistelujen kautta.

        Kyllä, luota itseesi, kun sielussasi ei puhu halu ylittää muut, erottua muista, olla voimakas, kuuluisa, maineikas, olla ihmisten pelastaja, vapauttaa heidät elämän haitallisesta järjestelystä (tällaiset toiveet usein korvaavat hyvän halun), vaan luota itseesi…
        ...
        .Kyllä, luottakaa itseenne tuona erittäin tärkeänä aikana, jolloin jumalallisen alkuperänne tietoisuuden valo loistaa sielussanne ensimmäistä kertaa. Älkää sammuttako tätä valoa, vaan pitäkää siitä kaikin voimin huolta ja antakaa sen puhjeta. …
        ...


        Leo Tolstoi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuules,se olen juuri minä. Nuo kaikki on minun elämästä? Miksi sinulle merkitsin yhtään mitään?Miksi jäit minua kaipaamaan? Laitan tämän nykyisen nikkini perään että tunnistat viestini minulta,eli 💩tämä kakkis nimimerkki on asioiden kyseenalaistamista. Kakka hymyilevillä kasvoilla😄

        Kiitos Jumalalle, että löysin sinut, rakas ystäväni. Missä voisimme jutella ilman häiriöitä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuules,se olen juuri minä. Nuo kaikki on minun elämästä? Miksi sinulle merkitsin yhtään mitään?Miksi jäit minua kaipaamaan? Laitan tämän nykyisen nikkini perään että tunnistat viestini minulta,eli 💩tämä kakkis nimimerkki on asioiden kyseenalaistamista. Kakka hymyilevillä kasvoilla😄

        "Miksi sinulle merkitsin yhtään mitään?"
        Merkitset minulle paljon, ja olen kaivannut keskustelujamme. Olet niin tärkeä minulle. Olen ajatellut sinua kovin paljon, usein.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Miksi sinulle merkitsin yhtään mitään?"
        Merkitset minulle paljon, ja olen kaivannut keskustelujamme. Olet niin tärkeä minulle. Olen ajatellut sinua kovin paljon, usein.

        "Laitan tämän nykyisen nikkini perään että tunnistat viestini minulta,eli".
        Tämä ei ole varma keino, sillä muut lukevat palstaa ja saattavat matkia nimimerkkiäsi. Täytyy etsiä jokin muu paikka, jossa voimme keskustella rauhassa, ilman ulkopuolisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos Jumalalle, että löysin sinut, rakas ystäväni. Missä voisimme jutella ilman häiriöitä?

        Tahtoisin tietää miksi koet että olen sinulle rakas.olet rakas minulle,koska olet henkisesti viisaas,jolla viisaudella sinua on siunattu, mutta miksi minä?💩


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tahtoisin tietää miksi koet että olen sinulle rakas.olet rakas minulle,koska olet henkisesti viisaas,jolla viisaudella sinua on siunattu, mutta miksi minä?💩

        Miten sellaista asiaa voi edes selittää, se vain on. Mutta se, että jos joku ei ole rakas, niin siihen on aina vaikka kuinka monta selitystä ja syytä, Ja mitä viisauteen tulee, niin puhun viisaiden sanoilla, en omillani. Tosin joskus omillakin sanoillani. Haluaisitko jatkaa keskustelujamme. Mutta missä? Olen jopa rukoillutkin, että saisin sinusta jotakin tietää. .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten sellaista asiaa voi edes selittää, se vain on. Mutta se, että jos joku ei ole rakas, niin siihen on aina vaikka kuinka monta selitystä ja syytä, Ja mitä viisauteen tulee, niin puhun viisaiden sanoilla, en omillani. Tosin joskus omillakin sanoillani. Haluaisitko jatkaa keskustelujamme. Mutta missä? Olen jopa rukoillutkin, että saisin sinusta jotakin tietää. .

        Pitääkö se olla palstoilla. Voikiko olla irl jossain jotenkin?💩


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitääkö se olla palstoilla. Voikiko olla irl jossain jotenkin?💩

        En ymmärrä, mikä irl?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ymmärrä, mikä irl?

        "koska olet henkisesti viisaas,jolla viisaudella sinua on siunattu".
        Todellinen viisaus ei ole mikään kirjaviisaus, vaan viisaus alkaa sieltä, jos ylpeys alkaa poistumaan Todellisen tiedon saamiseksi mielen on oltava vapaa alempien luontotilojen saastumisesta. Yksi tärkeimmistä epäpuhtauksista on väärä ylpeys eli ylimielisyys, joka saa meidät uskomaan, että voimme ymmärtää kaiken kokeellisen tiedon avulla. Meidän on luovuttava tästä ylimielisyydestä, hallittava mieli ja saatava se sopusointuun luonnon kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ymmärrä, mikä irl?

        Aijaa, tarkoitit ilmeisesti In Real Life (katsoin netistä). Mutta Suomi on iso maa ja ilmeisesti elämme kaukana toisistanne. Pitää löytää joku keino.

        Ja muutenkin, netissä ei ole hyvää paljon itsestään kertoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tahtoisin tietää miksi koet että olen sinulle rakas.olet rakas minulle,koska olet henkisesti viisaas,jolla viisaudella sinua on siunattu, mutta miksi minä?💩

        "jolla viisaudella sinua on siunattu, mutta miksi minä?"
        Mikä sinussa on niin vikana, että se et voisi olla sinä? Kuka meistä on täydellinen ja miksi meidän pitäisi olla täydellisiä kaikessa. Ollaan sellaisia kuin ollaan omine vikoineen. Kiva, jos löytyy ihminen, joka välittää jostain muusta kuin kaikesta tyhjänpäiväisyydestä.
        Ja kuten jo joskus sinulle kirjoitin:
        Mikä on synti vedalaisuuden mukaan?
        Synti

        Ihmisiä ei voi arvioida ja jakaa hyviin ja huonoihin minkään ulkoisen ominaisuuden perusteella. …
        Mikä tahansa vika ihmisessä osoittaa vain, että hän on heikko, että hän on samskarojensa vanki, että häntä sitovat karmansa periaatteet, jotka ilmenevät huonoina taipumuksina, tuhoavina taipumuksina (myös itseensä nähden) ja väärinä uskomuksina.
        TÄRKEINTÄ OVAT HENKILÖN IHANTEET, MOTIIVIT JA PYRKIMYKSET.
        Jos ihminen pyrkii puhdistumaan, hänet puhdistetaan (ennemmin tai myöhemmin). Se on vain ajan kysymys.

        MIKÄ TAHANSA VIRHE IHMISESSÄ ON PORTTI JUMALAN ARMOON.
        Oman henkisen etun vuoksi et saa asettaa itseään kenenkään yläpuolelleen.

        ”Vishnu Puranassa” sanotaan näin: on vain yksi sääntö: ”muista aina Vishnu ja älä koskaan unohda Häntä”.


        ABSOLUUTTISESTÄ NÄKÖKULMASTA KATSOTTUNA ON OLEMASSA AINOASTAAN YKSI SYNTI. JUMALAN TÄYDELLINEN UNOHTAMINEN.


        Varmasti on olemassa ERILAISIA SÄÄNTÖJÄ, joita tulisi noudattaa, mutta niiden noudattaminen ei takaa, että löydät rakkauden Jumalaa kohtaan.


        Ihminen voi noudattaa kaikkia sääntöjä, MUTTA SILTI halveksia kaikkia, olla ylpeyden ja vääränlaisten ajatusten vallassa omasta asemastaan ja - pahimmassa tapauksessa - asettaa itsensä muiden yläpuolelle ja pitää itseään Jumalana.


        Ulkoinen puhtaus ei takaa sisäistä puhtautta, se on vain edellytys. Emme voi tuomita muita ihmisiä, koska emme ole päässeet siitä yli itsessämme, ja jos tuomitsemme muita, saatamme joutua ylpeyden ja harhan uhriksi. Ja jos voitamme paheet, olemme luonnollisesti armollisia langenneille…


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aijaa, tarkoitit ilmeisesti In Real Life (katsoin netistä). Mutta Suomi on iso maa ja ilmeisesti elämme kaukana toisistanne. Pitää löytää joku keino.

        Ja muutenkin, netissä ei ole hyvää paljon itsestään kertoa.

        Sinulla on selvästi elämän tehtävä. Vaikka olisikin muiden kirjaviisautta niin aitoa viisautta niin sinä ,just sinä,olet sen viisauden viestintuoja. Kiitos.💩


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla on selvästi elämän tehtävä. Vaikka olisikin muiden kirjaviisautta niin aitoa viisautta niin sinä ,just sinä,olet sen viisauden viestintuoja. Kiitos.💩

        Olen saanut niin paljon vihaa ja uhkauksia tämän sanoman takia. Mutta jos kaiken tämän hirvittävä vihan keskellä edes joku, edes muutamaa haluaa saada tätä tietoa, niin silloin se on sen arvoista.

        Yksi uskonnollinen fanaatikko kirjoitti minusta helmikuussa sillä tavalla:

        "AP on antikristuksen lakeija joka sotii Kaikkivaltiaan Jumalan luomaa järjestystä vastaan. Jokainen uskovainen joka surmaa AP:n ansaitsee paikan Taivasten valtakunnassa. AP taas joutuu ikuiseen kadotukseen tuliseen järveen Pedon seuraksi".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla on selvästi elämän tehtävä. Vaikka olisikin muiden kirjaviisautta niin aitoa viisautta niin sinä ,just sinä,olet sen viisauden viestintuoja. Kiitos.💩

        Ja se jos viestiteltäisiin kahden kesken,olisi kaikilta muilta pois. Kaikki on armon osallisia tähän samaan oivaltamiseen. Ei se ole mikään sisäpiirin juttu. Mutta hyvät yöt. Palaillaan💩 ps. Tätä kakka hymiötä kukaan huoli,sillä on hyvä erottua😊


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja se jos viestiteltäisiin kahden kesken,olisi kaikilta muilta pois. Kaikki on armon osallisia tähän samaan oivaltamiseen. Ei se ole mikään sisäpiirin juttu. Mutta hyvät yöt. Palaillaan💩 ps. Tätä kakka hymiötä kukaan huoli,sillä on hyvä erottua😊

        Se, että voit mennä aikaisin nukkumaan ja herätä aamulla, on hyvä asia. Kehosi kiittää sinua. Juuri tuona aikana, klo 21-23, uni on parasta kehon terveyttä ajatelleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen saanut niin paljon vihaa ja uhkauksia tämän sanoman takia. Mutta jos kaiken tämän hirvittävä vihan keskellä edes joku, edes muutamaa haluaa saada tätä tietoa, niin silloin se on sen arvoista.

        Yksi uskonnollinen fanaatikko kirjoitti minusta helmikuussa sillä tavalla:

        "AP on antikristuksen lakeija joka sotii Kaikkivaltiaan Jumalan luomaa järjestystä vastaan. Jokainen uskovainen joka surmaa AP:n ansaitsee paikan Taivasten valtakunnassa. AP taas joutuu ikuiseen kadotukseen tuliseen järveen Pedon seuraksi".

        Järkyttävää. Oman helvettinsä itsellensä sanelee. Kukaan Jumalaa palveleva ei noin manalan tasolle astu. Heillä on omat mielikuvitus uskonnot ,ja niiden mukaan elelee. Totuus on toista. Me tiedämme sen. Sinulla on tärkeä tehtävä. Totuus ei tulessa pala.💩


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veda tekstit on kirjoitettu sanskritin kielellä.
        Vedat sisältävät jonkin verran salattua tietoa, joka on piilotettu pääosan taakse.
        On olemassa alkuperäiset Vedat, Shruti, ja on olemassa niihin liittyvät kirjoitukset, jotka paljastavat merkityksen, Smriti. Shruti on todellakin hyvin vaikea ymmärtää, koska se on tarkoituksella kirjoitettu salatulla kielellä. Tosiasia on, että sama sanskritinkielinen lause, säe tai mantra ilmaisee monia merkityksiä olemassaolon eri tasoilla. Ilman avainta on mahdotonta löytää alkuperäistä merkitystä.
        Kehittyneen tapausjärjestelmän ansiosta sanskritin kielessä sanojen järjestys lauseessa voi olla lähes mikä tahansa, ja tämä tarjoaa paljon enemmän mahdollisuuksia ilmaisuun ja monimutkaisten mutta selkeiden metristen kuvioiden luomiseen runoudessa.

        Sanskritin kielen konjugaation osalta meillä on esimerkiksi kolme menneen ajan ja kaksi tulevan ajan muotoa.

        Sanskritin kielessä on paljon ihmeteltävää. Se on kieli, jossa samoilla sanoilla voidaan ilmaista kaksi-, kolmi- tai jopa useampia merkityksiä tai ne voidaan kirjoittaa niin, että ne ovat yksiselitteisiä.


        Parampara.
        Opettaja antoi oppilaalle tekstien hallinnan lisäksi myös merkityksen - avaimen. Kyse on siitä, että Vedojen avain tekee ihmisestä enemmän tai vähemmän voimakkaan, ja sen vuoksi opettaja ei antanut sitä eteenpäin ihmisille, jotka eivät olleet päteviä.

        Jaaha, perusteina myyttien luomiselle on se että asioita ei tunneta tarpeeksi ja annetaan mielikuvituksen lentää täydentämällä tyhjät kohdat omilla tulkinnoilla jotka ovat enemmänkin uskomuksien kuin tiedon varassa, mutta mitä se opettaa...ei mitään


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se, joka löytää itsensä, menettää riippuvuutensa muiden mielipiteistä.
        Albert Einstein

        Juu, ja sitten se toinen lausuma; Kaksi asiaa ovat äärettömiä: Universumi ja ihmisen tyhmyys. Universumista en ole kuitenkaan täysin varma.


    • Anonyymi

      Lahkouskovaiset tärisee raivosta jos joku heidän uskoaan horjuttaa. Saa ajattelemaan,kyseenalaistamaan. Se on kauhea kriisi ja katastrofi. Ei he ole koskaan oppinut muuten ajattelemaan kun miten aivopesty on. Se on suorastaan kuolema ,hyväksyä että muutenkin voisi ajatella. Se on synti ja synneistä suurin. Kauhea paniikki. Sekin on ymmärrettävää. Mutta kun ihan omilla aivoillaan ja ihan omalla sydämmelläkin voisi ja on lupa ajatella ja toimia. Jumala on se sallinut. JUMALA on sydämmeesi viisauden antanut. Ei mikään eikä yksikään lahkousko💩

      • Anonyymi

        Tämä lahkouskojen vangitsemis valta on sairasta. Ja että vielä tappouhkauksia sanelette. Hyi häpeä. Olette Jumalallenne kauhistus💩


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä lahkouskojen vangitsemis valta on sairasta. Ja että vielä tappouhkauksia sanelette. Hyi häpeä. Olette Jumalallenne kauhistus💩

        Hyvä ei pahaa tarvii puolestaan taistelemaan. Hyvä karttaa pahaa. Hyvä hylkii pahaa. Yökkää pahuutta. Te kaikki lahkolaiset jotka mitenkään milloinkaan kuvittelette pahalla hyvää aikaiseki saavanne olette itse pahuudesta. Olette yökötys. Olette oksetus. 💩


    • Anonyymi

      En pelkää.

    • Anonyymi

      Mulle voitte tulla uhitteleen💩

      • Anonyymi

        "Ei se ole mikään sisäpiirin juttu".
        Ei se ihan sillä tavalla ole. Tieto on tarkoitettu kaikille, mutta:


        Ystäväni, halusin kertoa sinulle, että olisi parempi puhua jossain muualla. Miksi? Koska olen jo laittanut niin paljon vedalaista tietoa nettiin. Jos joku haluaa, niin varmasti löytää sen. Vaikka en ole ainoa, muutkin ovat tehneet niin. Mutta asia on niin, että sinä olet jo ymmärtänyt tarpeeksi paljon ja sinun kanssasi voin keskustella enemmän salaisista asioista. Minulla on oikeus puhua ainoastaan yleisistä asioista internetissä, ei kovin salaisista, arvokkaista, aarteenomaisista asioista, koska ihmiset voivat tehdä epäjohdonmukaisuuksia, solvauksia, aparādhaa. Ja tämä on huono asia näille ihmisille, he voivat alkaa taantua henkisessä kehityksessään tämän takia. Minulle ei myöskään ole hyvä puhua kaikesta täällä, edes Bhagavad Gitan lainausten laittaminen ei ole kovin hyvä asia. On otettava huomioon monia asioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ei se ole mikään sisäpiirin juttu".
        Ei se ihan sillä tavalla ole. Tieto on tarkoitettu kaikille, mutta:


        Ystäväni, halusin kertoa sinulle, että olisi parempi puhua jossain muualla. Miksi? Koska olen jo laittanut niin paljon vedalaista tietoa nettiin. Jos joku haluaa, niin varmasti löytää sen. Vaikka en ole ainoa, muutkin ovat tehneet niin. Mutta asia on niin, että sinä olet jo ymmärtänyt tarpeeksi paljon ja sinun kanssasi voin keskustella enemmän salaisista asioista. Minulla on oikeus puhua ainoastaan yleisistä asioista internetissä, ei kovin salaisista, arvokkaista, aarteenomaisista asioista, koska ihmiset voivat tehdä epäjohdonmukaisuuksia, solvauksia, aparādhaa. Ja tämä on huono asia näille ihmisille, he voivat alkaa taantua henkisessä kehityksessään tämän takia. Minulle ei myöskään ole hyvä puhua kaikesta täällä, edes Bhagavad Gitan lainausten laittaminen ei ole kovin hyvä asia. On otettava huomioon monia asioita.

        !Ja se jos viestiteltäisiin kahden kesken,olisi kaikilta muilta pois. Kaikki on armon osallisia tähän samaan oivaltamiseen".
        Kun puhut kunkin henkilön kanssa, on otettava huomioon hänen taustansa, tietonsa, jne. huomioon. Voi puhua ainoastaan yleisistä asioista netissa, ei enemmän: sielu, reinkarnaatio jne.
        Vedoissa sama tieto voidaan sanoa eri ihmisille eri tavalla riippuen siitä, missä gunassa ihminen on.

        Gunat (aineen kolme olomuotoa)

        Aineellisessa maailmassa voimme havaita kolme perusprosessia, joita tapahtuu kaikkialla mikroskooppisesta tasosta universaaliin:


        Vedat opettavat, että ulkoisten, näkyvien luomisen, ylläpitämisen ja tuhoutumisen prosessien takana on kätkettyjä, hienovaraisia voimia, jotka läpäisevät kaiken aineellisessa maailmassa. Näitä voimia kutsutaan gunoiksi. Sana "guna" tarkoittaa suomeksi "laatua". Kirjaimellisesti se käännetään sanskritiksi "köysi". Merkitys on, että köysien tavoin nämä kolme aineen tilaa sitovat ja ehdollistavat sielua.

        Koko aineellisen maailmankaikkeuden monimuotoisuus syntyy gunojen yhdistelmästä. Aineen kolmea laatua voidaan verrata kolmeen perusväriin. Aivan kuten kolmen värin, punaisen, sinisen ja keltaisen, sekoittaminen antaa äärettömän värivalikoiman, kolmen gunan yhteispeli on tämän maailman äärettömän moninaisuuden lähde. Tieto luonnon kolmesta gunasta on tärkeä osa vedalaista maailmankuvaa, ja se on perusta ympäröivän todellisuuden tieteelliselle ymmärtämiselle.


    • Anonyymi

      Ja tuollaiset uskonlahkofanaatikot sitä saatte mitä tilaatte. Hyi häpeä.

      • Anonyymi

        "Ja tuollaiset uskonlahkofanaatikot sitä saatte mitä tilaatte. Hyi häpeä".
        Vedalaisuutta ei voi edes kutsua uskonnoksi. 90 prosenttia siitä käsittelee vain aineellista maailmaa. Kuinka elää tässä maailmassa ilman kärsimystä, rikkomatta kosmisia lakeja.
        Vain 10 prosenttia vedalaisesta tiedosta on henkistä tietoa. Vedalainen tieto ei ole lainkaan uskonto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ja tuollaiset uskonlahkofanaatikot sitä saatte mitä tilaatte. Hyi häpeä".
        Vedalaisuutta ei voi edes kutsua uskonnoksi. 90 prosenttia siitä käsittelee vain aineellista maailmaa. Kuinka elää tässä maailmassa ilman kärsimystä, rikkomatta kosmisia lakeja.
        Vain 10 prosenttia vedalaisesta tiedosta on henkistä tietoa. Vedalainen tieto ei ole lainkaan uskonto.

        Seuraavat linkit osoittavat myös vedalaisten tekstien tieteellisyyden.
        https://vedictribe.com/vedic-science/universal-cosmic-parallels-of-hinduism/
        https://www.thehinduportal.com/2013/08/quantum-physics-came-from-vedas.html
        https://uplift.love/did-quantum-physics-come-from-the-vedas/


    • Anonyymi

      Mä en pelkää kuolemaa.

      • Anonyymi

        Vedalainen tieto poistaa ihmisestä kuolemanpelon kokonaan.


    • Anonyymi

      Missä sitten jatkamme?

      • Anonyymi

        En tiedä.
        Korostan vielä kerran, etten voi puhua täällä kaikesta. Keskustelin asiasta erään brahmanin kanssa (yli puoli vuotta sitten) ja puhuin hänelle sinusta myös). Hän suositteli, että puhuisin sinulle jo enemmän asioita, jotain sellaista, mistä en voi puhua yleisillä keskustelupalstoilla.

        Jos ei Telegramissa, jos ei palstalla, niin sitten pitäisi olla oma palsta. Sanoit itse, että kukaan ei pidä sanasta: vanha. Ja ehdotit aiemmin sellaista kliseistä otsikkoa: vanha palstaystävä. Mietin, voisiko otiskko olla jotain epämiellyttävää, johon ei moni tule. Sanat: tylsä arkipäivä tai jotain vastaavaa. Ja edes tällaisessa palstassa en voi puhua sinulle kaikesta, koska muut voivat käydä siellä ja se on huono minulle ja muille, se on aparadha.
        Mutta eikö sinun jo pitäisi mennä nukkumaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä.
        Korostan vielä kerran, etten voi puhua täällä kaikesta. Keskustelin asiasta erään brahmanin kanssa (yli puoli vuotta sitten) ja puhuin hänelle sinusta myös). Hän suositteli, että puhuisin sinulle jo enemmän asioita, jotain sellaista, mistä en voi puhua yleisillä keskustelupalstoilla.

        Jos ei Telegramissa, jos ei palstalla, niin sitten pitäisi olla oma palsta. Sanoit itse, että kukaan ei pidä sanasta: vanha. Ja ehdotit aiemmin sellaista kliseistä otsikkoa: vanha palstaystävä. Mietin, voisiko otiskko olla jotain epämiellyttävää, johon ei moni tule. Sanat: tylsä arkipäivä tai jotain vastaavaa. Ja edes tällaisessa palstassa en voi puhua sinulle kaikesta, koska muut voivat käydä siellä ja se on huono minulle ja muille, se on aparadha.
        Mutta eikö sinun jo pitäisi mennä nukkumaan?

        Veda-tekstit on joskus tarkoituksella kirjoitettu niin monimutkaiseen muotoon, että niitä on vaikea ymmärtää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä.
        Korostan vielä kerran, etten voi puhua täällä kaikesta. Keskustelin asiasta erään brahmanin kanssa (yli puoli vuotta sitten) ja puhuin hänelle sinusta myös). Hän suositteli, että puhuisin sinulle jo enemmän asioita, jotain sellaista, mistä en voi puhua yleisillä keskustelupalstoilla.

        Jos ei Telegramissa, jos ei palstalla, niin sitten pitäisi olla oma palsta. Sanoit itse, että kukaan ei pidä sanasta: vanha. Ja ehdotit aiemmin sellaista kliseistä otsikkoa: vanha palstaystävä. Mietin, voisiko otiskko olla jotain epämiellyttävää, johon ei moni tule. Sanat: tylsä arkipäivä tai jotain vastaavaa. Ja edes tällaisessa palstassa en voi puhua sinulle kaikesta, koska muut voivat käydä siellä ja se on huono minulle ja muille, se on aparadha.
        Mutta eikö sinun jo pitäisi mennä nukkumaan?

        Menen .jatkamme🤗💗💗💕


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Menen .jatkamme🤗💗💗💕

        Hyvää yötä.


    • Anonyymi

      Miksi pelätä väistämätöntä, tulee yhtä varmasti kuin huominen. Säästetään pelot sinne viimeisille tunneille, minuuteille , sekunneille...

    • Anonyymi

      Uskon ikuiseen elämään, joten uskon, että Jeesus on minun turvani kuoleman hetkellä.
      Minua on myös lohduttanut ajatus syntymän ja kuoleman luonnollisesta kiertokulusta. Se on oikeastaan maailman luonnollisin asia. Toisen kuolema on toisen elämä. Näin luonto ravitsee eläviä.

      • Anonyymi

        "Uskon ikuiseen elämään, joten uskon, että Jeesus on minun turvani kuoleman hetkellä".
        Uskon ikuiseen elämään, joten uskon, että Jeesus on minun turvani kuoleman hetkellä.


    • Anonyymi

      Silti jatkan vielä…
      Elämään tullaan täysin avuttomana. Ilman toisen ihmisen huolenpitoa, ei voi pärjätä. Kuolemaan mennään myös yksin lopulta. Jokainen vie mukanaan vain omat ajatuksensa ja uskonsa.
      Valo, hyvyys ja rakkaus ovat ne ominaisuudet, jotka ainakin itse haluan mukaani viimeiselle matkalle.

      • Anonyymi

        YSTÄVÄNI, halusin antaa sinulle vielä pari esimerkkiä fanaatikkojen kielenkäytöstä, jotta ymmärtäisit, miksi en halua puhua niistä asioista kaikkialla, siis ihan avoimesti. Koska olen laittanut nettiin vedalaista tietoa (en ole ainoa), minua on syytetty kaikenlaisista pahoista asioista maailmassa. Minua syytetään esimerkiksi kaikesta Intiassa tapahtuvasta pahasta, vaikka Intialla ei ole mitään tekemistä vedalaisen tiedon kanssa.

        Fanaatikkojen kieltä:
        ”Sinä olet saatananpalvoja ja väkevä eksyttäjä. Kristityn pitää rakastaa lähimmäistä kuten itseään. Sinä demonisten henkioppiesi mukaan kiellät tuon lähimmäisenrakkauden ja annat lähimmäisesi kärsiä jonkun "huonon karman" takia. Lisäksi sinun karman nimissä tehdään kauheita rikoksia kuten naisten seksiorjuuttamista, sinä olet yhtälailla syyllinen siihen saarnaamalla tätä demonista oppia jonka takia nuo naiset kärsii Intiassa. Vihaan sinun demonisen harhaopin levitystä sekä ihmisten eksyttämistä sivutolkulla Kristuksen luota pois”.



        ”Horinaa piereskelet. Jeesus tulee Israeliin öljymäelle samalla tavalla kuin apostolit näkivät Hänen nousevan taivaaseen ja Hän puhaltaa suunsa henkäyksellä Israelin kimpussa mälästävät muslimit ja muutkin pakanat tuusan nuuskana pitkin tantereita, kun HÄN näyttää, kuka on Herra.

        Kaikki Jeesuksen kertomat lopun aikojen merkit on alkaneet toteutua kiihtyvällä tahdilla ja nyt yhtäaikaa, eikä aikaa ole enää paljon. Hänen lupauksensa toteutuvat 100%!”
        __________________________________
        Tässä siis esimerkkejä muiden joukossa.


        Nyt lisään, että:
        Veda-kirjallisuus selittää kaikki lait, mutta ei minkään uskonnon tai minkään kansakunnan asemasta, vaan se yksinkertaisesti antaa jokaiselle elävälle olennolle mahdollisuuden tietää, miten maailmankaikkeus on järjestetty ja miten se toimii.

        Ei ole väliä, mikä uskonto ihminen on, kommunisti, materialisti, kuuluu mihin tahansa uskonnolliseen järjestelmään tai mihin tahansa vakaumukseen. Vedalainen kirjallisuus ei kuulu mihinkään kansakuntaan. Joskus ihmiset ymmärtävät väärin ja luulevat, että Veda on Intia. Mutta Vedoilla ei ole mitään tekemistä Intian kanssa. Vedat eivät ole siellä, missä niitä puhutaan tai säilytetään.

        Vedat ovat siellä, missä niitä NOUDATETAAN. Se sanotaan itse Veda-kirjallisuudessa. Tämä tieto kuuluu kaikille ihmisille, kaikille eläville olennoille maailmankaikkeudessa. Jos ajattelemme, että vain meillä on jotain tekemistä vedalaisen kulttuurin tai vedalaisen tiedon kanssa, se ei kuitenkaan ole totta. Kaikki vedalainen kirjallisuus kuvaa KAIKKIA PLANEETTAJÄRJESTELMIÄ ja kaikissa planeettajärjestelmissä elävät olennot noudattavat TAVALLA TAI TOISELLA tnäitä periaatteita, lakeja ja näitä oppeja. JOTEN VEDALAISUUS EI OLE USKONTO, VAAN KULTTUURI JA ELÄMÄNTAPA.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        YSTÄVÄNI, halusin antaa sinulle vielä pari esimerkkiä fanaatikkojen kielenkäytöstä, jotta ymmärtäisit, miksi en halua puhua niistä asioista kaikkialla, siis ihan avoimesti. Koska olen laittanut nettiin vedalaista tietoa (en ole ainoa), minua on syytetty kaikenlaisista pahoista asioista maailmassa. Minua syytetään esimerkiksi kaikesta Intiassa tapahtuvasta pahasta, vaikka Intialla ei ole mitään tekemistä vedalaisen tiedon kanssa.

        Fanaatikkojen kieltä:
        ”Sinä olet saatananpalvoja ja väkevä eksyttäjä. Kristityn pitää rakastaa lähimmäistä kuten itseään. Sinä demonisten henkioppiesi mukaan kiellät tuon lähimmäisenrakkauden ja annat lähimmäisesi kärsiä jonkun "huonon karman" takia. Lisäksi sinun karman nimissä tehdään kauheita rikoksia kuten naisten seksiorjuuttamista, sinä olet yhtälailla syyllinen siihen saarnaamalla tätä demonista oppia jonka takia nuo naiset kärsii Intiassa. Vihaan sinun demonisen harhaopin levitystä sekä ihmisten eksyttämistä sivutolkulla Kristuksen luota pois”.



        ”Horinaa piereskelet. Jeesus tulee Israeliin öljymäelle samalla tavalla kuin apostolit näkivät Hänen nousevan taivaaseen ja Hän puhaltaa suunsa henkäyksellä Israelin kimpussa mälästävät muslimit ja muutkin pakanat tuusan nuuskana pitkin tantereita, kun HÄN näyttää, kuka on Herra.

        Kaikki Jeesuksen kertomat lopun aikojen merkit on alkaneet toteutua kiihtyvällä tahdilla ja nyt yhtäaikaa, eikä aikaa ole enää paljon. Hänen lupauksensa toteutuvat 100%!”
        __________________________________
        Tässä siis esimerkkejä muiden joukossa.


        Nyt lisään, että:
        Veda-kirjallisuus selittää kaikki lait, mutta ei minkään uskonnon tai minkään kansakunnan asemasta, vaan se yksinkertaisesti antaa jokaiselle elävälle olennolle mahdollisuuden tietää, miten maailmankaikkeus on järjestetty ja miten se toimii.

        Ei ole väliä, mikä uskonto ihminen on, kommunisti, materialisti, kuuluu mihin tahansa uskonnolliseen järjestelmään tai mihin tahansa vakaumukseen. Vedalainen kirjallisuus ei kuulu mihinkään kansakuntaan. Joskus ihmiset ymmärtävät väärin ja luulevat, että Veda on Intia. Mutta Vedoilla ei ole mitään tekemistä Intian kanssa. Vedat eivät ole siellä, missä niitä puhutaan tai säilytetään.

        Vedat ovat siellä, missä niitä NOUDATETAAN. Se sanotaan itse Veda-kirjallisuudessa. Tämä tieto kuuluu kaikille ihmisille, kaikille eläville olennoille maailmankaikkeudessa. Jos ajattelemme, että vain meillä on jotain tekemistä vedalaisen kulttuurin tai vedalaisen tiedon kanssa, se ei kuitenkaan ole totta. Kaikki vedalainen kirjallisuus kuvaa KAIKKIA PLANEETTAJÄRJESTELMIÄ ja kaikissa planeettajärjestelmissä elävät olennot noudattavat TAVALLA TAI TOISELLA tnäitä periaatteita, lakeja ja näitä oppeja. JOTEN VEDALAISUUS EI OLE USKONTO, VAAN KULTTUURI JA ELÄMÄNTAPA.

        Ja tässä lisää:
        "Olet pelkkä raiskaaja. Et mikään henkevä guru. Älä esitä mitään pyhää, sinussa sitä ei ole. Olet saatananpalvoja ja temppelihuorien raiskaaja-Herra".
        _________________________
        Niin.


        Fundamentalistinen pelastususkonto jakaa maailman kahteen leiriin - paholaisen ohjaamiin uskottomiin ja oikeauskoisiin kristittyihin.

        Kun vastapuolen oppeja DEMONISOIDAAN, on välirauha vaikea tehdä. Useimilla fundamentalistisilla uskonsuunnilla on muut pois sulkeva uskonoppi. Tarvitaan monta taivasta, että kaikki oikeauskoiset niihin sopisivat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja tässä lisää:
        "Olet pelkkä raiskaaja. Et mikään henkevä guru. Älä esitä mitään pyhää, sinussa sitä ei ole. Olet saatananpalvoja ja temppelihuorien raiskaaja-Herra".
        _________________________
        Niin.


        Fundamentalistinen pelastususkonto jakaa maailman kahteen leiriin - paholaisen ohjaamiin uskottomiin ja oikeauskoisiin kristittyihin.

        Kun vastapuolen oppeja DEMONISOIDAAN, on välirauha vaikea tehdä. Useimilla fundamentalistisilla uskonsuunnilla on muut pois sulkeva uskonoppi. Tarvitaan monta taivasta, että kaikki oikeauskoiset niihin sopisivat.

        TOTUUS PALJASTUU eläville olennoille SIINÄ MÄÄRIN, KUIN NE VOIVAT HAVAITA SEN PAIKAN, AJAN JA

        MUKAAN. Se ILMENEE ERIASTEISESTI Raamatussa, Koraanissa, Vedoissa ja muissa kirjoituksissa.

        Eri ihmisillä on erilainen ajattelutapa, joten vaikuttaa siltä, että tietty ihmisryhmä voi omaksua sen.

        Täydellinen Totuus esitetään joskus tietämättömien ihmisten hyväksi tavallisen uskonnon muodossa, joka SALLII KOMPROMISSIN maallisten pyrkimysten kanssa.


      • Anonyymi

        "Kuolemaan mennään myös yksin lopulta. Jokainen vie mukanaan vain omat ajatuksensa ja uskonsa".
        Viimeiselle matkalle otatte mukaanne vain henkisen tiedon. Kaikki muu viedään pois kuoleman myötä. Seuraavassa elämässänne aloitatte siitä, mihin edellisessä elämässänne jäitte. Kaiken mielen palauttaminen vie vain vähän aikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kuolemaan mennään myös yksin lopulta. Jokainen vie mukanaan vain omat ajatuksensa ja uskonsa".
        Viimeiselle matkalle otatte mukaanne vain henkisen tiedon. Kaikki muu viedään pois kuoleman myötä. Seuraavassa elämässänne aloitatte siitä, mihin edellisessä elämässänne jäitte. Kaiken mielen palauttaminen vie vain vähän aikaa.

        Suuresti hämmennät ja eksytät ihmisiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suuresti hämmennät ja eksytät ihmisiä.

        Miksi? Koska olen "vääräuskoinen"?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        YSTÄVÄNI, halusin antaa sinulle vielä pari esimerkkiä fanaatikkojen kielenkäytöstä, jotta ymmärtäisit, miksi en halua puhua niistä asioista kaikkialla, siis ihan avoimesti. Koska olen laittanut nettiin vedalaista tietoa (en ole ainoa), minua on syytetty kaikenlaisista pahoista asioista maailmassa. Minua syytetään esimerkiksi kaikesta Intiassa tapahtuvasta pahasta, vaikka Intialla ei ole mitään tekemistä vedalaisen tiedon kanssa.

        Fanaatikkojen kieltä:
        ”Sinä olet saatananpalvoja ja väkevä eksyttäjä. Kristityn pitää rakastaa lähimmäistä kuten itseään. Sinä demonisten henkioppiesi mukaan kiellät tuon lähimmäisenrakkauden ja annat lähimmäisesi kärsiä jonkun "huonon karman" takia. Lisäksi sinun karman nimissä tehdään kauheita rikoksia kuten naisten seksiorjuuttamista, sinä olet yhtälailla syyllinen siihen saarnaamalla tätä demonista oppia jonka takia nuo naiset kärsii Intiassa. Vihaan sinun demonisen harhaopin levitystä sekä ihmisten eksyttämistä sivutolkulla Kristuksen luota pois”.



        ”Horinaa piereskelet. Jeesus tulee Israeliin öljymäelle samalla tavalla kuin apostolit näkivät Hänen nousevan taivaaseen ja Hän puhaltaa suunsa henkäyksellä Israelin kimpussa mälästävät muslimit ja muutkin pakanat tuusan nuuskana pitkin tantereita, kun HÄN näyttää, kuka on Herra.

        Kaikki Jeesuksen kertomat lopun aikojen merkit on alkaneet toteutua kiihtyvällä tahdilla ja nyt yhtäaikaa, eikä aikaa ole enää paljon. Hänen lupauksensa toteutuvat 100%!”
        __________________________________
        Tässä siis esimerkkejä muiden joukossa.


        Nyt lisään, että:
        Veda-kirjallisuus selittää kaikki lait, mutta ei minkään uskonnon tai minkään kansakunnan asemasta, vaan se yksinkertaisesti antaa jokaiselle elävälle olennolle mahdollisuuden tietää, miten maailmankaikkeus on järjestetty ja miten se toimii.

        Ei ole väliä, mikä uskonto ihminen on, kommunisti, materialisti, kuuluu mihin tahansa uskonnolliseen järjestelmään tai mihin tahansa vakaumukseen. Vedalainen kirjallisuus ei kuulu mihinkään kansakuntaan. Joskus ihmiset ymmärtävät väärin ja luulevat, että Veda on Intia. Mutta Vedoilla ei ole mitään tekemistä Intian kanssa. Vedat eivät ole siellä, missä niitä puhutaan tai säilytetään.

        Vedat ovat siellä, missä niitä NOUDATETAAN. Se sanotaan itse Veda-kirjallisuudessa. Tämä tieto kuuluu kaikille ihmisille, kaikille eläville olennoille maailmankaikkeudessa. Jos ajattelemme, että vain meillä on jotain tekemistä vedalaisen kulttuurin tai vedalaisen tiedon kanssa, se ei kuitenkaan ole totta. Kaikki vedalainen kirjallisuus kuvaa KAIKKIA PLANEETTAJÄRJESTELMIÄ ja kaikissa planeettajärjestelmissä elävät olennot noudattavat TAVALLA TAI TOISELLA tnäitä periaatteita, lakeja ja näitä oppeja. JOTEN VEDALAISUUS EI OLE USKONTO, VAAN KULTTUURI JA ELÄMÄNTAPA.

        Mutta Vedoilla ei ole mitään tekemistä Intian kanssa. Vedat eivät ole siellä, missä niitä puhutaan tai säilytetään.

        Vedat ovat siellä, missä niitä NOUDATETAAN. Se sanotaan itse Veda-kirjallisuudessa.

        Syyllistäjille voidaan sitten sanoa, että heidän logiikkansa mukaan Saksa on hindujen maa, koska siellä on hyvin paljon vedalaisia tekstejä, koska Saksa on aina ollut kiinnostunut niistä.

        Ensin tulee teesi, sitten sen antiteesi, sitten ne yhdistyvät - syntyy synteesi, ja siitä tulee uusi teesi. Sitten taas antiteesi ja korkeampi harmonia synteesissä. Totuus on dynaaminen, se kehittyy. Ja Hegel puhuu Totuuden kehityksestä. Ehkä kaikkien länsimaisten filosofien joukosta hän erottuu erityisen syvällisen ajattelunsa ansiosta. Saksalainen koulukunta on itse asiassa kuuluisa monista merkittävistä ajattelijoista, kuten Max Mülleristä. Saksalaiset kunnioittivat ja rakastivat intialaista kulttuuria niin paljon, että Saksasta voi löytää muinaisia intialaisia tekstejä, jotka ovat olleet pitkään kadoksissa itse Intiassa. Intia ei koskaan ollut Saksan siirtomaa, mutta saksalaiset ovat aina olleet kiinnostuneita sen kulttuuriperinnöstä. Saksan sodasta huolimatta he säilyttivät monia ainutlaatuisia tekstejä, jotka olivat peruuttamattomasti kadonneet Intiassa.


    • Anonyymi

      Mitenkä se leikki, kuka pelkää mustaa miestä, eikö se siis oo opittu tapa pelätä viikatemiestä.

      • Anonyymi

        ja vastaan en pelkää!


    • Anonyymi

      En pelkää kuolemaa, en sitä halaja mutta asian kanssa olen jo sinut. Tämä johtuu varmaan siitä että olen elänyt ja nähnyt paljon, enemmän hyvää kuin pahaa ja kovin monipuolisesti. En koe että olisi mitään mitä erityisesti tarvisi kokea vielä tai että jotain olisi pitänyt ehdottomasti olla. Elämäni on siis - ei loppu, mutta omalla tavallaan jo täysi seikkailuineen, tragedioineen, pehmoiluineen, suvantovaiheineen ja arkisine puurtamisineen.

      Elinaikaa povaan itselleni 30-50 vuotta vielä, kiitos perusterveyteni. Siihen voi sijoittaa vielä pari seikkailua, mutta enimmäkseen seestymistä, kenties jopa ... normaalia elämää?

      Lohduttaa en ehkä osaa. Sensijaan kehoitan menemään ja elämään ja tekemään kun tätä elämää vielä on. Tyhmyyksiäkin voi tehdä, elämä on pitkä niin että monesta asiasta toipuu täysin vaikka ne isoja olisivatkin. Kannattaisi olla huolissaan siitä että se elämä jää elämättä.

      Tuo viimeinen matka ei jää keneltäkään tekemättä. Siitä ei tarvi olla huolissaan.

      • Anonyymi

        Lohdutuksena niille, jotka eivät ole koskaan elämässään päässeet matkustamaan, viimeinen matka on vielä edessä. Siis matka sekin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lohdutuksena niille, jotka eivät ole koskaan elämässään päässeet matkustamaan, viimeinen matka on vielä edessä. Siis matka sekin.

        "Uskon ikuiseen elämään, joten uskon, että Jeesus on minun turvani kuoleman hetkellä".


        Aidot Jeesukseen uskovat, todelliset uskovat, ovat Jeesuksen kanssa, jopa hyvin pitkään. Mutta jossain vaiheessa heidänkin on palattava takaisin maan päälle, jossa kaikki alkaa alusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Uskon ikuiseen elämään, joten uskon, että Jeesus on minun turvani kuoleman hetkellä".


        Aidot Jeesukseen uskovat, todelliset uskovat, ovat Jeesuksen kanssa, jopa hyvin pitkään. Mutta jossain vaiheessa heidänkin on palattava takaisin maan päälle, jossa kaikki alkaa alusta.

        https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/sensuroitu/4434365
        Sensuroitu — Raamatun muutosten vaiettu historia


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/sensuroitu/4434365
        Sensuroitu — Raamatun muutosten vaiettu historia

        https://www.sttinfo.fi/tiedote/ravisteleva-tietokirja-romuttaa-kasityksemme-raamatun-muuttumattomuudesta?publisherId=64311881&releaseId=69965250
        Miten pyhinä pidettyjä tekstejä on historian saatossa muokkailtu? Miten käsitykset jumalista ja ihmisyydestä ovat ajan saatossa muuttuneet? Kuka saa päättää, mikä teksti on pyhä ja mitä siinä lukee?
        Psykologi ja teologi Ville Mäkipellon ja väitöskirjatutkija Paavo Huotarin Sensuroitu johdattaa lukijan viihdyttävästi ja helposti lähestyttävällä tavalla Raamatun käsikirjoituksiin ja niiden tutkimukseen. Kirja purkaa illuusion tekstin muuttumattomuudesta ja tarjoaa tilalle tietoa käsikirjoitusten rikkaasta historiasta.

        Varhaisimpina aikoina Raamatun sisältö siirtyi ja sitä levitettiin kirjurien tekeminä tekstikopioina. Inhimillisistä syistä tekstiin tuli mukaan virheitä ja väärintulkintoja. Raamattu myös muuttuu aina, kun se käännetään uudelle kielelle. Kiinnostavimpia ovat kuitenkin ne muokkaukset, joita tehtiin tekstiin harkiten joko uskonnollisten tai poliittisten tarkoitusperien palvelemiseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.sttinfo.fi/tiedote/ravisteleva-tietokirja-romuttaa-kasityksemme-raamatun-muuttumattomuudesta?publisherId=64311881&releaseId=69965250
        Miten pyhinä pidettyjä tekstejä on historian saatossa muokkailtu? Miten käsitykset jumalista ja ihmisyydestä ovat ajan saatossa muuttuneet? Kuka saa päättää, mikä teksti on pyhä ja mitä siinä lukee?
        Psykologi ja teologi Ville Mäkipellon ja väitöskirjatutkija Paavo Huotarin Sensuroitu johdattaa lukijan viihdyttävästi ja helposti lähestyttävällä tavalla Raamatun käsikirjoituksiin ja niiden tutkimukseen. Kirja purkaa illuusion tekstin muuttumattomuudesta ja tarjoaa tilalle tietoa käsikirjoitusten rikkaasta historiasta.

        Varhaisimpina aikoina Raamatun sisältö siirtyi ja sitä levitettiin kirjurien tekeminä tekstikopioina. Inhimillisistä syistä tekstiin tuli mukaan virheitä ja väärintulkintoja. Raamattu myös muuttuu aina, kun se käännetään uudelle kielelle. Kiinnostavimpia ovat kuitenkin ne muokkaukset, joita tehtiin tekstiin harkiten joko uskonnollisten tai poliittisten tarkoitusperien palvelemiseksi.

        Sensuroitu osoittaa, että Raamatun muuttumatonta pyhää tekstiä ei ole koskaan ollut olemassakaan. Raamattua on käytetty luomaan vastakkainasettelua ja oikeuttamaan väkivaltaa mutta toisaalta myös luomaan toivoa. Tekijät korostavat, että Raamattu on ihmisten kirjoittama ja ihmisten tulkitsema ja siten ihmisillä itsellään on vastuu sen käytöstä.

        Ville Mäkipelto on psykologi, teologian tohtori, joka on tutkinut muutoksia Raamatun tekstihistoriassa. Hänen suosittua YouTube-kanavaansa historiasta, ihmismielestä ja kulttuurista seuraa 162 000 tilaajaa. Paavo Huotari tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa varhaisimmista raamatunkäännöksistä. Evankelis-luterilaisen kirkon pappina hän haluaa haastaa uskonnollisia yhteisöjä pohtimaan pyhien tekstien moninaisuutta. Helluntaiseurakunnasta eronneiden kirjoittajien oma suhde Raamattuun on muuttunut tutkimustyön ja elämänhistorian aikana dramaattisesti useita kertoja.
        https://www.sttinfo.fi/tiedote/ravisteleva-tietokirja-romuttaa-kasityksemme-raamatun-muuttumattomuudesta?publisherId=64311881&releaseId=69965250


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sensuroitu osoittaa, että Raamatun muuttumatonta pyhää tekstiä ei ole koskaan ollut olemassakaan. Raamattua on käytetty luomaan vastakkainasettelua ja oikeuttamaan väkivaltaa mutta toisaalta myös luomaan toivoa. Tekijät korostavat, että Raamattu on ihmisten kirjoittama ja ihmisten tulkitsema ja siten ihmisillä itsellään on vastuu sen käytöstä.

        Ville Mäkipelto on psykologi, teologian tohtori, joka on tutkinut muutoksia Raamatun tekstihistoriassa. Hänen suosittua YouTube-kanavaansa historiasta, ihmismielestä ja kulttuurista seuraa 162 000 tilaajaa. Paavo Huotari tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa varhaisimmista raamatunkäännöksistä. Evankelis-luterilaisen kirkon pappina hän haluaa haastaa uskonnollisia yhteisöjä pohtimaan pyhien tekstien moninaisuutta. Helluntaiseurakunnasta eronneiden kirjoittajien oma suhde Raamattuun on muuttunut tutkimustyön ja elämänhistorian aikana dramaattisesti useita kertoja.
        https://www.sttinfo.fi/tiedote/ravisteleva-tietokirja-romuttaa-kasityksemme-raamatun-muuttumattomuudesta?publisherId=64311881&releaseId=69965250

        Islamistien ja buddhalaisten alkuperäistä sanomaa on myös muutettu. Samoin kuin kristinuskossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Islamistien ja buddhalaisten alkuperäistä sanomaa on myös muutettu. Samoin kuin kristinuskossa.

        Kerran kuin sanoin, että saatanaa ei ole edes olemassa, että se on allegoraa, niin silloin joku kristitty kysyi, että mistä sitten pahuus johtuu. No, kristinuskon perusteella voisi vastata, että jos kerraan Lucifer muuttui pahaksi, niin eiköhän sitten se ihmiseltäkin onnistuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerran kuin sanoin, että saatanaa ei ole edes olemassa, että se on allegoraa, niin silloin joku kristitty kysyi, että mistä sitten pahuus johtuu. No, kristinuskon perusteella voisi vastata, että jos kerraan Lucifer muuttui pahaksi, niin eiköhän sitten se ihmiseltäkin onnistuu.

        Kristinusko on tunnustanut jälleensyntymisopin alusta alkaen. Näin oli aina Konstantinopolin toiseen konsiiliin asti (553 jKr.), jolloin kirkon viranomaiset päättivät, että sielun jälleensyntyminen oli "tuomittava näkemys", jota tavalliset kristityt eivät ymmärtäneet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kristinusko on tunnustanut jälleensyntymisopin alusta alkaen. Näin oli aina Konstantinopolin toiseen konsiiliin asti (553 jKr.), jolloin kirkon viranomaiset päättivät, että sielun jälleensyntyminen oli "tuomittava näkemys", jota tavalliset kristityt eivät ymmärtäneet.

        Aluksi kristillinen filosofia salli ajatuksen jälleensyntymisestä. Ajatus sielunvaelluksesta oli tärkeässä asemassa Pythagoraan, Sokrateen ja Platonin kirjoituksissa. ...Näistä ja muista poliittisista syistä Konstantinopolin toinen kirkolliskokous tuomitsi Origeneksen opetukset, ja sen seurauksena aristoteelinen perinne nousi länsimaissa etualalle. Tämä johti tietynlaiseen materialistiseen maailmankuvaan. Tämän seurauksena tiede työnsi uskonnon taka-alalle, ja uskonto itse oli liian keskittynyt ympäröivään maailmaan käsittelemään myös tulevan (tai menneen) elämän ongelmia.

        Monet ovat todenneet kristillisen uskonnon synkän tilan länsimaissa, eikä parannusta ole valitettavasti näköpiirissä.
        Yhteenvetona voidaan todeta, että elleivät kristityt ajattelijat käänny uudelleen platonis-augustiolaisen kristinuskon ja Origeneksen opetukselle ominaisen logiikan puoleen, he huomaavat jonain päivänä, että heidän uskontonsa kulkee rinta rinnan sen materialismin kanssa, jota se on aina kiihkeästi vastustanut. Itse Kristus ei olisi voinut tunnustaa tällaista uskontunnustusta kristityksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aluksi kristillinen filosofia salli ajatuksen jälleensyntymisestä. Ajatus sielunvaelluksesta oli tärkeässä asemassa Pythagoraan, Sokrateen ja Platonin kirjoituksissa. ...Näistä ja muista poliittisista syistä Konstantinopolin toinen kirkolliskokous tuomitsi Origeneksen opetukset, ja sen seurauksena aristoteelinen perinne nousi länsimaissa etualalle. Tämä johti tietynlaiseen materialistiseen maailmankuvaan. Tämän seurauksena tiede työnsi uskonnon taka-alalle, ja uskonto itse oli liian keskittynyt ympäröivään maailmaan käsittelemään myös tulevan (tai menneen) elämän ongelmia.

        Monet ovat todenneet kristillisen uskonnon synkän tilan länsimaissa, eikä parannusta ole valitettavasti näköpiirissä.
        Yhteenvetona voidaan todeta, että elleivät kristityt ajattelijat käänny uudelleen platonis-augustiolaisen kristinuskon ja Origeneksen opetukselle ominaisen logiikan puoleen, he huomaavat jonain päivänä, että heidän uskontonsa kulkee rinta rinnan sen materialismin kanssa, jota se on aina kiihkeästi vastustanut. Itse Kristus ei olisi voinut tunnustaa tällaista uskontunnustusta kristityksi.

        Sekä kristinusko että islam eivät ole enää sitä, mitä ne olivat alussa. Nämä uskonnot ovat muuttuneet ajan myötä. Sekä varhaisessa kristinuskossa että varhaisessa islamissa oli mukana jälleensyntyminen.

        Alkuperäinen islamilainen käsitys kuolemasta liittyi erottamattomasti ajatukseen jälleensyntymisestä.

        Islamilaisissa kirjoituksissa reinkarnaatio ilmaistaan sanalla tanasukh, mutta ortodoksiset muslimifilosofit käyttävät tätä sanaa harvoin.

        Syyrialaiset sufit, pitivät jälleensyntymistä perusperiaatteena, jolle heidän opetuksensa rakentuivat. Tämä islamin synkretistinen haara kehittyi 1100-luvulla. Sitä on harjoitettu pääasiassa Libanonissa, Jordaniassa ja Syyriassa, mutta viime aikoina sen vaikutusvalta ortodoksimuslimien keskuudessa on kasvanut, ilmeisesti sen luontaisen syvän henkisyyden ja yhteyden vuoksi muinaisiin uskontoihin, joiden viisautta pidetään kadonneena nykyaikaisille totuuden etsijöille. Keskiajalla ortodoksiseen kristilliseen koulukuntaan kuulumattomien oppineiden vainot saivat monet oppineet ja filosofit pakenemaan Euroopasta. Jotkut heistä muuttivat Persiaan, toiset Arabiaan, ja jotkut lähtivät aina Intiaan asti.

        Useiden vuosisatojen ajan Muhammedin huomattavat seuraajat hyväksyivät reinkarnaatio-opin, mutta salasivat sen laajalta uskovien piiriltä.

        Muiden maailmanuskontojen tavoin islam sysää sielun jälleensyntymisen teorian taka-alalle pitäen uskoa jälleensyntymiseen pahimmillaan harhaoppina ja parhaimmillaan mystikkojen ja muiden alkuperäiskansojen etuoikeutena. Islamin eri virtausten ja pyhien kirjoitusten huolellinen tutkiminen osoittaa kuitenkin, että reinkarnaatio-oppi on olennainen osa tämän opin uskonnollista perinnettä.


    • Anonyymi

      voi ei oikeastikin ir5qauut5n eli siis otin uudeet nappulat eli näppäimistön toiseen tietokoneeseen tämä joka on hyvä logitechin.

      Komeroista pitäisi etsiä jotkutnappumalat tuosellekin tietokoneelle.

      on monia.

      • Anonyymi

        Miten se kuolemanpelkoon liittyy?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten se kuolemanpelkoon liittyy?

        https://oma.kotimaa.fi/cookie/start/k24?url=https://www.kotimaa.fi/artikkeli/ville-makipelto-tutkimus-tuo-noyryytta-raamatuntulkintaan/



        Ville Mäkipelto: Tutkimus tuo nöyryyttä raamatuntulkintaan

        Ristiriitaisuuksien kirjasta tuli myös Ville Mäkipellon väitöstutkimusaihe.

        – Minua kiinnostavat laajat erot Vanhan testamentin käsikirjoituksissa. Valitsin Joosuan kirjan lopun tutkimusaiheekseni, koska siinä eroja on paljon, Mäkipelto kertoo. Hän väitteli Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa helmikuun alussa.

        Se, mitä nyky-Raamatusta luetaan Joosuan kirjana, on lukuisten historian kerrosten synnyttämää.

        – Mitään Vanhan testamentin teksteistä ei ole kirjoitettu yhdeltä istumalta. Niiden taustalla on monia lähteitä, ja tekstejä on muokattu useita sukupolvia, Ville Mäkipelto sanoo.

        Joosuan puhe on vaihtunut Jumalan puheeksi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://oma.kotimaa.fi/cookie/start/k24?url=https://www.kotimaa.fi/artikkeli/ville-makipelto-tutkimus-tuo-noyryytta-raamatuntulkintaan/



        Ville Mäkipelto: Tutkimus tuo nöyryyttä raamatuntulkintaan

        Ristiriitaisuuksien kirjasta tuli myös Ville Mäkipellon väitöstutkimusaihe.

        – Minua kiinnostavat laajat erot Vanhan testamentin käsikirjoituksissa. Valitsin Joosuan kirjan lopun tutkimusaiheekseni, koska siinä eroja on paljon, Mäkipelto kertoo. Hän väitteli Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa helmikuun alussa.

        Se, mitä nyky-Raamatusta luetaan Joosuan kirjana, on lukuisten historian kerrosten synnyttämää.

        – Mitään Vanhan testamentin teksteistä ei ole kirjoitettu yhdeltä istumalta. Niiden taustalla on monia lähteitä, ja tekstejä on muokattu useita sukupolvia, Ville Mäkipelto sanoo.

        Joosuan puhe on vaihtunut Jumalan puheeksi

        Ikuinen sielu - minämme perusta - elää monta elämää. Tekomme menneissä elämissä ja tässä elämässä luovat nykyisen elämän käsikirjoituksen. Jokaisessa elämässä tapahtuu samanaikaisesti kaksi prosessia: ensinnäkin saamme aikaisempien tekojemme seuraukset (työstämme karman pois) ja toiseksi muodostamme (kehitämme) uutta karmaa tekemällä hyveellisiä tai syntisiä tekoja. On mahdollista sanoa, että me kehitämme karmaa ja luomme kohtalon. Toisin sanoen meidän on otettava vastaan menneisyyden tekojemme seuraukset, mutta olemme vapaita valitsemaan, mitä teemme ja miten toimimme nykyhetkessä.

        Tällainen tilanne ei kuitenkaan tyydytä syvällisesti ajattelevia. Muinaisista ajoista lähtien tietäjät ovat esittäneet kysymyksen: "Onko mahdollista vapautua menneen syntisen karman taakasta?". Kirjoitukset vastaavat: "KYLLÄ".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ikuinen sielu - minämme perusta - elää monta elämää. Tekomme menneissä elämissä ja tässä elämässä luovat nykyisen elämän käsikirjoituksen. Jokaisessa elämässä tapahtuu samanaikaisesti kaksi prosessia: ensinnäkin saamme aikaisempien tekojemme seuraukset (työstämme karman pois) ja toiseksi muodostamme (kehitämme) uutta karmaa tekemällä hyveellisiä tai syntisiä tekoja. On mahdollista sanoa, että me kehitämme karmaa ja luomme kohtalon. Toisin sanoen meidän on otettava vastaan menneisyyden tekojemme seuraukset, mutta olemme vapaita valitsemaan, mitä teemme ja miten toimimme nykyhetkessä.

        Tällainen tilanne ei kuitenkaan tyydytä syvällisesti ajattelevia. Muinaisista ajoista lähtien tietäjät ovat esittäneet kysymyksen: "Onko mahdollista vapautua menneen syntisen karman taakasta?". Kirjoitukset vastaavat: "KYLLÄ".

        vidyāṁ cāvidyāṁ ca yas
        tad vedobhayaṁ saha
        avidyayā mṛtyuṁ tīrtvā
        vidyayāmṛtam aśnute

        Syntymien ja kuolemien kiertokulusta voi päästä pois ja nauttia täysin kuolemattomuuden lahjasta vain se, joka kykenee samanaikaisesti ymmärtämään tietämättömyyteen uppoutumisen prosessin ja transsendenttisen tiedon täydellistämisen prosessin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        vidyāṁ cāvidyāṁ ca yas
        tad vedobhayaṁ saha
        avidyayā mṛtyuṁ tīrtvā
        vidyayāmṛtam aśnute

        Syntymien ja kuolemien kiertokulusta voi päästä pois ja nauttia täysin kuolemattomuuden lahjasta vain se, joka kykenee samanaikaisesti ymmärtämään tietämättömyyteen uppoutumisen prosessin ja transsendenttisen tiedon täydellistämisen prosessin.

        Tällä hetkellä emme pysty muuttamaan maailmaa, koska tällä hetkellä pahuuden EGREGOR vallitsee maailmaa. Mutta tämä ei tule kestämään ikuisesti. Siksi yritämme muuttaa itseämme, valaistua. Kun meitä on jo paljon, silloin paha menettää voimansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tällä hetkellä emme pysty muuttamaan maailmaa, koska tällä hetkellä pahuuden EGREGOR vallitsee maailmaa. Mutta tämä ei tule kestämään ikuisesti. Siksi yritämme muuttaa itseämme, valaistua. Kun meitä on jo paljon, silloin paha menettää voimansa.

        Eri koulukunnat ja filosofiset suuntaukset esittävät erilaisia kommentteja, koska Totuus on monitahoinen. Eri henkiset koulukunnat pohtivat, minkä tasoisia kirjoituksia ne pystyvät ymmärtämään. Aritmetiikka, algebra ja korkeampi matematiikka ovat osa samaa tiedettä, mutta niitä opetetaan eri oppimisvaiheissa. Jos ekaluokkalainen alkaa opiskella niitä kaikkia kerralla, hän ei kykene ymmärtämään materiaalia. Siksi tarvitaan opettajaa ja koulua. Jumala on ääretön ja paljastaa itsensä haluamallaan tavalla. Hän voi paljastaa persoonallisuutensa eri puolia - ja jopa antaa väärää tietoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eri koulukunnat ja filosofiset suuntaukset esittävät erilaisia kommentteja, koska Totuus on monitahoinen. Eri henkiset koulukunnat pohtivat, minkä tasoisia kirjoituksia ne pystyvät ymmärtämään. Aritmetiikka, algebra ja korkeampi matematiikka ovat osa samaa tiedettä, mutta niitä opetetaan eri oppimisvaiheissa. Jos ekaluokkalainen alkaa opiskella niitä kaikkia kerralla, hän ei kykene ymmärtämään materiaalia. Siksi tarvitaan opettajaa ja koulua. Jumala on ääretön ja paljastaa itsensä haluamallaan tavalla. Hän voi paljastaa persoonallisuutensa eri puolia - ja jopa antaa väärää tietoa.

        Kaikki maailmankaikkeuden prosessit ovat yhteydessä toisiinsa. Geologit voivat jäljittää luonnossa piileviä yhteyksiä, kemistit aineessa... Tietäjät kuitenkin näkivät kaiken ympärillä olevan syyn ja seurauksen kokonaisuutena, jota voidaan kutsua kohtaloksi.

        Me energiana ja tietoisuutena olemme olemassa ikuisesti. Mutta olemisen prosessissa otamme erilaisia fyysisiä muotoja, jotka vastaavat tietoisuuttamme ja karmaamme (toimintaa ja sen seurauksia), joka muokkaa menneisyyttämme, nykyisyyttämme ja tulevaisuuttamme. Siksi hyville ihmisille tapahtuu pahoja asioita ja päinvastoin.

        Miten karmaprosessit toimivat?

        Kuvitellaan, että elämämme on pelto ja me olemme kylväjiä. Liikumme pellon läpi ja heitämme siemeniä. Niiden joukossa on hyödyllisiä ja haitallisia. Joskus hyödylliset siemenet itävät ja joskus rikkaruohot estävät niiden kasvun. Jotkut siemenet itävät pitkän ajan kuluttua. Karma toimii samalla tavalla. Tarvitsette kokonaiskuvan ymmärtääksenne sen periaatteen, mitä tapahtuu.

        Mistä karman siemenet ovat peräisin ja miten ne itävät?

        Karman siementen syy on halumme ja halujen perusta on tietoisuutemme. Kun sielun puhdas tietoisuus on sumentunut materiasta, syntyy illusorisia käsityksiä "mina ja minun", "ystävä-tai-vihollinen", ja niiden perusteella elävä olento suorittaa erilaisia tekoja kuolevaisten maailmassa. Seurauksena ovat toiminnan huonot, hyvät tai sekalaiset hedelmät. Tällainen on karma.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eri koulukunnat ja filosofiset suuntaukset esittävät erilaisia kommentteja, koska Totuus on monitahoinen. Eri henkiset koulukunnat pohtivat, minkä tasoisia kirjoituksia ne pystyvät ymmärtämään. Aritmetiikka, algebra ja korkeampi matematiikka ovat osa samaa tiedettä, mutta niitä opetetaan eri oppimisvaiheissa. Jos ekaluokkalainen alkaa opiskella niitä kaikkia kerralla, hän ei kykene ymmärtämään materiaalia. Siksi tarvitaan opettajaa ja koulua. Jumala on ääretön ja paljastaa itsensä haluamallaan tavalla. Hän voi paljastaa persoonallisuutensa eri puolia - ja jopa antaa väärää tietoa.

        Täydellistä sanomaa. Lukekaa ja omaksukaa.🤗


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki maailmankaikkeuden prosessit ovat yhteydessä toisiinsa. Geologit voivat jäljittää luonnossa piileviä yhteyksiä, kemistit aineessa... Tietäjät kuitenkin näkivät kaiken ympärillä olevan syyn ja seurauksen kokonaisuutena, jota voidaan kutsua kohtaloksi.

        Me energiana ja tietoisuutena olemme olemassa ikuisesti. Mutta olemisen prosessissa otamme erilaisia fyysisiä muotoja, jotka vastaavat tietoisuuttamme ja karmaamme (toimintaa ja sen seurauksia), joka muokkaa menneisyyttämme, nykyisyyttämme ja tulevaisuuttamme. Siksi hyville ihmisille tapahtuu pahoja asioita ja päinvastoin.

        Miten karmaprosessit toimivat?

        Kuvitellaan, että elämämme on pelto ja me olemme kylväjiä. Liikumme pellon läpi ja heitämme siemeniä. Niiden joukossa on hyödyllisiä ja haitallisia. Joskus hyödylliset siemenet itävät ja joskus rikkaruohot estävät niiden kasvun. Jotkut siemenet itävät pitkän ajan kuluttua. Karma toimii samalla tavalla. Tarvitsette kokonaiskuvan ymmärtääksenne sen periaatteen, mitä tapahtuu.

        Mistä karman siemenet ovat peräisin ja miten ne itävät?

        Karman siementen syy on halumme ja halujen perusta on tietoisuutemme. Kun sielun puhdas tietoisuus on sumentunut materiasta, syntyy illusorisia käsityksiä "mina ja minun", "ystävä-tai-vihollinen", ja niiden perusteella elävä olento suorittaa erilaisia tekoja kuolevaisten maailmassa. Seurauksena ovat toiminnan huonot, hyvät tai sekalaiset hedelmät. Tällainen on karma.

        Odotamme vaikean elämän antavan sysäyksen.

        Hyvin usein muutos tapahtuu vaikeissa olosuhteissa. Sanotaan, että heikkoa poikaa pahoinpidellään ja hän päättää ryhtyä taistelulajien mestariksi suojellakseen muita kaltaisiaan. Tarvitaan ensin oikea motivaatio. Epäoikeudenmukaisuuden edessä hän haluaa suojella muita. Sitten hän etsii opettajan. Hän on kuitenkin muita heikompi ja voittaa ahkeruudella, kehittämällä voitontahtoa. Tämä esimerkki osoittaa, että puutteista voi helposti tulla hyveitä, jos on oikea motivaatio ja henkinen viestintä. Kun tunnistamme sisäisen tarpeen, meidän on alettava kommunikoida, oli se sitten staattista, kirjojen kautta, tai dynaamista, elävää, etsimällä samanhenkisiä ihmisiä ja mentoreita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Odotamme vaikean elämän antavan sysäyksen.

        Hyvin usein muutos tapahtuu vaikeissa olosuhteissa. Sanotaan, että heikkoa poikaa pahoinpidellään ja hän päättää ryhtyä taistelulajien mestariksi suojellakseen muita kaltaisiaan. Tarvitaan ensin oikea motivaatio. Epäoikeudenmukaisuuden edessä hän haluaa suojella muita. Sitten hän etsii opettajan. Hän on kuitenkin muita heikompi ja voittaa ahkeruudella, kehittämällä voitontahtoa. Tämä esimerkki osoittaa, että puutteista voi helposti tulla hyveitä, jos on oikea motivaatio ja henkinen viestintä. Kun tunnistamme sisäisen tarpeen, meidän on alettava kommunikoida, oli se sitten staattista, kirjojen kautta, tai dynaamista, elävää, etsimällä samanhenkisiä ihmisiä ja mentoreita.

        Kuolemassa kaikki - rikkaus, maine, aistilliset nautinnot - katoaa luomakunnan lakien mukaisesti. Rikas voi syntyä köyhäksi ja oppinut tyhmäksi jne. Kuoleman jälkeen jää ihmisen kanssa ainoastaan henkinen tieto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolemassa kaikki - rikkaus, maine, aistilliset nautinnot - katoaa luomakunnan lakien mukaisesti. Rikas voi syntyä köyhäksi ja oppinut tyhmäksi jne. Kuoleman jälkeen jää ihmisen kanssa ainoastaan henkinen tieto.

        Sielut vaeltavat muihinkin planeettoihin ja kokonaan muihin universumeihin, joita on lukemattomia. Meidän maailmankaikkeutemme lukemattomine planeettoineen on yksi pienimmistä maailmankaikkeuksista.

        Miksi kuvitellaan, että sielunvaelluksessa on kyse vain maapallosta. Ei todellakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sielut vaeltavat muihinkin planeettoihin ja kokonaan muihin universumeihin, joita on lukemattomia. Meidän maailmankaikkeutemme lukemattomine planeettoineen on yksi pienimmistä maailmankaikkeuksista.

        Miksi kuvitellaan, että sielunvaelluksessa on kyse vain maapallosta. Ei todellakaan.

        Jossain välissä tapahtuu sekä Maan että koko maailmankaikkeuden tuhoutuminen. Mutta sen jälkeen koko luomakunta alkaa alusta. Loppu on alku. Olit olemassa ennen edellisten universumien tuhoutumista ja ennen tämän luomisen alkua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolemassa kaikki - rikkaus, maine, aistilliset nautinnot - katoaa luomakunnan lakien mukaisesti. Rikas voi syntyä köyhäksi ja oppinut tyhmäksi jne. Kuoleman jälkeen jää ihmisen kanssa ainoastaan henkinen tieto.

        Juuri näin. Homojen ihmisoikeuden riistäjä syntynee homoksi. Päättäjät jotka köyhiltä riistää ,syntyy köyhiksi. Pakolaiseilta turvapaikan evääjät,pakolaisiksi. Eri uskon lahkoihin kuuluvat tuomitsijat,itse tuomituiksi. Jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri näin. Homojen ihmisoikeuden riistäjä syntynee homoksi. Päättäjät jotka köyhiltä riistää ,syntyy köyhiksi. Pakolaiseilta turvapaikan evääjät,pakolaisiksi. Eri uskon lahkoihin kuuluvat tuomitsijat,itse tuomituiksi. Jne.

        Karman lain mukaan, kyllä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Karman lain mukaan, kyllä.

        Tosin kaikki on paljon monimutkaisempaa, ja siinä otetaan huomioon monia asioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri näin. Homojen ihmisoikeuden riistäjä syntynee homoksi. Päättäjät jotka köyhiltä riistää ,syntyy köyhiksi. Pakolaiseilta turvapaikan evääjät,pakolaisiksi. Eri uskon lahkoihin kuuluvat tuomitsijat,itse tuomituiksi. Jne.

        Rikolliset,rikoksen uhreiksi. Kannattaa miettiä mitä kylvää,sitä niittää. Siltä ei karkuun pääse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rikolliset,rikoksen uhreiksi. Kannattaa miettiä mitä kylvää,sitä niittää. Siltä ei karkuun pääse.

        Miten karmaprosessit toimivat?

        Kuvitellaan, että elämämme on pelto ja me olemme kylväjiä. Liikumme pellon läpi ja heitämme siemeniä. Niiden joukossa on hyödyllisiä ja haitallisia. Joskus hyödylliset siemenet itävät ja joskus rikkaruohot estävät niiden kasvun. Jotkut siemenet itävät pitkän ajan kuluttua. Karma toimii samalla tavalla. Tarvitsette kokonaiskuvan ymmärtääksenne sen periaatteen, mitä tapahtuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rikolliset,rikoksen uhreiksi. Kannattaa miettiä mitä kylvää,sitä niittää. Siltä ei karkuun pääse.

        Tässä elämässä ja juuri nyt,sinulla on vaikutusmahdollisuus. Kuoleman jälkeen ei enää ole. Sitten otat vastaan just sen minkä ansaitsit. Että älkää surkutelko itseänne💩


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä elämässä ja juuri nyt,sinulla on vaikutusmahdollisuus. Kuoleman jälkeen ei enää ole. Sitten otat vastaan just sen minkä ansaitsit. Että älkää surkutelko itseänne💩

        Ystäväni, lue eilisiä viestejä, kirjoitin sinulle lisää myöhään eilen illalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ystäväni, lue eilisiä viestejä, kirjoitin sinulle lisää myöhään eilen illalla.

        Fanaatikoille, fundamentalisteille, lahkolaisille ja alkuperäisen rakkauden sanoman kristinuskosta hajaantuneiden erilaisten kulttien jäsenille:


        Antikristuksen profeetat.


        Maailmankaikkeuden pimeissä selittämättömissä mysteereissä asuva pelko on vetänyt vastustamattomasti ihmisten huomion puoleensa muinaisista ajoista lähtien. Tämä huomio johtuu pelon tunteen kokemisen erityisestä terävyydestä, ja kuten hyvin tiedetään, ilman jännitystä tavallisen ihmisen elämä muuttuu yksitoikkoiseksi ja mauttomaksi olemassaoloksi. Siksi aavemaiset mysteerit ovat vielä tänäkin päivänä monien tuhansien ihmisten tarkan tarkkaavaisuuden, joukkojännityksen ja jopa palvonnan kohteena. Kauhuelokuvat, toimintajännärit, mystinen kirjallisuus, spiritistiset seurat ja teoriat "maailmanlopusta" ovat yhä suositumpia. Eikä Antikristuksen mysteeri näytä olevan näistä vähäisin.

        Ihmisiä (erityisesti niitä, jotka eivät ole välinpitämättömiä yliluonnollisesta) ahdistavat kirjaimellisesti profetiat Saatanan lähestyvästä päivästä, jolloin Saatana tunkeutuu maailmaamme. Kirjapenkit ovat täynnä tarttuvia otsikoita, kuten "Omen", "Manaaja", "Demonologia", "Antikristuksen tulo" jne. Televisioruuduilta mahtavat spiritistit julistavat, että pahan voimat ovat jo voittaneet kuusi taistelua hyvää vastaan, ja nyt alkaa viimeinen ja ratkaiseva. Uskonnolliset johtajat lupaavat ikuista helvettiä kaikille, jotka kiinnittävät ranteeseensa Saatanan numeron (vaikka se olisi vain pankkitilin numero).

        Kontaktorit työskentelevät intensiivisesti kosmoksen mustien energioiden kanssa pelastaakseen ihmiskunnan tulevalta katastrofilta. Kolminkertaiset valkoiset mestaritaikurit kiirehtivät lataamaan amulettisi muinaisten demonien tappavilla voimilla. Joku mutisee tiibetiläistä mantraa, joku tukehtuu suitsukkeiden savuun, joku ripustaa itsensä päästä varpaisiin ristillä, joku sulkee henkisesti mystisen ympyrän, joku kirjoittaa viimeisen paperinpalasen voimakkaita rukouksia kaikkien demonien karkottamiseksi ... Näin ihmisistä tulee pakkomielle ajatuksesta tulevasta Harmagedonista.

        Tietämättömien fanaattisten saarnamiesten vian vuoksi ihmisestä tulee taikauskoinen ja henkisesti sairas. Hän näkee yötä päivää unia numerosta 666, astraalisfäärien seitsemännestä ympyrästä, pahan silmän poistamisesta, karman parantamisesta. Sokeisiin oppaisiin luottamisen vuoksi hän alkaa uskoa pyhästi, että kaikki tämä hölynpöly on taistelua paholaisen, pahan kanssa. Hän valmistautuu antikristuksen tuloon ja haluaa suojella itseään tämän vallalta, mutta hän ei tiedä, että saatana on tullut jo kauan sitten ja että se on hyvin juurtunut sellaisten kurjien ihmisten sydämiin, jotka sekoittavat uskonnon taikauskoon.

        Valmistaudutte torjumaan hänen hyökkäyksensä, ja hän hallitsee jo sisällänne, nauraa tyhmyydellenne, auttaa teitä ehdottamalla tarvetta ostaa amuletteja, lukea loitsuja, kuunnella tarinoita noitatekniikoista. Kaikki tämä mystinen hölynpöly on itse paholaisen provokaatio. Hän on kaikkien maailmanloppuennusteiden ainoa lähde, hän on kaikenlaisten demoniluokitusten tekijä ja hän lietsoo kaikkea tätä taikauskoista hysteriaa maailmanlopun ympärillä. Pysykää siis mahdollisimman kaukana hänen uskollisista sanansaattajistaan (olipa heillä sitten kasukoita, valkoisia kaapuja, sahramirobeja tai yksivärisiä pukuja). He ovat Antikristuksen tiedostamattomia profeettoja!
        Kuvaannollisesti sanottuna he ovat maalanneet paholaisen seinälle ja lyövät häntä, tietämättä, että he tekevät sen sydämissään asuvan todellisen Saatanan yllyttämänä. He taistelevat vain vihollisensa heijastusta vastaan, ja se on hänen tärkein temppunsa. Sydän, jonka päällä istuu ylpeä ego ja jonka ympärillä kiemurtelevat himon, vihan, kateuden, ahneuden, itsekkyyden ja hulluuden myrkylliset hämähäkit, jotka kietovat kaikki sielun ajatukset ja halut tahmeaan synnin verkkoon, on paholaisen voittamattomin linnake. Harmageddon on siellä mahdollinen, sillä todellinen Saatana on jumalattomuus kaikissa ilmenemismuodoissaan.

        Mutta missä jumalattomuus asuu? Ei maassa, ei yhteiskunnassa, ei filosofiassa, ei tieteessä, vaan ihmisessä itsessään. Jos ihminen ei elä hartaudessa Kaikkivaltiasta kohtaan, hän on antikristuksen orjuuttama. Missä ei ole aurinkoa, siellä on pimeys.

        Minkä paholaisen kanssa ihminen painii, kun hänen sydämensä on täynnä ylpeyttä, himoa, turhamaisuutta, kateutta, ahneutta ja muuta sellaista? Tule järkiinsä, sotilas, olet niin lähellä Saatanaa, ettet huomaa häntä lainkaan! Tule järkiisi! Hän on sinussa, ja sinä etsit häntä ulkopuolelta. Hän on syntiset himosi ja taipumuksesi, haluttomuutesi olla täysin riippuvainen Isästäsi, joka rakastaa sinua, halusi käyttää kaikkea ja kaikkia hyväksi omaksi iloksesi. Yrittäkää taistella tätä, todellista paholaista vastaan! Ne, jotka ovat sitä yrittäneet, ovat luonnollisesti tulleet siihen tulokseen, että heidän omat voimansa eivät riitä. Tarvitset apua joltakulta, jolla on auktoriteetti ja valta Saatanan yli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Fanaatikoille, fundamentalisteille, lahkolaisille ja alkuperäisen rakkauden sanoman kristinuskosta hajaantuneiden erilaisten kulttien jäsenille:


        Antikristuksen profeetat.


        Maailmankaikkeuden pimeissä selittämättömissä mysteereissä asuva pelko on vetänyt vastustamattomasti ihmisten huomion puoleensa muinaisista ajoista lähtien. Tämä huomio johtuu pelon tunteen kokemisen erityisestä terävyydestä, ja kuten hyvin tiedetään, ilman jännitystä tavallisen ihmisen elämä muuttuu yksitoikkoiseksi ja mauttomaksi olemassaoloksi. Siksi aavemaiset mysteerit ovat vielä tänäkin päivänä monien tuhansien ihmisten tarkan tarkkaavaisuuden, joukkojännityksen ja jopa palvonnan kohteena. Kauhuelokuvat, toimintajännärit, mystinen kirjallisuus, spiritistiset seurat ja teoriat "maailmanlopusta" ovat yhä suositumpia. Eikä Antikristuksen mysteeri näytä olevan näistä vähäisin.

        Ihmisiä (erityisesti niitä, jotka eivät ole välinpitämättömiä yliluonnollisesta) ahdistavat kirjaimellisesti profetiat Saatanan lähestyvästä päivästä, jolloin Saatana tunkeutuu maailmaamme. Kirjapenkit ovat täynnä tarttuvia otsikoita, kuten "Omen", "Manaaja", "Demonologia", "Antikristuksen tulo" jne. Televisioruuduilta mahtavat spiritistit julistavat, että pahan voimat ovat jo voittaneet kuusi taistelua hyvää vastaan, ja nyt alkaa viimeinen ja ratkaiseva. Uskonnolliset johtajat lupaavat ikuista helvettiä kaikille, jotka kiinnittävät ranteeseensa Saatanan numeron (vaikka se olisi vain pankkitilin numero).

        Kontaktorit työskentelevät intensiivisesti kosmoksen mustien energioiden kanssa pelastaakseen ihmiskunnan tulevalta katastrofilta. Kolminkertaiset valkoiset mestaritaikurit kiirehtivät lataamaan amulettisi muinaisten demonien tappavilla voimilla. Joku mutisee tiibetiläistä mantraa, joku tukehtuu suitsukkeiden savuun, joku ripustaa itsensä päästä varpaisiin ristillä, joku sulkee henkisesti mystisen ympyrän, joku kirjoittaa viimeisen paperinpalasen voimakkaita rukouksia kaikkien demonien karkottamiseksi ... Näin ihmisistä tulee pakkomielle ajatuksesta tulevasta Harmagedonista.

        Tietämättömien fanaattisten saarnamiesten vian vuoksi ihmisestä tulee taikauskoinen ja henkisesti sairas. Hän näkee yötä päivää unia numerosta 666, astraalisfäärien seitsemännestä ympyrästä, pahan silmän poistamisesta, karman parantamisesta. Sokeisiin oppaisiin luottamisen vuoksi hän alkaa uskoa pyhästi, että kaikki tämä hölynpöly on taistelua paholaisen, pahan kanssa. Hän valmistautuu antikristuksen tuloon ja haluaa suojella itseään tämän vallalta, mutta hän ei tiedä, että saatana on tullut jo kauan sitten ja että se on hyvin juurtunut sellaisten kurjien ihmisten sydämiin, jotka sekoittavat uskonnon taikauskoon.

        Valmistaudutte torjumaan hänen hyökkäyksensä, ja hän hallitsee jo sisällänne, nauraa tyhmyydellenne, auttaa teitä ehdottamalla tarvetta ostaa amuletteja, lukea loitsuja, kuunnella tarinoita noitatekniikoista. Kaikki tämä mystinen hölynpöly on itse paholaisen provokaatio. Hän on kaikkien maailmanloppuennusteiden ainoa lähde, hän on kaikenlaisten demoniluokitusten tekijä ja hän lietsoo kaikkea tätä taikauskoista hysteriaa maailmanlopun ympärillä. Pysykää siis mahdollisimman kaukana hänen uskollisista sanansaattajistaan (olipa heillä sitten kasukoita, valkoisia kaapuja, sahramirobeja tai yksivärisiä pukuja). He ovat Antikristuksen tiedostamattomia profeettoja!
        Kuvaannollisesti sanottuna he ovat maalanneet paholaisen seinälle ja lyövät häntä, tietämättä, että he tekevät sen sydämissään asuvan todellisen Saatanan yllyttämänä. He taistelevat vain vihollisensa heijastusta vastaan, ja se on hänen tärkein temppunsa. Sydän, jonka päällä istuu ylpeä ego ja jonka ympärillä kiemurtelevat himon, vihan, kateuden, ahneuden, itsekkyyden ja hulluuden myrkylliset hämähäkit, jotka kietovat kaikki sielun ajatukset ja halut tahmeaan synnin verkkoon, on paholaisen voittamattomin linnake. Harmageddon on siellä mahdollinen, sillä todellinen Saatana on jumalattomuus kaikissa ilmenemismuodoissaan.

        Mutta missä jumalattomuus asuu? Ei maassa, ei yhteiskunnassa, ei filosofiassa, ei tieteessä, vaan ihmisessä itsessään. Jos ihminen ei elä hartaudessa Kaikkivaltiasta kohtaan, hän on antikristuksen orjuuttama. Missä ei ole aurinkoa, siellä on pimeys.

        Minkä paholaisen kanssa ihminen painii, kun hänen sydämensä on täynnä ylpeyttä, himoa, turhamaisuutta, kateutta, ahneutta ja muuta sellaista? Tule järkiinsä, sotilas, olet niin lähellä Saatanaa, ettet huomaa häntä lainkaan! Tule järkiisi! Hän on sinussa, ja sinä etsit häntä ulkopuolelta. Hän on syntiset himosi ja taipumuksesi, haluttomuutesi olla täysin riippuvainen Isästäsi, joka rakastaa sinua, halusi käyttää kaikkea ja kaikkia hyväksi omaksi iloksesi. Yrittäkää taistella tätä, todellista paholaista vastaan! Ne, jotka ovat sitä yrittäneet, ovat luonnollisesti tulleet siihen tulokseen, että heidän omat voimansa eivät riitä. Tarvitset apua joltakulta, jolla on auktoriteetti ja valta Saatanan yli.

        https://www.youtube.com/watch?v=BobELz8SD4I
        Govindam Adi Purusam


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=BobELz8SD4I
        Govindam Adi Purusam

        ”Muoto vastaan olemus” tai ”Olemus (perusolemus, ydin) on muodon yläpuolella”, ”Kauneus on voiman yläpuolella”, ”Armo on oikeudenmukaisuuden yläpuolella”, ”Sydän on intellektin yläpuolella”.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Muoto vastaan olemus” tai ”Olemus (perusolemus, ydin) on muodon yläpuolella”, ”Kauneus on voiman yläpuolella”, ”Armo on oikeudenmukaisuuden yläpuolella”, ”Sydän on intellektin yläpuolella”.

        https://www.youtube.com/watch?v=AR4lpQWcT5g
        My Sweet Lord


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=AR4lpQWcT5g
        My Sweet Lord

        Ihminen ei voi aina ymmärtää, mikä on oikein, mikä väärin ja kuinka paljon mikä on arvokasta. Kaikki eivät pysty ymmärtämään ja seuraamaan tätä korkeampaa ajattelutapaa. Ihmistä on arvioitava hänen ihanteensa, hänen pyrkimyksensä mukaan Korkeimpaan. Jos ihanne on suuri, niin on myös ihminen. Mikä on korkein ihanne? Rakkaus. Rakkaus on kaiken yläpuolella. Se on kaunein ja arvokkain asia, mitä on olemassa. Sitä, joka tunnustaa tämän korkeimman ihanteen, tulisi pitää korkeimman tason ihmisenä.
        Ulkoinen kehomme heikkenee vähitellen ajan myötä. Sama pätee kaikkeen tässä maailmassa. Meissä on kuitenkin ikuinen, transsendentti alku. Kun ymmärrämme henkisen luontomme, kuoleman maailma ei enää vaivaa meitä. Länsimaissa ihmiset samaistavat sielun ja mielen. Emme ole tästä samaa mieltä. ...sielu on mielen valtias. Mieli on vain välittäjä, jonka kautta sielu on vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa. ... Aineellisessa maailmassa sielu on ulkokuoren peitossa. Keho on eräänlainen ulkovaate. Sielu on ikään kuin kääritty karkeaan ja hienojakoiseen kehoon. Nämä annetaan sielulle joksikin aikaa. Kun sielun todellinen elämä ei ilmene, vain mieli ja aistit ovat aktiivisia ja peittävät sielun molekyylisellä aineella. Ihmisen todellinen olemus on kuitenkin sielussa.

        Mitä "arjalainen" tarkoittaa? Arjalainen EI OLE ROTU TAI KANSA, vaan arjalainen on ihminen, joka TUNTEE SYVEMPIÄ TOTUUKSIA, JOKA TUNTEE ELÄMÄN TARKOITUKSEN KORKEAMMALLA TASOLLA.

        Ārya - Henkisesti sivistynyt ihminen.
        Arjalaiset ovat vedalaisen kulttuurin seuraajia. Henkisesti he ovat arjalaisia. "Arya" tarkoittaa "kunnioitettu", kunnioituksen arvoinen.
        Arjalaiset ovat niitä, joita kunnioitetaan, aikansa korkeimman kulttuurin kantajia. Luomisen alussa arjalaiset olivat ihmisiä, korkeimman kulttuurin kantajia ja vartijoita. Ja eri olosuhteissa he menivät eri suuntiin.

        Ihminen on ainoastaan se, joka kysyy: Miksi elän, mikä on elämäni tarkoitus? Joka etsii ulospääsyä.
        Hän on ihminen sanan varsinaisessa merkityksessä, hän on arjalainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=AR4lpQWcT5g
        My Sweet Lord

        Maailmankaikkeus, johon Maa kuuluu, koostuu neljästätoista planeettajärjestelmästä. Planeetat jaetaan kolmeen luokkaan: korkeammat planeetat, keskimmäiset planeetat ja alemmat planeetat. Keskimmäiset planeetat ovat kuin maa. Korkeammat planeetat ovat taivaallisia maailmoja, joita ihmiset joskus kutsuvat taivaaksi tai paratiisiksi. Kaikkien näiden planeettajärjestelmien yläpuolella on Jumalan valtakunta eli henkimaailma. Se on luonteeltaan aineeton, eikä sillä ole mitään tekemistä maallisen maailman kanssa. Tiede kertoo meille, että maailmoja on lukemattomia ja että monissa niistä on elämää. Meidän planeettamme on kuin pölyhiukkanen yhdessä pienimmistä universumeista. Jos kuvittelemme vähäpätöisen paikkamme maailmankaikkeuden kokonaisuudessa, se auttaa meitä avaamaan mielemme keskustelemaan aiheista, jotka ovat täysin arkitodellisuuden ulkopuolella.

        Jokaista maailmankaikkeutta hallitsevat Korkeimman Jumalan edustajat, jotka työskentelevät hänen johdollaan ja valvovat aineellisten energioiden ilmenemismuotoja ja toimintaa. Jumala Itse
        EI OSALLISTU SUORAAN aineellisten universumien LUOMISEEN ja ylläpitoon, mutta Hänen EDUSTAJANSA, joita kutsutaan puolijumaliksi, ovat vastuussa niistä. Yksi tällainen edustaja on Brahma. Samaan olentoon saatetaan viitata ERI TAVOIN ERI USKONNOLLISISSA PERINTEISSÄ. Veda-perinteessä Brahma hoitaa ne luomistehtävät, jotka kristityt yleensä liitävät Korkeimpaan Jumalaan. Hän myös valvoo tiettyjä taivaallisia maailmoja ja asuu korkeimmassa taivaallisessa maailmassa. Jokaisessa maailmankaikkeudessa on eri Brahma.
        KUN IHMISET PUHUVAT LUOJA-JUMALASTA (joka esiintyy ERI KULTTUUREISSA eri nimillä). Hän ei ole Jumala, hän toimii vain Jumalan PUOLESTA. Brahman virka annetaan olennolle, joka on lähes sataprosenttisesti täydellinen, mutta joka ei ole täysin voittanut halua hallita.


        Tällaiselle sielulle annetaan mahdollisuus toimia Luojana ja valvoa maailmankaikkeuden aineellisten ilmentymien järjestystä.

        Koska Brahma (joka on puolijumala) on aineellinen olento, vaikkakin hyvin kehittynyt, hänkin jättää kehonsa (kuolee) elämänsä lopussa. Brahman keho koostuu kokonaan intellektistä. Kun Brahma jättää kehonsa 311 biljoonan vuoden kuluttua, kaikki olemassaolo tässä tietyssä universumissa tuhoutuu. Toisin sanoen neljän miljardin vuoden välein kaikki planeettajärjestelmät, myös korkeammat taivaalliset planeetat, tuhoutuvat.

        Näiden 4 miljardin vuoden jaksojen sisällä on 14 erillistä ajallista tuhoutumissykliä. Jokaisen syklin aikana tapahtuu järjestäytynyttä ja järjestelmällistä luomista, ylläpitoa ja tuhoamista. Maailmanlaajuisia mullistuksia tapahtuu muun muassa myös joka kahden vuosituhannen välein.

        Jotkut korkeampien planeettojen olennot voivat tunkeutua tähän maailmaan ja järjestää atomit ja molekyylit uudelleen niin, että ne näkyvät tietyssä muodossa. Joillakin näistä olennoista on kyky siirtyä toisille planeetoille tai universumeihin ja hakea välittömästi esineitä muista maailmoista. Korkeampien planeettojen asukkailla on kaikki nämä kyvyt. Heille se on normi, normaali kyky muuntaa energioita. Jotkut tämän maailman ihmiset pystyvät myös esimerkiksi palauttamaan kehostaan lähteneen sielun. Tätä kutsutaan usein kuolleista heräämiseksi, ja Hesekiel, Elia ja Jeesus tekivät sen. Kaikilla puolijumalilla on tämä kyky.

        ____
        Manut ovat ihmiskunnan esi-isät.

        (tästä sanasta tulee esimerkiksi englanniksi: "man" jne.).

        Manu Samhita on lakien säännöstö, jonka mukaan sivistyneiden ihmisten tulisi rakentaa elämänsä; se on ihmiskunnan esi-isän Manun laatima pyhä kirjoitus.

        Vaivasvata Manu on yksi ihmiskunnan esi-isistä, seitsemäs Manu, jonka aikakaudella me elämme nyt.

        Kukin Manu hallitsee tietyn ajanjakson, jota kutsutaan manvantaraksi. 14 manvantaraa muodostavat yhden kalpan eli yhden päivän universumimme luojan Brahman elämässä.

        Aika virtaa eri tavoin eri planeettajärjestelmissä. Mitä korkeammalla planeetalla ollaan, sitä hitaammin aika kuluu.

        _______

        Vanhan testamentin alussa ihmisten elinikä oli lähes 1000 vuotta, koska Raamattu alkaa kahden aikakauden risteyksessä: Dvapara Yugan lopusta ja Kali Yugan alusta. Ja Veda-tekstien mukan ihmisen elinikä oli Dvapara-Yugan aikakaudella keskimäärin tuhat vuotta. Tässä tapauksessa on yhtäläisyyttä Raamatun kanssa, siis elinajan suhteen. Mutta se ei koko ihmiskunnan alku, vaan tämän Kali-aikakauden alku.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maailmankaikkeus, johon Maa kuuluu, koostuu neljästätoista planeettajärjestelmästä. Planeetat jaetaan kolmeen luokkaan: korkeammat planeetat, keskimmäiset planeetat ja alemmat planeetat. Keskimmäiset planeetat ovat kuin maa. Korkeammat planeetat ovat taivaallisia maailmoja, joita ihmiset joskus kutsuvat taivaaksi tai paratiisiksi. Kaikkien näiden planeettajärjestelmien yläpuolella on Jumalan valtakunta eli henkimaailma. Se on luonteeltaan aineeton, eikä sillä ole mitään tekemistä maallisen maailman kanssa. Tiede kertoo meille, että maailmoja on lukemattomia ja että monissa niistä on elämää. Meidän planeettamme on kuin pölyhiukkanen yhdessä pienimmistä universumeista. Jos kuvittelemme vähäpätöisen paikkamme maailmankaikkeuden kokonaisuudessa, se auttaa meitä avaamaan mielemme keskustelemaan aiheista, jotka ovat täysin arkitodellisuuden ulkopuolella.

        Jokaista maailmankaikkeutta hallitsevat Korkeimman Jumalan edustajat, jotka työskentelevät hänen johdollaan ja valvovat aineellisten energioiden ilmenemismuotoja ja toimintaa. Jumala Itse
        EI OSALLISTU SUORAAN aineellisten universumien LUOMISEEN ja ylläpitoon, mutta Hänen EDUSTAJANSA, joita kutsutaan puolijumaliksi, ovat vastuussa niistä. Yksi tällainen edustaja on Brahma. Samaan olentoon saatetaan viitata ERI TAVOIN ERI USKONNOLLISISSA PERINTEISSÄ. Veda-perinteessä Brahma hoitaa ne luomistehtävät, jotka kristityt yleensä liitävät Korkeimpaan Jumalaan. Hän myös valvoo tiettyjä taivaallisia maailmoja ja asuu korkeimmassa taivaallisessa maailmassa. Jokaisessa maailmankaikkeudessa on eri Brahma.
        KUN IHMISET PUHUVAT LUOJA-JUMALASTA (joka esiintyy ERI KULTTUUREISSA eri nimillä). Hän ei ole Jumala, hän toimii vain Jumalan PUOLESTA. Brahman virka annetaan olennolle, joka on lähes sataprosenttisesti täydellinen, mutta joka ei ole täysin voittanut halua hallita.


        Tällaiselle sielulle annetaan mahdollisuus toimia Luojana ja valvoa maailmankaikkeuden aineellisten ilmentymien järjestystä.

        Koska Brahma (joka on puolijumala) on aineellinen olento, vaikkakin hyvin kehittynyt, hänkin jättää kehonsa (kuolee) elämänsä lopussa. Brahman keho koostuu kokonaan intellektistä. Kun Brahma jättää kehonsa 311 biljoonan vuoden kuluttua, kaikki olemassaolo tässä tietyssä universumissa tuhoutuu. Toisin sanoen neljän miljardin vuoden välein kaikki planeettajärjestelmät, myös korkeammat taivaalliset planeetat, tuhoutuvat.

        Näiden 4 miljardin vuoden jaksojen sisällä on 14 erillistä ajallista tuhoutumissykliä. Jokaisen syklin aikana tapahtuu järjestäytynyttä ja järjestelmällistä luomista, ylläpitoa ja tuhoamista. Maailmanlaajuisia mullistuksia tapahtuu muun muassa myös joka kahden vuosituhannen välein.

        Jotkut korkeampien planeettojen olennot voivat tunkeutua tähän maailmaan ja järjestää atomit ja molekyylit uudelleen niin, että ne näkyvät tietyssä muodossa. Joillakin näistä olennoista on kyky siirtyä toisille planeetoille tai universumeihin ja hakea välittömästi esineitä muista maailmoista. Korkeampien planeettojen asukkailla on kaikki nämä kyvyt. Heille se on normi, normaali kyky muuntaa energioita. Jotkut tämän maailman ihmiset pystyvät myös esimerkiksi palauttamaan kehostaan lähteneen sielun. Tätä kutsutaan usein kuolleista heräämiseksi, ja Hesekiel, Elia ja Jeesus tekivät sen. Kaikilla puolijumalilla on tämä kyky.

        ____
        Manut ovat ihmiskunnan esi-isät.

        (tästä sanasta tulee esimerkiksi englanniksi: "man" jne.).

        Manu Samhita on lakien säännöstö, jonka mukaan sivistyneiden ihmisten tulisi rakentaa elämänsä; se on ihmiskunnan esi-isän Manun laatima pyhä kirjoitus.

        Vaivasvata Manu on yksi ihmiskunnan esi-isistä, seitsemäs Manu, jonka aikakaudella me elämme nyt.

        Kukin Manu hallitsee tietyn ajanjakson, jota kutsutaan manvantaraksi. 14 manvantaraa muodostavat yhden kalpan eli yhden päivän universumimme luojan Brahman elämässä.

        Aika virtaa eri tavoin eri planeettajärjestelmissä. Mitä korkeammalla planeetalla ollaan, sitä hitaammin aika kuluu.

        _______

        Vanhan testamentin alussa ihmisten elinikä oli lähes 1000 vuotta, koska Raamattu alkaa kahden aikakauden risteyksessä: Dvapara Yugan lopusta ja Kali Yugan alusta. Ja Veda-tekstien mukan ihmisen elinikä oli Dvapara-Yugan aikakaudella keskimäärin tuhat vuotta. Tässä tapauksessa on yhtäläisyyttä Raamatun kanssa, siis elinajan suhteen. Mutta se ei koko ihmiskunnan alku, vaan tämän Kali-aikakauden alku.

        Brahmapuri eli Brahman kaupunki. Tämä Brahman kaupunki on hyvin samankaltainen kuvauksissaan, Srimad Bhagavatamin yhdeksännessä laulussa on kuvaus siitä, HYVIN SAMANKALTAINEN, KUIN MITÄ KUVATAAN RAAMATUN VIIMEISESSÄ LUVUSSA, JOHANNEKSEN ILMESTYKSESSÄ, JUMALAN KAUPUNKINA.
        Hyvin samankaltaisia kuvauksia, joten päätelmä on, että on todennäköistä, että se, mitä kristityt kutsuvat Jumalaksi? Todennäköisesti tässä tarkoitetaan Brahmaa, eli tämän aineellisen maailman luojaa, eikä niinkään tuota Korkeinta. Käsitteenä on siis, että ehkä tähän Jumalaan, Luojaan, viitataan.
        Tämän aineellisen maailman korkeinta sfääriä, sanotaanko, näitä korkeampia mandaloita tai pyramidin korkeimpia renkaita, kutsutaan korkeammiksi maailmoiksi tai Hyvyyden maailmaksi, sitten tulee Keskimmäinen maailma, keskimmäiset mandalat ja alemmat mandalat.


        Maailmankaikkeutemme luoja on Brahma. Kristityt palvovat häntä ylimpänä Jumalana. Mutta jokaisella universumilla on oma Brahmansa. Brahma ei ole nimi, vaan ammattinimike. Brahma on puolijumala, luojajumala. Mutta hän ei ole Korkein Jumala.


    • Anonyymi

      Näistä viisauksista lähtenee uusi aikakausi. Tuhat vuotinen rauha. 💩

    • Anonyymi

      Lääkäri sanoi, että minulla on elinaikaa noin 15 vuotta. Olen nyt 44 vuotias, joten ei valittamista. Pitkään olen saanut elää ja loppuun mennään sairauden kera, johon ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Ainut epävarma asia on, millä vauhdilla sairaus etenee?

      • Anonyymi

        Erikoista, että joku sairaus niin kauan etenee.


      • Anonyymi

        Käytä tämä aika viisaasti. Keskity henkisyyteen. Sinulle jo monelle muullekkin jopa sairastuminen voi olla siunaus. Olet hyvällä tiellä. Rakkautta ja voimaa sinulle💗💩


      • Anonyymi

        Niin, ja siis kuolemaa en pelkää. Mitä pelättävää siinä olisi? Kuolema on kuin illalla nukahtaminen, paitsi ettet herää enää koskaan. Kuolema on maailma rauhallisin ja luonnollisin asia. Ainut mikä kuolemassa harmittaa on se, ettei saa fiilisteltyä viimeisiä hetkiään, kun on kuollut. Elossa oleva saa muisteltua niitä hetkiä, jolloin pääsee lähelle kuolemaa muistuttavaa tilaa, mutta herää vielä ja saa fiilisteltyä.

        Omassa elämässäni rajakokemusten kohokohdat ovat sairaalassa tehdyt nukutukset ja tietysti niistä heräämiset. Siinä on jotain äärimmäisen kaunista ja vahvaa läsnä, kun tietää, että pian pyyhkäistään taju kankaalle ja filmi pysähtyy.

        Viimeksi kesällä 2023 Meilahdessa nukutuslääkäri näytti osaamistaan. Se tunne on vahva, kun sinulta kysytään, onko viimeisiä sanoja ennen nukutusta? Onko asento hyvä? Nyökkäät, että antaa mennä vaan. Makaat siinä asennussa, johon sairaanhoitajat ovat sinut ohjanneet ja raajasi siirrelleet. Olet suu auki, kalikka suuhun sidottuna. Kanyyli tiukasti kädessäsi ja nukutuslääkäri tuuttaa rentouttavan esilääkityksen suoraan suoneen. Pyörit puoliksi unen ja valveen rajoilla. Pinnistellen seuraat ympärilläsi hääriviä ihmisiä. Operaatiohuoneen seinällä klo on 08:58 vai onko se 09:02. Näenkö peilkuvan kellosta vai johtuuko se makaaavasta asennostani, etten enää erota, onko minuuttiviisari vähän yli vai vajaa? Onko sillä oikeastaan mitään väliä? Erikoissairaanhoitajat lukevat listaa läpi operaation merkityksellisistä kohdista ja nukutuslääkäri toivottaa hyvää yötä.

        Se tunne, kun tiedät, että nyt mennään eikä ole mitään tehtävissä. Se tunne, kun silmät pyörivät pari kertaa päässäsi ja huone ympärillä kieppuu. Viimeinen ajatus: "Nyt mennään" ja sitten vetää mustaksi. Viimeiset kaksi sekuntia, joista on muistikuvat, ovat ne parhaat sekunnit.

        Seuraava muistikuva on heräämöstä. Kohotat heti päätäsi ja etsit katseella kelloa: se on 09:50. Olipa nopea operaatio. Meni ilmeisesti hyvin. Sitten vaan rauhallisesti hengitellen, jotta saat heräämöstä maksimipisteet. Elävien kirjoihin on mukava palata, joskaan kuolemakaan ei pahalta tunnu, jos se käy yhtä miellyttävästi kuin sairaalassa nukutukseen vaipuminen. Se on äärimmäisen kaunis ja herkkä, mutta silti vahva hetki. Ei pelkästään nukutuksen takia, vaan myös siksi, ettet ennen nukutusta tiedä vielä onnistuuko operaatio? Jos jotain menee pieleen, missä olotilassa heräät ja koska? Mitä jo operaatio menee pahasti metsään ja jotain tapahtuu? Mitä, jos et sittenkään koskaan enää herää?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käytä tämä aika viisaasti. Keskity henkisyyteen. Sinulle jo monelle muullekkin jopa sairastuminen voi olla siunaus. Olet hyvällä tiellä. Rakkautta ja voimaa sinulle💗💩

        Ystäväni, minä en kirjoittanut tätä viestiä: "Lääkäri sanoi, että minulla on elinaikaa noin 15 vuotta".
        Se oli joku muu. Ja minä en koskaan edes puhuisi sellaisia asioita netissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, ja siis kuolemaa en pelkää. Mitä pelättävää siinä olisi? Kuolema on kuin illalla nukahtaminen, paitsi ettet herää enää koskaan. Kuolema on maailma rauhallisin ja luonnollisin asia. Ainut mikä kuolemassa harmittaa on se, ettei saa fiilisteltyä viimeisiä hetkiään, kun on kuollut. Elossa oleva saa muisteltua niitä hetkiä, jolloin pääsee lähelle kuolemaa muistuttavaa tilaa, mutta herää vielä ja saa fiilisteltyä.

        Omassa elämässäni rajakokemusten kohokohdat ovat sairaalassa tehdyt nukutukset ja tietysti niistä heräämiset. Siinä on jotain äärimmäisen kaunista ja vahvaa läsnä, kun tietää, että pian pyyhkäistään taju kankaalle ja filmi pysähtyy.

        Viimeksi kesällä 2023 Meilahdessa nukutuslääkäri näytti osaamistaan. Se tunne on vahva, kun sinulta kysytään, onko viimeisiä sanoja ennen nukutusta? Onko asento hyvä? Nyökkäät, että antaa mennä vaan. Makaat siinä asennussa, johon sairaanhoitajat ovat sinut ohjanneet ja raajasi siirrelleet. Olet suu auki, kalikka suuhun sidottuna. Kanyyli tiukasti kädessäsi ja nukutuslääkäri tuuttaa rentouttavan esilääkityksen suoraan suoneen. Pyörit puoliksi unen ja valveen rajoilla. Pinnistellen seuraat ympärilläsi hääriviä ihmisiä. Operaatiohuoneen seinällä klo on 08:58 vai onko se 09:02. Näenkö peilkuvan kellosta vai johtuuko se makaaavasta asennostani, etten enää erota, onko minuuttiviisari vähän yli vai vajaa? Onko sillä oikeastaan mitään väliä? Erikoissairaanhoitajat lukevat listaa läpi operaation merkityksellisistä kohdista ja nukutuslääkäri toivottaa hyvää yötä.

        Se tunne, kun tiedät, että nyt mennään eikä ole mitään tehtävissä. Se tunne, kun silmät pyörivät pari kertaa päässäsi ja huone ympärillä kieppuu. Viimeinen ajatus: "Nyt mennään" ja sitten vetää mustaksi. Viimeiset kaksi sekuntia, joista on muistikuvat, ovat ne parhaat sekunnit.

        Seuraava muistikuva on heräämöstä. Kohotat heti päätäsi ja etsit katseella kelloa: se on 09:50. Olipa nopea operaatio. Meni ilmeisesti hyvin. Sitten vaan rauhallisesti hengitellen, jotta saat heräämöstä maksimipisteet. Elävien kirjoihin on mukava palata, joskaan kuolemakaan ei pahalta tunnu, jos se käy yhtä miellyttävästi kuin sairaalassa nukutukseen vaipuminen. Se on äärimmäisen kaunis ja herkkä, mutta silti vahva hetki. Ei pelkästään nukutuksen takia, vaan myös siksi, ettet ennen nukutusta tiedä vielä onnistuuko operaatio? Jos jotain menee pieleen, missä olotilassa heräät ja koska? Mitä jo operaatio menee pahasti metsään ja jotain tapahtuu? Mitä, jos et sittenkään koskaan enää herää?

        Kauniisti kirjoitit. Noin se on. Elämä jatkuu aina muodossa tai toisessa. Ihminen on energiaa,ja energia on ehtymätöntä. Kaikesta voi nauttia. Jopa kuolemasta,kun se tulee ajallaan ja tarkoituksenmukaisesti. Nauti kokemuksistasi. Vilpittömästi,t.kakkis.💩


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kauniisti kirjoitit. Noin se on. Elämä jatkuu aina muodossa tai toisessa. Ihminen on energiaa,ja energia on ehtymätöntä. Kaikesta voi nauttia. Jopa kuolemasta,kun se tulee ajallaan ja tarkoituksenmukaisesti. Nauti kokemuksistasi. Vilpittömästi,t.kakkis.💩

        Tässä on ongelmana anonyymisyys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Erikoista, että joku sairaus niin kauan etenee.

        Joo, primaarinen sklerosoiva kolangiittti (PSC) etenee tosi hitaasti. Parantavaa lääkehoitoa ei ole. Sairaus johtaa maksan sisäisten ja ulkoisten sappiteiden ahtaumiin ja pitkälle edetessään estää sappinesteen virtauksen ja johtaa maksakirroosiin. Jokainen tietää mitä tapahtuu, kun tulee maksakirroosi. Tässä tapauksessa se ei liity alkoholin käyttöön, vaan tähän krooniseen sairauteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo, primaarinen sklerosoiva kolangiittti (PSC) etenee tosi hitaasti. Parantavaa lääkehoitoa ei ole. Sairaus johtaa maksan sisäisten ja ulkoisten sappiteiden ahtaumiin ja pitkälle edetessään estää sappinesteen virtauksen ja johtaa maksakirroosiin. Jokainen tietää mitä tapahtuu, kun tulee maksakirroosi. Tässä tapauksessa se ei liity alkoholin käyttöön, vaan tähän krooniseen sairauteen.

        Lisäksi PSC-sairauteen liittyy noin 1000 kertainen riski saada syöpä sappiteihin tai maksaan, mutta kuten sanoin lääkärille, tällä mennään ja katsotaan, mihin se riittää.


    • Anonyymi

      Kunnioitan kaikenlaisia näkemyksiä.

      KUKAAN ei kuitenkan varmasti tiedä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu.

      Oma arvakseni on, ettei luultavasti sen jälkeen ole yhtään mitään. Kun ruumis kuolee, kuolee kaikki muukin. Mutta eihän sitä koskaan tiedä.

      T: ap

      • Anonyymi

        Viime hetkillä yleensä sen hokaa,ns. Kuolemaisillaan. Uskoi mihin uskoi tai oli uskomatta. Jokatapauksessa sinusta pidetään hyvää huolta,ja olet tervetullut tuonpuoleiseen,kun ja jos aika on. Käyttäkää tämä aika maanpäällä viisaasti ja rakkaudellisesti💕💩


      • Anonyymi

        Minulla on vahvoja kokemuksia, ettei sielu kuole ruumiin mukana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on vahvoja kokemuksia, ettei sielu kuole ruumiin mukana.

        Wienissä syntymästään asti sokea nainen koki kliinisen kuoleman leikkauksen aikana, minkä jälkeen hän kuvaili kirurgien muotokuvia yllättävän tarkasti. Hänen mukaansa hän (sielu ohuessa ruumiinkuoressa) nousi fyysisestä ruumiista ja sai välittömästi oivalluksen. Kun sielu oli palannut lihaan, keho alkoi jälleen osoittaa elonmerkkejä, mutta näkyjä ei enää ollut, ja jäljelle jäi vain muisto siitä, mitä hän oli nähnyt. Tämä osoittaa, että alkuperäiset tunteet tulevat sielusta ja ilmenevät ulkoisten aistielinten kautta, jotka ovat pelkkiä mekaanisia laitteita, jotka eivät toimi ilman sielun elämänvoimaa. Tämän naisen silmähermot olivat surkastuneet syntymästä lähtien, ja siksi sielu ei voinut nähdä mitään ruumiin läpi, mutta kun hän tuli ulos ruumiista, sielun luonnollinen näkökyky ilmeni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Wienissä syntymästään asti sokea nainen koki kliinisen kuoleman leikkauksen aikana, minkä jälkeen hän kuvaili kirurgien muotokuvia yllättävän tarkasti. Hänen mukaansa hän (sielu ohuessa ruumiinkuoressa) nousi fyysisestä ruumiista ja sai välittömästi oivalluksen. Kun sielu oli palannut lihaan, keho alkoi jälleen osoittaa elonmerkkejä, mutta näkyjä ei enää ollut, ja jäljelle jäi vain muisto siitä, mitä hän oli nähnyt. Tämä osoittaa, että alkuperäiset tunteet tulevat sielusta ja ilmenevät ulkoisten aistielinten kautta, jotka ovat pelkkiä mekaanisia laitteita, jotka eivät toimi ilman sielun elämänvoimaa. Tämän naisen silmähermot olivat surkastuneet syntymästä lähtien, ja siksi sielu ei voinut nähdä mitään ruumiin läpi, mutta kun hän tuli ulos ruumiista, sielun luonnollinen näkökyky ilmeni.

        Reinkarnaatiosta on paljon mielenkiintoisia todisteita, jotka virallinen tiede jättää huomiotta. Esimerkiksi hypnoottisella regressiolla menneeseen inkarnaatioon, jolloin menneeseen kehoon... liittyvä muisti aktivoituu. Näissä tiloissa ihmiset muistavat aiemmat nimensä ja muita yksityiskohtia. Tiedetään tapauksia, joissa he itse lasten ruumiissa muistavat ja löytävät yhä elossa olevat, mutta jo vanhat lapsensa menneistä inkarnaatioista jne. Mielenkiintoinen on myös ksenoglossia-ilmiö, jota ei voida selittää muuten kuin jälleensyntymisellä. Ksenoglossia on kyky puhua hypnoottisen regression tilassa kielellä, jota ihminen ei osaa tässä elämässä. Eräässä tällaisessa kokemuksessa Yhdysvalloissa eräs nainen puhui vanhaa ruotsin murretta, vaikka hänellä ei ollut mitään yhteyttä Ruotsiin tässä elämässä. Selitys on yksinkertainen: tämä henkilö oli asunut edellisessä elämässään ruotsalaisessa maakunnassa, ja kieli on säilynyt muistin syvissä kerroksissa hienojakoisessa kehossa, joka pysyy sielun päällä kuin kotelo - karman, halujen ja muistojen varasto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viime hetkillä yleensä sen hokaa,ns. Kuolemaisillaan. Uskoi mihin uskoi tai oli uskomatta. Jokatapauksessa sinusta pidetään hyvää huolta,ja olet tervetullut tuonpuoleiseen,kun ja jos aika on. Käyttäkää tämä aika maanpäällä viisaasti ja rakkaudellisesti💕💩

        Ihanasti sanottu. ❤️


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Reinkarnaatiosta on paljon mielenkiintoisia todisteita, jotka virallinen tiede jättää huomiotta. Esimerkiksi hypnoottisella regressiolla menneeseen inkarnaatioon, jolloin menneeseen kehoon... liittyvä muisti aktivoituu. Näissä tiloissa ihmiset muistavat aiemmat nimensä ja muita yksityiskohtia. Tiedetään tapauksia, joissa he itse lasten ruumiissa muistavat ja löytävät yhä elossa olevat, mutta jo vanhat lapsensa menneistä inkarnaatioista jne. Mielenkiintoinen on myös ksenoglossia-ilmiö, jota ei voida selittää muuten kuin jälleensyntymisellä. Ksenoglossia on kyky puhua hypnoottisen regression tilassa kielellä, jota ihminen ei osaa tässä elämässä. Eräässä tällaisessa kokemuksessa Yhdysvalloissa eräs nainen puhui vanhaa ruotsin murretta, vaikka hänellä ei ollut mitään yhteyttä Ruotsiin tässä elämässä. Selitys on yksinkertainen: tämä henkilö oli asunut edellisessä elämässään ruotsalaisessa maakunnassa, ja kieli on säilynyt muistin syvissä kerroksissa hienojakoisessa kehossa, joka pysyy sielun päällä kuin kotelo - karman, halujen ja muistojen varasto.

        Olen opiskellut useampaa kieltä. Kaikista niistä opin ranskaa kaikkein helpoiten, vaikka se juuri oli kielistäni vaikeimmasta päästä. Kaikki sanat jäivät mieleen suunnilleen kertalukemalta ja opettajien kertomukset Ranskasta ja ranskalaisista tuntuivat kodikkailta. Esimerkiksi saksan sanoihin sain käyttää huomattavasti enemmän aikaa. Ihmettelin tuota. Sitten kerran osallistuin johonkin huuhaana pitämääni astrologiatutkimukseen, jossa etsittiin edellisiä elämiäni. Tulokseksi sain, että minulla on useita elämiä ollut, viimeisin Etelä-Ranskassa. Olin kuulemma ollut itseäni huomattavasti vanhemman miehen puolisona, mies oli taitelija, ei nimekäs, mutta perheensä elätti. Niin, miksikäs ei. Se selitti ranskan kielen oppimisen helppouden, samoin oman taiteellisuuteni ja vankan kiinnostukseni taiteen historiaan. Kuten myös tunteeseen, etten halua vanhempaa miestä. Jossain kerroksissa ja mielen sopukoissa on dataa menneestä, ei sitä enää tällä kertaa kiitos.


    • Anonyymi

      Äitini kertoi viimeisimmässä synnytyksessä kokeneen samaa. Näki kun hoitajat hääri ympärillä mutta itse killui katossa pienessä langassa kehoonsa. Jos se lanka olisi katkennut ei olisi kehoonsa palannut. Arvostakaa elämää. Arvostakaa ja rakastakaa jokaista ihmistä, eläintä,puuta ja ilmaa jota hengitämme. Jos näin teemme kuolemassa ei todellakaan ole mitään pelättävää💩

      • Anonyymi

        Ystäväni, olen ymmärtänyt, että se on hopealanka, mutta eräällä luennolla kuulin, että se on kultalanka, jos muistan oikein. Joten ei ole varmaa tietoa asiasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ystäväni, olen ymmärtänyt, että se on hopealanka, mutta eräällä luennolla kuulin, että se on kultalanka, jos muistan oikein. Joten ei ole varmaa tietoa asiasta.

        On ymmärrettävä, että tässä maailmassa elävällä olennolla, olipa hän missä tahansa, mitä tahansa hän tekeekin, on aina hyvin syvä sisäinen henkinen luonto. Jopa hämärässä tai tiedostamattomassa tilassa tämä luonto kutsuu elävää olentoa. Mutta se ei tiedä, miten se voi tehdä niin, se on kietoutunut tietämättömyyteen, väärän todellisuuskäsityksen "köysien" sitomana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On ymmärrettävä, että tässä maailmassa elävällä olennolla, olipa hän missä tahansa, mitä tahansa hän tekeekin, on aina hyvin syvä sisäinen henkinen luonto. Jopa hämärässä tai tiedostamattomassa tilassa tämä luonto kutsuu elävää olentoa. Mutta se ei tiedä, miten se voi tehdä niin, se on kietoutunut tietämättömyyteen, väärän todellisuuskäsityksen "köysien" sitomana.

        Tässä maailmassa on vapauden ja itsenäisyyden ajatuksia. Todellista vapautta ja todellista riippumattomuutta ei kuitenkaan voida saavuttaa tässä maailmassa. Olemme niin monin tavoin rajoittuneita tässä maailmassa emmekä voi, emme voi heittää näitä kahleita pois ja tulla aidosti riippumattomiksi.

        Kärsimys, jota ihmiset kohtaavat tässä maailmassa, on väistämätöntä. Kaikenlaisia julistuksia voidaan kirjoittaa, mutta emme voi vastustaa ajan kulkua ja sitä, mitä aika tuo mukanaan.

        Sanotaan: "Tämä maailma on paha paikka, kauhea paikka, se on surullinen paikka, mutta en halua kuolla".

        Niin asiat ovat tässä maailmassa - joka aamu aurinko nousee, joka ilta se laskee ja elinajanodotukseni lyhenee. Ja jokainen päivä (kun aurinko laskee!) on miinus yksi päivä eliniästäni. Todellinen vapaus ja todellinen riippumattomuus, jota jokainen meistä tarvitsee, on vapautta näistä tekijöistä. Kaikki muu vapaus on väliaikaista, ohimenevää ja hyödytöntä.

        Saatan viettää elämäni taistellen tietyn ihmisryhmän oikeuksien puolesta, mutta kuollessani saatan seuraavassa syntymässä kuulua samaan ihmisryhmään, joka aiemmin, menneessä tilanteessa, toimi hyökkääjänä.

        Länsimaissa useimmilla ihmisillä on hyvin epämääräinen käsitys sielun jälleensyntymisestä. Useimmille se on eräänlainen satu. On kuitenkin olemassa tietoa, tietoa sen luonteesta, sielun jälleensyntymisprosessista. Tämä tieto on käytännöllistä, koska se koskee meitä. Se on tietoa, joka paljastaa elämän asteittaisuuden.

        Ensimmäinen asia, joka meidän on oivallettava tai ymmärrettävä, on: Kuka minä olen?" Vain jos tiedämme vastauksen tähän kysymykseen, jos tiedämme, keitä olemme, voimme puhua jonkinlaisen vapauden saavuttamisesta.

        Elämme aikana, jolloin useimmat ihmiset ajattelevat, että on melkein typerää kysyä tällaista kysymystä, kysymystä "Kuka minä olen?", "Miten pääsen eroon kärsimyksestä, jota joudun kohtaamaan tässä maailmassa?". Nämä ovat kuitenkin ihmiselämän kiireellisimpiä kysymyksiä.

        Jos ymmärrämme, ettemme ole tämä fyysinen keho, vaan sielu, jolla on väliaikainen fyysinen keho, voimme alkaa siirtyä eteenpäin. Minä olen sielu, ikuinen, kuolematon tietoisuushiukkanen. Sielu=energia=tietoisuus=elävä olento.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä maailmassa on vapauden ja itsenäisyyden ajatuksia. Todellista vapautta ja todellista riippumattomuutta ei kuitenkaan voida saavuttaa tässä maailmassa. Olemme niin monin tavoin rajoittuneita tässä maailmassa emmekä voi, emme voi heittää näitä kahleita pois ja tulla aidosti riippumattomiksi.

        Kärsimys, jota ihmiset kohtaavat tässä maailmassa, on väistämätöntä. Kaikenlaisia julistuksia voidaan kirjoittaa, mutta emme voi vastustaa ajan kulkua ja sitä, mitä aika tuo mukanaan.

        Sanotaan: "Tämä maailma on paha paikka, kauhea paikka, se on surullinen paikka, mutta en halua kuolla".

        Niin asiat ovat tässä maailmassa - joka aamu aurinko nousee, joka ilta se laskee ja elinajanodotukseni lyhenee. Ja jokainen päivä (kun aurinko laskee!) on miinus yksi päivä eliniästäni. Todellinen vapaus ja todellinen riippumattomuus, jota jokainen meistä tarvitsee, on vapautta näistä tekijöistä. Kaikki muu vapaus on väliaikaista, ohimenevää ja hyödytöntä.

        Saatan viettää elämäni taistellen tietyn ihmisryhmän oikeuksien puolesta, mutta kuollessani saatan seuraavassa syntymässä kuulua samaan ihmisryhmään, joka aiemmin, menneessä tilanteessa, toimi hyökkääjänä.

        Länsimaissa useimmilla ihmisillä on hyvin epämääräinen käsitys sielun jälleensyntymisestä. Useimmille se on eräänlainen satu. On kuitenkin olemassa tietoa, tietoa sen luonteesta, sielun jälleensyntymisprosessista. Tämä tieto on käytännöllistä, koska se koskee meitä. Se on tietoa, joka paljastaa elämän asteittaisuuden.

        Ensimmäinen asia, joka meidän on oivallettava tai ymmärrettävä, on: Kuka minä olen?" Vain jos tiedämme vastauksen tähän kysymykseen, jos tiedämme, keitä olemme, voimme puhua jonkinlaisen vapauden saavuttamisesta.

        Elämme aikana, jolloin useimmat ihmiset ajattelevat, että on melkein typerää kysyä tällaista kysymystä, kysymystä "Kuka minä olen?", "Miten pääsen eroon kärsimyksestä, jota joudun kohtaamaan tässä maailmassa?". Nämä ovat kuitenkin ihmiselämän kiireellisimpiä kysymyksiä.

        Jos ymmärrämme, ettemme ole tämä fyysinen keho, vaan sielu, jolla on väliaikainen fyysinen keho, voimme alkaa siirtyä eteenpäin. Minä olen sielu, ikuinen, kuolematon tietoisuushiukkanen. Sielu=energia=tietoisuus=elävä olento.

        " Mihin haluatte tulla haudatuksi?"
        En halua tulla haudatuksi lainkaan, haluan tulla tuhkatuksi. Toisaalta kukaan ei voi haudata minua, koska haudata voi vain ruumiini, joka en ole minä.
        Kun ruumiini kuolee, minä en kuole, koska en ole tämä ruumis. Kehoni ei ole sama kuin minä. Minä olen tietoisuus, minä olen sielu kehossani. Sieluni elävöitti ruumiini, koska sielu on myös energiaa. Kehoni on annettu minulle sen tuloksena, miten elin edellisessä elämässä. Kun minusta aika jättää, seuraava ruumis annetaan minulle: miten olen elänyt tämän elämäni, mikä on tietoisuuteni taso kuolinhetkellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Mihin haluatte tulla haudatuksi?"
        En halua tulla haudatuksi lainkaan, haluan tulla tuhkatuksi. Toisaalta kukaan ei voi haudata minua, koska haudata voi vain ruumiini, joka en ole minä.
        Kun ruumiini kuolee, minä en kuole, koska en ole tämä ruumis. Kehoni ei ole sama kuin minä. Minä olen tietoisuus, minä olen sielu kehossani. Sieluni elävöitti ruumiini, koska sielu on myös energiaa. Kehoni on annettu minulle sen tuloksena, miten elin edellisessä elämässä. Kun minusta aika jättää, seuraava ruumis annetaan minulle: miten olen elänyt tämän elämäni, mikä on tietoisuuteni taso kuolinhetkellä.

        "Pelkäättekö kuolemaa?"
        En. `
        Vaikka kyllä, kuolemaa tapahtumana, joka voi olla tuskallinen.
        Eikö meidän pitäisi pelätä enemmän elämää?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On ymmärrettävä, että tässä maailmassa elävällä olennolla, olipa hän missä tahansa, mitä tahansa hän tekeekin, on aina hyvin syvä sisäinen henkinen luonto. Jopa hämärässä tai tiedostamattomassa tilassa tämä luonto kutsuu elävää olentoa. Mutta se ei tiedä, miten se voi tehdä niin, se on kietoutunut tietämättömyyteen, väärän todellisuuskäsityksen "köysien" sitomana.

        "Mitä sanoisitte löhdutukseksi kuolemaa pelkäävälle? "
        Kuolemaa, sellaisena kuin me länsimaissa sen ymmärrämme, ei ole olemassa. Kun sielu on poistunut fyysisestä kehosta, se heti huomaa elävänsä.
        Joskus hän ei edes tajua heti, että hän on kuollut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mitä sanoisitte löhdutukseksi kuolemaa pelkäävälle? "
        Kuolemaa, sellaisena kuin me länsimaissa sen ymmärrämme, ei ole olemassa. Kun sielu on poistunut fyysisestä kehosta, se heti huomaa elävänsä.
        Joskus hän ei edes tajua heti, että hän on kuollut.

        Kaikki muistomme tallentuvat mieleemme. Mieli on järjestelmä, joka analysoi aisteistamme saatua tietoa. Kuoleman hetkellä, kun tämän elämän prarabdha-karma on jo käytetty loppuun, mieli lakkaa vastaanottamasta tietoa tämän kehon aisteista. Mielen ja aistien välisen yhteyden katkeamista kutsutaan kehon kuolemaksi.
        Kuvittele, että sinä, joka olet sukellusveneessä, et yhtäkkiä pysty enää ohjaamaan sitä - se ei ota vastaan käskyjäsi. Moottori pysähtyy, peräsin ei tottele, teillä ei ole yhteyttä ulkomaailman kohteisiin. Sukellusveneen ohjausmekanismin katkaiseminen merkitsee sukellusveneen kuolemaa. Ja aineelliset aistimme yhdistävät sielumme aineelliseen maailmaan, ja jos tämä yhteys katkeaa, se tarkoittaa, että aineellista maailmaa ei enää ole olemassa meille.
        Juuri näin tapahtuu kuoleman hetkellä. Kehon siteet katkeavat ja sielu menettää kosketuksensa tämän maailman nautintoihin. Mutta se kaipaa voimakkaasti näitä nautintoja, ja niinpä se saa uuden ruumiin, ja uuden inkarnaation aikana uudet tunteet yhdistyvät vanhaan hienojakoiseen ruumiiseen, ja sielu saa tilaisuuden kokea aistillisia nautintoja uudelleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki muistomme tallentuvat mieleemme. Mieli on järjestelmä, joka analysoi aisteistamme saatua tietoa. Kuoleman hetkellä, kun tämän elämän prarabdha-karma on jo käytetty loppuun, mieli lakkaa vastaanottamasta tietoa tämän kehon aisteista. Mielen ja aistien välisen yhteyden katkeamista kutsutaan kehon kuolemaksi.
        Kuvittele, että sinä, joka olet sukellusveneessä, et yhtäkkiä pysty enää ohjaamaan sitä - se ei ota vastaan käskyjäsi. Moottori pysähtyy, peräsin ei tottele, teillä ei ole yhteyttä ulkomaailman kohteisiin. Sukellusveneen ohjausmekanismin katkaiseminen merkitsee sukellusveneen kuolemaa. Ja aineelliset aistimme yhdistävät sielumme aineelliseen maailmaan, ja jos tämä yhteys katkeaa, se tarkoittaa, että aineellista maailmaa ei enää ole olemassa meille.
        Juuri näin tapahtuu kuoleman hetkellä. Kehon siteet katkeavat ja sielu menettää kosketuksensa tämän maailman nautintoihin. Mutta se kaipaa voimakkaasti näitä nautintoja, ja niinpä se saa uuden ruumiin, ja uuden inkarnaation aikana uudet tunteet yhdistyvät vanhaan hienojakoiseen ruumiiseen, ja sielu saa tilaisuuden kokea aistillisia nautintoja uudelleen.

        Kuoleman hetki on yksinkertaisesti yhteyden katoaminen aineelliseen kehoon. Mutta koska ihmisellä, joka on kuolematon sielu, on halu jatkaa viihtymistä aineellisessa maailmassa, jossa kukaan ei valitettavasti ole turvassa sairauksilta ja vanhuudelta, hän palaa yhä uudelleen ja uudelleen samaan paikkaan.
        Niinpä menemme elämästä toiseen aineellisten halujemme kanssa, ja meille annetaan uusi keho ja uudistetut aistit, ja opimme hallitsemaan niitä uudestaan.
        Se on kuin meidät siirrettäisiin sukellusveneestä lentokoneeseen. Ja sukellusvenemiehen olisi opittava lentäjän taidot. Näin opimme lapsena istumaan, kävelemään, puhumaan jne. Ja sielu joutuu niin uusien tunteiden virran vangiksi, että se unohtaa täysin menneisyytensä, ja tiedot menneisyydestä ovat ikään kuin arkistoituna lukuisten tiedostojen joukkoon alitajuntaamme. Nyt elämme täysin lentäjän tunteiden ja tuntemusten mukaan ja unohdamme, että olimme ennen sukellusvenemies. Joskus näemme epäilyttäviä unia edellisistä elämistä.




        Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuoleman hetki on yksinkertaisesti yhteyden katoaminen aineelliseen kehoon. Mutta koska ihmisellä, joka on kuolematon sielu, on halu jatkaa viihtymistä aineellisessa maailmassa, jossa kukaan ei valitettavasti ole turvassa sairauksilta ja vanhuudelta, hän palaa yhä uudelleen ja uudelleen samaan paikkaan.
        Niinpä menemme elämästä toiseen aineellisten halujemme kanssa, ja meille annetaan uusi keho ja uudistetut aistit, ja opimme hallitsemaan niitä uudestaan.
        Se on kuin meidät siirrettäisiin sukellusveneestä lentokoneeseen. Ja sukellusvenemiehen olisi opittava lentäjän taidot. Näin opimme lapsena istumaan, kävelemään, puhumaan jne. Ja sielu joutuu niin uusien tunteiden virran vangiksi, että se unohtaa täysin menneisyytensä, ja tiedot menneisyydestä ovat ikään kuin arkistoituna lukuisten tiedostojen joukkoon alitajuntaamme. Nyt elämme täysin lentäjän tunteiden ja tuntemusten mukaan ja unohdamme, että olimme ennen sukellusvenemies. Joskus näemme epäilyttäviä unia edellisistä elämistä.




        Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.

        Ensimmäinen merkki tästä siirtymästä on halu saada vastaus kysymykseen: "Kuka minä olen?" Vastaus tähän kysymykseen on äärimmäisen tärkeä, koska tietoisuutemme kehitys riippuu siitä, keitä pidämme itseämme tulevaisuudessa. Jos pidämme itseämme kehona, kiinnitymme turmeltuvaan aineeseen, jos pidämme itseämme sieluna, luomme uudelleen katkeamattoman yhteyden Jumalaan. Materialismin mukaan olemme keho ja tietoisuus - mieli, äly - ovat aivojen tuotteita. Mutta voiko kivi synnyttää tietoisuuden, varjo synnyttää valon ja sairaus synnyttää terveyden! Tässä käsityksessä Jumalaa ei ole olemassa ja sielu hylätään. Kaikkivaltias syrjäytetään oikeutetulta jalustaltaan, ja ihminen eläimellisine vaistoineen asetetaan hänen paikalleen ja julistetaan luomakunnan kruunuksi. Hän kehittää tietoisuuttaan omin ponnistuksin, alhaalta ylöspäin, ilman Jumalan osallistumista. Osoittautuu, että ulkoinen muoto synnyttää sisäisen tietoisuuden. Ihminen näyttäytyy biologisena olentona ilman henkistä perustaa. Ihmisen tietoisuus kiinnittyy materiaan ja rappeutuu vähitellen. Teistisen käsityksen mukaan olemme sieluja ja Jumalan luontaisia osia. Sielu ei ole kadonnut, vaan sitä vain peittävät erilaiset aineelliset kuoret. Hienojakoiset vääränlaisten käsitysten muodossa todellisuuden luonteesta ja karkeat aineellisen ruumiin muodossa. Ajan kuluessa, vietettyämme äärettömän määrän elämiä maailmankaikkeudessa, olemme unohtaneet todellisen henkisen luontomme.Tiedemiehet yrittävät aina löytää vastauksen siihen, mikä on olemassaolon alkuperä. He etsivät alkuperää, josta kaikki tulee, jonka avulla kaikki säilyy ja jossa kaikki täydentää olemassaolonsa. Tämä "jokin" on kuitenkin tietoisuuden maailma. Tietoisuus on alkuperäinen aine, ja aine kelluu jäävuoren tavoin tietoisuuden valtameren pinnalla. Tämä jäävuori näyttää valtavan suurelta, kun sitä tarkastellaan nykyisestä maallisesta asemastamme käsin, mutta kun sitä tarkastellaan tietoisuuden valtameren näkökulmasta, se näyttää kooltaan pelkältä pölyhiukkaselta.
        Olemassaolon ydin ei ole vain oleminen tai edes tietoisuus siitä, vaan myös onnellisuus. Materialisteille tietoisuuden alue on merkityksetön eikä se ole huomion arvoinen. Heidän mielestään näiden todellisuuksien merkitys on käännetty ylösalaisin, ja näyttää siltä, että niiden määrä, joilla on oikeus onneen, rajoittuu maapallolla vain harvojen valittujen ihmisten kapeaan piiriin. Heidän mielestään nuo onnekkaat ovat tietoisuuden kehityksen tuote valtavasta "lian ja vaahdon valtamerestä" - materiasta, elottomasta olennosta, joka täyttää kosmoksen. Heidän mielestään tietoisuus on aineeseen verrattuna vähäisessä asemassa, ja niiden elävien olentojen määrä, jotka kykenevät kokemaan onnea, on vielä vähäisempi. Syntyy illuusio siitä, että "sat", oleminen, on kaikkein laajin alku ja "anandam", nautinto, on harvojen kohtalo. Tuhansia galakseja tutkivat tiedemiehet yrittävät löytää tietoisuuden läsnäolon ainakin yhdestä galaksista, mutta toimimalla aineellisin menetelmin he eivät voi saavuttaa menestystä. Henkinen ajattelu on suoraan vastakohta materialistiselle näkemykselle asioiden luonteesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ensimmäinen merkki tästä siirtymästä on halu saada vastaus kysymykseen: "Kuka minä olen?" Vastaus tähän kysymykseen on äärimmäisen tärkeä, koska tietoisuutemme kehitys riippuu siitä, keitä pidämme itseämme tulevaisuudessa. Jos pidämme itseämme kehona, kiinnitymme turmeltuvaan aineeseen, jos pidämme itseämme sieluna, luomme uudelleen katkeamattoman yhteyden Jumalaan. Materialismin mukaan olemme keho ja tietoisuus - mieli, äly - ovat aivojen tuotteita. Mutta voiko kivi synnyttää tietoisuuden, varjo synnyttää valon ja sairaus synnyttää terveyden! Tässä käsityksessä Jumalaa ei ole olemassa ja sielu hylätään. Kaikkivaltias syrjäytetään oikeutetulta jalustaltaan, ja ihminen eläimellisine vaistoineen asetetaan hänen paikalleen ja julistetaan luomakunnan kruunuksi. Hän kehittää tietoisuuttaan omin ponnistuksin, alhaalta ylöspäin, ilman Jumalan osallistumista. Osoittautuu, että ulkoinen muoto synnyttää sisäisen tietoisuuden. Ihminen näyttäytyy biologisena olentona ilman henkistä perustaa. Ihmisen tietoisuus kiinnittyy materiaan ja rappeutuu vähitellen. Teistisen käsityksen mukaan olemme sieluja ja Jumalan luontaisia osia. Sielu ei ole kadonnut, vaan sitä vain peittävät erilaiset aineelliset kuoret. Hienojakoiset vääränlaisten käsitysten muodossa todellisuuden luonteesta ja karkeat aineellisen ruumiin muodossa. Ajan kuluessa, vietettyämme äärettömän määrän elämiä maailmankaikkeudessa, olemme unohtaneet todellisen henkisen luontomme.Tiedemiehet yrittävät aina löytää vastauksen siihen, mikä on olemassaolon alkuperä. He etsivät alkuperää, josta kaikki tulee, jonka avulla kaikki säilyy ja jossa kaikki täydentää olemassaolonsa. Tämä "jokin" on kuitenkin tietoisuuden maailma. Tietoisuus on alkuperäinen aine, ja aine kelluu jäävuoren tavoin tietoisuuden valtameren pinnalla. Tämä jäävuori näyttää valtavan suurelta, kun sitä tarkastellaan nykyisestä maallisesta asemastamme käsin, mutta kun sitä tarkastellaan tietoisuuden valtameren näkökulmasta, se näyttää kooltaan pelkältä pölyhiukkaselta.
        Olemassaolon ydin ei ole vain oleminen tai edes tietoisuus siitä, vaan myös onnellisuus. Materialisteille tietoisuuden alue on merkityksetön eikä se ole huomion arvoinen. Heidän mielestään näiden todellisuuksien merkitys on käännetty ylösalaisin, ja näyttää siltä, että niiden määrä, joilla on oikeus onneen, rajoittuu maapallolla vain harvojen valittujen ihmisten kapeaan piiriin. Heidän mielestään nuo onnekkaat ovat tietoisuuden kehityksen tuote valtavasta "lian ja vaahdon valtamerestä" - materiasta, elottomasta olennosta, joka täyttää kosmoksen. Heidän mielestään tietoisuus on aineeseen verrattuna vähäisessä asemassa, ja niiden elävien olentojen määrä, jotka kykenevät kokemaan onnea, on vielä vähäisempi. Syntyy illuusio siitä, että "sat", oleminen, on kaikkein laajin alku ja "anandam", nautinto, on harvojen kohtalo. Tuhansia galakseja tutkivat tiedemiehet yrittävät löytää tietoisuuden läsnäolon ainakin yhdestä galaksista, mutta toimimalla aineellisin menetelmin he eivät voi saavuttaa menestystä. Henkinen ajattelu on suoraan vastakohta materialistiselle näkemykselle asioiden luonteesta.

        Karma, kuten predestinaatio, syntyy vapauden elementistä. Yleisesti ottaen elävän olennon valinta on se, mihin hän käyttää energiaa. Kun olemme sijoittaneet energiaa, vapautemme loppuu, predestinaatio alkaa. Elämässämme on aina sekä vapauden että ennalta määräytymisen elementti. Ennalta määräämisen elementti tulee meille menneisyydestä, vapauden elementti on läsnä tulevaisuuttamme koskevassa suunnitelmassa. Mitä enemmän vääriä valintoja olemme tehneet menneisyydessä, sitä kapeampi on vapauden käytävämme tulevaisuudessa. Teot ovat energiaa. Mihin sijoitamme energiaa, on meistä itsestämme kiinni, meillä on vapaus valita. Useimmiten laukaisemme tämän energian horisontaalisessa syklissä, toisin sanoen otamme sen itsellemme ja sitten tulee vastuu - karma. Elämme liukuhihnalla - yhden karman työstämme pois, toisen ansaitsemme. Karman pois työstäminen ja karmasta eroon pääseminen ovat eri asioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Karma, kuten predestinaatio, syntyy vapauden elementistä. Yleisesti ottaen elävän olennon valinta on se, mihin hän käyttää energiaa. Kun olemme sijoittaneet energiaa, vapautemme loppuu, predestinaatio alkaa. Elämässämme on aina sekä vapauden että ennalta määräytymisen elementti. Ennalta määräämisen elementti tulee meille menneisyydestä, vapauden elementti on läsnä tulevaisuuttamme koskevassa suunnitelmassa. Mitä enemmän vääriä valintoja olemme tehneet menneisyydessä, sitä kapeampi on vapauden käytävämme tulevaisuudessa. Teot ovat energiaa. Mihin sijoitamme energiaa, on meistä itsestämme kiinni, meillä on vapaus valita. Useimmiten laukaisemme tämän energian horisontaalisessa syklissä, toisin sanoen otamme sen itsellemme ja sitten tulee vastuu - karma. Elämme liukuhihnalla - yhden karman työstämme pois, toisen ansaitsemme. Karman pois työstäminen ja karmasta eroon pääseminen ovat eri asioita.

        Nykyinen elämämme yhdistettynä menneiden elämien jäännösreaktioihin määrittää karmamme. Karman laki perustuu periaatteeseen, jonka mukaan jokainen teko synnyttää reaktion, joka vaikuttaa jokaiseen elävään olentoon luomakunnassa. Toisin sanoen tekojemme reaktio tulee ennemmin tai myöhemmin takaisin meihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyinen elämämme yhdistettynä menneiden elämien jäännösreaktioihin määrittää karmamme. Karman laki perustuu periaatteeseen, jonka mukaan jokainen teko synnyttää reaktion, joka vaikuttaa jokaiseen elävään olentoon luomakunnassa. Toisin sanoen tekojemme reaktio tulee ennemmin tai myöhemmin takaisin meihin.

        Seurausten peruuttamattomuus. Jos ihminen tekee teon, hän ei voi enää sanoa "anteeksi, muutin mieleni". Tätä kutsutaan karman peruuttamattomuudeksi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Seurausten peruuttamattomuus. Jos ihminen tekee teon, hän ei voi enää sanoa "anteeksi, muutin mieleni". Tätä kutsutaan karman peruuttamattomuudeksi

        Tässä elämässä tulevat edellisen elämän karman seuraukset ja seuraavassa elämässä tämän elämän karman seuraukset, mutta ei aina.

        Jos joku aiheuttaa kärsimystä muille eläville olennoille, hän kokee samaa kärsimystä seuraavassa elämässään./seuraavissa elämissään. Valtionpäämiehet ja muut sellaiset henkilöt, kuten presidentti jne. ottavat YHDEN KUUDESOSAN (1/6) alamaistensa karmasta itsensä kantaakseen. Eli he saavat 1/6 alamaistensa karmareaktioista itselleen. Siksi kenenkään ei pitäisi kadehtia maan hallitsijoita, sillä heidän tulevaisuutensa tulee olemaan hirvittävä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä elämässä tulevat edellisen elämän karman seuraukset ja seuraavassa elämässä tämän elämän karman seuraukset, mutta ei aina.

        Jos joku aiheuttaa kärsimystä muille eläville olennoille, hän kokee samaa kärsimystä seuraavassa elämässään./seuraavissa elämissään. Valtionpäämiehet ja muut sellaiset henkilöt, kuten presidentti jne. ottavat YHDEN KUUDESOSAN (1/6) alamaistensa karmasta itsensä kantaakseen. Eli he saavat 1/6 alamaistensa karmareaktioista itselleen. Siksi kenenkään ei pitäisi kadehtia maan hallitsijoita, sillä heidän tulevaisuutensa tulee olemaan hirvittävä.

        Kuoleman hetkellä sielu jättää fyysisen kehon yhdessä hienoainekehon (jota joskus kutsutaan astraalirungoksi) kanssa. Heti kun sielu on poistunut ruumiista, alkaa hajoaminen. Tämä johtuu siitä, että sielua, joka elävöitti kehoa energiallaan, ei ole enää kehossa.

        Sielu ei kuitenkaan siirry uuteen kehoon kuolinhetkellä, vaan vasta joidenkin vaiheiden jälkeen, siis myöhemmin. Ja vasta silloin, kun sielu siirtyy uuden äitinsä kohtuun, ja vasta sen jälkeen alkaa hitaasti muodostua pieni uusi fyysinen keho sielun ympärille, joka on hienojakoisen kehon sisällä?
        Sielu on hienojakoisen kehon sisällä. Hienojakoinen keho sisältää vaikutelmia monista edellisistä elämistä, samskaroja, psyyken ilmiöitä jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuoleman hetkellä sielu jättää fyysisen kehon yhdessä hienoainekehon (jota joskus kutsutaan astraalirungoksi) kanssa. Heti kun sielu on poistunut ruumiista, alkaa hajoaminen. Tämä johtuu siitä, että sielua, joka elävöitti kehoa energiallaan, ei ole enää kehossa.

        Sielu ei kuitenkaan siirry uuteen kehoon kuolinhetkellä, vaan vasta joidenkin vaiheiden jälkeen, siis myöhemmin. Ja vasta silloin, kun sielu siirtyy uuden äitinsä kohtuun, ja vasta sen jälkeen alkaa hitaasti muodostua pieni uusi fyysinen keho sielun ympärille, joka on hienojakoisen kehon sisällä?
        Sielu on hienojakoisen kehon sisällä. Hienojakoinen keho sisältää vaikutelmia monista edellisistä elämistä, samskaroja, psyyken ilmiöitä jne.

        ...siis astraalikehon, eikä rungon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuoleman hetkellä sielu jättää fyysisen kehon yhdessä hienoainekehon (jota joskus kutsutaan astraalirungoksi) kanssa. Heti kun sielu on poistunut ruumiista, alkaa hajoaminen. Tämä johtuu siitä, että sielua, joka elävöitti kehoa energiallaan, ei ole enää kehossa.

        Sielu ei kuitenkaan siirry uuteen kehoon kuolinhetkellä, vaan vasta joidenkin vaiheiden jälkeen, siis myöhemmin. Ja vasta silloin, kun sielu siirtyy uuden äitinsä kohtuun, ja vasta sen jälkeen alkaa hitaasti muodostua pieni uusi fyysinen keho sielun ympärille, joka on hienojakoisen kehon sisällä?
        Sielu on hienojakoisen kehon sisällä. Hienojakoinen keho sisältää vaikutelmia monista edellisistä elämistä, samskaroja, psyyken ilmiöitä jne.

        Meihin vaikuttavat vaikutelmat (samskarat) monista elämistä, mutta emme yleensä tiedä, miten tai miksi ne vaikuttavat meihin, koska meillä ei ole muistoja teoista, jotka aiheuttivat nämä vaikutelmat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä elämässä tulevat edellisen elämän karman seuraukset ja seuraavassa elämässä tämän elämän karman seuraukset, mutta ei aina.

        Jos joku aiheuttaa kärsimystä muille eläville olennoille, hän kokee samaa kärsimystä seuraavassa elämässään./seuraavissa elämissään. Valtionpäämiehet ja muut sellaiset henkilöt, kuten presidentti jne. ottavat YHDEN KUUDESOSAN (1/6) alamaistensa karmasta itsensä kantaakseen. Eli he saavat 1/6 alamaistensa karmareaktioista itselleen. Siksi kenenkään ei pitäisi kadehtia maan hallitsijoita, sillä heidän tulevaisuutensa tulee olemaan hirvittävä.

        Valta turmelee, absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti.


    • Anonyymi

      Hyvät kuolee ensimmäisinä

      • Anonyymi

        Ei välttis. Hyvä nyt voi olla karmansa vanki ja siksi kuolee. Tai tulee kuolemallaan opettamaan muita.kaikella on aina tarkoitus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei välttis. Hyvä nyt voi olla karmansa vanki ja siksi kuolee. Tai tulee kuolemallaan opettamaan muita.kaikella on aina tarkoitus.

        "Hyvä nyt voi olla karmansa vanki".
        Eiköhän me kaikki olla.


    • Anonyymi

      En pelkää lainkaan:
      En pelkää itse fyysistä tapaa, paikkaa, aikaa. En.
      En pelkää kuoleman ja senjälkeistä Uutta.

      • Anonyymi

        En pelkää.


      • Anonyymi

        Ikuisella helvetillä uhkaileminen on psyykkistä terroria ja rikos ihmiskuntaa vastaan.


    • Anonyymi

      Kyllä joskus olen pelännyt. Jos minulla ei olisi kristittynä iankaikkisen elämän toivoa tämän ajan vaivojen keskellä en tiedä miten jaksaisen elää.

      • Anonyymi

        Aluksi kristillinen filosofia salli ajatuksen jälleensyntymisestä. Ajatus sielunvaelluksesta oli tärkeässä asemassa Pythagoraan, Sokrateen ja Platonin kirjoituksissa. ...Näistä ja muista poliittisista syistä Konstantinopolin toinen kirkolliskokous tuomitsi Origeneksen opetukset, ja sen seurauksena aristoteelinen perinne nousi länsimaissa etualalle. Tämä johti tietynlaiseen materialistiseen maailmankuvaan. Tämän seurauksena tiede työnsi uskonnon taka-alalle, ja uskonto itse oli liian keskittynyt ympäröivään maailmaan käsittelemään myös tulevan (tai menneen) elämän ongelmia.

        Monet ovat todenneet kristillisen uskonnon synkän tilan länsimaissa, eikä parannusta ole valitettavasti näköpiirissä.

        Yhteenvetona voidaan todeta, että elleivät kristityt ajattelijat käänny uudelleen platonis-augustiolaisen kristinuskon ja Origeneksen opetukselle ominaisen logiikan puoleen, he huomaavat jonain päivänä, että heidän uskontonsa kulkee rinta rinnan sen materialismin kanssa, jota se on aina kiihkeästi vastustanut. Itse Kristus ei olisi voinut tunnustaa tällaista uskontunnustusta kristityksi.


      • Anonyymi

        "Jos minulla ei olisi kristittynä iankaikkisen elämän toivoa".
        Mitä pahaa lopullisessa kuolemassa olisi?


    • Anonyymi

      Että jos olisin joskus ollut puolustautuja ja seuraavassa elämässä olisinkin hyökkääjä. Mitä paskaa? Eli etenisin alaspäin. En tahdo syntyä hyökkääjäksi. Mikä vitun pakko on? Ei ei ei.en suostu. Eikö tästä paskasta pääse miteenkään pois!

      • Anonyymi

        "Eikö tästä paskasta pääse miteenkään pois!"
        Aivan varmasti pääsee, jos on vain halua päästä pois.

        Se ei kuitenkaan tarkoita, että se tapahtuu: puolustautuja ja seuraavassa elämässä olisinkin hyökkääjä. Ei. Kyse on kuitenkin siitä, että ihmisellä on vapaa valinta edetä tai taantua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Eikö tästä paskasta pääse miteenkään pois!"
        Aivan varmasti pääsee, jos on vain halua päästä pois.

        Se ei kuitenkaan tarkoita, että se tapahtuu: puolustautuja ja seuraavassa elämässä olisinkin hyökkääjä. Ei. Kyse on kuitenkin siitä, että ihmisellä on vapaa valinta edetä tai taantua.

        Jos vaikkapa alat hengailla väärien ihmisten seurassa, niin voi käydä. Siksi on oltava hyvin varovainen sen suhteen, kenen kanssa on tekemisissä, keitä ovat ystäväsi.


      • Anonyymi

        "En tahdo syntyä hyökkääjäksi. Mikä vitun pakko on? Ei ei ei.en suostu".
        Hyvä on, halusi otetaan varmasti huomioon.


      • Anonyymi

        "Että jos olisin joskus ollut puolustautuja ja seuraavassa elämässä olisinkin hyökkääjä."
        Tämä ei tietenkään tarkoita, että näin tapahtuisi, vaan sitä, että näin joskus voi tapahtua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Että jos olisin joskus ollut puolustautuja ja seuraavassa elämässä olisinkin hyökkääjä."
        Tämä ei tietenkään tarkoita, että näin tapahtuisi, vaan sitä, että näin joskus voi tapahtua.

        "Eikö tästä paskasta pääse miteenkään pois!"
        Kyllä pääsee, jos haluaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Eikö tästä paskasta pääse miteenkään pois!"
        Kyllä pääsee, jos haluaa.

        Mistä tiedän etten mokaa seuraavassa elämässä vaikka tässä kuin hyvään pyrkisin? Onko kaikki pyrkimys turhaa? Mitä jos pääsenkin syntymisen kierteestä pois ja taas jostain syytä tahdonkin tänne paskaan takaisin? Tiedän ,ettei tuonpuoleisuudessa ole sanaa ei. Siellä kaikki on kyllä. Siellä ei tunneta negatiivisuutta. Siksi tänne tahdotaan aina uudelleen syntyä. Haluaisin huuutaa että ei ei en tahdo! Mutta se tuonpuoleisessa ei ole mahdollista. Kaikki on vaan joojoo kylläkyllä ja 💩 minusta tuntuu että minulla ei ole mitään itsemääräämisoikeutta. Olen kuin joku sätkynukke jnkun leikkikalu. Hupimarionetti. Joka on pakotettu tänne naruissa tanssimaan💩


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä tiedän etten mokaa seuraavassa elämässä vaikka tässä kuin hyvään pyrkisin? Onko kaikki pyrkimys turhaa? Mitä jos pääsenkin syntymisen kierteestä pois ja taas jostain syytä tahdonkin tänne paskaan takaisin? Tiedän ,ettei tuonpuoleisuudessa ole sanaa ei. Siellä kaikki on kyllä. Siellä ei tunneta negatiivisuutta. Siksi tänne tahdotaan aina uudelleen syntyä. Haluaisin huuutaa että ei ei en tahdo! Mutta se tuonpuoleisessa ei ole mahdollista. Kaikki on vaan joojoo kylläkyllä ja 💩 minusta tuntuu että minulla ei ole mitään itsemääräämisoikeutta. Olen kuin joku sätkynukke jnkun leikkikalu. Hupimarionetti. Joka on pakotettu tänne naruissa tanssimaan💩

        "Mistä tiedän etten mokaa seuraavassa elämässä vaikka tässä kuin hyvään pyrkisin? Onko kaikki pyrkimys turhaa?"
        Jokainen askel, jonka otat henkiseen suuntaan, pysyy mukanasi ikuisesti, eikä kukaan voi ottaa sitä pois. Kaikki maalliset asiat poistetaan kuleman yhteydessä. Seuraavassa elämässä aloitat siitä, mihin edellisessä elämässä jäit. Joten kehity staåahtuu nopeammin seuraavassa elämäss. Se kerääntyy elämästä toiseen lisää ja lisää koko ajan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mistä tiedän etten mokaa seuraavassa elämässä vaikka tässä kuin hyvään pyrkisin? Onko kaikki pyrkimys turhaa?"
        Jokainen askel, jonka otat henkiseen suuntaan, pysyy mukanasi ikuisesti, eikä kukaan voi ottaa sitä pois. Kaikki maalliset asiat poistetaan kuleman yhteydessä. Seuraavassa elämässä aloitat siitä, mihin edellisessä elämässä jäit. Joten kehity staåahtuu nopeammin seuraavassa elämäss. Se kerääntyy elämästä toiseen lisää ja lisää koko ajan.

        "Mitä jos pääsenkin syntymisen kierteestä pois ja taas jostain syytä tahdonkin tänne paskaan takaisin?"
        Jos tahdot palata takaisin, niin epäilemättä palaat takaisin. Se on selvää. Mutta pointti on se, että kukaan, joka on nähnyt maailman kauheudet ja kerran päässyt pois, ei halua palata. Eli melkein aina. Mutta jos haluat lähteä ja palata, niin tietysti palaat takaisin.
        Valinta on arvokkain lahja, jonka Jumala on antanut ihmiselle, ja Hän kunnioittaa ihmisen vapaata valintaa eikä pakota Itseään kenellekään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä tiedän etten mokaa seuraavassa elämässä vaikka tässä kuin hyvään pyrkisin? Onko kaikki pyrkimys turhaa? Mitä jos pääsenkin syntymisen kierteestä pois ja taas jostain syytä tahdonkin tänne paskaan takaisin? Tiedän ,ettei tuonpuoleisuudessa ole sanaa ei. Siellä kaikki on kyllä. Siellä ei tunneta negatiivisuutta. Siksi tänne tahdotaan aina uudelleen syntyä. Haluaisin huuutaa että ei ei en tahdo! Mutta se tuonpuoleisessa ei ole mahdollista. Kaikki on vaan joojoo kylläkyllä ja 💩 minusta tuntuu että minulla ei ole mitään itsemääräämisoikeutta. Olen kuin joku sätkynukke jnkun leikkikalu. Hupimarionetti. Joka on pakotettu tänne naruissa tanssimaan💩

        "Onko kaikki pyrkimys turhaa?"
        Ainoastaan aineellinen pyrkimys on turhaa henkisestä näkökulmasta katsottuna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä tiedän etten mokaa seuraavassa elämässä vaikka tässä kuin hyvään pyrkisin? Onko kaikki pyrkimys turhaa? Mitä jos pääsenkin syntymisen kierteestä pois ja taas jostain syytä tahdonkin tänne paskaan takaisin? Tiedän ,ettei tuonpuoleisuudessa ole sanaa ei. Siellä kaikki on kyllä. Siellä ei tunneta negatiivisuutta. Siksi tänne tahdotaan aina uudelleen syntyä. Haluaisin huuutaa että ei ei en tahdo! Mutta se tuonpuoleisessa ei ole mahdollista. Kaikki on vaan joojoo kylläkyllä ja 💩 minusta tuntuu että minulla ei ole mitään itsemääräämisoikeutta. Olen kuin joku sätkynukke jnkun leikkikalu. Hupimarionetti. Joka on pakotettu tänne naruissa tanssimaan💩

        "Tiedän ,ettei tuonpuoleisuudessa ole sanaa ei. Siellä kaikki on kyllä".
        En ole koskaan kuullut sellaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Onko kaikki pyrkimys turhaa?"
        Ainoastaan aineellinen pyrkimys on turhaa henkisestä näkökulmasta katsottuna.

        Se tiedän. Se on minulle selviö. Sentään. Ei merkitse mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mistä tiedän etten mokaa seuraavassa elämässä vaikka tässä kuin hyvään pyrkisin? Onko kaikki pyrkimys turhaa?"
        Jokainen askel, jonka otat henkiseen suuntaan, pysyy mukanasi ikuisesti, eikä kukaan voi ottaa sitä pois. Kaikki maalliset asiat poistetaan kuleman yhteydessä. Seuraavassa elämässä aloitat siitä, mihin edellisessä elämässä jäit. Joten kehity staåahtuu nopeammin seuraavassa elämäss. Se kerääntyy elämästä toiseen lisää ja lisää koko ajan.

        "minusta tuntuu että minulla ei ole mitään itsemääräämisoikeutta".
        Sinulla ei ole suvereniteettia vain abrahamilaisten uskontojen näkökulmasta, tai sen näkökulmasta, mitä noista uskonnoista on jäljellä. Näiden uskontojen alkuperäinen sanoma oli erilainen kuin se, mitä se on nyt.
        Sekä kristinusko että islam eivät ole enää sitä, mitä ne olivat alussa. Nämä uskonnot ovat muuttuneet ajan myötä. Sekä varhaisessa kristinuskossa että varhaisessa islamissa oli mukana jälleensyntyminen.

        Alkuperäinen islamilainen käsitys kuolemasta liittyi erottamattomasti ajatukseen jälleensyntymisestä.

        Islamilaisissa kirjoituksissa reinkarnaatio ilmaistaan sanalla tanasukh, mutta ortodoksiset muslimifilosofit käyttävät tätä sanaa harvoin.

        Syyrialaiset sufit, pitivät jälleensyntymistä perusperiaatteena, jolle heidän opetuksensa rakentuivat. Tämä islamin synkretistinen haara kehittyi 1100-luvulla.
        Uskonnot nykyisessä muodossaan menettäisivät perustansa, jos reinkarnaatio olisi tiedossa. Mitä ei kaikkea tehdä, jotta ihmisiä voitaisiin hallita. Ja mikä olisikaan parempi keino hallita kuin oppi ikuisesta helvetistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "minusta tuntuu että minulla ei ole mitään itsemääräämisoikeutta".
        Sinulla ei ole suvereniteettia vain abrahamilaisten uskontojen näkökulmasta, tai sen näkökulmasta, mitä noista uskonnoista on jäljellä. Näiden uskontojen alkuperäinen sanoma oli erilainen kuin se, mitä se on nyt.
        Sekä kristinusko että islam eivät ole enää sitä, mitä ne olivat alussa. Nämä uskonnot ovat muuttuneet ajan myötä. Sekä varhaisessa kristinuskossa että varhaisessa islamissa oli mukana jälleensyntyminen.

        Alkuperäinen islamilainen käsitys kuolemasta liittyi erottamattomasti ajatukseen jälleensyntymisestä.

        Islamilaisissa kirjoituksissa reinkarnaatio ilmaistaan sanalla tanasukh, mutta ortodoksiset muslimifilosofit käyttävät tätä sanaa harvoin.

        Syyrialaiset sufit, pitivät jälleensyntymistä perusperiaatteena, jolle heidän opetuksensa rakentuivat. Tämä islamin synkretistinen haara kehittyi 1100-luvulla.
        Uskonnot nykyisessä muodossaan menettäisivät perustansa, jos reinkarnaatio olisi tiedossa. Mitä ei kaikkea tehdä, jotta ihmisiä voitaisiin hallita. Ja mikä olisikaan parempi keino hallita kuin oppi ikuisesta helvetistä.

        "Haluaisin huuutaa että ei ei en tahdo!"
        Niin kauan kuin sinulla on yhä tiettyjä toiveita, haluja, mitä haluat kokea tässä maailmassa, niin kauan tulet takaisin tähän maailmaan, jotta voisit kokea sen seuraavassa elämässäsi, jos karmasi on sellainen, että voit sen kokea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä tiedän etten mokaa seuraavassa elämässä vaikka tässä kuin hyvään pyrkisin? Onko kaikki pyrkimys turhaa? Mitä jos pääsenkin syntymisen kierteestä pois ja taas jostain syytä tahdonkin tänne paskaan takaisin? Tiedän ,ettei tuonpuoleisuudessa ole sanaa ei. Siellä kaikki on kyllä. Siellä ei tunneta negatiivisuutta. Siksi tänne tahdotaan aina uudelleen syntyä. Haluaisin huuutaa että ei ei en tahdo! Mutta se tuonpuoleisessa ei ole mahdollista. Kaikki on vaan joojoo kylläkyllä ja 💩 minusta tuntuu että minulla ei ole mitään itsemääräämisoikeutta. Olen kuin joku sätkynukke jnkun leikkikalu. Hupimarionetti. Joka on pakotettu tänne naruissa tanssimaan💩

        "Niin kauan kuin sinulla on yhä tiettyjä toiveita, mitä haluat kokea tässä maailmassa, niin kauan tulet takaisin tähän maailmaan".
        Niinhän me kaikki, et ole ainoa.
        Bhagavad Gitassa saa vastauksia siihen, miten päästä pois tästä maailmasta, siis miten päästä alkuun.
        Se voi olla joko yhden elämän mittainen prosessi - mikä on hyvin harvinaista - tai jopa tuhansien elämien mittainen Se riippuu myös motivaatiosta, halusta, tietoisuudesi tasosta, kripasta ja sukritista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Niin kauan kuin sinulla on yhä tiettyjä toiveita, mitä haluat kokea tässä maailmassa, niin kauan tulet takaisin tähän maailmaan".
        Niinhän me kaikki, et ole ainoa.
        Bhagavad Gitassa saa vastauksia siihen, miten päästä pois tästä maailmasta, siis miten päästä alkuun.
        Se voi olla joko yhden elämän mittainen prosessi - mikä on hyvin harvinaista - tai jopa tuhansien elämien mittainen Se riippuu myös motivaatiosta, halusta, tietoisuudesi tasosta, kripasta ja sukritista.

        "Mistä tiedän etten mokaa seuraavassa elämässä vaikka tässä kuin hyvään pyrkisin?"
        Sinulle jää "muistijäljet", samskarat, jota tiedät vältää tai päinvastoin.
        Elämästä toiseen meille jäävät samskarat.
        Samskarat ovat todellisuutta jokaisen ihmisen elämässä. Samskaroiden olemassaolo on yhtä luonnollista ja väistämätöntä kuin rikkaruohojen olemassaolo puutarhassa. Samskarat (kirjaimellisesti "mielen painaumat" tai "mielen vaikutelmat") ovat osa karman kiertokulkua. Tämän syklin osat ovat seuraavat: toiminta (karma) → vaikutelma (samskara) → taipumus (vasana) → mentaalinen malli (vritti) → toiminta (karma). Näin ollen karman kiertokulku on suljettu ympyrä. Toimet (karma) ovat: näkeminen, kuuleminen, makujen kokeminen, tuntoaistimusten kokeminen, hajujen aiheuttamien tuntemusten kokeminen ja ajattelu.



        Samskarat ovat hienovaraisia "painaumia" (vaikutelmia), jotka jäävät mielen aineeseen (sanskritiksi "chitta"). Näin tapahtuu aina, kun suoritamme toiminnan tietoisesti. Nämä vaikutelmat eivät ole muistoja. Muistot muodostuvat vaikutelmista, aivan kuten valokuva kehittyy negatiivista. Meillä on taipumus säilyttää muistot, jotka ovat muodostuneet viimeaikaisista (suhteellisen tuoreista) vaikutelmista. Meille on kuitenkin annettu lukemattomia vaikutelmia (samskaroja), jotka ovat muodostuneet monien elämien aikana. Useimmat näistä vaikutelmista eivät enää kanna niihin liittyviä muistoja. Toisin sanoen, meihin vaikuttavat vaikutelmat (samskarat) monista elämistä, mutta emme yleensä tiedä, miten tai miksi ne vaikuttavat meihin, koska meillä ei ole muistoja teoista, jotka aiheuttivat nämä vaikutelmat.


        Samskaran vaikutusta kutsutaan nimellä "vasana". Vasanat ovat vaikutelmien (samskarojen) muodostamia taipumuksia tai kallistumia. Ne ovat haluja ja tunteita. Toisin kuin samskarat, vasanat (taipumukset) on helppo tunnistaa. Taipumukset (vasanat) synnyttävät mentaalisia malleja (vritti). Ajattelumme motivoituu näistä taipumuksista. Toisin sanoen ajattelemme vahvistaaksemme tunteitamme (haluja jne.). Nämä mielenmallit muokkaavat taipumuksiamme ja asenteitamme.



        Lopuksi mentaaliset mallit (vritti) johtavat toimintaan. Toisin sanoen, me toimimme (karma), koska mielemme kehottaa meitä (vritti) toimimaan, koska näin saamme aikaisempien tekojen mieleen jättämistä vaikutelmista (samskara) syntyneet toiveemme (vasana) toteutumaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Haluaisin huuutaa että ei ei en tahdo!"
        Niin kauan kuin sinulla on yhä tiettyjä toiveita, haluja, mitä haluat kokea tässä maailmassa, niin kauan tulet takaisin tähän maailmaan, jotta voisit kokea sen seuraavassa elämässäsi, jos karmasi on sellainen, että voit sen kokea.

        Sitähän minä justiin pelkäänki että on jotain toiveita vaikkei ole! Mitä jos onkin jotain mitä en oivalla tai itsekkään tahdo. Minullakun on tapana sössiä kaikki aina päin prinkkalaa💩😭


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitähän minä justiin pelkäänki että on jotain toiveita vaikkei ole! Mitä jos onkin jotain mitä en oivalla tai itsekkään tahdo. Minullakun on tapana sössiä kaikki aina päin prinkkalaa💩😭

        Sinulla saattaa olla joitakin toiveita menneistä elämistä, joita et muista. Mutta henkinen harjoittelu mahdollistaa myös niiden karman siementen poistamisen, jotka eivät ole vielä itäneet, ja paljon muuta. En voi sanoa tässä enempää, koska olet jo ilmeisesti lukenut vihamielisyydestä, ja se on liian ylevä aihe puhuakseni siitä julkisesti. Eikä minulla ole edes lupaa puhua siitä täällä. Mutta mahdollisuuksia on olemassa. Ja voit saada lisää vastauksia kirjoista ja niin edelleen.



        Samskara on yksi ihmisluonnon pääkomponenteista karman, halun, pelon ja edistyksen ohella. Karma muodostuu omista teoista, halu ja pelko muodostuvat luonnollisesti omien tekojen ja elämänasenteen tuloksena, edistys on sitä, missä määrin ihmisen luonne määräytyy hänen pyrkimystensä, prioriteettiensa, arvojensa ja muiden asioiden perusteella. Kun taas samskara antaa henkilölle mahdollisuuden vaihtaa asentoa hyvin nopeasti, koska nopean vaikutelman vaikutus on merkittävä. Jos esimerkiksi joku on kerran saanut vahvan myönteisen vaikutelman uskonnosta, hän pyrkii siihen koko elämänsä ajan. Tämä vaikutelma JÄTTÄÄ VASTAAVASTI JÄLJEN SEURAAVAAN ELÄMÄÄN. Mutta tämä toimintatapa antaa ihmiselle mahdollisuuden käydä läpi useita ihmisluonnon kehitysvaiheita mukavasti tai päinvastoin se voi johtaa rappioon. Joka tapauksessa ainoa tie ylöspäin on ylöspäin, ja mitä korkeammalle kiipeää, sitä helpompi on laskeutua alaspäin. Tästä syystä älä ihannoi liikaa polkuasi ja edistymistäsi, se voi aina mennä taaksepäin.



        jne.
        Karman laki ja jälleensyntyminen: Loputtomassa kierrossa palaamme maan päälle, kunnes olemme oppineet hallitsemaan energioitamme.


        Lisäksi:
        Tietoisuuden kehittäminen tapahtuu luopumalla aineellisista suunnitelmista ja hankkiutumalla eroon aineellisista haluista kokonaan.
        Karman luokat:
        Sanchita karma .
        Tämä on kaiken aikaisemmissa elämissä ja ihmissyntymissä kertyneen karman kokonaissaldo.

        Prarabha karma .
        Tämä on tämän syntymän "suotuisia" ja "epäsuotuisia" seurauksia. Prarabha karmaa ei voi muuttaa, sitä voi vain sietää ja tehdä siitä asianmukaiset johtopäätökset.
        jne.
        Kriyaman karma
        Tämä on vapaan valinnan alue, joka rajoittuu prarabha karman ominaisuuksiin. Tässä maailmassa tehdyt teot luovat karmaa tulevia syntymiä varten (hyviä tai huonoja) tai johtavat vapautumiseen syntymien ja kuolemien kierrosta.
        Toiminnan laadun valinta riippuu tietoisuutemme laadusta. Tämä voi olla joko hurskas tai ei-hurskas.
        jne.

        Agami karma
        Tämä on tulevien syntymien karma, jos nykyinen syntymä ei ole viimeinen.

        Vikarma
        Väärät teot johtavat Jumalan lakien laiminlyöntiin, syntymän ja kuoleman kiertokulkuun, loputtomaan kärsimykseen ja eläimellisiin elämänmuotoihin syntymiseen. Vikarma on suoraan akarman vastakohta. Vikarma voi ilmetä neljässä eri toimintamuodossa.
        Vanhempiin kohdistuvat toimet.
        Perheeseen kohdistuvat toimet.
        Yhteiskuntaa vastaan suunnatut toimet.
        Ihmiskuntaa vastaan suunnatut toimet.

        Bija, kuta stha, phalonmukha ovat siirtymävaiheita Apararabdhasta Prarabdhaan. Bija on karma siemenen muodossa tai "karman lepotilassa", joka odottaa aikaansa. Kuta stha on siemen, joka on alkanut herätä henkiin, ja phalonmukkha tarkoittaa kirjaimellisesti "siementä, joka on itänyt" tai siementä, joka on versonut. Kun tuo verso on tuottanut hedelmää, sitä kutsutaan jo Prarabdhaksi. Voimme sanoa, että Bija ja kuta stha ovat edelleen Apararabdhaa ja phalonmukkha on Prarabdhan alku.


        jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitähän minä justiin pelkäänki että on jotain toiveita vaikkei ole! Mitä jos onkin jotain mitä en oivalla tai itsekkään tahdo. Minullakun on tapana sössiä kaikki aina päin prinkkalaa💩😭

        "Minullakun on tapana sössiä kaikki aina päin prinkkalaa".
        Niinhän meillä muillakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Minullakun on tapana sössiä kaikki aina päin prinkkalaa".
        Niinhän meillä muillakin.

        "Mistä tiedän etten mokaa seuraavassa elämässä vaikka tässä kuin hyvään pyrkisin? Onko kaikki pyrkimys turhaa?"
        EI OLE MITÄÄN TURHAA.


        Jos esimerkiksi joku on kerran saanut vahvan myönteisen vaikutelman uskonnosta, hän pyrkii siihen koko elämänsä ajan. Tämä vaikutelma JÄTTÄÄ VASTAAVASTI JÄLJEN SEURAAVAAN ELÄMÄÄN.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Minullakun on tapana sössiä kaikki aina päin prinkkalaa".
        Niinhän meillä muillakin.

        "Tiedän ,ettei tuonpuoleisuudessa ole sanaa ei. Siellä kaikki on kyllä".
        En usko sitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Minullakun on tapana sössiä kaikki aina päin prinkkalaa".
        Niinhän meillä muillakin.

        "Tiedän ,ettei tuonpuoleisuudessa ole sanaa ei. Siellä kaikki on kyllä".
        Mistä olet sen kuullut? Kuulostaa ihan diktatuurilta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tiedän ,ettei tuonpuoleisuudessa ole sanaa ei. Siellä kaikki on kyllä".
        Mistä olet sen kuullut? Kuulostaa ihan diktatuurilta.

        "Tiedän ,ettei tuonpuoleisuudessa ole sanaa ei. Siellä kaikki on kyllä".
        Kuulostaa vähän siltä, että vapaata valintaa ei ole, jos se olisi sillä tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tiedän ,ettei tuonpuoleisuudessa ole sanaa ei. Siellä kaikki on kyllä".
        Mistä olet sen kuullut? Kuulostaa ihan diktatuurilta.

        Tuonpuoleinen on positiivisuutta. Siellä ei tunneta sanaa ei. Kaikki on jumalan tahtoa. Mikä ja kuka sille mitään on vastaan sanomaan?Eikö se ole itsestäänselvää. Vai olenko väärässä?💩


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuonpuoleinen on positiivisuutta. Siellä ei tunneta sanaa ei. Kaikki on jumalan tahtoa. Mikä ja kuka sille mitään on vastaan sanomaan?Eikö se ole itsestäänselvää. Vai olenko väärässä?💩

        Hernkimaalimassa on lila eli Jumalallinen leikki, ja ei olisi edes mielenkiintoista, jos kaikki olisivat samanlaisia ja ajattelisivat samalla tavalla. Tekstien mukaan näin ei ole. Vaikka kaikki rakastavat Jumalaa ja tekevät Hänen tahtoaan, on paljon eläviä olentoja, jotka ajattelevat eri tavalla, mutta ei kuitenkaan tärkeämmässä asiassa.Olisi aika tylsää, jos kaikki olisivat samanlaisia. Näin ei asia ole ja tekstien mukaan sielläkin on lila eli leikki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuonpuoleinen on positiivisuutta. Siellä ei tunneta sanaa ei. Kaikki on jumalan tahtoa. Mikä ja kuka sille mitään on vastaan sanomaan?Eikö se ole itsestäänselvää. Vai olenko väärässä?💩

        Henkimaailmassa on myös lila. Ja on myös puolueellisuus. Mutta päivastoin kuin aineellisessä maailmassa, siellä se ei aiheuta todellista kärsimystä kummallekaan osapuolelle. Siinä on liikettä, mutta liike ei johda hajoamiseen, menetykseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuonpuoleinen on positiivisuutta. Siellä ei tunneta sanaa ei. Kaikki on jumalan tahtoa. Mikä ja kuka sille mitään on vastaan sanomaan?Eikö se ole itsestäänselvää. Vai olenko väärässä?💩

        "Mikä ja kuka sille mitään on vastaan sanomaan?"
        Henkimaailmassa on paljon eri tasoja. Ja joillakin henkimaailman tasoilla on vain syvä kunnioitus, vähän niin kuin kristinuskossa, kunnioitus Jumalaa kohtaan kaukaa. Toisissa paikoissa, korkeammalla, henkimaailmassa Jumala voi olla jopa ystäväsi, etkä edes tiedä, että ystäväsi on Jumala. Ja monia muita asioita, joista minulla ei ole lupaa puhua tässä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mikä ja kuka sille mitään on vastaan sanomaan?"
        Henkimaailmassa on paljon eri tasoja. Ja joillakin henkimaailman tasoilla on vain syvä kunnioitus, vähän niin kuin kristinuskossa, kunnioitus Jumalaa kohtaan kaukaa. Toisissa paikoissa, korkeammalla, henkimaailmassa Jumala voi olla jopa ystäväsi, etkä edes tiedä, että ystäväsi on Jumala. Ja monia muita asioita, joista minulla ei ole lupaa puhua tässä

        Aineellisessa maailmassa on Maha-Maya, illuusio, joka saa ihmiset unohtamaan Jumalan ja saa heidät luulemaan, että he ovat yhtä voimakkaita kuin Jumala itse, tai ainakin haluaisivat olla. Mutta henkimaailmassa on Yoga-Maya, jossa unohdatte Jumalan suuruuden ja majesteettisuuden ja Hän saattaa jopa olla ystävänne. Tämä on hyvin laaja aihe, enkä voi puhua siitä tässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuonpuoleinen on positiivisuutta. Siellä ei tunneta sanaa ei. Kaikki on jumalan tahtoa. Mikä ja kuka sille mitään on vastaan sanomaan?Eikö se ole itsestäänselvää. Vai olenko väärässä?💩

        Maha-maya on Jumalan ulkoinen, aineellinen energia, vastakohtana Yoga-mayalle eli Jumalan korkeammalle, henkiselle energialle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maha-maya on Jumalan ulkoinen, aineellinen energia, vastakohtana Yoga-mayalle eli Jumalan korkeammalle, henkiselle energialle.

        Mahamaya lit. 'suuri illuusio'; aineellinen maailma; Korkeimman Jumalan energia, Hänen illusorinen energiansa, aineellinen energia ja ulkoinen energia; toinen nimi illuusion jumalattarelle, Maya Deville.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aineellisessa maailmassa on Maha-Maya, illuusio, joka saa ihmiset unohtamaan Jumalan ja saa heidät luulemaan, että he ovat yhtä voimakkaita kuin Jumala itse, tai ainakin haluaisivat olla. Mutta henkimaailmassa on Yoga-Maya, jossa unohdatte Jumalan suuruuden ja majesteettisuuden ja Hän saattaa jopa olla ystävänne. Tämä on hyvin laaja aihe, enkä voi puhua siitä tässä.

        Mayaa on kahdenlaista: Yoga -maya ja Maha-maya. Me olemme nyt Maha-mayan, illuusion, maailmassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mayaa on kahdenlaista: Yoga -maya ja Maha-maya. Me olemme nyt Maha-mayan, illuusion, maailmassa.

        Nyt todellinen minämme on illuusion peitossa: olemme Jumalan illusorisen energian lumoissa, ja siksi elämme kaukana transsendentaalisesta maailmasta. Mutta kun Jumala antaa meille armonsa, maya vapauttaa meidät illuusion kahleista, ja me näemme jumalallisen dhaman ja pystymme palvelemaan siellä.

        Maya shakti on paljon voimakkaampi kuin me, sillä olemme hyvin pieniä sieluja. Se houkuttelee meitä jatkuvasti houkutuksillaan. Epäilemättä sen tarkoituksena on korjata meitä, mutta se on kaukana onnellisesta tilanteesta ehdollistuneille sieluille. Tästä toivottomalta vaikuttavasta tilanteesta on kuitenkin olemassa ulospääsy: yritetään omaksua todellinen Jumala-tietoisuus ja ymmärtää todellinen määränpäämme. Ja jos teemme sen, Jumalan ja Hänen bhaktojensa armosta saamme voimaa tulla ulos illuusion maailmasta. Ja kun yritämme tehdä tämän, Jumala auttaa meitä. Tämä apu tulee meille Hänen bhaktojensa kautta.


        Maya Devi vapauttaa meidät kahleistaan vasta sitten, kun olemme löytäneet paikkamme siellä ja vakiintuneet sinne.Kun olemme tulleet tästä tietoisiksi, meidän on yritettävä levittää tätä ymmärrystä antamalla sitä muille. Missä tahansa tapahtuu jotakin, alimmasta tasosta korkeimpaan, tilanne ei ole koskaan täysin toivoton; jokainen voi yrittää tehdä jotakin hyvää muille. Itse asiassa ainoa tarkoituksemme elämässä on Jumala-tietoisuus, ja se tulee sadhujen, opettajien ja vaisnhavojen kautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt todellinen minämme on illuusion peitossa: olemme Jumalan illusorisen energian lumoissa, ja siksi elämme kaukana transsendentaalisesta maailmasta. Mutta kun Jumala antaa meille armonsa, maya vapauttaa meidät illuusion kahleista, ja me näemme jumalallisen dhaman ja pystymme palvelemaan siellä.

        Maya shakti on paljon voimakkaampi kuin me, sillä olemme hyvin pieniä sieluja. Se houkuttelee meitä jatkuvasti houkutuksillaan. Epäilemättä sen tarkoituksena on korjata meitä, mutta se on kaukana onnellisesta tilanteesta ehdollistuneille sieluille. Tästä toivottomalta vaikuttavasta tilanteesta on kuitenkin olemassa ulospääsy: yritetään omaksua todellinen Jumala-tietoisuus ja ymmärtää todellinen määränpäämme. Ja jos teemme sen, Jumalan ja Hänen bhaktojensa armosta saamme voimaa tulla ulos illuusion maailmasta. Ja kun yritämme tehdä tämän, Jumala auttaa meitä. Tämä apu tulee meille Hänen bhaktojensa kautta.


        Maya Devi vapauttaa meidät kahleistaan vasta sitten, kun olemme löytäneet paikkamme siellä ja vakiintuneet sinne.Kun olemme tulleet tästä tietoisiksi, meidän on yritettävä levittää tätä ymmärrystä antamalla sitä muille. Missä tahansa tapahtuu jotakin, alimmasta tasosta korkeimpaan, tilanne ei ole koskaan täysin toivoton; jokainen voi yrittää tehdä jotakin hyvää muille. Itse asiassa ainoa tarkoituksemme elämässä on Jumala-tietoisuus, ja se tulee sadhujen, opettajien ja vaisnhavojen kautta.

        Koska tämä aineellinen maailma on Absoluuttisen Todellisuuden heijastuma, se ilmentää myös jonkinlaista alkuperäistä kauneutta. Tämän maailman kauneus on kuitenkin petollista ja vielä hyödyttömämpää kuin kangastus, ja silti se kantaa mukanaan tappavaa vaaraa niille varomattomille ihmisille, jotka luottavat siihen. Niinpä vääristynyt todellisuus, aivan kuten vääristynyt heijastus, on torjuttava. Mutta samaan aikaan ei voida jättää huomiotta sitä, että vääristynyt heijastus on eräänlainen varjo todellisesta substanssista, jota kutsutaan epätodelliseksi vain verrattuna sen prototyyppiin, josta sen koko olemassaolo riippuu.



        Aineellinen maailma on epäilyjen ja harhojen synkkä viidakko, jossa sielu saa monia erilaisia kehoja, jotka vastaavat eri tietoisuuden tasoja.

        Aineellinen maailma on olemassa, jotta sielu, tatastha jiva, voisi toteuttaa oikeutensa erehtyä ja harhautua. Sielu on tietoisuuden atomi. Koska se on mitättömän pieni, sillä on rajallinen vapaus. Siksi sillä on aina vaara joutua harhaan, mutta sielulla on silti valinnanvapaus. Kuka tahansa kansalainen voi vapaasti tehdä rikoksen tai olla tekemättä sitä, mutta rikkomalla lakia hän menettää vapautensa. Aivan kuten ihminen ei ole immuuni sairaudelle, joten yhteiskunnassa on sairaaloita ja lääkkeitä, niin sielu, joka on heikko ja rajallinen, voi langeta illuusioon. Mayan maailmaa, jossa kaikki voidaan mitata ja laskea, tarvitsevat ne, jotka ovat suhteellisessa asemassa. Absoluutissa ei ole mitään mitattavaa. Siellä, missä kaikilla on sama etu, Maya on tarpeeton. Mutta kun alkaa erottelu, rajaaminen ja jakaminen, kun yksilöillä on erilliset intressit, Mayaa tarvitaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska tämä aineellinen maailma on Absoluuttisen Todellisuuden heijastuma, se ilmentää myös jonkinlaista alkuperäistä kauneutta. Tämän maailman kauneus on kuitenkin petollista ja vielä hyödyttömämpää kuin kangastus, ja silti se kantaa mukanaan tappavaa vaaraa niille varomattomille ihmisille, jotka luottavat siihen. Niinpä vääristynyt todellisuus, aivan kuten vääristynyt heijastus, on torjuttava. Mutta samaan aikaan ei voida jättää huomiotta sitä, että vääristynyt heijastus on eräänlainen varjo todellisesta substanssista, jota kutsutaan epätodelliseksi vain verrattuna sen prototyyppiin, josta sen koko olemassaolo riippuu.



        Aineellinen maailma on epäilyjen ja harhojen synkkä viidakko, jossa sielu saa monia erilaisia kehoja, jotka vastaavat eri tietoisuuden tasoja.

        Aineellinen maailma on olemassa, jotta sielu, tatastha jiva, voisi toteuttaa oikeutensa erehtyä ja harhautua. Sielu on tietoisuuden atomi. Koska se on mitättömän pieni, sillä on rajallinen vapaus. Siksi sillä on aina vaara joutua harhaan, mutta sielulla on silti valinnanvapaus. Kuka tahansa kansalainen voi vapaasti tehdä rikoksen tai olla tekemättä sitä, mutta rikkomalla lakia hän menettää vapautensa. Aivan kuten ihminen ei ole immuuni sairaudelle, joten yhteiskunnassa on sairaaloita ja lääkkeitä, niin sielu, joka on heikko ja rajallinen, voi langeta illuusioon. Mayan maailmaa, jossa kaikki voidaan mitata ja laskea, tarvitsevat ne, jotka ovat suhteellisessa asemassa. Absoluutissa ei ole mitään mitattavaa. Siellä, missä kaikilla on sama etu, Maya on tarpeeton. Mutta kun alkaa erottelu, rajaaminen ja jakaminen, kun yksilöillä on erilliset intressit, Mayaa tarvitaan.

        Illuusioiden maailmassa Maya valvoo lakia. Lain tarkoitus on auttaa lainkuuliaisia ja rangaista rikollisia. Se on sama kaikille. Sama laki suojelee hyviä ja rankaisee pahoja. Tämä on lain luontainen piirre - se toimii kahdella tavalla: se holhoo hyviä ja rankaisee pahoja. Jumalan sisäinen energia, svarupa-shakti, auttaa hyviä ja ulkoinen energia, maya-shakti, rankaisee pahoja.


        Se on jotain mielen kaltaista. Oletetaan, että tietoisuus haluaa kokea, mitä materia on. Sitä varten sen on astuttava aineelliseen maailmaan, mutta ensin se muuntuu aineelliseksi tietoisuudeksi. Tultuaan aineelliseksi se voi kokea, mitä materia on.



        Ja aineellisesta maailmasta voi poistua positiivisen pääoman avulla, joka tulee alas Paramparan kautta. Jos ympärillä on pimeyttä, voimme pohtia sitä, mikä on valoa, ja sitten voimme alkaa vähitellen poistua aineellisesta maailmasta.

        -

        Täällä (tässä aineellisessa maailmassa) kaikki hyväksikäyttävät toisiaan. Yksi hyödyntää toista. Emme pysty elättämään itseämme alkeellisesti aiheuttamatta haittaa ympärillämme oleville. Tällainen on epäpuhdas elämänmuoto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mayaa on kahdenlaista: Yoga -maya ja Maha-maya. Me olemme nyt Maha-mayan, illuusion, maailmassa.

        Aineellinen maailma on olemassa, jotta sielu, tatastha jiva, voisi toteuttaa oikeutensa erehtyä ja harhautua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aineellinen maailma on olemassa, jotta sielu, tatastha jiva, voisi toteuttaa oikeutensa erehtyä ja harhautua.

        Vapautus tästä maailmasta.
        Vapautuminen on keinotekoista elämää, vain irrotettua vapautta negatiivisesta puolesta, mutta elämän pitäisi olla antoisaa, täyttä. Elämällä on tarkoitus, joka on saavutettava. Kaikella on tarkoitus - se on kaiken ja kaiken väistämätön asema. Jokainen todellisuus on tarkoitettu johonkin, sillä on päämäärä: nolla ei voi olla kokonaisuuden lopputulos, vaan se on ääretön, ääretön, ei nolla. Niinpä pelkkä olemisen vapautuminen, pysyminen yksinomaan syvän unen tilassa ilman unia, on tuhoisaa, se ei johda mihinkään, se ei ole hedelmällistä. Tämä tila ei voi olla luomisen päämäärä eikä olemassaolomme päämäärä, joten on etsittävä toista puolta.


        Vapautumisen tavoittelusta pitäisi luopua. Vapautumista on viisi erilaista. HETI KUN ELÄVÄ OLENTO VAPAUTUU ANTAUMUKSEN VOIMALLA AINEELLISISTA SITEISTÄ, HÄN SAAVUTTAA VÄLITTÖMÄSTI VAPAUTUMISEN, mutta tämä vapautuminen ei suinkaan ole bhaktin tärkein hedelmä. Vapaiden sielujen saavuttama puhdas rakkaus Jumalaan on paras.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vapautus tästä maailmasta.
        Vapautuminen on keinotekoista elämää, vain irrotettua vapautta negatiivisesta puolesta, mutta elämän pitäisi olla antoisaa, täyttä. Elämällä on tarkoitus, joka on saavutettava. Kaikella on tarkoitus - se on kaiken ja kaiken väistämätön asema. Jokainen todellisuus on tarkoitettu johonkin, sillä on päämäärä: nolla ei voi olla kokonaisuuden lopputulos, vaan se on ääretön, ääretön, ei nolla. Niinpä pelkkä olemisen vapautuminen, pysyminen yksinomaan syvän unen tilassa ilman unia, on tuhoisaa, se ei johda mihinkään, se ei ole hedelmällistä. Tämä tila ei voi olla luomisen päämäärä eikä olemassaolomme päämäärä, joten on etsittävä toista puolta.


        Vapautumisen tavoittelusta pitäisi luopua. Vapautumista on viisi erilaista. HETI KUN ELÄVÄ OLENTO VAPAUTUU ANTAUMUKSEN VOIMALLA AINEELLISISTA SITEISTÄ, HÄN SAAVUTTAA VÄLITTÖMÄSTI VAPAUTUMISEN, mutta tämä vapautuminen ei suinkaan ole bhaktin tärkein hedelmä. Vapaiden sielujen saavuttama puhdas rakkaus Jumalaan on paras.

        Vapautumisia on erilaisia.

        Vaikka sielu saavuttaisikin persoonattoman vapautumisen, tätä vapautumista ei voida pitää jivana olemisen perimmäisenä päämääränä. Mukti ymmärretään tavallisesti aineellisen olemassaolon loppumisena. Tällaista vapautumista kutsutaan nirvanaksi, tilaksi, jossa yksilöllinen sielu katsoo tuhonneensa egonsa, kaikenlaisen yksilöllisyytensä ja kaikenlaisen olemuksensa erillisyyden tason Absoluutin olemuksesta. ME EMME HALUA MENNÄ SINNE. On kuitenkin aivan ilmeistä, että jiva-tattva on ikuinen kategoria, ja siksi annihilaatio tai persoonaton hajoaminen Brahmaniin on sille periaatteessa täysin mahdotonta. Jiva on ikuinen, sen yksilöllisyys on ikuinen, kun taas nirvana tai persoonaton vapautuminen on kuvitteellinen kategoria.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vapautumisia on erilaisia.

        Vaikka sielu saavuttaisikin persoonattoman vapautumisen, tätä vapautumista ei voida pitää jivana olemisen perimmäisenä päämääränä. Mukti ymmärretään tavallisesti aineellisen olemassaolon loppumisena. Tällaista vapautumista kutsutaan nirvanaksi, tilaksi, jossa yksilöllinen sielu katsoo tuhonneensa egonsa, kaikenlaisen yksilöllisyytensä ja kaikenlaisen olemuksensa erillisyyden tason Absoluutin olemuksesta. ME EMME HALUA MENNÄ SINNE. On kuitenkin aivan ilmeistä, että jiva-tattva on ikuinen kategoria, ja siksi annihilaatio tai persoonaton hajoaminen Brahmaniin on sille periaatteessa täysin mahdotonta. Jiva on ikuinen, sen yksilöllisyys on ikuinen, kun taas nirvana tai persoonaton vapautuminen on kuvitteellinen kategoria.

        Vedan ikuinen viisaus opettaa meille, että kaiken tiedon päämäärä on vapautua syntymän ja kuoleman toistuvasta kiertokulusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedan ikuinen viisaus opettaa meille, että kaiken tiedon päämäärä on vapautua syntymän ja kuoleman toistuvasta kiertokulusta.

        Nykyaikaiset uskonnot ovat pelkkää tietämättömyyttä:

        "Minä olen kiivas Jumala, palvo ainoastaan minua, älä muita. Jos et tee niin, tuhoan sinut, joudut ikuiseen helvettiin. Ja ihmiset palvovat pelosta.

        Missä on rakkaus? Ei ole lainkaan rakkautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyaikaiset uskonnot ovat pelkkää tietämättömyyttä:

        "Minä olen kiivas Jumala, palvo ainoastaan minua, älä muita. Jos et tee niin, tuhoan sinut, joudut ikuiseen helvettiin. Ja ihmiset palvovat pelosta.

        Missä on rakkaus? Ei ole lainkaan rakkautta.

        Kaikki otetaan huomioon karman lisäksi: ajatukset, motiivit. Kuoleman hetkellä kuoleva on kuitenkin keskittynyt siihen, mihin hän on keskittynyt eniten elämässään. Jos ette ole siis ajatelleet mitään ylevää elämän aikana, se voi olla vaikeaa kuoleman hetkellä, kivun ja kärsimyksen vuoksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki otetaan huomioon karman lisäksi: ajatukset, motiivit. Kuoleman hetkellä kuoleva on kuitenkin keskittynyt siihen, mihin hän on keskittynyt eniten elämässään. Jos ette ole siis ajatelleet mitään ylevää elämän aikana, se voi olla vaikeaa kuoleman hetkellä, kivun ja kärsimyksen vuoksi.

        Miksi kuvitellaan, että sielunvaelluksessa on kyse vain maapallosta. Ei todellakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi kuvitellaan, että sielunvaelluksessa on kyse vain maapallosta. Ei todellakaan.

        Olemme olleet täällä miljardeja elämiä. Ei ainoastaan maapllolla.

        Jossain välissä tapahtuu sekä Maan että koko maailmankaikkeuden tuhoutuminen. Mutta sen jälkeen koko luomakunta alkaa alusta. Loppu on alku. Olit olemassa ennen edellisten universumien tuhoutumista ja ennen tämän luomisen alkua.


    • Anonyymi

      Well, kipuun tottuu ja jokainen kuolee ajallaan kuten on kirjoitettu. Olisi paha paikka jos ei kuolisi lainkaan.

      • Anonyymi

        Miks te mietitte näitä hautaus asioita. Mä olin joskus hautausmaalla töissä, niin sillon tietenkin piti miettiä hautausasioita. Mutta työt pitää pitää töissä ja loppuaika olla vapaana. mutta sen verran mä tiedän, että me kaikki jotka oltiin hautausmaalla töissä, niin me haluttiin polttohautaus eli tuhkaus itelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miks te mietitte näitä hautaus asioita. Mä olin joskus hautausmaalla töissä, niin sillon tietenkin piti miettiä hautausasioita. Mutta työt pitää pitää töissä ja loppuaika olla vapaana. mutta sen verran mä tiedän, että me kaikki jotka oltiin hautausmaalla töissä, niin me haluttiin polttohautaus eli tuhkaus itelle.

        Vain kuollut fyysinen ruumis haudataan, kukaan ei hautaa elävää olentoa, sielua. Kun sielu on poistunut ruumiista, alkaa hajoaminen. Ilman sielua ruumis on materiaa. Sielu elävöitti sitä energiallaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vain kuollut fyysinen ruumis haudataan, kukaan ei hautaa elävää olentoa, sielua. Kun sielu on poistunut ruumiista, alkaa hajoaminen. Ilman sielua ruumis on materiaa. Sielu elävöitti sitä energiallaan.

        Kukaan ei siis hautaa sinua, koska olet sielu. Sitä et ole kehosi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miks te mietitte näitä hautaus asioita. Mä olin joskus hautausmaalla töissä, niin sillon tietenkin piti miettiä hautausasioita. Mutta työt pitää pitää töissä ja loppuaika olla vapaana. mutta sen verran mä tiedän, että me kaikki jotka oltiin hautausmaalla töissä, niin me haluttiin polttohautaus eli tuhkaus itelle.

        "niin me haluttiin polttohautaus eli tuhkaus itelle".
        Järkevää, koska:
        1. Ruumiin myrkyt saastuttavat maapalloa
        2. Sielu haluaa usein palata ruumiiseen, se on kiintynyt siihen. Mutta jos se poltetaan, sielun on helpompi jatkaa matkaansa.


    • Anonyymi

      En tiedä elänkö huomena ? Se ei vaivaa lainkaan sillä jos tietäisin milloin kuolen voisin tehdä jotain sopimatonta .

    • Anonyymi

      Ei ehkä kannata pelätä tuntematonta.

      Vähän kuin pelkäisi omaa varjoaankin että se seuraa ja että miten siitä stalkerista eli omasta varjostaan pääsisi eroon?

      Elämä on kuin noppapeliä, et voi ikinä tietää millä millisekunnilla kuolet...

    • Anonyymi

      Mä oon vaan kerran päässy irtoon ruumiista. Eli mä olin nukkumassa eikä millään alkoholilla mitään osuutta ollu, ja siitä mä vaan nousin ensin huoneen yläosaan ja siitä kattojen yli korkeelle. mutta ei sitä kauaa kestäny. Palasin sitten takas ruumiiseen ja se oli siirtyny 200 metriä kotoo ja kaatunu pellolle lumihankeen. Eli se oli aika järkyttävä paluu.

      • Anonyymi

        Sitten tiedät sen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitten tiedät sen.

        Teille on annettu tämä ihmiselämä, tämä tilaisuus, joten yrittäkää kaikin keinoin — pohtimalla, mietiskelemällä, kertomalla, kuuntelemalla — kehittää todellista identiteettiänne...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teille on annettu tämä ihmiselämä, tämä tilaisuus, joten yrittäkää kaikin keinoin — pohtimalla, mietiskelemällä, kertomalla, kuuntelemalla — kehittää todellista identiteettiänne...

        Se, joka on taipuvainen antamaan yksityiskohtaisesti rationaalisia selityksiä kaikelle, tuskin ymmärtää totuutta henkisissä asioissa, sillä Jumalan lain mukaan intellekti ei nykyisessä tilassaan voi mitenkään saavuttaa hengen sfääriä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se, joka on taipuvainen antamaan yksityiskohtaisesti rationaalisia selityksiä kaikelle, tuskin ymmärtää totuutta henkisissä asioissa, sillä Jumalan lain mukaan intellekti ei nykyisessä tilassaan voi mitenkään saavuttaa hengen sfääriä.

        Niin kauan kuin olette mayan vallassa, ette voi luottaa itseenne ja kaikkiin niihin, jotka ovat samassa riippuvaisessa asemassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin kauan kuin olette mayan vallassa, ette voi luottaa itseenne ja kaikkiin niihin, jotka ovat samassa riippuvaisessa asemassa.

        Olin aikoinaan kristitty ja uskoin, että maapallo oli vain 6000 vuotta vanha ja että maapallo on ainoa planeetta, jolla oli elämää. Miten rajoittunut maailmankäsitys kaikesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olin aikoinaan kristitty ja uskoin, että maapallo oli vain 6000 vuotta vanha ja että maapallo on ainoa planeetta, jolla oli elämää. Miten rajoittunut maailmankäsitys kaikesta.

        Uskokaa älkääkä kysykö - iskulause ei ole argumentti missään, koskaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uskokaa älkääkä kysykö - iskulause ei ole argumentti missään, koskaan.

        Bhagavad Gita. 2.12
        Koskaan ei ole ollut aikaa, jolloin Minua, sinua ja kaikkia näitä kuninkaita ei olisi ollut olemassa, eikä kukaan meistä lakkaa olemasta tulevaisuudessakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhagavad Gita. 2.12
        Koskaan ei ole ollut aikaa, jolloin Minua, sinua ja kaikkia näitä kuninkaita ei olisi ollut olemassa, eikä kukaan meistä lakkaa olemasta tulevaisuudessakaan.

        Bhagavad Gita. 2.13
        Ruumiillistunut sielu vaihtaa vähitellen lapsen kehosta nuoren miehen kehoon ja sitten vanhan miehen kehoon, ja samalla tavalla sielu siirtyy kuoleman jälkeen toiseen kehoon. Henkilö, joka on tietoinen omasta henkisestä luonteestaan, ei hämmenny tällaisesta muutoksesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhagavad Gita. 2.13
        Ruumiillistunut sielu vaihtaa vähitellen lapsen kehosta nuoren miehen kehoon ja sitten vanhan miehen kehoon, ja samalla tavalla sielu siirtyy kuoleman jälkeen toiseen kehoon. Henkilö, joka on tietoinen omasta henkisestä luonteestaan, ei hämmenny tällaisesta muutoksesta.

        2.20
        Sielu ei synny eikä kuole. Hän ei ole koskaan syntynyt, ei synny eikä tule koskaan syntymään. Hän on syntymätön, ikuinen, aina olemassa oleva ja alkuperäinen. Hän ei tuhoudu, kun keho kuolee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        2.20
        Sielu ei synny eikä kuole. Hän ei ole koskaan syntynyt, ei synny eikä tule koskaan syntymään. Hän on syntymätön, ikuinen, aina olemassa oleva ja alkuperäinen. Hän ei tuhoudu, kun keho kuolee.

        Pelko on alkukantaisin tunne, ei ainoastaan ihmisiä kohtaan, vaan myös Jumalaa kohtaan. Hän ei hallitse ruoskalla, miekalla tai perustuslailla. Hän hallitsee maailmassaan kauneutta, harmoniaa ja uhrautuvaisuutta. Kaikkien perinteiden pyhimykset todistavat: "Jumala on rakkaus".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pelko on alkukantaisin tunne, ei ainoastaan ihmisiä kohtaan, vaan myös Jumalaa kohtaan. Hän ei hallitse ruoskalla, miekalla tai perustuslailla. Hän hallitsee maailmassaan kauneutta, harmoniaa ja uhrautuvaisuutta. Kaikkien perinteiden pyhimykset todistavat: "Jumala on rakkaus".

        Monista perinteistä puuttuu myös selkeä käsitys synnin käsitteestä. Siksi ihmiset usein rinnastavat käsitteet "synti" ja "moraalittomuus". He sanovat: "Minä en ole syntinen. Koko elämäni aikana en ole koskaan ryöstänyt tai tappanut ketään. Todellisuudessa synti on kuitenkin elämää ilman Jumalaa, elämää ilman yhteyttä kaiken rakkauden ja kauneuden lähteeseen. On myös väärin ajatella, että me kärsimme isiemme synneistä. Jokainen kärsii tekojensa seurauksista tässä elämässä tai aiemmissa elämissä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monista perinteistä puuttuu myös selkeä käsitys synnin käsitteestä. Siksi ihmiset usein rinnastavat käsitteet "synti" ja "moraalittomuus". He sanovat: "Minä en ole syntinen. Koko elämäni aikana en ole koskaan ryöstänyt tai tappanut ketään. Todellisuudessa synti on kuitenkin elämää ilman Jumalaa, elämää ilman yhteyttä kaiken rakkauden ja kauneuden lähteeseen. On myös väärin ajatella, että me kärsimme isiemme synneistä. Jokainen kärsii tekojensa seurauksista tässä elämässä tai aiemmissa elämissä

        Valitettavan usein eri uskontojen kannattajat ajattelevat seuraavalla tavalla: "On vain yksi oikea uskonto, joka on peräisin Jumalalta - ja kaikki muut ovat paholaisen uskontoja". Viime kädessä tällainen asenne johtaa jatkuviin konflikteihin ja fanaattisuuteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valitettavan usein eri uskontojen kannattajat ajattelevat seuraavalla tavalla: "On vain yksi oikea uskonto, joka on peräisin Jumalalta - ja kaikki muut ovat paholaisen uskontoja". Viime kädessä tällainen asenne johtaa jatkuviin konflikteihin ja fanaattisuuteen.

        Muinaisen Egyptin papit olivat suurimman tiedon ja vallan kantajia, mutta tämä tieto hajosi yhä enemmän sirpaleiksi, kun maapallo koki katastrofin toisensa jälkeen ja kun korruptio ja poliittiset juonittelut saastuttivat papiston instituution. Tämä tieto on vähitellen hajonnut ja rappeutunut nykyään lukuisiksi uskonnollisiksi perinteiksi ekumeenisine neuvostoineen ja maallisine etuineen. Uskonnollisten liikkeiden johtajat muuttavat vähitellen opetuksia, kunnes alkuperäistä perinnettä ei enää tunnista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muinaisen Egyptin papit olivat suurimman tiedon ja vallan kantajia, mutta tämä tieto hajosi yhä enemmän sirpaleiksi, kun maapallo koki katastrofin toisensa jälkeen ja kun korruptio ja poliittiset juonittelut saastuttivat papiston instituution. Tämä tieto on vähitellen hajonnut ja rappeutunut nykyään lukuisiksi uskonnollisiksi perinteiksi ekumeenisine neuvostoineen ja maallisine etuineen. Uskonnollisten liikkeiden johtajat muuttavat vähitellen opetuksia, kunnes alkuperäistä perinnettä ei enää tunnista.

        Sivilisaation elämä on syklistä. Egypti, Rooma, Kreikka - kuinka monta esimerkkiä tarvitaankaan osoittamaan, että sivilisaatiot syntyvät ja kuolevat. On tullut sivilisaation aikakausi, jolla on taipumus omaksua menneisyyden saavutukset haasteidensa, tarpeidensa ja tehtäviensä vuoksi. Kristillinen kirkko oli pitkään kieltänyt antiikin kulttuurin, koska se piti kreikkalaisten filosofiaa uhkana maailmankuvalleen. Piilottamalla kreikkalaisten tekstit luostareihin kirkko ei kuitenkaan voinut pitää niitä poissa käsikirjoituksia kopioivilta ja säilyttäviltä munkeilta. Näin antiikin ajatusmaailma vaikutti kristilliseen maailmankuvaan, sillä jokainen maailmankatsomus tarvitsee vankan perustan, ja täydellisempi ajatus imee sisäänsä vähemmän täydellistä ajattelua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sivilisaation elämä on syklistä. Egypti, Rooma, Kreikka - kuinka monta esimerkkiä tarvitaankaan osoittamaan, että sivilisaatiot syntyvät ja kuolevat. On tullut sivilisaation aikakausi, jolla on taipumus omaksua menneisyyden saavutukset haasteidensa, tarpeidensa ja tehtäviensä vuoksi. Kristillinen kirkko oli pitkään kieltänyt antiikin kulttuurin, koska se piti kreikkalaisten filosofiaa uhkana maailmankuvalleen. Piilottamalla kreikkalaisten tekstit luostareihin kirkko ei kuitenkaan voinut pitää niitä poissa käsikirjoituksia kopioivilta ja säilyttäviltä munkeilta. Näin antiikin ajatusmaailma vaikutti kristilliseen maailmankuvaan, sillä jokainen maailmankatsomus tarvitsee vankan perustan, ja täydellisempi ajatus imee sisäänsä vähemmän täydellistä ajattelua.

        https://www.youtube.com/watch?v=Ftb0_Nx-g3Y
        Ilan Chester - Symphony of the Soul - 1. Mantras


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=Ftb0_Nx-g3Y
        Ilan Chester - Symphony of the Soul - 1. Mantras

        https://www.youtube.com/watch?v=WO_9RsXol3k
        Kaunista.


      • Anonyymi

      • Anonyymi

    • Anonyymi

      Aika paljon elin ikää jäljellä.mutta toivottavasti kuolemasta ei tule kivuliasta.

    • Anonyymi

      Hienoa. Tämä sinun pitääkin kertoa. Se on tehtäväsi ja olet rohkea. Edelläkäviä. En koe että minulla olisi oikeus tähän tietoon,kun se kuuluu kaikille. T ystäväsi .

      • Anonyymi

        Joku pvä kun olen valmis, tahdon kuulla vielä enemmin. Tässä elämänvaiheessa nyt on vähän huono hetki. Rukoile puolestani, että etenen ,kun nyt jumitan. Olet aivan suurenmoinen. Tehtäväsi on tärkeä. T. Kakkis.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joku pvä kun olen valmis, tahdon kuulla vielä enemmin. Tässä elämänvaiheessa nyt on vähän huono hetki. Rukoile puolestani, että etenen ,kun nyt jumitan. Olet aivan suurenmoinen. Tehtäväsi on tärkeä. T. Kakkis.

        En tiedä mikä tuli,mutta en kykene ajattelemaan noin syvällisesti nyt. Vaikkakin sitä kaipaan ja tarviinkin. Olen niin kokenut että rukoukset kuullaan ja niin konkreettisesti sen saanut kokea. Tunnen että olen niin hyvissä käsissä juuri nyt.. olen hyvin kiitollinen.Rukoilisitko puolestani ystäväni,että etenen .Luotan sinuun💩


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä mikä tuli,mutta en kykene ajattelemaan noin syvällisesti nyt. Vaikkakin sitä kaipaan ja tarviinkin. Olen niin kokenut että rukoukset kuullaan ja niin konkreettisesti sen saanut kokea. Tunnen että olen niin hyvissä käsissä juuri nyt.. olen hyvin kiitollinen.Rukoilisitko puolestani ystäväni,että etenen .Luotan sinuun💩

        Koko elämäni olen ajatellut syvällisiä. Se on ollut aika raskasta sekin.


      • Anonyymi

        Hei, ystäväni. Ongelma on se, että on anonyymissys, enkä kirjoittanut tätä:
        "Aika paljon elin ikää jäljellä.mutta". Joku muu kirjoitti sen.
        Mutta mitä sinulle muuten kuuluu?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hei, ystäväni. Ongelma on se, että on anonyymissys, enkä kirjoittanut tätä:
        "Aika paljon elin ikää jäljellä.mutta". Joku muu kirjoitti sen.
        Mutta mitä sinulle muuten kuuluu?

        Bhagavad Gita 2.40

        Tässä yrityksessä ei voi menettää mitään, eikä mikään mene hukkaan. Jo vähäinenkin edistyminen tällä tiellä voi suojella ihmistä kaikkein pahimmalta pelolta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hei, ystäväni. Ongelma on se, että on anonyymissys, enkä kirjoittanut tätä:
        "Aika paljon elin ikää jäljellä.mutta". Joku muu kirjoitti sen.
        Mutta mitä sinulle muuten kuuluu?

        Aika hyvää. Parempaa kun silloin taannoin. Mutta elämä on aika hektistä. Ei ole aikaa perehtyä asioihin joihin pitäisi ja olisi hyvä. Paljon turhanpäiväistä. Mutta olen suht onnellinen arjessani. Oikeastaan hyvinkin onnellinen,kun olen huomannut ja oppinut että onni löytyy omasta itsestä ja arjen pienistä asioista. Läheisistä ja kissasta( Joka on kuin mainoksessa lauletaan: kuin taskus ois aurinko pikkuinen)😊 en kaipaa parisuhdetta vaan ennemminkin olen ymmärtänyt olevani onnellisempi ilman . Ei enää ikinä. Tästä maailmasta tuskin löytyy ketään syvällisyyttä arvostavaa, kuten me olemme. Ja muu on ,ei kiitos. Terveellisissä elintavoissa olisi oppimista,tietty. Tässä minulla olisi pähkinä purtavaksi. Tiedän ja tiedostan sen. Mutta nyt näillä mennään. T. Ystäväsi. Hyvää yötä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika hyvää. Parempaa kun silloin taannoin. Mutta elämä on aika hektistä. Ei ole aikaa perehtyä asioihin joihin pitäisi ja olisi hyvä. Paljon turhanpäiväistä. Mutta olen suht onnellinen arjessani. Oikeastaan hyvinkin onnellinen,kun olen huomannut ja oppinut että onni löytyy omasta itsestä ja arjen pienistä asioista. Läheisistä ja kissasta( Joka on kuin mainoksessa lauletaan: kuin taskus ois aurinko pikkuinen)😊 en kaipaa parisuhdetta vaan ennemminkin olen ymmärtänyt olevani onnellisempi ilman . Ei enää ikinä. Tästä maailmasta tuskin löytyy ketään syvällisyyttä arvostavaa, kuten me olemme. Ja muu on ,ei kiitos. Terveellisissä elintavoissa olisi oppimista,tietty. Tässä minulla olisi pähkinä purtavaksi. Tiedän ja tiedostan sen. Mutta nyt näillä mennään. T. Ystäväsi. Hyvää yötä.

        Ystäväni, on hyvä kuulla, ettet ole enää niin surullinen. Kyllä se siitä.
        ______________________




        Onnellisuutta on monenlaista. Eri olemassaolon sfääreissä on siitä erilaisia käsityksiä. On ymmärrettävä laadulliset erot eri onnellisuuslajien välillä. Korkein onni on palvella maailmaa, jossa Kaikkivaltias elää…
        ...
        Kirjasta ”Nektarin valtameri” / Luku 1: Sydämen janon sammuttaminen


        Uhraus korottaa, mikään muu ei.
        __________
        Miksi Hän on antanut sinulle vapauden tulla tähän maailmaan? Koska onnellisuus perustuu vapaaseen valintaan. Hän on kaikkialla, mutta Hän antaa meidän olla itsenäisiä. Omat, yksityiset etumme merkitsevät vapautta. Jos teemme yhteistyötä vapaan tahtomme mukaisesti, tunnemme onnellisuutta, mutta väkivaltainen harmonia ei koskaan tee onnelliseksi. Ilman vapautta muuttuisitte sieluttomaksi kiveksi. Mutta miksi Hän tekisi niin? Eikö ympärillä ole tarpeeksi kiviä?

        Hartauden vartijan saarnojen kirjasta Nide 4 / Luku 2.
        ________________
        Aineellinen maailma, joka on luotu Korkeimman tahdosta, tarjoaa kaikki mahdollisuudet aineellisten aistien kautta saavutettavaan maalliseen onneen. Nautinnot, joita ehdollistunut elävä olento voi saavuttaa syntymähetkestä kuolemaansa saakka, tunnetaan nimellä aihika-sukha (tässä elämässä saatavilla oleva onni). Ne nautinnot, jotka jiva voi saavuttaa ruumiin jättämisen jälkeen, ryhmitellään toisella termillä (seuraavassa elämässä saatavilla oleva onni). Ja niitä on puolestaan monenlaista jne.
        Periaatteena on, että mitä korkeampi planeettajärjestelmä on, sitä hienovaraisempia ovat aistien kohteet ...niinpä Bhulokan (Maan) asukkaiden nautinnot ovat karkeimpia, kun taas korkeampien planeettojen asukkaat kykenevät kokemaan aineellisten nautintojen hienovaraisimpia muotoja, jotka ovat maan asukkaiden saavuttamattomissa. Absoluuttisesta näkökulmasta katsottuna kaikkien edellä mainittujen olentotasojen välillä ei ole mitään perustavanlaatuista eroa, koska kaikenlainen eri planeettojen asukkaiden saatavilla oleva onni on joukko nautintoja, jotka saadaan yhdellä ja samalla tavalla: aineellisten aistien tuottamien nautintojen kautta. Aineellisen maailman asukkaat eivät voi saavuttaa mitään muuta (ei-materiaalista) onnellisuutta riippumatta siitä, millä maailmankaikkeuden planeetalla he asuvat. He eivät tunne puhtaan henkisen onnen (chit-sukha) luonnetta.

        Aineellisen onnellisuuden käsite liittyy läheisesti hienojakoisen kehon luonteeseen, joka koostuu mielestä, intellektistä ja väärästä egosta. Hienojakoinen keho on chid-abhasa, puhtaan jiva-tietoisuuden vääristynyt muoto. Kaikenlaisia aineellisia nautintoja kutsutaan nimellä bhukti.
        __________
        Onnea on kolmenlaista.
        Bhagavad Gita Idän viisauden helmi / luku 18. Moksha-jooga. Vapautumisen jooga /
        Tekstit 36,37,38


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika hyvää. Parempaa kun silloin taannoin. Mutta elämä on aika hektistä. Ei ole aikaa perehtyä asioihin joihin pitäisi ja olisi hyvä. Paljon turhanpäiväistä. Mutta olen suht onnellinen arjessani. Oikeastaan hyvinkin onnellinen,kun olen huomannut ja oppinut että onni löytyy omasta itsestä ja arjen pienistä asioista. Läheisistä ja kissasta( Joka on kuin mainoksessa lauletaan: kuin taskus ois aurinko pikkuinen)😊 en kaipaa parisuhdetta vaan ennemminkin olen ymmärtänyt olevani onnellisempi ilman . Ei enää ikinä. Tästä maailmasta tuskin löytyy ketään syvällisyyttä arvostavaa, kuten me olemme. Ja muu on ,ei kiitos. Terveellisissä elintavoissa olisi oppimista,tietty. Tässä minulla olisi pähkinä purtavaksi. Tiedän ja tiedostan sen. Mutta nyt näillä mennään. T. Ystäväsi. Hyvää yötä.

        Elämme katoavassa maailmassa, joka on täynnä kurjuutta. Siksi olemme pettyneitä ja onnettomia jokaisessa elämänvaiheessamme. Kaikenlaiset materialistit, kaikkien kategorioiden materialistit, tarjoavat meille joka askeleella jonkinlaista ratkaisua siitä, miten voimme saavuttaa onnen.
        Meidän on mentävä syvälle todellisuuteen, sisäiseen todellisuuteemme, eikä olla mukana ulkomaailmassa. Löydämme todellisen täyttymyksen, onnellisuuden, vain sisäisen etsinnän kautta, emme hankkimalla ulkomaailman asioita. Sisäisen kulttuurin, sisäisen kehityksen kautta voimme kokea nektarin todellisen maun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ystäväni, on hyvä kuulla, ettet ole enää niin surullinen. Kyllä se siitä.
        ______________________




        Onnellisuutta on monenlaista. Eri olemassaolon sfääreissä on siitä erilaisia käsityksiä. On ymmärrettävä laadulliset erot eri onnellisuuslajien välillä. Korkein onni on palvella maailmaa, jossa Kaikkivaltias elää…
        ...
        Kirjasta ”Nektarin valtameri” / Luku 1: Sydämen janon sammuttaminen


        Uhraus korottaa, mikään muu ei.
        __________
        Miksi Hän on antanut sinulle vapauden tulla tähän maailmaan? Koska onnellisuus perustuu vapaaseen valintaan. Hän on kaikkialla, mutta Hän antaa meidän olla itsenäisiä. Omat, yksityiset etumme merkitsevät vapautta. Jos teemme yhteistyötä vapaan tahtomme mukaisesti, tunnemme onnellisuutta, mutta väkivaltainen harmonia ei koskaan tee onnelliseksi. Ilman vapautta muuttuisitte sieluttomaksi kiveksi. Mutta miksi Hän tekisi niin? Eikö ympärillä ole tarpeeksi kiviä?

        Hartauden vartijan saarnojen kirjasta Nide 4 / Luku 2.
        ________________
        Aineellinen maailma, joka on luotu Korkeimman tahdosta, tarjoaa kaikki mahdollisuudet aineellisten aistien kautta saavutettavaan maalliseen onneen. Nautinnot, joita ehdollistunut elävä olento voi saavuttaa syntymähetkestä kuolemaansa saakka, tunnetaan nimellä aihika-sukha (tässä elämässä saatavilla oleva onni). Ne nautinnot, jotka jiva voi saavuttaa ruumiin jättämisen jälkeen, ryhmitellään toisella termillä (seuraavassa elämässä saatavilla oleva onni). Ja niitä on puolestaan monenlaista jne.
        Periaatteena on, että mitä korkeampi planeettajärjestelmä on, sitä hienovaraisempia ovat aistien kohteet ...niinpä Bhulokan (Maan) asukkaiden nautinnot ovat karkeimpia, kun taas korkeampien planeettojen asukkaat kykenevät kokemaan aineellisten nautintojen hienovaraisimpia muotoja, jotka ovat maan asukkaiden saavuttamattomissa. Absoluuttisesta näkökulmasta katsottuna kaikkien edellä mainittujen olentotasojen välillä ei ole mitään perustavanlaatuista eroa, koska kaikenlainen eri planeettojen asukkaiden saatavilla oleva onni on joukko nautintoja, jotka saadaan yhdellä ja samalla tavalla: aineellisten aistien tuottamien nautintojen kautta. Aineellisen maailman asukkaat eivät voi saavuttaa mitään muuta (ei-materiaalista) onnellisuutta riippumatta siitä, millä maailmankaikkeuden planeetalla he asuvat. He eivät tunne puhtaan henkisen onnen (chit-sukha) luonnetta.

        Aineellisen onnellisuuden käsite liittyy läheisesti hienojakoisen kehon luonteeseen, joka koostuu mielestä, intellektistä ja väärästä egosta. Hienojakoinen keho on chid-abhasa, puhtaan jiva-tietoisuuden vääristynyt muoto. Kaikenlaisia aineellisia nautintoja kutsutaan nimellä bhukti.
        __________
        Onnea on kolmenlaista.
        Bhagavad Gita Idän viisauden helmi / luku 18. Moksha-jooga. Vapautumisen jooga /
        Tekstit 36,37,38

        Kyllä se siitä.


    • Anonyymi

      Rapsakkakuorisilla leipomuksilla hampaatkin lähtee ihan huomaamatta joten ei ensiapua juuri kaipaakaan. Onhan parempi pyrkiä hylättynä taivaaseen kuin kirottuna päätyä helvettiin.

    • Anonyymi

      Todennäköisesti kuoleman jälkeen ei ole yhtään mitään.

      Kukaan ei voi täydellä varmuudella sanoa aiheesta yhtään mitään.

      Voin toki joutua helvettiin tai syntyä koppakuoriaisena.

    • Anonyymi

      Omalta kohdalta. Haluaisin vaan saada sen kijan valmiiks, josta oon näilläkin sivuilla kertonu. Mutta eipä taida tulla. Onneks oon ehtiny pitää valokuvanäyttelyn etten kaikkee vie mukaan hautaan. Jos toi keskiarvo 53 vuotta pitää paikkansa, niin neljä vuotta jäljellä. Tossa jo joku kysykin että miksi näin. Meidän suvussa noi miehet on vaan niin kovia juomaan että kuolema tulee. Mutta toisaalta naiset on eläny kauemmin. Mä ite en mitään juo, mutta silti terveys meinaa mennä.
      JeroP

      • Anonyymi

        Bhagavad gita 2.25
        Sielu on näkymätön, käsittämätön ja muuttumaton. Kun tiedät tämän, sinun ei pitäisi murehtia kehoa.


      • Anonyymi

        Kuolema tarjoaa sielulle tilaisuuden paeta lopullisesti ja lopullisesti illuusiosta ja aineellisen maailman vankilasta.

        Fyysisessä ruumiissa ollessaan elävät olennot taistelevat yhdessä ja erikseen alimmalla, perustavimmalla tasolla olemassaolostaan. Niiden energia keskittyy annamayaan, yksinkertaiseen ympäristön arvostamiseen ja syötävän etsimiseen. Kun nälkä on jossain määrin tyydytetty, elävä olento kohoaa hieman ja keskittyy nyt prana-mayaan eli suojelun ja turvallisuuden etsimiseen. Kun tämäkin tarve on jotenkin tyydytetty, olento alkaa seurata mano-mayaa eli tyydyttää älyllisiä vaatimuksiaan. Jos jiva käy nämä vaiheet kunnolla läpi, se nousee vijnanamaya ja anandamayan, itsetietoisuuden ja aineellisen maailman ylittämisen tasoille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolema tarjoaa sielulle tilaisuuden paeta lopullisesti ja lopullisesti illuusiosta ja aineellisen maailman vankilasta.

        Fyysisessä ruumiissa ollessaan elävät olennot taistelevat yhdessä ja erikseen alimmalla, perustavimmalla tasolla olemassaolostaan. Niiden energia keskittyy annamayaan, yksinkertaiseen ympäristön arvostamiseen ja syötävän etsimiseen. Kun nälkä on jossain määrin tyydytetty, elävä olento kohoaa hieman ja keskittyy nyt prana-mayaan eli suojelun ja turvallisuuden etsimiseen. Kun tämäkin tarve on jotenkin tyydytetty, olento alkaa seurata mano-mayaa eli tyydyttää älyllisiä vaatimuksiaan. Jos jiva käy nämä vaiheet kunnolla läpi, se nousee vijnanamaya ja anandamayan, itsetietoisuuden ja aineellisen maailman ylittämisen tasoille.

        Kaikki nämä vaiheet vaativat valtavasti työtä ja altistavat jivan monimutkaisille ja erilaisille ahdistuksille ja kärsimyksille. Ne, jotka eivät ole nousseet anandamayaan, putoavat takaisin aineelliseen kehoon aineellisessa maailmassa.

        Kuolema on kuitenkin sielulle tilaisuus tehdä lopullinen ja lopullinen pako illuusiosta ja aineellisen maailman vankilasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki nämä vaiheet vaativat valtavasti työtä ja altistavat jivan monimutkaisille ja erilaisille ahdistuksille ja kärsimyksille. Ne, jotka eivät ole nousseet anandamayaan, putoavat takaisin aineelliseen kehoon aineellisessa maailmassa.

        Kuolema on kuitenkin sielulle tilaisuus tehdä lopullinen ja lopullinen pako illuusiosta ja aineellisen maailman vankilasta.

        Elämä on jatkuva esteiden, testien ja koettelemusten sarja. Juuri kun olemme läpäisseet yhden testin tai toipuneet jostakin esteestä, jonka olemme voittaneet, seuraava testi, koettelemus tai epäonni tulee tiellemme. Jotkut ihmiset tekevät itsemurhan tai mielisairauden tai tekevät rauhan tappionsa ja keskinkertaisuutensa kanssa. Toiset, jotka pitävät itseään itsenäisinä luovina toimijoina, muuttuvat usein jonkin villityksen tai jonkun muun propagandan kuuliaisiksi ja melko ajetuiksi orjiksi. Tällaisten yhteiskunnallisten normien orjuuttamat ihmiset luulevat nauttivansa, mutta itse asiassa he ovat orjuuttuneempia kuin ne, jotka ovat tietoisia kamppailustaan, kärsimyksestään ja tuskastaan. Jos viihtyy liian hyvin aineellisessa kehossa, ei ole sopiva tuonpuoleiseen. Vaikeudet voivat rohkaista meitä siirtymään kehityksen portaita ylöspäin vakavammin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki nämä vaiheet vaativat valtavasti työtä ja altistavat jivan monimutkaisille ja erilaisille ahdistuksille ja kärsimyksille. Ne, jotka eivät ole nousseet anandamayaan, putoavat takaisin aineelliseen kehoon aineellisessa maailmassa.

        Kuolema on kuitenkin sielulle tilaisuus tehdä lopullinen ja lopullinen pako illuusiosta ja aineellisen maailman vankilasta.

        Entisistä epäonnistumisistanne on nyt tullut perustanne, mikä antaa teille nyt voimakkaan jalansijan, se on voimavaranne, vain naamioituneena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entisistä epäonnistumisistanne on nyt tullut perustanne, mikä antaa teille nyt voimakkaan jalansijan, se on voimavaranne, vain naamioituneena.

        Ei kuolemaa pitäisi pelätä, vaan aineellista olemassaoloa. Niiden, jotka luulevat olev


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entisistä epäonnistumisistanne on nyt tullut perustanne, mikä antaa teille nyt voimakkaan jalansijan, se on voimavaranne, vain naamioituneena.

        Olimmepa sitten kuolemansellissä, kuolemassa parantumattomaan sairauteen tai yksinkertaisesti vanhuuteen, jokainen meistä on tuomittu kuolemaan heti syntymähetkellä. Jokaisen on valmistauduttava määrättyyn aikaan. Itsetietoinen ihminen ei kuitenkaan vähääkään häpeä lähestyvää kuolemaa; hän pitää kuoleman kohtaamista voittona, valmistavana tekona.


    • Anonyymi

      Kuoleman pelko voi tulla vaikka jossain pelissä, koska eräs hauska Car-Combat-Game Interstate 82... kun yritin taaskin suojella jotain tyttöä jolla myöskin auto... mutta joku rosvo pääsi sen kimppuun jotenkin... heh, tuhosin monia rosvojen autoja räjäytin, mutta joku ....

    • Anonyymi

      En pelkää kuolemaa. Taivaan Isä on vastassa. Olen sujut asian kanssa. Voi olla helpotus.
      Itse kuolemisen tapaan voi liittyä erinäisiä vaihtelevia asioita, yksityiiskohtia.
      Itse kuoleminen ei pelota minua. Olen Turvassa.

      • Anonyymi

        Jotkut ihmiset pelkäävät kuolemaa ja luulevat olevansa elossa, eivätkä he tiedä, että he ovat todellisuudessa kuolleita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotkut ihmiset pelkäävät kuolemaa ja luulevat olevansa elossa, eivätkä he tiedä, että he ovat todellisuudessa kuolleita.

        Kuolema tuhoaa kaiken, mikä ei ole todellista; kuolema osoittaa meille todelliset ystävämme; kuolema paljastaa todelliset prioriteettimme; kuolema tuo viisauden esiin; kuolema valistaa meitä peloistamme ja heikkouksistamme; mutta mikä tärkeintä, kuolema muistuttaa meitä siitä, että nämä aineelliset kehot ja aineelliset universumit eivät ole kotimme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolema tuhoaa kaiken, mikä ei ole todellista; kuolema osoittaa meille todelliset ystävämme; kuolema paljastaa todelliset prioriteettimme; kuolema tuo viisauden esiin; kuolema valistaa meitä peloistamme ja heikkouksistamme; mutta mikä tärkeintä, kuolema muistuttaa meitä siitä, että nämä aineelliset kehot ja aineelliset universumit eivät ole kotimme.

        Jokainen meistä identifioituu ruumiillisiin määritelmiin, kuten rotuun, sukupuoleen, poliittisiin näkemyksiin, perheeseen, työhön, turvallisuuteen, koulutukseen jne. Näemme usein nämä määritelmät elämän tarkoitukseksi ja pidämme kaikkea muuta toissijaisena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokainen meistä identifioituu ruumiillisiin määritelmiin, kuten rotuun, sukupuoleen, poliittisiin näkemyksiin, perheeseen, työhön, turvallisuuteen, koulutukseen jne. Näemme usein nämä määritelmät elämän tarkoitukseksi ja pidämme kaikkea muuta toissijaisena.

        Näihin määritelmiin uppoutuneina meillä on taipumus unohtaa, että ne kaikki ovat suhteellisia ja väliaikaisia. Aika tulee ja me muutumme, muutkin muuttuvat ja olosuhteet muuttuvat. Saatamme ajatella, että nykyinen olemassaolomme, ominaisuutemme ja suhteemme jatkuvat loputtomiin samanlaisina kuin ne ovat nyt, mutta hyvin pian ne ovat menneisyyttä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näihin määritelmiin uppoutuneina meillä on taipumus unohtaa, että ne kaikki ovat suhteellisia ja väliaikaisia. Aika tulee ja me muutumme, muutkin muuttuvat ja olosuhteet muuttuvat. Saatamme ajatella, että nykyinen olemassaolomme, ominaisuutemme ja suhteemme jatkuvat loputtomiin samanlaisina kuin ne ovat nyt, mutta hyvin pian ne ovat menneisyyttä.

        Lahkolaisuuteen tukeutuvat yleensä ihmiset, jotka ovat liian kiintyneitä pinnalliseen, ulkoiseen. Tästä johtuu uskontojen vastakkainasettelu. Ihmiset, jotka ovat kehittäneet syvemmän ymmärryksen, pystyvät, samalla kun he säilyttävät tunteen omasta yksilöllisyydestään, arvostamaan toisten ponnisteluja. Kun he huomaavat erot, heitä innostetaan ottamaan oma polkunsa vakavasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lahkolaisuuteen tukeutuvat yleensä ihmiset, jotka ovat liian kiintyneitä pinnalliseen, ulkoiseen. Tästä johtuu uskontojen vastakkainasettelu. Ihmiset, jotka ovat kehittäneet syvemmän ymmärryksen, pystyvät, samalla kun he säilyttävät tunteen omasta yksilöllisyydestään, arvostamaan toisten ponnisteluja. Kun he huomaavat erot, heitä innostetaan ottamaan oma polkunsa vakavasti.

        Ihmiset niin kietoutuneita, illuusion peitossa ja uppoutuneita omiin ongelmiinsa, että he yksinkertaisesti jäävät vaille heille tarjottua armoa. Suuret sielut avaavat oven, joka johtaa pois samsarasta, toistuvasta syntymästä ja kuolemasta. He yrittävät osoittaa tietä ulos, mutta valitettavasti useimmat vangit eivät kykene ymmärtämään heille tarjoutunutta ihmeellistä tilaisuutta.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      hauska peli tuo joku Interstate 82 on konsoleillekin tuota peliä joka itseäni huvitti tuossa pelissä helpolla tasolla.. ampua toisia autoja jne.....

      Mutta joku ihminen teki tappavan väärinkäsityksen todellisessa elämässä, itseäni kohtaan, en koe mitään siitä, vaan että tämä ihminen tapettiin pettu´ruudesta.....

      • Anonyymi

        Meidän pitäisi siis etsiä joko epätäydellistä ilmoitusta tai virheellistä tulkintaa tai molempia. Itse asiassa molemmat ovat mahdollisia. Ensimmäinen on se, että Jumalan viisauden ilmoitus vastaa aina niiden henkisen ymmärryksen astetta, joille se annetaan. Jeesuksen Kristuksen ja Muhammedin tiedetään sanoneen seuraajilleen monta kertaa, että tieto, jota he eivät ole vielä paljastaneet, on paljon laajempi ja syvempi kuin se, mitä heille on jo kerrottu.

        Kaikkien uskontojen seuraajat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet sisäisen, salaisen merkityksen, ja niihin, joilla on pinnallinen ymmärrys. Ensimmäinen luokka on hyvin pieni, ja siihen kuuluvat ne, jotka ovat saavuttaneet syvimmän tason. Ajan myötä heidän lukumääränsä vähenee ja vähenee, ja lopulta se on täysin mitätön. Ymmärryksen ehtyessä vääristely lisääntyy, mikä peittää totuuden täysin ja muuttaa uskonnon jumalattomuudeksi. Niinpä seuraajat alkavat taistella lähinnä uskonnon nimissä kuin sen opettamien totuuksien nimissä, jolloin he taistelevat enemmän jonkin haamun kuin todellisen olemuksen puolesta. He alkavat tarkoituksellisesti vääristellä ja vääristää pyhien kirjoitusten sisimpiä käskyjä tavoitellen omia itsekkäitä päämääriään ja yrittäen johtaa niistä merkitystä, jota ei ole eikä voi olla olemassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meidän pitäisi siis etsiä joko epätäydellistä ilmoitusta tai virheellistä tulkintaa tai molempia. Itse asiassa molemmat ovat mahdollisia. Ensimmäinen on se, että Jumalan viisauden ilmoitus vastaa aina niiden henkisen ymmärryksen astetta, joille se annetaan. Jeesuksen Kristuksen ja Muhammedin tiedetään sanoneen seuraajilleen monta kertaa, että tieto, jota he eivät ole vielä paljastaneet, on paljon laajempi ja syvempi kuin se, mitä heille on jo kerrottu.

        Kaikkien uskontojen seuraajat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet sisäisen, salaisen merkityksen, ja niihin, joilla on pinnallinen ymmärrys. Ensimmäinen luokka on hyvin pieni, ja siihen kuuluvat ne, jotka ovat saavuttaneet syvimmän tason. Ajan myötä heidän lukumääränsä vähenee ja vähenee, ja lopulta se on täysin mitätön. Ymmärryksen ehtyessä vääristely lisääntyy, mikä peittää totuuden täysin ja muuttaa uskonnon jumalattomuudeksi. Niinpä seuraajat alkavat taistella lähinnä uskonnon nimissä kuin sen opettamien totuuksien nimissä, jolloin he taistelevat enemmän jonkin haamun kuin todellisen olemuksen puolesta. He alkavat tarkoituksellisesti vääristellä ja vääristää pyhien kirjoitusten sisimpiä käskyjä tavoitellen omia itsekkäitä päämääriään ja yrittäen johtaa niistä merkitystä, jota ei ole eikä voi olla olemassa.

        Suurin osa hämmästyttävistä ja sopimattomista rituaaleista, joita nykyään esitetään oman uskontomme nimissä, ovat vain seurausta räikeästä poikkeamisesta pyhien kirjoitusten määräyksistä, mistä ovat vastuussa nykyaikaiset niin kutsutut gurut, jotka ovat pohjimmiltaan vain uskonnollisia höpöttäjiä ja puhujia.


    • Anonyymi

      ehkä kuolemaa oi ajatella että se on helpotus, päästä pois julmasta maailmasta..

      ... ainakin tuossa autopelissä... joku Stingray-corvette, täysin siviili... opening fire... tuhosin vahinfgossa jonkin siten tehtävä epäonnizsrui...

      .. juuri ehti kuulla että; ällä ammu minua en ole vihollinen...

    • Anonyymi

      Ateistilta kyytiä kysyessä voikin tulla vaan turpiin.

      • Anonyymi

        Sokrates uskoi, että sielun kuolemattomuuden vuoksi kuolema ei voinut olla paha, koska sielun vapauttaminen opastamalla se ikuisiin totuuksiin oli koko elämän tarkoitus. Kun kuolema tulee, se on sielun vapautuminen.

        Sielu oli suorassa vastakohdassa ihmiskehoon nähden, joka hänen mielestään oli pelkkä hankalien intohimojen ja karkeiden halujen lähde. Juuri sielu kykeni näkemään totuuden, ja siksi sielu vapautuisi kuolemassa löytämään todellisen hyveen ja onnen - olemassaolonsa tarkoituksen.



        Kun hänen ystävänsä kysyivät, miksi hän uskoi, että sielumme ovat kuolemattomia, Sokrates oli valmis vastaamaan - itse asiassa neljä vastausta.

        Ensinnäkin hän totesi, että sielun täytyy olla kuolematon, koska elämä syntyy aina fyysisen kuoleman jälkeen, kuten näemme luonnossa, kun elämä syntyy hajoavasta orgaanisesta aineesta.

        Aivan kuten luonto luo tien uudelle elämälle, joka nousee mätänemisestä, myös sielun on selvittävä fyysisestä kuolemasta.

        Sokrates uskoi, että kuoleman on oltava kuin herääminen unesta.

        Hän uskoi myös, että se, miten ihmisillä on taipumus muistaa asioita, joista heillä ei ole ollut kokemusta elämänsä aikana - tätä kutsutaan muistamisperiaatteeksi - todistaa tämän hypoteesin.

        Hän totesi, ettei kenellekään "tarvitse opettaa, mikä on ympyrä tai kolmio". Ihmiset tuntevat nämä käsitteet luonnostaan, mikä viittaa siihen, että heidän on täytynyt oppia tällaisia asioita aiemmassa elämässään.

        Sokrates väitti sitten, että sielu oli kuolematon jonkin "affiniteetiksi" kutsumansa asian vuoksi. Hänen perustelunsa oli seuraavanlainen: kuolemattomat olennot, kuten jumalat, ovat tavallisesti olemukseltaan näkymättömiä. Huolimatta uskosta Zeukseen tai Apolloniin tai muihin jumaliin, heitä ei tavallisesti nähty Ateenan kaduilla kuljeskelemassa, hän totesi. Ihmisen sielu kuitenkin tietää, että he ovat olemassa; miten sielu voisi tehdä niin ilman, että siinä itsessään olisi edes hieman jumalallista?

        Sokrates jatkoi sielun kuvaamista sanomalla, että se on kuin kutojan tekemä viitta; aivan kuten viitta jatkaa olemassaoloaan kutojan kuoltua, myös ihmissielun on elettävä ruumiin kuoleman jälkeen.

        Sokrates esitteli myös käsitteen "puhtaat muodot" eli asiat, jotka me kaikki tunnemme ja jotka ovat ikuisia. Tällaiset käsitteet, kuten kauneus - tai vaikka vain numerot - ovat olemassa kehomme ulkopuolella, ja ne ovat ikuisia käsitteitä.

        Sokrateksen mukaan sielun on oltava näiden asioiden kaltainen, sekä abstrakti että ikuinen, jopa kuolinvuoteellaan, kun hänet oli tuomittu kuolemaan kenguruoikeudessa. Sokrates vanhenteli ystävilleen, että ruumiista vapautuessaan ihmissielu jatkaa olemassaoloaan, aivan kuten muutkin puhtaat käsitteet, kuten totuus tai kauneus, jotka elävät ikuisesti.

        Sokrates kuvaili sielua sanomalla, että se on kuin kutojan tekemä viitta; aivan kuten viitta jatkaa olemassaoloaan kutojan kuoltua, myös ihmisen sielun on elettävä ruumiin kuoleman jälkeen.

        Sokrates esitteli myös käsitteen "puhtaat muodot" eli asiat, jotka me kaikki tunnemme ja jotka ovat ikuisia. Tällaiset käsitteet, kuten kauneus - tai vaikka vain numerot - ovat olemassa kehomme ulkopuolella, ja ne ovat ikuisia käsitteitä.

        Sokrateksen mielestä sielun on oltava näiden asioiden kaltainen, sekä abstrakti että ikuinen - jopa kuolinvuoteellaan, kun hänet oli tuomittu kuolemaan kenguruoikeudessa. Sokrates vanhenteli ystävilleen, että ruumiista vapautuessaan ihmissielu jatkaa olemassaoloaan, aivan kuten muutkin puhtaat käsitteet, kuten totuus tai kauneus, jotka elävät ikuisesti.

        Nyt, kun kaikki näyttää uhkaavan meitä maailman epäoikeudenmukaisuuksista itse luontoon, kun pandemia jatkaa tuhoamistaan maapallolla, suuren filosofin tyyneys on varmasti suuri lohtu meille nykyaikana.
        Sokrateen suurimmat lainaukset

        Sokrateksen suurimpiin sitaatteihin kuuluvat muun muassa seuraavat:

        Kun väittely on hävitty, herjauksesta tulee häviäjän työkalu.
        Helpoin ja jaloin tapa ei ole murskata toisia, vaan parantaa itseään.
        Olkaa iloisia kuoleman suhteen, ja tietäkää tämä totuus, että hyvälle ihmiselle ei voi tapahtua mitään pahaa elämässä eikä kuoleman jälkeen.
        Tutkimaton elämä ei ole elämisen arvoista.
        Voimme helposti antaa anteeksi lapselle, joka pelkää pimeää; elämän todellinen tragedia on se, kun ihmiset pelkäävät valoa.
        En voi opettaa kenellekään mitään, voin vain saada heidät ajattelemaan.
        Ainoa hyvä asia on tieto ja ainoa paha asia on tietämättömyys.


    • Anonyymi

      jos on jonkun toisen ihmnisen kuoleman pelko?

    • Anonyymi

      Luin kokonaan kirjoitukssi ja mutta en näe oikeasti mitään kammottavaa huolta, vain että ehkä .... olen elänyt parhaani mukaan sen näkee mitä kuolema tuo, itse en ole itseäni tuomitsemassa...

      • Anonyymi

        Aika leikkii päivillä, öillä, auringonlaskuilla, aamunkoitteilla ja kuudella vuodenajalla ja vie elämäni, mutta halun tauti ei jätä minua. Sellainen on minun ahdinkoni!


        Päivä, yö, auringonlasku, aamunkoitto, syksy ja kevät tulevat ja menevät. Aika leikkii niillä ja ottaa elämäni haltuunsa. Mutta halun alhainen sairaus ei jätä minua.

        Vapautukoon sydämemme ja mielemme lopulta maya-leikkien lumosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika leikkii päivillä, öillä, auringonlaskuilla, aamunkoitteilla ja kuudella vuodenajalla ja vie elämäni, mutta halun tauti ei jätä minua. Sellainen on minun ahdinkoni!


        Päivä, yö, auringonlasku, aamunkoitto, syksy ja kevät tulevat ja menevät. Aika leikkii niillä ja ottaa elämäni haltuunsa. Mutta halun alhainen sairaus ei jätä minua.

        Vapautukoon sydämemme ja mielemme lopulta maya-leikkien lumosta.

        Śrīla Bhaktivinod Ṭhākur
        Väärät toiveet materialistisesta onnesta
        ...
        (prabhu he!) śuna mora duḥkhera kāhinī
        viṣaya halāhala, sudhā-bhāṇe piyalu̐,
                  āba avasāna dinamaṇi [1]
        (1) Oi Jumala! Kuuntele tarinaa kärsimyksistäni. Minut on myrkytetty kauhealla myrkyllä, joka johtuu pakkomielteestä aineellisiin asioihin, joita aluksi luulin nektariksi. Ja nyt aurinko laskee (elämäni on lähestymässä loppuaan).
         
        khelā-rase śaiśava, paḍaite kaiśora
                go̐yāolu̐ nā bhela viveka
        bhoga-vaśe yauvane, ghara pāti vasilu̐
                suta-mita bāḍala aneka [2]
        (2) Vietin lapsuuteni leikkien ja nuoruuteni opintojen parissa. Tietoisuuteni ei koskaan kehittynyt. Jo nuoruudessani, materialististen nautintojen loukussa, aloitin perhe-elämän, ja lasteni ja ystävieni määrä kasvoi.
         
        Sri Laghu-chandrika-bhashya
        (2) khelā-rase śaiśava: ”vietin lapsuuteni uppoutuneena leikin iloihin”. Śaṅkar Āchārya kuvailee illuusion vallassa olevia ihmisiä näin:
        bālas tāvat krīḍāsaktaḥ taruṇas tāvat taruṇī-raktaḥ
        vṛddhas tāvat chintā-magnāḥ pare brahmaṇi ko ’pi na lagnaḥ
        (Moha-mudgara-stotram: 7)
        ”Pojat pitävät leikeistä. Nuoret miehet ovat kiinostuneita nuorista naisista. Iäkkäät ihmiset ovat uppoutuneet huoliin. Mutta valitettavasti kukaan ei ajattele Korkeinta Absoluuttia (Parabrahmaa)”.
         
        vṛddha-kāla āola, saba sukha bhāgala,
                 pīḍā-vaśe ha-inu kātara
        sarvendriya durbala kṣīṇa kalevara,
             bhogābhāve duḥkhita antara [3]
        (3) Sitten tuli vanhuus ja onnellisuus jätti minut. Sairauksien nujertamana tulin ahdistuneeksi. Kaikki aistini menettivät toimintakykynsä, ja kehoni tuli voimattomaksi. Nautintojen puutteen vuoksi sydämeni täyttyi surusta.
         


        jatkuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Śrīla Bhaktivinod Ṭhākur
        Väärät toiveet materialistisesta onnesta
        ...
        (prabhu he!) śuna mora duḥkhera kāhinī
        viṣaya halāhala, sudhā-bhāṇe piyalu̐,
                  āba avasāna dinamaṇi [1]
        (1) Oi Jumala! Kuuntele tarinaa kärsimyksistäni. Minut on myrkytetty kauhealla myrkyllä, joka johtuu pakkomielteestä aineellisiin asioihin, joita aluksi luulin nektariksi. Ja nyt aurinko laskee (elämäni on lähestymässä loppuaan).
         
        khelā-rase śaiśava, paḍaite kaiśora
                go̐yāolu̐ nā bhela viveka
        bhoga-vaśe yauvane, ghara pāti vasilu̐
                suta-mita bāḍala aneka [2]
        (2) Vietin lapsuuteni leikkien ja nuoruuteni opintojen parissa. Tietoisuuteni ei koskaan kehittynyt. Jo nuoruudessani, materialististen nautintojen loukussa, aloitin perhe-elämän, ja lasteni ja ystävieni määrä kasvoi.
         
        Sri Laghu-chandrika-bhashya
        (2) khelā-rase śaiśava: ”vietin lapsuuteni uppoutuneena leikin iloihin”. Śaṅkar Āchārya kuvailee illuusion vallassa olevia ihmisiä näin:
        bālas tāvat krīḍāsaktaḥ taruṇas tāvat taruṇī-raktaḥ
        vṛddhas tāvat chintā-magnāḥ pare brahmaṇi ko ’pi na lagnaḥ
        (Moha-mudgara-stotram: 7)
        ”Pojat pitävät leikeistä. Nuoret miehet ovat kiinostuneita nuorista naisista. Iäkkäät ihmiset ovat uppoutuneet huoliin. Mutta valitettavasti kukaan ei ajattele Korkeinta Absoluuttia (Parabrahmaa)”.
         
        vṛddha-kāla āola, saba sukha bhāgala,
                 pīḍā-vaśe ha-inu kātara
        sarvendriya durbala kṣīṇa kalevara,
             bhogābhāve duḥkhita antara [3]
        (3) Sitten tuli vanhuus ja onnellisuus jätti minut. Sairauksien nujertamana tulin ahdistuneeksi. Kaikki aistini menettivät toimintakykynsä, ja kehoni tuli voimattomaksi. Nautintojen puutteen vuoksi sydämeni täyttyi surusta.
         


        jatkuu.

        Śrīla Bhaktivinod Ṭhākur
        Perusteeton ylpeys
        ...
        rūpera gaurava kena bhāi?
        anitya e kalevara kabhu nāhi sthiratara
        śamana āile kichhu nāi
        e aṅga śītala habe ā̐khi spanda-hīna rabe
        chitāra āgune habe chhāi [1]

        Oi, veli! Miksi olet ylpeä kehostasi? Keho on väliaikainen. Se ei koskaan elä ikuisesti. Kun kuolema tulee, keho menettää kaiken. Se kylmenee, sen silmät muuttuvat liikkumattomiksi, ja se muuttuu tuhkaksi polttohautauspaikalla.



        ye mukha-saundarya hera darpaṇete nirantara
        śva-śivāra ha-ibe bhojana
        ye vastre ādara kara’ yebā ābharaṇa para’
        kothā saba rahibe takhana? [2]

        Tästä kehosta, jonka kasvoja ja kauneutta ihailet jatkuvasti peilin edessä, tulee koirien ja shakaalien ruokaa. Missä tulet säilyttämään vaatteet, joihin puet vartalosi, ja korut, joilla sitten koristelet sitä?



        dārā suta bandhu sabe śmaśāne tomāre labe
        dagdha kari’ gṛhete āsibe
        tumi kā’ra ke tomāra ebe bujhi’ dekha sāra
        deha-nāśa avaśya ghaṭibe [3]

        Vaimosi, lapsesi ja ystäväsi vievät sinut polttohautauspaikalle, polttavat sinut ja palaavat sitten kotiin. Kenelle sinä kuulut? Kuka kuuluu sinulle? Ymmärrä nyt tämä ja käsitä totuus. Ruumis tuhoutuu väistämättä.

        ...
        jatkuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Śrīla Bhaktivinod Ṭhākur
        Väärät toiveet materialistisesta onnesta
        ...
        (prabhu he!) śuna mora duḥkhera kāhinī
        viṣaya halāhala, sudhā-bhāṇe piyalu̐,
                  āba avasāna dinamaṇi [1]
        (1) Oi Jumala! Kuuntele tarinaa kärsimyksistäni. Minut on myrkytetty kauhealla myrkyllä, joka johtuu pakkomielteestä aineellisiin asioihin, joita aluksi luulin nektariksi. Ja nyt aurinko laskee (elämäni on lähestymässä loppuaan).
         
        khelā-rase śaiśava, paḍaite kaiśora
                go̐yāolu̐ nā bhela viveka
        bhoga-vaśe yauvane, ghara pāti vasilu̐
                suta-mita bāḍala aneka [2]
        (2) Vietin lapsuuteni leikkien ja nuoruuteni opintojen parissa. Tietoisuuteni ei koskaan kehittynyt. Jo nuoruudessani, materialististen nautintojen loukussa, aloitin perhe-elämän, ja lasteni ja ystävieni määrä kasvoi.
         
        Sri Laghu-chandrika-bhashya
        (2) khelā-rase śaiśava: ”vietin lapsuuteni uppoutuneena leikin iloihin”. Śaṅkar Āchārya kuvailee illuusion vallassa olevia ihmisiä näin:
        bālas tāvat krīḍāsaktaḥ taruṇas tāvat taruṇī-raktaḥ
        vṛddhas tāvat chintā-magnāḥ pare brahmaṇi ko ’pi na lagnaḥ
        (Moha-mudgara-stotram: 7)
        ”Pojat pitävät leikeistä. Nuoret miehet ovat kiinostuneita nuorista naisista. Iäkkäät ihmiset ovat uppoutuneet huoliin. Mutta valitettavasti kukaan ei ajattele Korkeinta Absoluuttia (Parabrahmaa)”.
         
        vṛddha-kāla āola, saba sukha bhāgala,
                 pīḍā-vaśe ha-inu kātara
        sarvendriya durbala kṣīṇa kalevara,
             bhogābhāve duḥkhita antara [3]
        (3) Sitten tuli vanhuus ja onnellisuus jätti minut. Sairauksien nujertamana tulin ahdistuneeksi. Kaikki aistini menettivät toimintakykynsä, ja kehoni tuli voimattomaksi. Nautintojen puutteen vuoksi sydämeni täyttyi surusta.
         


        jatkuu.

        Shrila Bhaktivinod Thakur
        Väärä rikkaus

        mana re, dhana-mada nitānta asāra
        dhana jana vitta yatae dehera anugata
              deha gele se sakala chhāra [1]
        Oi mieli! Rikkauden aiheuttama ylpeys on äärimmäisen ongelmallista. Rikkaudet, sukulaiset, ystävät ja varallisuus seuraavat tätä kehoa, ja kun keho kuolee, ne kaikki muuttuvat merkityksettömiksi.
         
        vidyāra yateka cheṣṭāchikitsaka upadeṣṭā
                 keha deha rākhibāre nāre
        ajapā ha-ile śeṣadeha-mātra avaśeṣa
               jīva nāhi thākena ādhāre [2]
        Yksikään lääkäri tai mikään hänen lääkkeistään ei pysty pelastamaan kehoa. Kun elämän henkäys sammuu, jäljelle jää vain ruumis. Sielu ei jää katoavaan kuoreen.
         
        dhane yadi prāṇa ditadhanī rājā nā marita
                    dharāmara ha-ita rāvaṇa
        dhane nāhi rākhe dehadeha gele nāhe keha
                     ataeva ki karibe dhana [3]
        Jos rikkaus olisi elämän lähde, rikas kuningas ei olisi koskaan kuollut. Ravana olisi saanut kuolemattomuuden maan päällä. Rikkaus ei pelasta kehoa, ja kun keho kuolee, ketään ei jää jäljelle. Mitä varallisuus voi siis antaa meille?
         

        jatkuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Shrila Bhaktivinod Thakur
        Väärä rikkaus

        mana re, dhana-mada nitānta asāra
        dhana jana vitta yatae dehera anugata
              deha gele se sakala chhāra [1]
        Oi mieli! Rikkauden aiheuttama ylpeys on äärimmäisen ongelmallista. Rikkaudet, sukulaiset, ystävät ja varallisuus seuraavat tätä kehoa, ja kun keho kuolee, ne kaikki muuttuvat merkityksettömiksi.
         
        vidyāra yateka cheṣṭāchikitsaka upadeṣṭā
                 keha deha rākhibāre nāre
        ajapā ha-ile śeṣadeha-mātra avaśeṣa
               jīva nāhi thākena ādhāre [2]
        Yksikään lääkäri tai mikään hänen lääkkeistään ei pysty pelastamaan kehoa. Kun elämän henkäys sammuu, jäljelle jää vain ruumis. Sielu ei jää katoavaan kuoreen.
         
        dhane yadi prāṇa ditadhanī rājā nā marita
                    dharāmara ha-ita rāvaṇa
        dhane nāhi rākhe dehadeha gele nāhe keha
                     ataeva ki karibe dhana [3]
        Jos rikkaus olisi elämän lähde, rikas kuningas ei olisi koskaan kuollut. Ravana olisi saanut kuolemattomuuden maan päällä. Rikkaus ei pelasta kehoa, ja kun keho kuolee, ketään ei jää jäljelle. Mitä varallisuus voi siis antaa meille?
         

        jatkuu.

        Śrī Īśopaniṣad



        Kutsurukous:

        oṁ pūrṇam adaḥ pūrṇam idaṁ
        pūrṇāt pūrṇam udacyate
        pūrṇasya pūrṇam ādāya
        pūrṇam evāvaśiṣyate

        Jumaluuden Ylin Persoonallisuus on täydellinen ja koska Hän on absoluuttinen ja täydellinen, niin kaikki Hänestä emanoituvat ilmentymät, kuten tämä ilmiömaailma, on varustettu kaikella tarpeellisella, koska se on itsessään täydellinen kokonaisuus. Kaikki, mikä lähtee Täydellisestä Kokonaisuudesta on Itsessään Täydellistä. Täydellisenä Kokonaisuutena Hän on täydellisessä tasapainossa, vaikka Hänestä lähtee niin monia täydellisiä osasia.


        Ensimmäinen mantra:

        īśāvāsyam idaṁ sarvaṁ
        yat kiñca jagatyāṁ jagat
        tena tyaktena bhuñjīthā
        mā gṛdhaḥ kasya svid dhanam

        Kaikki tässä maailmankaikkeudessa, olipa se sitten elollista tai elotonta, on Hänen vallassaan ja kuuluu Hänelle. Siksi jokaisen tulisi käyttää vain sitä, mikä on välttämätöntä ja mikä on myönnetty hänen osuudekseen, eikä kajota mihinkään muuhun, ymmärtäen hyvin, kenelle kaikki kuuluu.

        Neljäs mantra:

        anejad ekaṁ manaso javīyo
        nainad devā āpnuvan pūrvam arṣat
        tad dhāvato ’nyān atyeti tiṣṭhat
        tasminn apo mātariśvā dadhāti

        Asuinpaikassaan pysyttelevä Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, liikkuu ajatusta nopeammin ja voi ohittaa kaikki juoksijat. Edes mahtavat puolijumalat eivät pysty lähestymään Häntä. Pysytellen yhdessä paikassa Hän antaa samanaikaisesti käskyjä niille, jotka lähettävät tuulia ja sateita. Täydellisyydessään Hänelle ei ole vertaista.

        Yhdestoista mantra:

        vidyāṁ cāvidyāṁ ca yas
        tad vedobhayaṁ saha
        avidyayā mṛtyuṁ tīrtvā
        vidyayāmṛtam aśnute

        Syntymien ja kuolemien kiertokulusta voi päästä pois ja nauttia täysin kuolemattomuuden lahjasta vain se, joka kykenee samanaikaisesti ymmärtämään tietämättömyyteen uppoutumisen prosessin ja transsendenttisen tiedon täydellistämisen prosessin.

        Kahdeksastoista mantra:

        agne naya supathā rāye asmān
        viśvāni deva vayunāni vidvān
        yuyodhy asmaj juhurāṇam eno
        bhūyiṣṭhāṁ te nama-uktiṁ vidhema

        Oi Jumalani, voimallinen kuin tuli, oi Kaikkivaltias, kumarrun Sinun eteesi yhä uudelleen ja uudelleen, lankean lootusjalkojesi juureen. Oi Jumalani, johdata minut oikealle tielle, jotta saavuttaisin Sinut. Ja koska Sinä tiedät kaiken, mitä olen tehnyt menneisyydessä, vapauta minut kaikista syntieni seuraamuksista, niin ettei mikään estäisi etenemistäni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Śrī Īśopaniṣad



        Kutsurukous:

        oṁ pūrṇam adaḥ pūrṇam idaṁ
        pūrṇāt pūrṇam udacyate
        pūrṇasya pūrṇam ādāya
        pūrṇam evāvaśiṣyate

        Jumaluuden Ylin Persoonallisuus on täydellinen ja koska Hän on absoluuttinen ja täydellinen, niin kaikki Hänestä emanoituvat ilmentymät, kuten tämä ilmiömaailma, on varustettu kaikella tarpeellisella, koska se on itsessään täydellinen kokonaisuus. Kaikki, mikä lähtee Täydellisestä Kokonaisuudesta on Itsessään Täydellistä. Täydellisenä Kokonaisuutena Hän on täydellisessä tasapainossa, vaikka Hänestä lähtee niin monia täydellisiä osasia.


        Ensimmäinen mantra:

        īśāvāsyam idaṁ sarvaṁ
        yat kiñca jagatyāṁ jagat
        tena tyaktena bhuñjīthā
        mā gṛdhaḥ kasya svid dhanam

        Kaikki tässä maailmankaikkeudessa, olipa se sitten elollista tai elotonta, on Hänen vallassaan ja kuuluu Hänelle. Siksi jokaisen tulisi käyttää vain sitä, mikä on välttämätöntä ja mikä on myönnetty hänen osuudekseen, eikä kajota mihinkään muuhun, ymmärtäen hyvin, kenelle kaikki kuuluu.

        Neljäs mantra:

        anejad ekaṁ manaso javīyo
        nainad devā āpnuvan pūrvam arṣat
        tad dhāvato ’nyān atyeti tiṣṭhat
        tasminn apo mātariśvā dadhāti

        Asuinpaikassaan pysyttelevä Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, liikkuu ajatusta nopeammin ja voi ohittaa kaikki juoksijat. Edes mahtavat puolijumalat eivät pysty lähestymään Häntä. Pysytellen yhdessä paikassa Hän antaa samanaikaisesti käskyjä niille, jotka lähettävät tuulia ja sateita. Täydellisyydessään Hänelle ei ole vertaista.

        Yhdestoista mantra:

        vidyāṁ cāvidyāṁ ca yas
        tad vedobhayaṁ saha
        avidyayā mṛtyuṁ tīrtvā
        vidyayāmṛtam aśnute

        Syntymien ja kuolemien kiertokulusta voi päästä pois ja nauttia täysin kuolemattomuuden lahjasta vain se, joka kykenee samanaikaisesti ymmärtämään tietämättömyyteen uppoutumisen prosessin ja transsendenttisen tiedon täydellistämisen prosessin.

        Kahdeksastoista mantra:

        agne naya supathā rāye asmān
        viśvāni deva vayunāni vidvān
        yuyodhy asmaj juhurāṇam eno
        bhūyiṣṭhāṁ te nama-uktiṁ vidhema

        Oi Jumalani, voimallinen kuin tuli, oi Kaikkivaltias, kumarrun Sinun eteesi yhä uudelleen ja uudelleen, lankean lootusjalkojesi juureen. Oi Jumalani, johdata minut oikealle tielle, jotta saavuttaisin Sinut. Ja koska Sinä tiedät kaiken, mitä olen tehnyt menneisyydessä, vapauta minut kaikista syntieni seuraamuksista, niin ettei mikään estäisi etenemistäni.

        Kun pohdimme tärkeimpiä kysymyksiä, kuten elämän tarkoitusta ja olemassaolomme merkitystä, meidän on pakko päätellä, että ne liittyvät henkisiin perusarvoihin: todellisen luontomme ymmärtämiseen, kuolemattomuuden saavuttamiseen, tietämättömyyden voittamiseen ja todellisen onnellisuuden etsimiseen.

        Olemme joka hetki vaarassa: tietämättömyys pyrkii korvaamaan tietämyksemme, ja kärsimys pyrkii tuhoamaan onnellisuutemme. Nämä ikuiset viholliset, tietämättömyys ja kärsimys, jahtaavat meitä armottomasti. Meidän on haastettava ne määrätietoiseen taisteluun ja henkisellä tiedolla varustautuneina ajettava ne ikuisesti pois.


        Kun löydämme vastaukset syvimpiin kysymyksiimme, tapahtuu todellinen ihme, jotain käsittämätöntä. Tästä kertoo meille muinainen pyhä kirjoitus Srimad-Bhagavatam.

        Sydämemme on täynnä vääriä kiintymyksiä.
        Kun ihminen käy läpi henkisen muodonmuutoksen, hän tarkastelee uudelleen kaikkia niitä arvoja, joita hän on huolellisesti kerännyt elämästä toiseen. Monet asiat, jotka tuntuivat tarpeellisilta, hylätään tarpeettomana romuna. Se, mikä kerran tuntui tukena, mihin hän luotti uskollisina ystävinä, jotka olivat valmiita auttamaan häntä hädän hetkellä, pettää hänet yhtäkkiä petollisesti. Maa putoaa hänen jalkojensa alta. Henkisellä tiellä on välttämätöntä erota menneistä kiintymyksistä ilman katumusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun pohdimme tärkeimpiä kysymyksiä, kuten elämän tarkoitusta ja olemassaolomme merkitystä, meidän on pakko päätellä, että ne liittyvät henkisiin perusarvoihin: todellisen luontomme ymmärtämiseen, kuolemattomuuden saavuttamiseen, tietämättömyyden voittamiseen ja todellisen onnellisuuden etsimiseen.

        Olemme joka hetki vaarassa: tietämättömyys pyrkii korvaamaan tietämyksemme, ja kärsimys pyrkii tuhoamaan onnellisuutemme. Nämä ikuiset viholliset, tietämättömyys ja kärsimys, jahtaavat meitä armottomasti. Meidän on haastettava ne määrätietoiseen taisteluun ja henkisellä tiedolla varustautuneina ajettava ne ikuisesti pois.


        Kun löydämme vastaukset syvimpiin kysymyksiimme, tapahtuu todellinen ihme, jotain käsittämätöntä. Tästä kertoo meille muinainen pyhä kirjoitus Srimad-Bhagavatam.

        Sydämemme on täynnä vääriä kiintymyksiä.
        Kun ihminen käy läpi henkisen muodonmuutoksen, hän tarkastelee uudelleen kaikkia niitä arvoja, joita hän on huolellisesti kerännyt elämästä toiseen. Monet asiat, jotka tuntuivat tarpeellisilta, hylätään tarpeettomana romuna. Se, mikä kerran tuntui tukena, mihin hän luotti uskollisina ystävinä, jotka olivat valmiita auttamaan häntä hädän hetkellä, pettää hänet yhtäkkiä petollisesti. Maa putoaa hänen jalkojensa alta. Henkisellä tiellä on välttämätöntä erota menneistä kiintymyksistä ilman katumusta.

        Miksi meiltä riistetään onnellisuus? Riippumatta siitä, kuinka paljon meillä on, pyrimme aina tavoittelemaan enemmän. Se on luontomme. Mitä ikinä teemmekin, minne ikinä menemmekin, tämä kaipuu seuraa meitä. Voivatko rajalliset aineelliset esineet ja ohimenevät ruumiilliset tai älylliset nautinnot sammuttaa loputtomat pyrkimyksemme?

        Niin kauan kuin jatkamme onnellisuuden etsimistä aineellisesta maailmasta, ponnistuksemme ja pyrkimyksemme ovat tuomittuja epäonnistumaan. Mikään rajallinen ei sammuta hengellistä janoa. Ainoastaan äärettömän hengellisen asuinpaikan ikuinen kauneus ja rakkaus inspiroivat ja antavat toivoa sielulle, joka epätoivoisesti etsii onneaan.

        Herra on aina kanssamme, jopa elämämme pahimpina aikoina. Hän odottaa meitä aina ja haluaa auttaa meitä. Meidän tulisi vilpittömästi etsiä Hänen armoaan. Hän kutsuu: "Lapseni, katso minua. Älä anna suurta merkitystä ulkoisille seikoille. Minä olen täällä, olen lähellä. Olet suunnannut tietoisuutesi ulkomaailmaan. Käännä se sisäänpäin, niin löydät Minut. Katsot alapuolellesi etsiessäsi palvelijoita ja mukavuuksia, mutta katso ylöspäin, käänny kohti korkeampaa olentoa, ja sieltä löydät Minut. Katsokaa ylöspäin! Lakatkaa etsimästä alhaalla olevia palvelijoita.

        Ne, jotka kaipaavat herruutta, etsivät erilaisia tapoja käyttää maailmaa hyväkseen. Muuttakaa kurssinne, astukaa uhrautumisen maailmaan ja etsikää Mestarianne, Herraanne! Silloin korkein asuinpaikka hyväksyy teidät. Sen, joka haluaa asua siellä, on omistauduttava palvelemiseen. Mutta se, joka haluaa hallita, orjuuttaa, komentaa, tulee alempiin valtakuntiin, joissa hän voi toteuttaa halunsa.

        Tämä ei ole liioittelua, ei mielikuvitusleikkiä, ei vain kauniita sanoja. Se on yhtä luonnollista todellisuutta kuin elämä itsessään. Voit käyttää omaksi iloksesi vain sitä, mikä on alemmassa asemassa. Itsekkään mielihyvän tavoittelu johtaa sielun väistämättä todellisuuden alemmille tasoille. Mutta Korkeimman palveleminen henkistää, ruokkii yleviä tunteita ja paljastaa sielulle sen todellisen määränpään.

        Uhrautumisen henki kohottaa, kun taas ahneus ja ahneus johtavat alennustilaan. On välttämätöntä ymmärtää hyvin, missä itsekkyys ja hyväksikäyttö piilevät ja missä Korkeimman palveleminen. Jumalallinen palvelu on epäitsekästä ja elää puhtaasta ilosta ja äärettömästä ihastuksesta. Uhraamalla me voitamme, ja kiristämällä me menetämme kaiken. Tämä on perusta, henkisen elämän pääperiaate.
        Tietoisuuden tasosta riippuen sielu kokee erilaista onnea. Kaikki ne ovat erilaisia. Kun tietoisuus muuttuu, sen mukana tulee erilainen käsitys onnellisuudesta. Absoluuttisella tasolla onnellisuus on myös absoluuttista: se liittyy palvelemiseen Absoluuttia kohtaan. Jumala on absoluuttinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi meiltä riistetään onnellisuus? Riippumatta siitä, kuinka paljon meillä on, pyrimme aina tavoittelemaan enemmän. Se on luontomme. Mitä ikinä teemmekin, minne ikinä menemmekin, tämä kaipuu seuraa meitä. Voivatko rajalliset aineelliset esineet ja ohimenevät ruumiilliset tai älylliset nautinnot sammuttaa loputtomat pyrkimyksemme?

        Niin kauan kuin jatkamme onnellisuuden etsimistä aineellisesta maailmasta, ponnistuksemme ja pyrkimyksemme ovat tuomittuja epäonnistumaan. Mikään rajallinen ei sammuta hengellistä janoa. Ainoastaan äärettömän hengellisen asuinpaikan ikuinen kauneus ja rakkaus inspiroivat ja antavat toivoa sielulle, joka epätoivoisesti etsii onneaan.

        Herra on aina kanssamme, jopa elämämme pahimpina aikoina. Hän odottaa meitä aina ja haluaa auttaa meitä. Meidän tulisi vilpittömästi etsiä Hänen armoaan. Hän kutsuu: "Lapseni, katso minua. Älä anna suurta merkitystä ulkoisille seikoille. Minä olen täällä, olen lähellä. Olet suunnannut tietoisuutesi ulkomaailmaan. Käännä se sisäänpäin, niin löydät Minut. Katsot alapuolellesi etsiessäsi palvelijoita ja mukavuuksia, mutta katso ylöspäin, käänny kohti korkeampaa olentoa, ja sieltä löydät Minut. Katsokaa ylöspäin! Lakatkaa etsimästä alhaalla olevia palvelijoita.

        Ne, jotka kaipaavat herruutta, etsivät erilaisia tapoja käyttää maailmaa hyväkseen. Muuttakaa kurssinne, astukaa uhrautumisen maailmaan ja etsikää Mestarianne, Herraanne! Silloin korkein asuinpaikka hyväksyy teidät. Sen, joka haluaa asua siellä, on omistauduttava palvelemiseen. Mutta se, joka haluaa hallita, orjuuttaa, komentaa, tulee alempiin valtakuntiin, joissa hän voi toteuttaa halunsa.

        Tämä ei ole liioittelua, ei mielikuvitusleikkiä, ei vain kauniita sanoja. Se on yhtä luonnollista todellisuutta kuin elämä itsessään. Voit käyttää omaksi iloksesi vain sitä, mikä on alemmassa asemassa. Itsekkään mielihyvän tavoittelu johtaa sielun väistämättä todellisuuden alemmille tasoille. Mutta Korkeimman palveleminen henkistää, ruokkii yleviä tunteita ja paljastaa sielulle sen todellisen määränpään.

        Uhrautumisen henki kohottaa, kun taas ahneus ja ahneus johtavat alennustilaan. On välttämätöntä ymmärtää hyvin, missä itsekkyys ja hyväksikäyttö piilevät ja missä Korkeimman palveleminen. Jumalallinen palvelu on epäitsekästä ja elää puhtaasta ilosta ja äärettömästä ihastuksesta. Uhraamalla me voitamme, ja kiristämällä me menetämme kaiken. Tämä on perusta, henkisen elämän pääperiaate.
        Tietoisuuden tasosta riippuen sielu kokee erilaista onnea. Kaikki ne ovat erilaisia. Kun tietoisuus muuttuu, sen mukana tulee erilainen käsitys onnellisuudesta. Absoluuttisella tasolla onnellisuus on myös absoluuttista: se liittyy palvelemiseen Absoluuttia kohtaan. Jumala on absoluuttinen.

        Sanotaan, että pyhät kirjat, erityisesti Srimad Bhagavatam, sisältävät kaiken totuuden. Mutta mistä tiedämme, milloin niitä pitää ottaa kirjaimellisesti ja milloin kuvainnollisesti? Mistä tiedämme, mitä pyhät kirjat todella haluavat kertoa meille?

        Miten te ymmärrätte pyhät kirjat? Ensin on käytävä koulua. Siellä opettaja selittää aiheet tasomme mukaan. Aloitamme ensimmäisellä luokalla, sitten menemme toiselle, kolmannelle ja niin edelleen. Jokainen luokka opettaa meitä hieman eri tavalla. Ylemmillä luokilla oppiaineita opetetaan eri tavalla kuin alemmilla luokilla. Mutta riippumatta siitä, mitä opimme koulussa, aiheen esittely on aina tasomme mukainen.

        Vedat, Vedanta, Upanishadit, Srimad Bhagavatam ja muut pyhät kirjat ovat valtameri säkeitä, jotka sisältävät monia erilaisia merkityksiä. Viime kädessä ne kaikki johtavat samaan päämäärään, Krishna-bhaktin päämäärään, mutta emme aina pysty ymmärtämään sitä. Joskus se on hyvin vaikeaa. ... Ja jos haluamme ymmärtää niiden opetusten todellisen merkityksen, jos haluamme nähdä, mihin ne ohjaavat tietoisuuttamme, meidän on ensin opittava niiden opetukset uskolla ja antaumuksella koulussa, omalla tasollamme, todellisen opettajan johdolla. Tämä on paras tapa.

        Pyhiä kirjoja lukiessa on oltava varovainen. Niitä ei ole helppo ymmärtää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanotaan, että pyhät kirjat, erityisesti Srimad Bhagavatam, sisältävät kaiken totuuden. Mutta mistä tiedämme, milloin niitä pitää ottaa kirjaimellisesti ja milloin kuvainnollisesti? Mistä tiedämme, mitä pyhät kirjat todella haluavat kertoa meille?

        Miten te ymmärrätte pyhät kirjat? Ensin on käytävä koulua. Siellä opettaja selittää aiheet tasomme mukaan. Aloitamme ensimmäisellä luokalla, sitten menemme toiselle, kolmannelle ja niin edelleen. Jokainen luokka opettaa meitä hieman eri tavalla. Ylemmillä luokilla oppiaineita opetetaan eri tavalla kuin alemmilla luokilla. Mutta riippumatta siitä, mitä opimme koulussa, aiheen esittely on aina tasomme mukainen.

        Vedat, Vedanta, Upanishadit, Srimad Bhagavatam ja muut pyhät kirjat ovat valtameri säkeitä, jotka sisältävät monia erilaisia merkityksiä. Viime kädessä ne kaikki johtavat samaan päämäärään, Krishna-bhaktin päämäärään, mutta emme aina pysty ymmärtämään sitä. Joskus se on hyvin vaikeaa. ... Ja jos haluamme ymmärtää niiden opetusten todellisen merkityksen, jos haluamme nähdä, mihin ne ohjaavat tietoisuuttamme, meidän on ensin opittava niiden opetukset uskolla ja antaumuksella koulussa, omalla tasollamme, todellisen opettajan johdolla. Tämä on paras tapa.

        Pyhiä kirjoja lukiessa on oltava varovainen. Niitä ei ole helppo ymmärtää.

        Sadhua eivät vedä puoleensa maalliset tavoitteet: aistilliset nautinnot, vapautuminen tai yliluonnolliset voimat. Sadhu on se, joka ei halua tyydyttää egoaan, joka haluaa antaa eikä ottaa, joka palvelee aina, vuorokauden ympäri. Vain hän on todella rauhassa ja täynnä kaikkea täydellisyyttä. Kauneus, joka ilmenee tällaisen sadhun sydämessä lakkaamattoman palvelemisen kautta, siellä kukoistavat transsendentaaliset tunteet, ovat sitä, mistä uskonnossa on kyse. Kaikki hänen neuvonsa ja ohjeensa ovat aidosti uskonnollisia eivätkä voi vahingoittaa ketään. Jos saamme tietoa tällaiselta sadhulta sydämestä sydämeen ja noudatamme hänen ohjeitaan, koemme aidosti uskonnollisen elämän hyödyn ja tunnemme kaikkien sielujen yhden uskonnon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sadhua eivät vedä puoleensa maalliset tavoitteet: aistilliset nautinnot, vapautuminen tai yliluonnolliset voimat. Sadhu on se, joka ei halua tyydyttää egoaan, joka haluaa antaa eikä ottaa, joka palvelee aina, vuorokauden ympäri. Vain hän on todella rauhassa ja täynnä kaikkea täydellisyyttä. Kauneus, joka ilmenee tällaisen sadhun sydämessä lakkaamattoman palvelemisen kautta, siellä kukoistavat transsendentaaliset tunteet, ovat sitä, mistä uskonnossa on kyse. Kaikki hänen neuvonsa ja ohjeensa ovat aidosti uskonnollisia eivätkä voi vahingoittaa ketään. Jos saamme tietoa tällaiselta sadhulta sydämestä sydämeen ja noudatamme hänen ohjeitaan, koemme aidosti uskonnollisen elämän hyödyn ja tunnemme kaikkien sielujen yhden uskonnon.

        Āmnāya on tietoa, joka on tullut henkimaailmasta aineelliseen maailmaan kaikkien sielujen hyödyksi. Tätä tietoa voidaan kutsua eri tavoin henkiseksi, transsendentaaliseksi tai jumalalliseksi. Tärkeintä on, että se on tullut meille korkeammasta todellisuudesta eikä sillä ole aineellista lähdettä. Āmnāyan avulla voimme tietää, keitä olemme (Sambandha), mikä on elämämme todellinen tarkoitus (Prajonana) ja miten voimme saavuttaa sen (Abhidheya ).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Āmnāya on tietoa, joka on tullut henkimaailmasta aineelliseen maailmaan kaikkien sielujen hyödyksi. Tätä tietoa voidaan kutsua eri tavoin henkiseksi, transsendentaaliseksi tai jumalalliseksi. Tärkeintä on, että se on tullut meille korkeammasta todellisuudesta eikä sillä ole aineellista lähdettä. Āmnāyan avulla voimme tietää, keitä olemme (Sambandha), mikä on elämämme todellinen tarkoitus (Prajonana) ja miten voimme saavuttaa sen (Abhidheya ).

        Tiedemiehet ovat osoittaneet maailmalle, että hyvä viestintä on mahdollista myös hienovaraisilla, näkymättömillä viestintävälineillä. Meidän on vain virittäydyttävä oikealle kanavalle, jumalallisen ilmoituksen kanavalle, ja ymmärrettävä, miten tulla vastaanottavaksi transsendentin maailman viesteille. Silloin kaikki paljastuu meille.

        Ymmärtää Rajattoman.

        Rajallinen olento ei voi käsittää Ääretöntä omin ponnistuksin. Mutta jos Jumala ei kykenisi paljastamaan itseään rajalliselle olennolle, tekemään itseään tämän havaittavaksi, silloin Hän ei olisi Rajaton. Äärettömällä täytyy myös olla kyky paljastaa Itsensä äärelliselle, muuten hän ei ole Ääretön.


        Nykyisessä tilassamme emme kuitenkaan kykene ymmärtämään kaikkea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedemiehet ovat osoittaneet maailmalle, että hyvä viestintä on mahdollista myös hienovaraisilla, näkymättömillä viestintävälineillä. Meidän on vain virittäydyttävä oikealle kanavalle, jumalallisen ilmoituksen kanavalle, ja ymmärrettävä, miten tulla vastaanottavaksi transsendentin maailman viesteille. Silloin kaikki paljastuu meille.

        Ymmärtää Rajattoman.

        Rajallinen olento ei voi käsittää Ääretöntä omin ponnistuksin. Mutta jos Jumala ei kykenisi paljastamaan itseään rajalliselle olennolle, tekemään itseään tämän havaittavaksi, silloin Hän ei olisi Rajaton. Äärettömällä täytyy myös olla kyky paljastaa Itsensä äärelliselle, muuten hän ei ole Ääretön.


        Nykyisessä tilassamme emme kuitenkaan kykene ymmärtämään kaikkea.

        Keskinkertainen ymmärryksemme, intellektimme ja koulutuksemme eivät anna meille pääsyä henkiseen todellisuuteen. Vasta kun Jumala ilmoittaa Itsensä sydämessämme, voimme tuntea Hänet. Tämä tarkoittaa sitä, että kyky ymmärtää Jumalaa ilmenee vasta, kun asetumme Hänen Jumalallisen tietonsa armoille. Aina kun tunnemme, että elämässämme on yhteys tähän täydelliseen valoon, olemme iloisia tietäessämme, että olemme oikealla tiellä kohti transsendentaalista päämääräämme. Kun tämä tapahtuu, alamme ymmärtää kaiken. Mutta siihen asti emme ymmärrä yhtään mitään.



        ... yhteyttä vedalaiseen lähteeseen: vedalaiseen kulttuuriin, vedalaisiin kirjoituksiin ja vedalaisiin pyhimyksiin. Vedalainen kulttuuri on Amnaya Parampara , sydämestä sydämeen välittyvän henkisen tiedon alaspäin suuntautuva virta. Amnaya Paramparan kautta tämä virta laskeutuu korkeammista maailmoista ja virtaa aineellisen maailman läpi... Jotkut luulevat, että vedalainen kulttuuri syntyi vasta sen jälkeen, kun vedalaiset kirjoitukset olivat syntyneet, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Vedalainen kulttuuri syntyi maailmankaikkeuden luomisen aikana.

        Luomisen alussa Brahma, maailmankaikkeuden ensimmäinen luotu olento…



        Tätä sprosessia kutsutaan Guru-Paramparaksi tai Amnaya-Paramparaksi; se on oikea kanava, joka johtaa Jumalan luo. Kun se, joka vilpittömästi etsii totuutta,...tämä oli tiedon välittämisprosessi aikaisempien aikojen Veda-kulttuurissa.

        Rishi tarkoittaa 'oppinutta', 'tutkijaa'. Tämä on hieno määritelmä. Se merkitsee, että arvonimi "rishi" annetaan vain merkittäville henkisille tutkijoille, jotka voivat tuoda transsendenttisesta maailmasta uutta valoa, joka on niin tarpeellista ihmisten henkiselle ja maalliselle elämälle.

        Vedalaiset kirjoitukset

        Vedavyasa keräsi myöhemmin transsendentaalisesta maailmasta tiedon valoa saaneiden suurten rishien löydöt ja kiteytti ne Pyhiin kirjoituksiin. Vyasa tai Vedavyasa on titteli, joka tarkoittaa Veda on Amnayan antamaa tietoa, jumalallisesti ilmoitettua tietoa, joka on ehdottoman tärkeää jokaisen elämässä. Itse asiassa Vedavyasa on shaktyavesha avatara.
        ...noudattavat edelleen Vedavyasan opetuksia ja Manu Samhitaa, ihmisyyden lakeja.
        ______________
        Vyasa on eräänlainen arvonimi. Jokainen, joka avaa ja selventää pyhien kirjoitusten merkityksen, tunnetaan nimellä Vyasa.
        Samasa ja Vyasa. Totuuden saattaminen harmoniaan, totuuden selventäminen on samasa. Samasa on moninaisuuden yhdistyminen yhdeksi kokonaisuudeksi, ja vyasa on laajeneminen, kun kokonaisuus pilkotaan, haarautetaan. Vedalainen totuus on ilmestyksen totuus, kun se esitetään sellaisessa muodossa, että se on monien saatavilla ja ymmärrettävissä.

        Vedojen merkitys uutetaan, laajennetaan ja jaetaan monille — tämä on vyasa, Vyasan tehtävä. Vyasoja on monia. Tämä Vyasa tunnetaan nimellä Krishna Dvaipayana Vyasa. Häneltä saimme ”Bhagavatamin”, ”Mahabharatan” ja muut teokset. Tämä on yksi erityisistä Vyasoista, hänen nimensä oli Krishna Dvaipayana Vyasa. Mutta ennen häntä oli muitakin Vyasoja. Kuka tahansa, joka avaa Vedojen merkityksen, tunnetaan nimellä Vyasa. Laajentaminen, levittäminen. Vrindavan Das Thakur tunnustetaan Chaitanya-lilan ensimmäiseksi Vyasaksi. Tulevaisuudessa mahdollisesti tulee monia muitakin Vyasoja ... opetuksia yksityiskohtaisesti. Monet Vyasat tulevat ja esittelevät [Hänen lilansa ja opetuksensa] ja kertovat ihmisille.... Tämä tarkoittaa sitä, että Vyasoja on monia. Mutta Vyasa — se on pikemminkin titteli. Se joka selventää ja avaa Vedojen sisäisen merkityksen, tunnetaan nimellä Vyasa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keskinkertainen ymmärryksemme, intellektimme ja koulutuksemme eivät anna meille pääsyä henkiseen todellisuuteen. Vasta kun Jumala ilmoittaa Itsensä sydämessämme, voimme tuntea Hänet. Tämä tarkoittaa sitä, että kyky ymmärtää Jumalaa ilmenee vasta, kun asetumme Hänen Jumalallisen tietonsa armoille. Aina kun tunnemme, että elämässämme on yhteys tähän täydelliseen valoon, olemme iloisia tietäessämme, että olemme oikealla tiellä kohti transsendentaalista päämääräämme. Kun tämä tapahtuu, alamme ymmärtää kaiken. Mutta siihen asti emme ymmärrä yhtään mitään.



        ... yhteyttä vedalaiseen lähteeseen: vedalaiseen kulttuuriin, vedalaisiin kirjoituksiin ja vedalaisiin pyhimyksiin. Vedalainen kulttuuri on Amnaya Parampara , sydämestä sydämeen välittyvän henkisen tiedon alaspäin suuntautuva virta. Amnaya Paramparan kautta tämä virta laskeutuu korkeammista maailmoista ja virtaa aineellisen maailman läpi... Jotkut luulevat, että vedalainen kulttuuri syntyi vasta sen jälkeen, kun vedalaiset kirjoitukset olivat syntyneet, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Vedalainen kulttuuri syntyi maailmankaikkeuden luomisen aikana.

        Luomisen alussa Brahma, maailmankaikkeuden ensimmäinen luotu olento…



        Tätä sprosessia kutsutaan Guru-Paramparaksi tai Amnaya-Paramparaksi; se on oikea kanava, joka johtaa Jumalan luo. Kun se, joka vilpittömästi etsii totuutta,...tämä oli tiedon välittämisprosessi aikaisempien aikojen Veda-kulttuurissa.

        Rishi tarkoittaa 'oppinutta', 'tutkijaa'. Tämä on hieno määritelmä. Se merkitsee, että arvonimi "rishi" annetaan vain merkittäville henkisille tutkijoille, jotka voivat tuoda transsendenttisesta maailmasta uutta valoa, joka on niin tarpeellista ihmisten henkiselle ja maalliselle elämälle.

        Vedalaiset kirjoitukset

        Vedavyasa keräsi myöhemmin transsendentaalisesta maailmasta tiedon valoa saaneiden suurten rishien löydöt ja kiteytti ne Pyhiin kirjoituksiin. Vyasa tai Vedavyasa on titteli, joka tarkoittaa Veda on Amnayan antamaa tietoa, jumalallisesti ilmoitettua tietoa, joka on ehdottoman tärkeää jokaisen elämässä. Itse asiassa Vedavyasa on shaktyavesha avatara.
        ...noudattavat edelleen Vedavyasan opetuksia ja Manu Samhitaa, ihmisyyden lakeja.
        ______________
        Vyasa on eräänlainen arvonimi. Jokainen, joka avaa ja selventää pyhien kirjoitusten merkityksen, tunnetaan nimellä Vyasa.
        Samasa ja Vyasa. Totuuden saattaminen harmoniaan, totuuden selventäminen on samasa. Samasa on moninaisuuden yhdistyminen yhdeksi kokonaisuudeksi, ja vyasa on laajeneminen, kun kokonaisuus pilkotaan, haarautetaan. Vedalainen totuus on ilmestyksen totuus, kun se esitetään sellaisessa muodossa, että se on monien saatavilla ja ymmärrettävissä.

        Vedojen merkitys uutetaan, laajennetaan ja jaetaan monille — tämä on vyasa, Vyasan tehtävä. Vyasoja on monia. Tämä Vyasa tunnetaan nimellä Krishna Dvaipayana Vyasa. Häneltä saimme ”Bhagavatamin”, ”Mahabharatan” ja muut teokset. Tämä on yksi erityisistä Vyasoista, hänen nimensä oli Krishna Dvaipayana Vyasa. Mutta ennen häntä oli muitakin Vyasoja. Kuka tahansa, joka avaa Vedojen merkityksen, tunnetaan nimellä Vyasa. Laajentaminen, levittäminen. Vrindavan Das Thakur tunnustetaan Chaitanya-lilan ensimmäiseksi Vyasaksi. Tulevaisuudessa mahdollisesti tulee monia muitakin Vyasoja ... opetuksia yksityiskohtaisesti. Monet Vyasat tulevat ja esittelevät [Hänen lilansa ja opetuksensa] ja kertovat ihmisille.... Tämä tarkoittaa sitä, että Vyasoja on monia. Mutta Vyasa — se on pikemminkin titteli. Se joka selventää ja avaa Vedojen sisäisen merkityksen, tunnetaan nimellä Vyasa.

        Rishien paljastukset koskivat niin monia elämän osa-alueita. He tiesivät kaiken kaikista elämän osa-alueista, sekä aineellisista että henkisistä. Krishna Dwajipayana Vedavyasa kokosi heidän havaintojensa hedelmät ja täydensi niitä jokapäiväisestä elämästä saaduilla esimerkeillä, jotta ne olisivat ymmärrettävämpiä ehdollistuneille sieluille. Sitten hän jakoi ne osiin, jotta niitä voitaisiin myöhemmin tutkia eri vedalaisen kulttuurin koulukunnissa. …
        ...

        ... ja muistuttavat meitä aina olemisen keskeisistä kysymyksistä: "Keitä me olemme? Miksi me kärsimme illusorisessa maailmassa? Mikä on kaiken alkuperä ja syy?" Kaikki kirjoitukset herättävät tavalla tai toisella meissä tämän tietoisuuden. Kysymykset siitä, keitä me olemme ja mikä elämän tarkoituksemme pitäisi olla, ovat kaiken uskonnollisen ajattelun perusta.

        Kirjoitusten ydin

        "Mahabharata antaa meille kaiken, mutta se on liian suuri, ja kuitenkin on olemassa myös muita Vedoja. Elinikä ei riittäisi niiden lukemiseen. Sitä paitsi Vedalaiset kirjoitukset ovat hyvin monipuolisia ja kuvaavat yksityiskohtaisesti kaikkia elämän osa-alueita. Jos yrittää ymmärtää kaiken lukemalla Vedoja yksin, voi eksyä tiedon viidakkoon. Vedavyasa hyväksyi, että näin voi tapahtua, ja tajusi, että hänen työnsä vaati hienosäätöä. Sitten hän kokosi sata kahdeksan Upanishadia.

        Vedat ovat valtavat. Niihin verrattuna Upanishadit ovat huomattavasti lyhyempiä. Ne sisältävät kaikki Vedan osat ja aiheet, mutta lyhennetyssä muodossa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rishien paljastukset koskivat niin monia elämän osa-alueita. He tiesivät kaiken kaikista elämän osa-alueista, sekä aineellisista että henkisistä. Krishna Dwajipayana Vedavyasa kokosi heidän havaintojensa hedelmät ja täydensi niitä jokapäiväisestä elämästä saaduilla esimerkeillä, jotta ne olisivat ymmärrettävämpiä ehdollistuneille sieluille. Sitten hän jakoi ne osiin, jotta niitä voitaisiin myöhemmin tutkia eri vedalaisen kulttuurin koulukunnissa. …
        ...

        ... ja muistuttavat meitä aina olemisen keskeisistä kysymyksistä: "Keitä me olemme? Miksi me kärsimme illusorisessa maailmassa? Mikä on kaiken alkuperä ja syy?" Kaikki kirjoitukset herättävät tavalla tai toisella meissä tämän tietoisuuden. Kysymykset siitä, keitä me olemme ja mikä elämän tarkoituksemme pitäisi olla, ovat kaiken uskonnollisen ajattelun perusta.

        Kirjoitusten ydin

        "Mahabharata antaa meille kaiken, mutta se on liian suuri, ja kuitenkin on olemassa myös muita Vedoja. Elinikä ei riittäisi niiden lukemiseen. Sitä paitsi Vedalaiset kirjoitukset ovat hyvin monipuolisia ja kuvaavat yksityiskohtaisesti kaikkia elämän osa-alueita. Jos yrittää ymmärtää kaiken lukemalla Vedoja yksin, voi eksyä tiedon viidakkoon. Vedavyasa hyväksyi, että näin voi tapahtua, ja tajusi, että hänen työnsä vaati hienosäätöä. Sitten hän kokosi sata kahdeksan Upanishadia.

        Vedat ovat valtavat. Niihin verrattuna Upanishadit ovat huomattavasti lyhyempiä. Ne sisältävät kaikki Vedan osat ja aiheet, mutta lyhennetyssä muodossa...

        Riistäminen tässä maailmassa on väistämätöntä. Selviytyäkseen sen asukkaat joutuvat riistämään toisiaan. Luonteeltaan jivat ovat aktiivisia, niiden on toimittava koko ajan, ja tässä maailmassa ne eivät voi tehdä mitään, elleivät ne riistä toisia. Elääkseen on ruokittava, toisin sanoen otettava jonkun toisen energiaa. Rakentaaksenne talon, stadionin, mitä tahansa, teidän on saatava rakennusmateriaalit jostain. Jopa täyttääkseen kuopan yhdessä paikassa, se on kaivettava toisesta paikasta.

        Energian, jota tarvitaan toimimiseen ja elämän ylläpitämiseen kehossa, jokainen jiva ottaa muilta kaiken sen muodossa, mitä eetteri, ilma, tuli, vesi ja maa tuottavat. Näin aineellisen maailman elämän periaate toteutuu: riistäkää, jos haluatte elää.

        Teot ja niiden seuraukset

        Tutkiessaan aineellisen maailman lakeja tiedemiehet tulevat joskus ymmärtämään tiettyjä pyhien kirjojen ajatuksia. Esimerkkinä tästä on Newtonin kolmas dynamiikan laki, jonka mukaan "jokaista tekoa seuraa yhtä suuri vastavoima". Srila Guru Maharaj sanoi, että tämä muotoilu ilmaisee juuri karman lain merkityksen. Karman mekanismin toimintaa käsitellään yksityiskohtaisesti Bhagavad-gitassa, ja tämä kuvaus on viisituhatta vuotta Newtonin "löytöä" edellä.



        Srimad Bhagavad-gita selittää syyt jivan vaelteluun aineellisessa luomakunnassa ja karman pyörän pyörittämisen mekanismin.

        Aineellinen maailmankaikkeus on teatterinäyttämö, jossa näytellään ohimeneviä esityksiä. Jivat liikkuvat jatkuvasti ylös ja alas universumin eri elämänmuotojen ja -sfäärien läpi karmansa mukaisesti. He yrittävät kaikin keinoin löytää onnellisuuden täältä, mutta heidän yrityksensä epäonnistuvat väistämättä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Riistäminen tässä maailmassa on väistämätöntä. Selviytyäkseen sen asukkaat joutuvat riistämään toisiaan. Luonteeltaan jivat ovat aktiivisia, niiden on toimittava koko ajan, ja tässä maailmassa ne eivät voi tehdä mitään, elleivät ne riistä toisia. Elääkseen on ruokittava, toisin sanoen otettava jonkun toisen energiaa. Rakentaaksenne talon, stadionin, mitä tahansa, teidän on saatava rakennusmateriaalit jostain. Jopa täyttääkseen kuopan yhdessä paikassa, se on kaivettava toisesta paikasta.

        Energian, jota tarvitaan toimimiseen ja elämän ylläpitämiseen kehossa, jokainen jiva ottaa muilta kaiken sen muodossa, mitä eetteri, ilma, tuli, vesi ja maa tuottavat. Näin aineellisen maailman elämän periaate toteutuu: riistäkää, jos haluatte elää.

        Teot ja niiden seuraukset

        Tutkiessaan aineellisen maailman lakeja tiedemiehet tulevat joskus ymmärtämään tiettyjä pyhien kirjojen ajatuksia. Esimerkkinä tästä on Newtonin kolmas dynamiikan laki, jonka mukaan "jokaista tekoa seuraa yhtä suuri vastavoima". Srila Guru Maharaj sanoi, että tämä muotoilu ilmaisee juuri karman lain merkityksen. Karman mekanismin toimintaa käsitellään yksityiskohtaisesti Bhagavad-gitassa, ja tämä kuvaus on viisituhatta vuotta Newtonin "löytöä" edellä.



        Srimad Bhagavad-gita selittää syyt jivan vaelteluun aineellisessa luomakunnassa ja karman pyörän pyörittämisen mekanismin.

        Aineellinen maailmankaikkeus on teatterinäyttämö, jossa näytellään ohimeneviä esityksiä. Jivat liikkuvat jatkuvasti ylös ja alas universumin eri elämänmuotojen ja -sfäärien läpi karmansa mukaisesti. He yrittävät kaikin keinoin löytää onnellisuuden täältä, mutta heidän yrityksensä epäonnistuvat väistämättä.

        Se on kaiken kohtalo tässä maailmassa. Kulttuurin, jossa elämme, ominaisuuksiemme, karmamme jne. mukaan elämä vie meitä ylös ja alas yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes se vie meidät hautaan. Mutta ehdollistuneet sielut eivät kykene ymmärtämään tätä. Ne heistä, jotka ovat ymmärtäneet asemansa tässä maailmassa, tuntevat:



        Karman pyörä

        Syntymä ja kuolema ovat ehdollistuneiden sielujen elämän avainhetkiä. Jivat haluavat nauttia nykyisestä elämästään ikuisesti. Sitä varten he perustavat perheitä ja rakentavat taloja. Mutta onnettomuus voi viedä kaiken tämän heiltä hetkessä. Loppujen lopuksi jiva on voimaton kohtalon edessä. Karma-phal, menneiden tekojen seuraukset, voivat väkisin muuttaa hänen elämänsä kulkua milloin tahansa. Karmiset reaktiot määräävät ennalta syntymän, kuoleman, vanhuuden, sairaudet, onnen ja surun, joita jivojen on määrä kokea tässä maailmassa. He eivät tiedä, milloin kuolema tulee heidän luokseen ja pakottaa heidät luopumaan kaikesta rakkaasta, jotta he voivat hyväksyä uuden syntymän.

        Karmansa mukaan jiva joko syntyy uudelleen ihmiskehoon tai hänen kohtalonsa on käydä läpi
        8 400 000 elämänmuotoa tässä maailmassa. Hän ei voi pysyä ikuisesti nykyisessä kehossaan. Jättäessään yhden ruumiin hänen on hyväksyttävä toinen ja synnyttävä uudelleen karman määräämissä olosuhteissa. Yksikään sielu ei tiedä, minne se menee, missä se asuu, mitä se tekee ja mitä sen karma pitää sisällään. Se, mitä tiedetään, on se, että karma-chakran, karman pyörän, pyöriminen saa sen vaihtamaan loputtomasti elämiä ja kohtaloita, sillä "jokaista tekoa seuraa sen yhtä suuri vastakohta". Karman pyörä pyörii aineellisessa maailmassa taukoamatta, ja menneiden tekojen seuraukset tulevat aikanaan tietoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on kaiken kohtalo tässä maailmassa. Kulttuurin, jossa elämme, ominaisuuksiemme, karmamme jne. mukaan elämä vie meitä ylös ja alas yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes se vie meidät hautaan. Mutta ehdollistuneet sielut eivät kykene ymmärtämään tätä. Ne heistä, jotka ovat ymmärtäneet asemansa tässä maailmassa, tuntevat:



        Karman pyörä

        Syntymä ja kuolema ovat ehdollistuneiden sielujen elämän avainhetkiä. Jivat haluavat nauttia nykyisestä elämästään ikuisesti. Sitä varten he perustavat perheitä ja rakentavat taloja. Mutta onnettomuus voi viedä kaiken tämän heiltä hetkessä. Loppujen lopuksi jiva on voimaton kohtalon edessä. Karma-phal, menneiden tekojen seuraukset, voivat väkisin muuttaa hänen elämänsä kulkua milloin tahansa. Karmiset reaktiot määräävät ennalta syntymän, kuoleman, vanhuuden, sairaudet, onnen ja surun, joita jivojen on määrä kokea tässä maailmassa. He eivät tiedä, milloin kuolema tulee heidän luokseen ja pakottaa heidät luopumaan kaikesta rakkaasta, jotta he voivat hyväksyä uuden syntymän.

        Karmansa mukaan jiva joko syntyy uudelleen ihmiskehoon tai hänen kohtalonsa on käydä läpi
        8 400 000 elämänmuotoa tässä maailmassa. Hän ei voi pysyä ikuisesti nykyisessä kehossaan. Jättäessään yhden ruumiin hänen on hyväksyttävä toinen ja synnyttävä uudelleen karman määräämissä olosuhteissa. Yksikään sielu ei tiedä, minne se menee, missä se asuu, mitä se tekee ja mitä sen karma pitää sisällään. Se, mitä tiedetään, on se, että karma-chakran, karman pyörän, pyöriminen saa sen vaihtamaan loputtomasti elämiä ja kohtaloita, sillä "jokaista tekoa seuraa sen yhtä suuri vastakohta". Karman pyörä pyörii aineellisessa maailmassa taukoamatta, ja menneiden tekojen seuraukset tulevat aikanaan tietoon.

        Kun sielu jättää ruumiin

        Syntymisen ja kuoleman aallot vyöryvät jatkuvasti aineellisen maailman yli ja vievät ruumiillistuneet sielut mukanaan. Jotkut ihmiset ajattelevat, että lento-onnettomuudessa kuoleminen on hyvin pelottavaa, mutta itse asiassa se ei ole läheskään pahin kuolema. Jopa ennen maahansyöksyä, kun lentokone on ilmassa, koneessa olevat ihmiset ovat vailla aisteja eivätkä siksi tunne kuolemaansa. Vasta jonkin ajan kuluttua he huomaavat olevansa ruumiinsa ulkopuolella ja ihmettelevät: "Missä se on?". Missä jalkani ovat?" Kun tietoisuus palaa heihin kuoleman jälkeen, he huomaavat heti, että he ovat eronneet ruumiistaan, ja alkavat etsiä sitä. Kun he ovat löytäneet osia siitä eri paikoista, he järkyttyvät huomatessaan, etteivät he voi enää elää siinä.

        Usein sielu yrittää kehosta lähdettyään löytää keinon palata siihen. Kuitenkin sen jälkeen, kun sielu, elämänvoima, poistuu kehosta, sydän lakkaa lyömästä ja keho lakkaa toimimasta. Kehossa alkavat peruuttamattomat hajoamisprosessit. Tällaiseen ruumiiseen on mahdotonta palata, ja epäonnistuneiden yritysten jälkeen sielu jää surullisena ja hämmentyneenä ruumiin lähelle, eikä pysty unohtamaan sitä. Sielu seuraa ruumista tuhkauspaikalle ja yrittää yhä uudelleen päästä siihen. Mutta jos yhteys ruumiiseen on kokonaan kadonnut ja kaikki elintoiminnot ovat sammuneet, ei ruumiiseen ole enää mahdollista palata. Sielun tilaa voidaan kuvata "kadonneeksi paratiisiksi "2.

        Elämä kehon ulkopuolella

        Kun näet, että ruumista valmistellaan hautaustuliin tai hautajaisiin, sielu tuntee levottomuutta: "Mitä sukulaiseni puuhaavat? Miksi he polttavat ruumiini? Eivätkö he ymmärrä, että heidän on odotettava ainakin vähän pidempään, jotta minulla olisi aikaa palata sinne?".

        Tuhkaaminen tai hautaaminen riistää sielulta sen viimeisen toivon. Onneton ja avuton hän ei tiedä, mistä hän voisi nyt hakea suojaa. Hän ryntää kotiinsa, entiseen makuuhuoneeseensa ja vierailee sukulaisten kodeissa. Sielu kuulee lastensa, äitinsä tai isänsä huudot ja valitukset, ja ne repivät hänen sydäntään. Hän kaipaa näyttää kasvonsa sukulaisilleen, mutta hänen nykyinen kuvansa on heille näkymätön. Hän yrittää puhua heille, mutta hänen äänensä ei tavoita heidän korvaansa. Epätoivoissaan sielu palaa polttohautauspaikalle ja vaeltaa suojaa vailla lähistöllä kaipaillen kadonnutta ruumista. Sielu palaa tuhkauspaikalle ja vaeltaa suojaa vailla kadonnutta ruumistaan kaipaillen lähistöllä, jossa sillä on joku, jonka kanssa se voi jakaa surunsa - yksinäinen sielu, jonka ruumis poltettiin samana päivänä kuin sen oma. Asetoveri voi olla kuka tahansa, riksakuskista3 kuninkaaseen. Aikaisemmassa elämässään rikshawalla ei olisi uskonut puhuvansa aateliselle, mutta kuolema tekee kaikista saman, ja nyt heidän sielunsa ovat hautapaikalla samassa puussa.

        Sielu jatkaa elämäänsä ruumiin tuhkaamisen jälkeen, mutta se on nälkäinen ja janoinen, vaikka se ei voi syödä tai juoda. Sillä on edelleen hienojakoinen (mentaalinen) keho, joka säilyttää kaikki tunteet ja halut. Siksi sen tilanne on äärimmäisen avuton: se on täynnä haluja, mutta siltä puuttuu mahdollisuus toteuttaa niitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun sielu jättää ruumiin

        Syntymisen ja kuoleman aallot vyöryvät jatkuvasti aineellisen maailman yli ja vievät ruumiillistuneet sielut mukanaan. Jotkut ihmiset ajattelevat, että lento-onnettomuudessa kuoleminen on hyvin pelottavaa, mutta itse asiassa se ei ole läheskään pahin kuolema. Jopa ennen maahansyöksyä, kun lentokone on ilmassa, koneessa olevat ihmiset ovat vailla aisteja eivätkä siksi tunne kuolemaansa. Vasta jonkin ajan kuluttua he huomaavat olevansa ruumiinsa ulkopuolella ja ihmettelevät: "Missä se on?". Missä jalkani ovat?" Kun tietoisuus palaa heihin kuoleman jälkeen, he huomaavat heti, että he ovat eronneet ruumiistaan, ja alkavat etsiä sitä. Kun he ovat löytäneet osia siitä eri paikoista, he järkyttyvät huomatessaan, etteivät he voi enää elää siinä.

        Usein sielu yrittää kehosta lähdettyään löytää keinon palata siihen. Kuitenkin sen jälkeen, kun sielu, elämänvoima, poistuu kehosta, sydän lakkaa lyömästä ja keho lakkaa toimimasta. Kehossa alkavat peruuttamattomat hajoamisprosessit. Tällaiseen ruumiiseen on mahdotonta palata, ja epäonnistuneiden yritysten jälkeen sielu jää surullisena ja hämmentyneenä ruumiin lähelle, eikä pysty unohtamaan sitä. Sielu seuraa ruumista tuhkauspaikalle ja yrittää yhä uudelleen päästä siihen. Mutta jos yhteys ruumiiseen on kokonaan kadonnut ja kaikki elintoiminnot ovat sammuneet, ei ruumiiseen ole enää mahdollista palata. Sielun tilaa voidaan kuvata "kadonneeksi paratiisiksi "2.

        Elämä kehon ulkopuolella

        Kun näet, että ruumista valmistellaan hautaustuliin tai hautajaisiin, sielu tuntee levottomuutta: "Mitä sukulaiseni puuhaavat? Miksi he polttavat ruumiini? Eivätkö he ymmärrä, että heidän on odotettava ainakin vähän pidempään, jotta minulla olisi aikaa palata sinne?".

        Tuhkaaminen tai hautaaminen riistää sielulta sen viimeisen toivon. Onneton ja avuton hän ei tiedä, mistä hän voisi nyt hakea suojaa. Hän ryntää kotiinsa, entiseen makuuhuoneeseensa ja vierailee sukulaisten kodeissa. Sielu kuulee lastensa, äitinsä tai isänsä huudot ja valitukset, ja ne repivät hänen sydäntään. Hän kaipaa näyttää kasvonsa sukulaisilleen, mutta hänen nykyinen kuvansa on heille näkymätön. Hän yrittää puhua heille, mutta hänen äänensä ei tavoita heidän korvaansa. Epätoivoissaan sielu palaa polttohautauspaikalle ja vaeltaa suojaa vailla lähistöllä kaipaillen kadonnutta ruumista. Sielu palaa tuhkauspaikalle ja vaeltaa suojaa vailla kadonnutta ruumistaan kaipaillen lähistöllä, jossa sillä on joku, jonka kanssa se voi jakaa surunsa - yksinäinen sielu, jonka ruumis poltettiin samana päivänä kuin sen oma. Asetoveri voi olla kuka tahansa, riksakuskista3 kuninkaaseen. Aikaisemmassa elämässään rikshawalla ei olisi uskonut puhuvansa aateliselle, mutta kuolema tekee kaikista saman, ja nyt heidän sielunsa ovat hautapaikalla samassa puussa.

        Sielu jatkaa elämäänsä ruumiin tuhkaamisen jälkeen, mutta se on nälkäinen ja janoinen, vaikka se ei voi syödä tai juoda. Sillä on edelleen hienojakoinen (mentaalinen) keho, joka säilyttää kaikki tunteet ja halut. Siksi sen tilanne on äärimmäisen avuton: se on täynnä haluja, mutta siltä puuttuu mahdollisuus toteuttaa niitä.

        Vedalaisten sääntöjen mukaan kolmen päivän kuluessa sielun lähdöstä tyttären puolen sukulaisten tulisi tarjota hänelle vettä ja maitoa. Tämä tehdään mantran avulla ruumiin polttamisen jälkeen.



        Poistunut sielu juo mentaalisesti vettä ja maitoa. Sen jälkeen pojat tarjoavat pindamia, perinteisiä uhriesineitä, isänsä sielulle. Pojat perivät isänsä maan, joten heidän on maksettava isälle vastineeksi luontoissuorituksia. Kymmenen päivän kuluessa isän kuolemasta he ajelevat päänsä, pesevät itsensä Gangesissa tai muussa pyhässä vesistössä, pukevat päälleen uudet vaatteet ja uhraavat vainajalle. Poistunut sielu saa kaikki nämä uhrit mantrojen avulla. Henkisellä tasolla kommunikointi tapahtuu mantrojen avulla.

        Sen jälkeen sielulle tulee rauha: "Minulla ei ole kehoa, ei entisiä suhteita perheeseeni, mutta sukulaiseni muistavat minut edelleen ja pitävät minusta huolta. Minua ei siis ole hylätty ja voin luottaa heidän apuunsa. Ja hänen huolensa laantuvat hieman.

        Pindoille uhraamisen jälkeen suoritetaan shraddha. Brahmanat kutsutaan tätä varten. ..
        jne.

        Tämä päättää shraddha-seremonian. Sen suorittaneet brahmanat ottavat vastuun edesmenneen sielun henkisestä tuesta. Muutaman päivän kuluttua sielu tuntee, että hänen tilanteensa pimeys hälvenee vähitellen ja hänen entiset kiintymyksensä heikkenevät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedalaisten sääntöjen mukaan kolmen päivän kuluessa sielun lähdöstä tyttären puolen sukulaisten tulisi tarjota hänelle vettä ja maitoa. Tämä tehdään mantran avulla ruumiin polttamisen jälkeen.



        Poistunut sielu juo mentaalisesti vettä ja maitoa. Sen jälkeen pojat tarjoavat pindamia, perinteisiä uhriesineitä, isänsä sielulle. Pojat perivät isänsä maan, joten heidän on maksettava isälle vastineeksi luontoissuorituksia. Kymmenen päivän kuluessa isän kuolemasta he ajelevat päänsä, pesevät itsensä Gangesissa tai muussa pyhässä vesistössä, pukevat päälleen uudet vaatteet ja uhraavat vainajalle. Poistunut sielu saa kaikki nämä uhrit mantrojen avulla. Henkisellä tasolla kommunikointi tapahtuu mantrojen avulla.

        Sen jälkeen sielulle tulee rauha: "Minulla ei ole kehoa, ei entisiä suhteita perheeseeni, mutta sukulaiseni muistavat minut edelleen ja pitävät minusta huolta. Minua ei siis ole hylätty ja voin luottaa heidän apuunsa. Ja hänen huolensa laantuvat hieman.

        Pindoille uhraamisen jälkeen suoritetaan shraddha. Brahmanat kutsutaan tätä varten. ..
        jne.

        Tämä päättää shraddha-seremonian. Sen suorittaneet brahmanat ottavat vastuun edesmenneen sielun henkisestä tuesta. Muutaman päivän kuluttua sielu tuntee, että hänen tilanteensa pimeys hälvenee vähitellen ja hänen entiset kiintymyksensä heikkenevät.

        Ruumiittomien olentojen maailma

        Nämä ovat perinteisiä vedalaisia riittejä. Jos poisnukkunut sielu on vaisnava, niitä ei kuitenkaan tarvita. Parasta tässä tapauksessa on tarjota Herran jumaluudelle erilaisia ruokalajeja ja sitten tarjota vaisnavoille prasadia. Tällainen muistoateria on paras apu edesmenneelle vaishnavalle ja vapauttaa hänet kaikista vaikeuksista, vaikka perinteistä shraddha-seremoniaa ei olisikaan suoritettu.

        Kuoleman jälkeen sielu yrittää puhua sukulaisilleen, mutta epäonnistuu kerta toisensa jälkeen. Tämä heittää hänet epätoivoon ja kaipaukseen. Muutama päivä shraddha-seremonian jälkeen sukulaisten suru alkaa laantua, ja vainajan sielu joutuu vakavien ajatusten valtaan: "Mitä tämä on?". Pian he unohtavat minut kokonaan. Minun on käytävä muissa paikoissa ja mietittävä, mitä teen seuraavaksi. Minne minun pitäisi mennä?"

        Ruumiin ulkopuolella sielu kulkee maan päällä hyvin nopeasti. Se alkaa etsiä mielenmaailmasta niitä, joihin se on ollut yhteydessä menneisyydessä: esi-isiä, sukulaisia tai tuttavia, jotka ovat poistuneet maallisesta elämästä ennen sitä. Tässä etsinnässä hän saattaa löytää isoisänsä meditoimassa puun alla Himalajalla. Mutta kenet hän sitten kohtaakin, kukaan ei hänen silmissään osoita tervetulotoivotusta: "Voi, sinäkö se olet? Tule tänne! Tule luoksemme!" Kaikki katsovat häntä kuin näkisivät hänet ensimmäistä kertaa. He sanovat hänelle: "Tunteesi ovat täysin luonnollisia. Jokainen meistä koki aluksi ruumiista lähdettyään saman kuin sinä. Nyt olemme rauhallisia ja intohimottomia. Ymmärrä tämä ja pyri korkeampaan päämäärään."

        Kysymys: Maharaj, eräs paikallinen intialainen nainen menetti poikansa muutama kuukausi sitten. Hän suree edelleen poikaansa kuin se olisi ollut eilen. Kärsiikö hänen sielunsa siitä?

        Srila Govinda Maharaj: Se voi kärsiä tai olla kärsimättä. Hän tietää, ettei ole viisasta kaivata häntä: hän ei voi koskaan palata naisen luokse, eikä nainen voi enää koskaan nähdä häntä. Siksi hänen sielunsa välttää äitiään. Näin se on joskus. Jos hän on kuitenkin hyvin kiintynyt äitiin, hän saattaa jatkaa asumista hänen lähellään. On myös tapauksia, joissa sielu jää hienojakoiseen kehoon ja muuttuu bhutiksi (aaveeksi), koska se on voimakkaasti kiintynyt maalliseen elämään ja hylkäämiinsä sukulaisiin. Pitkään aikaan se ei kuitenkaan pysty ylläpitämään tällaista olemassaoloa.

        Elämä mentaalimaailmassa

        Maanpäällisen asuinpaikan jättänyt sielu pyrkii yleensä korkeamman tason sfääreihin. Jos mennyt karma sallii sen, se saa tilaisuuden asua siellä, missä se haluaa, ja tehdä, mitä se haluaa. Mutta tämä tapahtuu vain mentaalitasolla.

        Mentaalisessa tilassa lähteneillä sieluilla on paljon kirkkaampi näkemys kuin ihmisillä. Tarkemmin sanottuna mentaalinen näkemys on ominaisuuksiltaan päinvastainen kuin fyysinen näkemys. Sielu näkee selvästi sen, mikä on kaukana siitä, eikä näe sitä, mikä on lähellä. Jos hän kuvittelee meren tai puutarhan, niiden mentaaliset kuvat ilmestyvät välittömästi hänen eteensä. Halun kohteet annetaan hänelle mielessään hänen karmansa (aikaisemman kokemuksensa) mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruumiittomien olentojen maailma

        Nämä ovat perinteisiä vedalaisia riittejä. Jos poisnukkunut sielu on vaisnava, niitä ei kuitenkaan tarvita. Parasta tässä tapauksessa on tarjota Herran jumaluudelle erilaisia ruokalajeja ja sitten tarjota vaisnavoille prasadia. Tällainen muistoateria on paras apu edesmenneelle vaishnavalle ja vapauttaa hänet kaikista vaikeuksista, vaikka perinteistä shraddha-seremoniaa ei olisikaan suoritettu.

        Kuoleman jälkeen sielu yrittää puhua sukulaisilleen, mutta epäonnistuu kerta toisensa jälkeen. Tämä heittää hänet epätoivoon ja kaipaukseen. Muutama päivä shraddha-seremonian jälkeen sukulaisten suru alkaa laantua, ja vainajan sielu joutuu vakavien ajatusten valtaan: "Mitä tämä on?". Pian he unohtavat minut kokonaan. Minun on käytävä muissa paikoissa ja mietittävä, mitä teen seuraavaksi. Minne minun pitäisi mennä?"

        Ruumiin ulkopuolella sielu kulkee maan päällä hyvin nopeasti. Se alkaa etsiä mielenmaailmasta niitä, joihin se on ollut yhteydessä menneisyydessä: esi-isiä, sukulaisia tai tuttavia, jotka ovat poistuneet maallisesta elämästä ennen sitä. Tässä etsinnässä hän saattaa löytää isoisänsä meditoimassa puun alla Himalajalla. Mutta kenet hän sitten kohtaakin, kukaan ei hänen silmissään osoita tervetulotoivotusta: "Voi, sinäkö se olet? Tule tänne! Tule luoksemme!" Kaikki katsovat häntä kuin näkisivät hänet ensimmäistä kertaa. He sanovat hänelle: "Tunteesi ovat täysin luonnollisia. Jokainen meistä koki aluksi ruumiista lähdettyään saman kuin sinä. Nyt olemme rauhallisia ja intohimottomia. Ymmärrä tämä ja pyri korkeampaan päämäärään."

        Kysymys: Maharaj, eräs paikallinen intialainen nainen menetti poikansa muutama kuukausi sitten. Hän suree edelleen poikaansa kuin se olisi ollut eilen. Kärsiikö hänen sielunsa siitä?

        Srila Govinda Maharaj: Se voi kärsiä tai olla kärsimättä. Hän tietää, ettei ole viisasta kaivata häntä: hän ei voi koskaan palata naisen luokse, eikä nainen voi enää koskaan nähdä häntä. Siksi hänen sielunsa välttää äitiään. Näin se on joskus. Jos hän on kuitenkin hyvin kiintynyt äitiin, hän saattaa jatkaa asumista hänen lähellään. On myös tapauksia, joissa sielu jää hienojakoiseen kehoon ja muuttuu bhutiksi (aaveeksi), koska se on voimakkaasti kiintynyt maalliseen elämään ja hylkäämiinsä sukulaisiin. Pitkään aikaan se ei kuitenkaan pysty ylläpitämään tällaista olemassaoloa.

        Elämä mentaalimaailmassa

        Maanpäällisen asuinpaikan jättänyt sielu pyrkii yleensä korkeamman tason sfääreihin. Jos mennyt karma sallii sen, se saa tilaisuuden asua siellä, missä se haluaa, ja tehdä, mitä se haluaa. Mutta tämä tapahtuu vain mentaalitasolla.

        Mentaalisessa tilassa lähteneillä sieluilla on paljon kirkkaampi näkemys kuin ihmisillä. Tarkemmin sanottuna mentaalinen näkemys on ominaisuuksiltaan päinvastainen kuin fyysinen näkemys. Sielu näkee selvästi sen, mikä on kaukana siitä, eikä näe sitä, mikä on lähellä. Jos hän kuvittelee meren tai puutarhan, niiden mentaaliset kuvat ilmestyvät välittömästi hänen eteensä. Halun kohteet annetaan hänelle mielessään hänen karmansa (aikaisemman kokemuksensa) mukaan.

        Kun sielu on löytänyt tämän kyvyn, se pohtii, mihin sitä voi käyttää. Jos sielulle on kertynyt hyvää karmaa, jos se on edellisessä elämässään joutunut kuuntelemaan sadhujen, pyhien miesten, ohjeita, se käyttää mielikuvia miellyttääkseen Herraa.

        Jos joku antaa hänelle hyvän neuvon ja sanoo: "Kun olet täällä ruumiittomassa, mentaalisessa tilassa, ryhdy meditoimaan", sielu päättää: "Iloitsen, kun näen kukkivan puutarhan. Aion ajatella sitä, jotta Jumala iloitsee kanssani." Kun hänen mieleensä ilmestyy puutarha täynnä kukkia, hän, jolla on oikea hengellinen asenne, tarjoaa ne mielessään Jumaluudelle. Samoin hän voi tarjota Hänelle karmansa hedelmät ja kaiken sen, mitä hän on kokenut menneisyydessä. Tarjoukset Herralle tuovat sielulle paljon suurempaa iloa kuin se, jonka se olisi joutunut tuntemaan omin voimin. Tällaisia koettelemuksia sielu käy läpi mentaalitasolla, eikä sen pitäisi jättää käyttämättä suotuisaa tilaisuutta parannukseen.

        Syntymisen ja kuoleman aallot

        Mentaalimaailmassa lähteneen sielun karma saa sen myös siirtymään eteenpäin. Tuota maailmaa huuhtovat jatkuvasti janma-mrityan, syntymän ja kuoleman, aallot. Nämä aallot tulevat ja menevät, mutta niiden liike ei koskaan pysähdy. Siellä elävät sielut yrittävät välttää niitä. Heti kun he näkevät ne, he jättävät polkunsa: kukaan ei halua syntyä uudelleen. Syntymisen ja kuoleman aallot tulevat kuin myrsky, ja ne saavat kaikki vapisemaan. Ne tyrmäävät jivat tajuttomiksi ja raahaavat niitä tunteettomassa tilassa kohti uutta, tuntematonta kohtaloa. Nämä aallot tuovat mukanaan tuntemattoman pelkoa, ja jivat välttelevät niitä pysyäkseen mentaalimaailmassa ja nauttiakseen karmansa hedelmistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun sielu on löytänyt tämän kyvyn, se pohtii, mihin sitä voi käyttää. Jos sielulle on kertynyt hyvää karmaa, jos se on edellisessä elämässään joutunut kuuntelemaan sadhujen, pyhien miesten, ohjeita, se käyttää mielikuvia miellyttääkseen Herraa.

        Jos joku antaa hänelle hyvän neuvon ja sanoo: "Kun olet täällä ruumiittomassa, mentaalisessa tilassa, ryhdy meditoimaan", sielu päättää: "Iloitsen, kun näen kukkivan puutarhan. Aion ajatella sitä, jotta Jumala iloitsee kanssani." Kun hänen mieleensä ilmestyy puutarha täynnä kukkia, hän, jolla on oikea hengellinen asenne, tarjoaa ne mielessään Jumaluudelle. Samoin hän voi tarjota Hänelle karmansa hedelmät ja kaiken sen, mitä hän on kokenut menneisyydessä. Tarjoukset Herralle tuovat sielulle paljon suurempaa iloa kuin se, jonka se olisi joutunut tuntemaan omin voimin. Tällaisia koettelemuksia sielu käy läpi mentaalitasolla, eikä sen pitäisi jättää käyttämättä suotuisaa tilaisuutta parannukseen.

        Syntymisen ja kuoleman aallot

        Mentaalimaailmassa lähteneen sielun karma saa sen myös siirtymään eteenpäin. Tuota maailmaa huuhtovat jatkuvasti janma-mrityan, syntymän ja kuoleman, aallot. Nämä aallot tulevat ja menevät, mutta niiden liike ei koskaan pysähdy. Siellä elävät sielut yrittävät välttää niitä. Heti kun he näkevät ne, he jättävät polkunsa: kukaan ei halua syntyä uudelleen. Syntymisen ja kuoleman aallot tulevat kuin myrsky, ja ne saavat kaikki vapisemaan. Ne tyrmäävät jivat tajuttomiksi ja raahaavat niitä tunteettomassa tilassa kohti uutta, tuntematonta kohtaloa. Nämä aallot tuovat mukanaan tuntemattoman pelkoa, ja jivat välttelevät niitä pysyäkseen mentaalimaailmassa ja nauttiakseen karmansa hedelmistä.

        Useimmat mentaalimaailmassa elävät sielut pyrkivät korkeammalle ajatustasolle. Jos he ovat taipuvaisia nautintoihin ja ovat keränneet punyaa, hurskasta karmaa, he tuntevat pian, että jokin voima työntää heitä ylöspäin Swarga-lokaan, taivaallisille planeetoille….

        Jos lähtevän sielun karma on täynnä pahaa, häntä odottaa huono kohtalo. Se päätyy alempiin maailmoihin...



        Näin sielu karmansa mukaan joko kärsii tai nauttii...

        Uusi syntymä

        Kun karma on käytetty loppuun, sielun on hyväksyttävä uusi syntymä. Tämä on laki, ja se sitoo kaikkia. Kaikki tapahtuu yhtäkkiä, hetkessä. Janma-mritya , syntymän ja kuoleman, aallot vyöryvät sisään, riistävät jivan aistit ja vetävät sen väkisin uuteen maalliseen syntymään. Tajuttomassa tilassaan jiva …
        ...tulevan isänsä kehoon ja siitä äitinsä kehoon.

        Joskus äidin kohdussa oleva jiva tulee yhtäkkiä tajuihinsa ja näkee itsensä atmana, sieluna, ja hänen vieressään on Paramatma, Korkein Sielu.


        Kaikille ei anneta mahdollisuutta kokea tunteita, joista Srila Bhaktivinod Thakur puhuu tässä laulussa ennen syntymää.

        Vaikka sielu on äidin kohdussa, se säilyttää tavanomaisen tietoisuutensa ja tunteensa. Ne palaavat siihen vähitellen kehon ja aistielinten kehittyessä, joskin hieman hämärtyneinä syntymän ja kuoleman shokkiaaltojen aiheuttaman tajuttomuuden jälkeen. Mutta syntymän hetkellä, kun hän lähtee äitinsä kohdusta, hän unohtaa kaiken. Syntymä merkitsee hänen uuden elämänsä alkua.

        Joskus ihmisten mieleen putkahtaa kuvia menneistä elämistä. Lapsuudessa voimme unelmoida tai katsoa taivasta ja nähdä muita maailmoja maapallon pallon ulkopuolella. Kaikki tämä on tutkittu hyvin aiemmin.

        Uusi elämä ja aiemmat kokemukset

        Syntymän jälkeen sielu menettää täysin menneisyyden muistonsa, ja sen karma luo edellytykset tulevaisuudelle, joka on valmis siihen tässä elämässä.



        Edellisessä elämässä kertyneet vanhurskaat teot, tieto tai rikkaus siirtyvät sieluun uudessa ruumiillistumassa. Hän ei tiedä, miten se tapahtuu, mutta niin se on.

        Karman ansiosta henkilöllä voi olla erinomaisia kykyjä tietyllä alueella ja saavuttaa nopeasti erinomaisia tuloksia.

        Sielulle alkaa siis uusi elämä. Hänen tunnelmansa suosivat joskus häntä ja joskus haittaavat häntä riippuen karmasta. Mutta tämä elämä päättyy jonain päivänä, ja ruumiillistunut sielu joutuu jälleen luopumaan ruumiista. Janma-Mrityun, syntymän ja kuoleman, aallot vyöryvät tässä maailmassa loputtomasti peräkkäin, siirtäen jivat aineellisen olemassaolon yhdestä "spektaakkelista" toiseen.


    • Olisin saattanut kuolla eräässä tilanteessa joskus vuosikymmeniä sitten.
      Ei kenenkään vika ja joskus on vain sellaisia juttuja, joissa käy joko hyvin tai huonosti.
      Totesin marraskuussa kaverilleni, että jos olisi silloin ollut huono tuuri, niin olisin kyllä säästynyt monelta murheelta.
      Tuo tuli tässä mieleeni siksi, että se kaverini kuoli kolme viikkoa myöhemmin koronaan (oli jo iäkäs ja useampi vakiovaiva lisäriskinä).

      Liskon vieressä on yksi paika tyhjää, mutta en ole varma sinnekö, vaiko sukuni vakioalueelle.
      Ei tässä ole vielä kiire ja monta riesaa on vielä edessä.

      • Anonyymi

        Pyhissä kirjoissa ehdollistuneen sielun elämää illusorisessa maailmassa verrataan uneen. Mayan lumoissa nukumme unta ja unohdamme, keitä olemme ja mikä on meille kaikkein parasta. Olemme unohtaneet ja tuominneet itsemme ajattelemattomasti aineellisen olemassaolon kurjuuteen. Kirjoituksissa ehdollistuneen sielun kärsimystä verrataan painajaisuneen, jossa ihminen näkee unta, että tiikeri on hyökkäämässä hänen kimppuunsa. Kauhusta ja tuskasta hän huutaa: "Tiikeri! Tiikeri! Apua! Auttakaa minua!"

        Mitä tekee se, joka kuulee nukkuvan ihmisen huudot ja valitukset? Jos hän on järkevä, hän ei tartu keppiin tai kivääriin pelotellakseen petoa pois. Hän tietää, että kärsijä on herätettävä, jotta hänet voidaan vapauttaa kauhuistaan.

        "Herää", hän herättää nukkujan. - Katso, siellä ei ole tiikeriä, olet kotona sängyssäsi. Kun nukkuja herää ja tulee tajuihinsa, hän tajuaa, että häntä pelottanut tiikeri oli vain unta.

        Herääminen todellisuuteen

        Ehdollistuneen sielun tila on samanlainen kuin unessa. Kehossa ollessaan se nukkuu illusorisen energian, mayan, vaikutuksen alaisena. Aineellisessa maailmassa ei sielu kärsi, vaan keho ja mieli, ja kärsimys on samanlaista kuin unessa koettu tuska. Ainoa keino niiden lopettamiseksi on herätä. Herättyään unesta ja tajuttuaan, että hän on henkinen olento, jiva tajuaa, että kaikki hänen kärsimyksensä on illusorista ja mayan aiheuttamaa.


        Jivalle eli elävälle olennolle paljastuu, että aineellinen maailmankaikkeus on näyttämö, jossa järjestetään mayan lavastamia esityksiä. Jivojen tietoisuus on illuusion peitossa, ja heidän monet kärsimyksensä näkevät unta kuin unessa. Illusorisen energian, mayan ja karman vaikutuksesta ehdollistunut sielu kokee monia järkytyksiä ja ongelmia.


        Jivat uskovat, että materia synnyttää heidät, vaikka he ovat luonteensa puolesta sitä ylempänä. Samaistumalla aineeseen he yrittävät käyttää hyväkseen illusorista energiaa ja kärsivät sitten tietämättömyydessä tehtyjen tekojen seurauksista.


        Ehdollistuneet sielut eivät voi olla joutumatta kosketuksiin Maha-mayan kanssa. Ei ihme, että heidän elämänsä on täynnä kärsimystä, sillä se on tietämättömyydessä tehtyjen toimien luonnollinen tulos. Mutta samaan aikaan kärsimys on hyödyllistä: se rohkaisee onnekkaita sieluja etsimään keinoja, joilla ne voivat puhdistua illuusion liasta. Ne saavat heidät pysähtymään ja miettimään, miten päästä pois aineellisen olemassaolon verkosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyhissä kirjoissa ehdollistuneen sielun elämää illusorisessa maailmassa verrataan uneen. Mayan lumoissa nukumme unta ja unohdamme, keitä olemme ja mikä on meille kaikkein parasta. Olemme unohtaneet ja tuominneet itsemme ajattelemattomasti aineellisen olemassaolon kurjuuteen. Kirjoituksissa ehdollistuneen sielun kärsimystä verrataan painajaisuneen, jossa ihminen näkee unta, että tiikeri on hyökkäämässä hänen kimppuunsa. Kauhusta ja tuskasta hän huutaa: "Tiikeri! Tiikeri! Apua! Auttakaa minua!"

        Mitä tekee se, joka kuulee nukkuvan ihmisen huudot ja valitukset? Jos hän on järkevä, hän ei tartu keppiin tai kivääriin pelotellakseen petoa pois. Hän tietää, että kärsijä on herätettävä, jotta hänet voidaan vapauttaa kauhuistaan.

        "Herää", hän herättää nukkujan. - Katso, siellä ei ole tiikeriä, olet kotona sängyssäsi. Kun nukkuja herää ja tulee tajuihinsa, hän tajuaa, että häntä pelottanut tiikeri oli vain unta.

        Herääminen todellisuuteen

        Ehdollistuneen sielun tila on samanlainen kuin unessa. Kehossa ollessaan se nukkuu illusorisen energian, mayan, vaikutuksen alaisena. Aineellisessa maailmassa ei sielu kärsi, vaan keho ja mieli, ja kärsimys on samanlaista kuin unessa koettu tuska. Ainoa keino niiden lopettamiseksi on herätä. Herättyään unesta ja tajuttuaan, että hän on henkinen olento, jiva tajuaa, että kaikki hänen kärsimyksensä on illusorista ja mayan aiheuttamaa.


        Jivalle eli elävälle olennolle paljastuu, että aineellinen maailmankaikkeus on näyttämö, jossa järjestetään mayan lavastamia esityksiä. Jivojen tietoisuus on illuusion peitossa, ja heidän monet kärsimyksensä näkevät unta kuin unessa. Illusorisen energian, mayan ja karman vaikutuksesta ehdollistunut sielu kokee monia järkytyksiä ja ongelmia.


        Jivat uskovat, että materia synnyttää heidät, vaikka he ovat luonteensa puolesta sitä ylempänä. Samaistumalla aineeseen he yrittävät käyttää hyväkseen illusorista energiaa ja kärsivät sitten tietämättömyydessä tehtyjen tekojen seurauksista.


        Ehdollistuneet sielut eivät voi olla joutumatta kosketuksiin Maha-mayan kanssa. Ei ihme, että heidän elämänsä on täynnä kärsimystä, sillä se on tietämättömyydessä tehtyjen toimien luonnollinen tulos. Mutta samaan aikaan kärsimys on hyödyllistä: se rohkaisee onnekkaita sieluja etsimään keinoja, joilla ne voivat puhdistua illuusion liasta. Ne saavat heidät pysähtymään ja miettimään, miten päästä pois aineellisen olemassaolon verkosta.

        Mayan, illusorisen energian voiman lähde on Jumala, mutta tuo voima on negatiivinen. Eri perinteissä sitä kutsutaan eri nimillä. Kristinuskossa sitä voidaan kutsua saatanaksi, vaikka saatanaa, sellaisena kuin kristinusko sitä kuvailee, ei ole lainkaan olemassa. Uskonnot ja eri koulukuntien filosofiat eivät ole samanlaisia, ja siksi on epätodennäköistä, että löydämme täydellisiä analogioita joistakin käsitteistä. Saatanan rooli voi sopia myös Kali purushalle. Saatana ei ole mikään erityinen personifikaatio, vaan Mayan yleinen toiminta, joka viettelee jivan synteihin.
        Kun ehdollistuneet sielut joutuvat kosketuksiin Jumalan positiivisen voiman kanssa, se vie heidät Hänen negatiivisen voimansa vaikutuksen ulkopuolelle. Siitä ei ole epäilystäkään, sillä Jumalan luontainen halu nauttia rakkaudesta, kauneudesta, hellyydestä... täyttyy jivojen puhtaan ja epäitsekkään palvelun kautta. Jos jiva vilpittömästi haluaa omistautua Jumalalle, Hän varmasti pelastaa hänet ja antaa hänelle tämän mahdollisuuden. Se on Hänen luontonsa. Hän on antanut jivoille vapaan tahdon tätä tarkoitusta varten ja myös pelastaakseen heidät…



        Arkinen elämäntapa vie ehdollistuneet sielut pois vakavasta pohdinnasta. Mutta yhteys sadhujen kanssa ja Tekstien lukeminen voivat herättää heissä kiinnostuksen. Yhteydenpito niiden kanssa, jotka näkevät eron hengen ja materian välillä ja jotka pyrkivät korkeimpaan hyvään vaikuttaa heihin suotuisasti ja innostaa heitä etsimään.

        He miettivät enemmän sitä, keitä he ovat, ja tuntevat, että heidän henkinen rikkautensa on todella olemassa. Heillä tulee olemaan kysymyksiä materiasta ja hengestä...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mayan, illusorisen energian voiman lähde on Jumala, mutta tuo voima on negatiivinen. Eri perinteissä sitä kutsutaan eri nimillä. Kristinuskossa sitä voidaan kutsua saatanaksi, vaikka saatanaa, sellaisena kuin kristinusko sitä kuvailee, ei ole lainkaan olemassa. Uskonnot ja eri koulukuntien filosofiat eivät ole samanlaisia, ja siksi on epätodennäköistä, että löydämme täydellisiä analogioita joistakin käsitteistä. Saatanan rooli voi sopia myös Kali purushalle. Saatana ei ole mikään erityinen personifikaatio, vaan Mayan yleinen toiminta, joka viettelee jivan synteihin.
        Kun ehdollistuneet sielut joutuvat kosketuksiin Jumalan positiivisen voiman kanssa, se vie heidät Hänen negatiivisen voimansa vaikutuksen ulkopuolelle. Siitä ei ole epäilystäkään, sillä Jumalan luontainen halu nauttia rakkaudesta, kauneudesta, hellyydestä... täyttyy jivojen puhtaan ja epäitsekkään palvelun kautta. Jos jiva vilpittömästi haluaa omistautua Jumalalle, Hän varmasti pelastaa hänet ja antaa hänelle tämän mahdollisuuden. Se on Hänen luontonsa. Hän on antanut jivoille vapaan tahdon tätä tarkoitusta varten ja myös pelastaakseen heidät…



        Arkinen elämäntapa vie ehdollistuneet sielut pois vakavasta pohdinnasta. Mutta yhteys sadhujen kanssa ja Tekstien lukeminen voivat herättää heissä kiinnostuksen. Yhteydenpito niiden kanssa, jotka näkevät eron hengen ja materian välillä ja jotka pyrkivät korkeimpaan hyvään vaikuttaa heihin suotuisasti ja innostaa heitä etsimään.

        He miettivät enemmän sitä, keitä he ovat, ja tuntevat, että heidän henkinen rikkautensa on todella olemassa. Heillä tulee olemaan kysymyksiä materiasta ja hengestä...

        Kuka minä olen? Miksi kärsin vastoinkäymisistä aineellisessa maailmassa? Jos en tiedä siitä mitään, miten löydän onnen? Mikä on korkein hyvä elämässä? Miten saavutan sen? En edes tiedä, mitä kysymyksiä voisin kysyä, mutta armahtakaa minua ja paljastakaa nämä totuudet sydämessäni.



        Todellinen itsetuntemus alkaa ymmärtämällä, mitä tietoisuus on, ja sitten, mitä atma (sielu) on.
        Kun ehdollistunut sielu etsii vilpittömästi totuutta ja alkaa etsiä ulospääsyä ,niin kyllä hän sen löytää.
        Ymmärtäessään itsensä onnekas sielu tuntee sen, ensin välähdyksinä ja sitten yhä enemmän ja enemmän. Näiden tuntemusten kautta hänen etsintänsä voimistuu, ja hän vähitellen ymmärtää, kuka hän on ja kuinka syvälle hän on vajonnut illuusioon. Hän tajuaa: "En ole oikeastaan kehoni. Olen olemassa vain kehossa ja mielessä. Mieleni on leikkikalu illusoristen voimien käsissä, eikä se ole henkisen mielen alainen eikä voi ohjata minua oikeaan suuntaan.
        Sielunvaellus

        Illusorisen energian vaikutuksesta ehdollistuneet sielut käyttäytyvät kuin hölmöt, vaikka he eivät ole hölmöjä. Heillä ei yksinkertaisesti ole tietoa atmasta, sielusta. Tällainen tieto on välttämätöntä, jotta jokainen voi toimia todellisen etunsa mukaisesti. Me olemme jivoja, emme aineellisia kehoja. Ajattele sitä, niin ymmärrät, että olemme. Esimerkiksi joku on kuollut. Hänen kuollut ruumiinsa, jonka hän oli koko elämänsä ajan tuntenut elävänä ja aktiivisena, makaa nyt liikkumattomana ja kahden tai kolmen päivän kuluttua se alkaa hajota. Mikä on muuttunut kuoleman myötä? Ruumiista on täytynyt poistua jotakin, jokin elämän kipinä, joka oli sen sisällä. Sielu. Vain sen läsnä ollessa keho liikkui ja tuli tietoiseksi. Sielu, jiva-atma, antoi keholle elämän. Nyt, sen lähdettyä, siitä on tullut kuollut.


        Joka päivä vaihdamme vaatteet: otamme likaiset vaatteet pois ja puemme puhtaat päälle. Kun vaatteet kuluvat loppuun, emme pue niitä uudelleen. Aineellisessa maailmassa jiva vaihtaa kehoja aivan kuten keho vaihtaa vaatteita. Kun ruumis vanhenee tai tuhoutuu sairauden vuoksi, sielu jättää sen ja hankkii uuden. Yksi kerrallaan se vaihtaa kehoa syntymän ja kuoleman aaltojen myötä. Jiva ei koskaan häviä ruumiin kuoleman myötä. Se on ikuinen, tuhoutumaton, aktiivinen ja tietoisuuden täyttämä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka minä olen? Miksi kärsin vastoinkäymisistä aineellisessa maailmassa? Jos en tiedä siitä mitään, miten löydän onnen? Mikä on korkein hyvä elämässä? Miten saavutan sen? En edes tiedä, mitä kysymyksiä voisin kysyä, mutta armahtakaa minua ja paljastakaa nämä totuudet sydämessäni.



        Todellinen itsetuntemus alkaa ymmärtämällä, mitä tietoisuus on, ja sitten, mitä atma (sielu) on.
        Kun ehdollistunut sielu etsii vilpittömästi totuutta ja alkaa etsiä ulospääsyä ,niin kyllä hän sen löytää.
        Ymmärtäessään itsensä onnekas sielu tuntee sen, ensin välähdyksinä ja sitten yhä enemmän ja enemmän. Näiden tuntemusten kautta hänen etsintänsä voimistuu, ja hän vähitellen ymmärtää, kuka hän on ja kuinka syvälle hän on vajonnut illuusioon. Hän tajuaa: "En ole oikeastaan kehoni. Olen olemassa vain kehossa ja mielessä. Mieleni on leikkikalu illusoristen voimien käsissä, eikä se ole henkisen mielen alainen eikä voi ohjata minua oikeaan suuntaan.
        Sielunvaellus

        Illusorisen energian vaikutuksesta ehdollistuneet sielut käyttäytyvät kuin hölmöt, vaikka he eivät ole hölmöjä. Heillä ei yksinkertaisesti ole tietoa atmasta, sielusta. Tällainen tieto on välttämätöntä, jotta jokainen voi toimia todellisen etunsa mukaisesti. Me olemme jivoja, emme aineellisia kehoja. Ajattele sitä, niin ymmärrät, että olemme. Esimerkiksi joku on kuollut. Hänen kuollut ruumiinsa, jonka hän oli koko elämänsä ajan tuntenut elävänä ja aktiivisena, makaa nyt liikkumattomana ja kahden tai kolmen päivän kuluttua se alkaa hajota. Mikä on muuttunut kuoleman myötä? Ruumiista on täytynyt poistua jotakin, jokin elämän kipinä, joka oli sen sisällä. Sielu. Vain sen läsnä ollessa keho liikkui ja tuli tietoiseksi. Sielu, jiva-atma, antoi keholle elämän. Nyt, sen lähdettyä, siitä on tullut kuollut.


        Joka päivä vaihdamme vaatteet: otamme likaiset vaatteet pois ja puemme puhtaat päälle. Kun vaatteet kuluvat loppuun, emme pue niitä uudelleen. Aineellisessa maailmassa jiva vaihtaa kehoja aivan kuten keho vaihtaa vaatteita. Kun ruumis vanhenee tai tuhoutuu sairauden vuoksi, sielu jättää sen ja hankkii uuden. Yksi kerrallaan se vaihtaa kehoa syntymän ja kuoleman aaltojen myötä. Jiva ei koskaan häviä ruumiin kuoleman myötä. Se on ikuinen, tuhoutumaton, aktiivinen ja tietoisuuden täyttämä.

        Monsuunin aikana sateisena yönä taivas voi olla niin pilvinen, ettei kuu näy sen takaa. Mutta miksi voimme nähdä itse pilvet? Kuunvalon takia. Vaikka kuu on meiltä piilossa, tiedämme, että se on taivaalla.

        Aivan kuten kuu, atmamme on hienovaraisen kehon "pilvien" peitossa: mielen, älyn ja ahankaran, väärän egon, peitossa. Hienojakoista kehoa kutsutaan chidabhasaksi, tietoisuuden epämääräiseksi heijastukseksi. Ehdollistuneet sielut ovat pukeutuneet aineellisen mielen, älyn ja väärän egon epämääräisiin suojiin ja elävät näkemättä niiden takana olevaa todellista itseään, atmaa. Mutta juuri jiva-atman (sielun) säteily valaisee hienojakoista kehoa, jonka avulla sielu havaitsee aineellisen maailman.

        Kun jiva tulee tietoiseksi asemastaan, hän tajuaa, että hän on transsendentaalinen suhteessa mentaaliseen ja fyysiseen olemassaoloon. Hän näkee inhimillisen inkarnaationsa mahdollisuutena saavuttaa elämän korkein hyvä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monsuunin aikana sateisena yönä taivas voi olla niin pilvinen, ettei kuu näy sen takaa. Mutta miksi voimme nähdä itse pilvet? Kuunvalon takia. Vaikka kuu on meiltä piilossa, tiedämme, että se on taivaalla.

        Aivan kuten kuu, atmamme on hienovaraisen kehon "pilvien" peitossa: mielen, älyn ja ahankaran, väärän egon, peitossa. Hienojakoista kehoa kutsutaan chidabhasaksi, tietoisuuden epämääräiseksi heijastukseksi. Ehdollistuneet sielut ovat pukeutuneet aineellisen mielen, älyn ja väärän egon epämääräisiin suojiin ja elävät näkemättä niiden takana olevaa todellista itseään, atmaa. Mutta juuri jiva-atman (sielun) säteily valaisee hienojakoista kehoa, jonka avulla sielu havaitsee aineellisen maailman.

        Kun jiva tulee tietoiseksi asemastaan, hän tajuaa, että hän on transsendentaalinen suhteessa mentaaliseen ja fyysiseen olemassaoloon. Hän näkee inhimillisen inkarnaationsa mahdollisuutena saavuttaa elämän korkein hyvä.

        Kaman ja preman aallot vyöryvät jatkuvasti maailmankaikkeuden yli. Jotkut vievät jivoja illusoriseen maailmaan ja toiset transsendentaaliseen maailmaan. Jllusorinen maailma ilmenee aineen maailmana, mutta myös sen sisällä leikkii transsendentaalisten prema-aaltojen leikki.

        Jivat eivät voi välttyä näiden aaltojen vaikutukselta ja joutuvat niiden virtauksiin. Kun jiva haluaa nauttia mayan energiasta, kaman aalto vie hänet mukanaan. Hän käy läpi kurjuutta ja kärsimystä illuusiomaailmassa, jossa hän unohtaa todellisen asuinpaikkansa, Kaman aallosta tulee virta, joka kuljettaa jivaa läpi aineellisen maailmankaikkeuden ja pakottaa hänet syntymään yhä uudelleen ja uudelleen. Tämä aalto ottaa karmansa muodon ja pakottaa jivan elämään monia elämiä aineellisessa maailmankaikkeudessa, eri planeetoilla, eri universumeissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaman ja preman aallot vyöryvät jatkuvasti maailmankaikkeuden yli. Jotkut vievät jivoja illusoriseen maailmaan ja toiset transsendentaaliseen maailmaan. Jllusorinen maailma ilmenee aineen maailmana, mutta myös sen sisällä leikkii transsendentaalisten prema-aaltojen leikki.

        Jivat eivät voi välttyä näiden aaltojen vaikutukselta ja joutuvat niiden virtauksiin. Kun jiva haluaa nauttia mayan energiasta, kaman aalto vie hänet mukanaan. Hän käy läpi kurjuutta ja kärsimystä illuusiomaailmassa, jossa hän unohtaa todellisen asuinpaikkansa, Kaman aallosta tulee virta, joka kuljettaa jivaa läpi aineellisen maailmankaikkeuden ja pakottaa hänet syntymään yhä uudelleen ja uudelleen. Tämä aalto ottaa karmansa muodon ja pakottaa jivan elämään monia elämiä aineellisessa maailmankaikkeudessa, eri planeetoilla, eri universumeissa.

        Ehdollistunut sielu voi rakentaa upean talon ja kokea siinä monia onnellisia hetkiä, mutta jos hänen kohtalonsa on kuolla äkillisesti, hänen on pakko jättää talo, vaimo, lapset, sukulaiset, omaisuus jne. taakseen. Aineellisessa maailmassa onnettomuus, loukkaantuminen, kuolema, mitä tahansa voi tapahtua milloin tahansa. Tämä maailma ei tarjoa paljon toivoa onnesta. Se ei selvästikään ole sopiva paikka jivoille, sieluille.


    • Anonyymi

      Ihmiskunta, N

    • Anonyymi

      joops joo ryä miyä potukkss yuo on joysin ... Duke, Havoc and Associatess... and what ever is some Computer Security Experts Group.... swell the best I could say tis mr. Duke is or was from Klan, meanin Ku Klux Klan...

      • Anonyymi

        pelottaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        pelottaa.

        Jeesuksen Kristuksen ja Muhammedin tiedetään sanoneen seuraajilleen monta kertaa, että tieto, jota he eivät ole vielä paljastaneet, on paljon laajempi ja syvempi kuin se, mitä heille on jo kerrottu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jeesuksen Kristuksen ja Muhammedin tiedetään sanoneen seuraajilleen monta kertaa, että tieto, jota he eivät ole vielä paljastaneet, on paljon laajempi ja syvempi kuin se, mitä heille on jo kerrottu.

        Pelko on myös yksi este, joka on voitettava. Kuolemanpelko on este, joka on voitettava. Kuolema ei ole fyysinen kuolema, vaan sisäinen kuolema. Fyysinen kuolema tapahtuu myös, mutta vaikein kuolema ihmiselle ei ole fyysinen vaan sisäinen eli kaikkien niiden arvojen kuolema, joiden vuoksi hän on elänyt siihen asti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pelko on myös yksi este, joka on voitettava. Kuolemanpelko on este, joka on voitettava. Kuolema ei ole fyysinen kuolema, vaan sisäinen kuolema. Fyysinen kuolema tapahtuu myös, mutta vaikein kuolema ihmiselle ei ole fyysinen vaan sisäinen eli kaikkien niiden arvojen kuolema, joiden vuoksi hän on elänyt siihen asti.

        Olemme tavallaan maan alla. Todellinen tieto on yläpuolella, pinnalla, kokemuksemme ulkopuolella. Jos murtaudumme niiden monien verhojen paksuuden läpi, jotka kätkevät todellisuuden meiltä, tulemme kosketuksiin toisen tietoisuuden tason kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olemme tavallaan maan alla. Todellinen tieto on yläpuolella, pinnalla, kokemuksemme ulkopuolella. Jos murtaudumme niiden monien verhojen paksuuden läpi, jotka kätkevät todellisuuden meiltä, tulemme kosketuksiin toisen tietoisuuden tason kanssa.

        On olemassa sellainen hienovarainen sfääri, joka voi laskeutua karkeampaan mieleemme ja mieliimme, mutta me emme kykene tavoittamaan sitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On olemassa sellainen hienovarainen sfääri, joka voi laskeutua karkeampaan mieleemme ja mieliimme, mutta me emme kykene tavoittamaan sitä.

        Annetaan Kirjoitusten sanoa, mitä niiden pitäisi sanoa ja hienostuneet loogikot tulkitsevat niitä haluamallaan tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pelko on myös yksi este, joka on voitettava. Kuolemanpelko on este, joka on voitettava. Kuolema ei ole fyysinen kuolema, vaan sisäinen kuolema. Fyysinen kuolema tapahtuu myös, mutta vaikein kuolema ihmiselle ei ole fyysinen vaan sisäinen eli kaikkien niiden arvojen kuolema, joiden vuoksi hän on elänyt siihen asti.

        Tietoisuus on osoitus elävän olennon läsnäolosta kehossa. Jokainen aistikokemus merkitsee meille jotakin, koska meillä on tietoisuus. Kun tietoisuus poistuu kehosta, siitä tulee kuollut, eloton tai "tajuton", kuten tuolista. Tuolilla ei ole aistimuksia, sillä ei ole tietoisuutta, sillä ei ole sielua.
        Kun elävä olento liittää tietoisuutensa ruumiiseen ja samaistuu siihen, sen on vaikea nähdä eroavansa ruumiista. Jos asiaa kuitenkin ajattelee kunnolla, ero käy selväksi. Kysykää itseltänne: "Voiko keho olla tietoinen itsestään?". Välitön vastaus on: "Ei, kehoni ei voi olla tietoinen itsestään. Pikemminkin olen tietoinen kehostani.
        Tämän ajatuksen selventämiseksi sanotaan, että emme tiedä, onko keho tietoinen itsestään. Me emme tiedä sitä, koska emme ole keho. Ei voi sanoa varmasti, onko esimerkiksi sormi, aivot tai rintakehä itsetietoinen. He eivät myöskään voi itse kertoa minulle (oletetusta) tietoisuudestaan, koska kenelläkään heistä ei ole minää, persoonallisuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietoisuus on osoitus elävän olennon läsnäolosta kehossa. Jokainen aistikokemus merkitsee meille jotakin, koska meillä on tietoisuus. Kun tietoisuus poistuu kehosta, siitä tulee kuollut, eloton tai "tajuton", kuten tuolista. Tuolilla ei ole aistimuksia, sillä ei ole tietoisuutta, sillä ei ole sielua.
        Kun elävä olento liittää tietoisuutensa ruumiiseen ja samaistuu siihen, sen on vaikea nähdä eroavansa ruumiista. Jos asiaa kuitenkin ajattelee kunnolla, ero käy selväksi. Kysykää itseltänne: "Voiko keho olla tietoinen itsestään?". Välitön vastaus on: "Ei, kehoni ei voi olla tietoinen itsestään. Pikemminkin olen tietoinen kehostani.
        Tämän ajatuksen selventämiseksi sanotaan, että emme tiedä, onko keho tietoinen itsestään. Me emme tiedä sitä, koska emme ole keho. Ei voi sanoa varmasti, onko esimerkiksi sormi, aivot tai rintakehä itsetietoinen. He eivät myöskään voi itse kertoa minulle (oletetusta) tietoisuudestaan, koska kenelläkään heistä ei ole minää, persoonallisuutta.

        Meidän on pakko tunnustaa, että todellisen voiman lähde on rakkaus ja viisaus, ei tietojenkäsittely tai informaatio. Saadaksemme tämän viisauden meidän on kuitenkin tultava luonnollisiksi. Sitomalla itsemme moniin tarpeettomiin asioihin olemme unohtaneet, mitä tarkoittaa olla luonnollinen. Haluamme rohkaista sinua, kun uppoudut filosofiaan, uskontoon tai henkisyyteen, tutkimaan terveempiä henkisiä kulttuureja. Näin päädytte samoihin kaikille yhteisiin johtopäätöksiin. Kuka tahansa, joka rehellisesti ja syvällisesti tutkii mitä tahansa tiedettä, tekee samat johtopäätökset. Lahkolaisuuteen tukeutuvat yleensä ihmiset, jotka ovat liian kiintyneitä pinnalliseen, ulkoiseen. Tästä johtuu uskontojen vastakkainasettelu. Ihmiset, jotka ovat kehittäneet syvemmän ymmärryksen, pystyvät, samalla kun he säilyttävät tunteen omasta yksilöllisyydestään, arvostamaan toisten ponnisteluja. Kun he huomaavat erot, heitä innostetaan ottamaan oma polkunsa vakavasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meidän on pakko tunnustaa, että todellisen voiman lähde on rakkaus ja viisaus, ei tietojenkäsittely tai informaatio. Saadaksemme tämän viisauden meidän on kuitenkin tultava luonnollisiksi. Sitomalla itsemme moniin tarpeettomiin asioihin olemme unohtaneet, mitä tarkoittaa olla luonnollinen. Haluamme rohkaista sinua, kun uppoudut filosofiaan, uskontoon tai henkisyyteen, tutkimaan terveempiä henkisiä kulttuureja. Näin päädytte samoihin kaikille yhteisiin johtopäätöksiin. Kuka tahansa, joka rehellisesti ja syvällisesti tutkii mitä tahansa tiedettä, tekee samat johtopäätökset. Lahkolaisuuteen tukeutuvat yleensä ihmiset, jotka ovat liian kiintyneitä pinnalliseen, ulkoiseen. Tästä johtuu uskontojen vastakkainasettelu. Ihmiset, jotka ovat kehittäneet syvemmän ymmärryksen, pystyvät, samalla kun he säilyttävät tunteen omasta yksilöllisyydestään, arvostamaan toisten ponnisteluja. Kun he huomaavat erot, heitä innostetaan ottamaan oma polkunsa vakavasti.

        Kukaan meistä ei ole tämän maailman asukas. Kehomme ovat yksinkertaisesti meille annettuja asuja kehitystasomme mukaisesti. Todellisten kulttuurien seuraajat, jotka ovat aidosti viisaita, ovat tietoisia todellisuuden korkeampien ilmenemismuotojen olemassaolosta, joiden kautta voi saada syvemmän ymmärryksen menneisyydestä ja jopa kurkistuksen tulevaisuuteen. Älkäämme ryhtykö itsepetokseen. Älkäämme langetko suhteellisuuden eri ilmenemismuotojen ansaan sekä yksilöllisesti että kollektiivisesti. Pitäkäämme siis kiinni korkeammasta tietoisuudesta, kun marssimme henkisinä sotureina planeetan paremmuuden puolesta. Jos pidämme rakkauden ja myötätunnon aseemme kunnossa, paha kukistetaan kaikilla rintamilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kukaan meistä ei ole tämän maailman asukas. Kehomme ovat yksinkertaisesti meille annettuja asuja kehitystasomme mukaisesti. Todellisten kulttuurien seuraajat, jotka ovat aidosti viisaita, ovat tietoisia todellisuuden korkeampien ilmenemismuotojen olemassaolosta, joiden kautta voi saada syvemmän ymmärryksen menneisyydestä ja jopa kurkistuksen tulevaisuuteen. Älkäämme ryhtykö itsepetokseen. Älkäämme langetko suhteellisuuden eri ilmenemismuotojen ansaan sekä yksilöllisesti että kollektiivisesti. Pitäkäämme siis kiinni korkeammasta tietoisuudesta, kun marssimme henkisinä sotureina planeetan paremmuuden puolesta. Jos pidämme rakkauden ja myötätunnon aseemme kunnossa, paha kukistetaan kaikilla rintamilla.

        Rakkaus kukistaa pahan. Jos meillä on riittävästi rakkautta, olemme suojassa. Älkää ajatelko, että rakkaus on "saippuaoopperoissa" esitettyä lihallisen intohimon näytöstä. Rakkaus on käytettävissämme oleva suurin ase.

        Pahan monet hyökkäykset johtavat kuitenkin tämän maailman asukkaat harhaan rakkauden todellisesta merkityksestä. Ihmiset ovat eläneet vuosikausia niin sanotuissa "romanttisissa suhteissa" ilman pienintäkään mahdollisuutta ilmaista todellista rakkautta. Utilitarismi on syyllinen. He menevät yhteen yrittäessään laajentaa aistillista nautintoa.

        Muistakaa, että jokaisella meistä on korkeampi ja alempi minä, eli jumalallinen ja demoninen aspekti. Alempaa luontoamme stimuloivat ja siihen vaikuttavat suhteelliset asiat. Ne tulevat luoksemme nopeasti, tuomatta mukanaan pysyvyyden tunnetta. Niiden vaikutuksesta olemme vakuuttuneita siitä, että elämä pyörii vain aistien tyydyttämisen ympärillä. Ne saavat meidät vähättelemään perheen, yhteisön arvoa. Ne johtavat uskonnolliseen, klaani-, heimo- vihaan. Kaikki nämä erilaiset ajattelutavat ovat osa tuhon ja pahan kulttuuria.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rakkaus kukistaa pahan. Jos meillä on riittävästi rakkautta, olemme suojassa. Älkää ajatelko, että rakkaus on "saippuaoopperoissa" esitettyä lihallisen intohimon näytöstä. Rakkaus on käytettävissämme oleva suurin ase.

        Pahan monet hyökkäykset johtavat kuitenkin tämän maailman asukkaat harhaan rakkauden todellisesta merkityksestä. Ihmiset ovat eläneet vuosikausia niin sanotuissa "romanttisissa suhteissa" ilman pienintäkään mahdollisuutta ilmaista todellista rakkautta. Utilitarismi on syyllinen. He menevät yhteen yrittäessään laajentaa aistillista nautintoa.

        Muistakaa, että jokaisella meistä on korkeampi ja alempi minä, eli jumalallinen ja demoninen aspekti. Alempaa luontoamme stimuloivat ja siihen vaikuttavat suhteelliset asiat. Ne tulevat luoksemme nopeasti, tuomatta mukanaan pysyvyyden tunnetta. Niiden vaikutuksesta olemme vakuuttuneita siitä, että elämä pyörii vain aistien tyydyttämisen ympärillä. Ne saavat meidät vähättelemään perheen, yhteisön arvoa. Ne johtavat uskonnolliseen, klaani-, heimo- vihaan. Kaikki nämä erilaiset ajattelutavat ovat osa tuhon ja pahan kulttuuria.

        Aineellisessa maailmassa, jos löydämme yhden napaisuuden, löydämme aina sen vastakohdan: meitä ympäröi kaksinaisuus ja suhteellisuus. Amerikan intiaaneilla on vertaus. Jokaisen sisällä taistelee kaksi koiraa, yksi hyvä ja yksi paha. Kysykää niiltä: kumpi voittaa? Todennäköisesti se, jota ruokitaan, voittaa - vastaus seuraa. On jumalallisia ja jumalallisia olentoja ja on demoneja, jotka ovat hyvin voimakkaita. Voimme joutua kosketuksiin eteeristen olentojen kanssa, jotka ovat luonteeltaan jumalallisia ja pirullisia. Kun lukee Raamattua, Koraania, Tooraa tai Vedoja, voi huomata, että näissä kirjoituksissa kerrotaan epätavallisista persoonallisuuksista ja eritasoisista demonisista olennoista.

        Ruumiittomat ajatusmuodot voivat myös ottaa haltuunsa ihmisen tietoisuuden ja laajentaa vaikutusvaltaansa häneen. Ajatuksemme ovat energialähde, ja kun ne päästetään valloilleen, ne voivat vaikuttaa vakavasti koko ympäristöön. Niiden ensimmäiset uhrit ovat kuitenkin herkkiä ihmisiä. Mitä enemmän henkinen voimamme ja tietoisuutemme todellisesta luonnostamme kasvaa, sitä enemmän meillä on suojaa negatiivisia vaikutteita vastaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aineellisessa maailmassa, jos löydämme yhden napaisuuden, löydämme aina sen vastakohdan: meitä ympäröi kaksinaisuus ja suhteellisuus. Amerikan intiaaneilla on vertaus. Jokaisen sisällä taistelee kaksi koiraa, yksi hyvä ja yksi paha. Kysykää niiltä: kumpi voittaa? Todennäköisesti se, jota ruokitaan, voittaa - vastaus seuraa. On jumalallisia ja jumalallisia olentoja ja on demoneja, jotka ovat hyvin voimakkaita. Voimme joutua kosketuksiin eteeristen olentojen kanssa, jotka ovat luonteeltaan jumalallisia ja pirullisia. Kun lukee Raamattua, Koraania, Tooraa tai Vedoja, voi huomata, että näissä kirjoituksissa kerrotaan epätavallisista persoonallisuuksista ja eritasoisista demonisista olennoista.

        Ruumiittomat ajatusmuodot voivat myös ottaa haltuunsa ihmisen tietoisuuden ja laajentaa vaikutusvaltaansa häneen. Ajatuksemme ovat energialähde, ja kun ne päästetään valloilleen, ne voivat vaikuttaa vakavasti koko ympäristöön. Niiden ensimmäiset uhrit ovat kuitenkin herkkiä ihmisiä. Mitä enemmän henkinen voimamme ja tietoisuutemme todellisesta luonnostamme kasvaa, sitä enemmän meillä on suojaa negatiivisia vaikutteita vastaan.

        Uskonnon ja henkisyyden välillä on ero. Uskonnolla (religion) voi olla tärkeä rooli henkisen tietoisuutemme kehittymisessä, mutta se voi myös tuoda mukanaan lahkolaisia asenteita ja syrjintää. Seurasimmepa sitten Raamattua, Tooraa, Koraania tai Vedoja, meidän on opittava tunnistamaan se yksi ainoa todellinen henkinen juuri, joka yhdistää kaikki elävät olennot, ja tämän ymmärtäminen kehittyy tutkimalla huolellisesti kaikkea käytössämme olevaa muinaista viisautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uskonnon ja henkisyyden välillä on ero. Uskonnolla (religion) voi olla tärkeä rooli henkisen tietoisuutemme kehittymisessä, mutta se voi myös tuoda mukanaan lahkolaisia asenteita ja syrjintää. Seurasimmepa sitten Raamattua, Tooraa, Koraania tai Vedoja, meidän on opittava tunnistamaan se yksi ainoa todellinen henkinen juuri, joka yhdistää kaikki elävät olennot, ja tämän ymmärtäminen kehittyy tutkimalla huolellisesti kaikkea käytössämme olevaa muinaista viisautta.

        Vaikka empiristit tunnustavat koulutuksen tarpeen valmistautuakseen tämän maailman asioihin, he suhtautuvat liiallisen epäilevästi henkiseen koulutukseen, jonka tarve on paljon suurempi, koska meillä ei ole siitä mitään tietoa. Hengen kartoittamattomalla maalla meidän pitäisi varmasti pitäytyä jonkun sellaisen ihmisen seurassa, joka opastaa meitä, mutta sen sijaan sekoitamme usein edelleen henkisen ja aineellisen keskenään ja yritämme ylläpitää uskoamme empiirisiin ponnisteluihin. Todellisuudessa kuitenkin kaikki riippuvuutemme rajalliseen varjostavat Rajattoman, ei vain osittain vaan kokonaan, ei vain määrällisesti vaan kategorisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka empiristit tunnustavat koulutuksen tarpeen valmistautuakseen tämän maailman asioihin, he suhtautuvat liiallisen epäilevästi henkiseen koulutukseen, jonka tarve on paljon suurempi, koska meillä ei ole siitä mitään tietoa. Hengen kartoittamattomalla maalla meidän pitäisi varmasti pitäytyä jonkun sellaisen ihmisen seurassa, joka opastaa meitä, mutta sen sijaan sekoitamme usein edelleen henkisen ja aineellisen keskenään ja yritämme ylläpitää uskoamme empiirisiin ponnisteluihin. Todellisuudessa kuitenkin kaikki riippuvuutemme rajalliseen varjostavat Rajattoman, ei vain osittain vaan kokonaan, ei vain määrällisesti vaan kategorisesti.

        Teorialla sielunvaelluksesta on hindulaisuudessa erityinen asema, ja se eroaa huomattavasti kahden muun suuren uskonnon, kristinuskon ja islamin, näkemyksistä. Tätä teoriaa sovelletaan usein selittämään elämänmuotojen ja ilmenemismuotojen suurta moninaisuutta tässä aineellisessa maailmassa. Näin tarkasteltuna tämä teoria on kuitenkin monilta osin epätäydellinen ja väärä. Näiden virheiden tunnistamiseksi ja korjaamiseksi ehdotamme, että keskustelemme aiheesta Sri Gaurasundarin opetusten valossa.

        Koska sielunvaelluksen aiheen ymmärtäminen liittyy erottamattomasti itse sielun luonteeseen, ymmärtäkäämme ensin, kuka itse sielu on.

        Monet tämän maailman filosofit ovat turhaan raastaneet aivojaan yrittäessään ratkaista tätä suurta arvoitusta. Niin monen tutkimuksen tuloksena on ollut vain hämmennystä ja sekasotkua. Jokainen on yrittänyt ymmärtää ja kuvata aihetta itselleen aisteista saadun tiedon perusteella ottamatta lainkaan huomioon pyhien kirjoitusten tätä aihetta koskevia ilmoituksia. Kun yritämme tunkeutua alueelle, johon emme voi soveltaa järkeämme, tuloksena on väistämättä vain hämmennystä ja sekasotkua. Tämä on kaikkien tällaisten pyrkimysten tulos. Maa katoaa jalkojemme alta, ja alamme jahdata varjoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teorialla sielunvaelluksesta on hindulaisuudessa erityinen asema, ja se eroaa huomattavasti kahden muun suuren uskonnon, kristinuskon ja islamin, näkemyksistä. Tätä teoriaa sovelletaan usein selittämään elämänmuotojen ja ilmenemismuotojen suurta moninaisuutta tässä aineellisessa maailmassa. Näin tarkasteltuna tämä teoria on kuitenkin monilta osin epätäydellinen ja väärä. Näiden virheiden tunnistamiseksi ja korjaamiseksi ehdotamme, että keskustelemme aiheesta Sri Gaurasundarin opetusten valossa.

        Koska sielunvaelluksen aiheen ymmärtäminen liittyy erottamattomasti itse sielun luonteeseen, ymmärtäkäämme ensin, kuka itse sielu on.

        Monet tämän maailman filosofit ovat turhaan raastaneet aivojaan yrittäessään ratkaista tätä suurta arvoitusta. Niin monen tutkimuksen tuloksena on ollut vain hämmennystä ja sekasotkua. Jokainen on yrittänyt ymmärtää ja kuvata aihetta itselleen aisteista saadun tiedon perusteella ottamatta lainkaan huomioon pyhien kirjoitusten tätä aihetta koskevia ilmoituksia. Kun yritämme tunkeutua alueelle, johon emme voi soveltaa järkeämme, tuloksena on väistämättä vain hämmennystä ja sekasotkua. Tämä on kaikkien tällaisten pyrkimysten tulos. Maa katoaa jalkojemme alta, ja alamme jahdata varjoja.

        Emme voi ymmärtää mitään ympäröivästä maailmasta, kun emme edes tiedä, keitä me itse olemme.

        Mitä paljastunut totuus kertoo todellisesta itsestämme? Sielu on ikuisesti henkinen ja keho on. aineellinen. Näiden kahdenlaisten energioiden välillä on niin suuri ero, että on mahdotonta edes käsittää, miten ne voivat toimia yhdessä.

        Kun todellinen minuus halukkaasti ilmenee tässä achit-maailmassa, sen on puettava päälleen kaksi kuolevaista kuorta - karkea (fyysinen leho) ja hienojakoinen (mieli ja äly). Näin mayan lamaannuttama jiva ei voi enää toimia chit-maailmassa, ja se aloittaa matkansa achit-maailmassa avuttomana olentona, joka vaihtaa jatkuvasti kehoja loputtomassa syntymien ja kuolemien sarjassa. Jiva unohda oman henkisen luontonsa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Emme voi ymmärtää mitään ympäröivästä maailmasta, kun emme edes tiedä, keitä me itse olemme.

        Mitä paljastunut totuus kertoo todellisesta itsestämme? Sielu on ikuisesti henkinen ja keho on. aineellinen. Näiden kahdenlaisten energioiden välillä on niin suuri ero, että on mahdotonta edes käsittää, miten ne voivat toimia yhdessä.

        Kun todellinen minuus halukkaasti ilmenee tässä achit-maailmassa, sen on puettava päälleen kaksi kuolevaista kuorta - karkea (fyysinen leho) ja hienojakoinen (mieli ja äly). Näin mayan lamaannuttama jiva ei voi enää toimia chit-maailmassa, ja se aloittaa matkansa achit-maailmassa avuttomana olentona, joka vaihtaa jatkuvasti kehoja loputtomassa syntymien ja kuolemien sarjassa. Jiva unohda oman henkisen luontonsa.

        Mikään tässä kuolevaisten maailmassa tapahtuva muutos ei voi vaikuttaa jivan henkiseen luonteeseen. Annan esimerkin: kun ihminen matkustaa junalla, hänen sanotaan liikkuvan paikasta toiseen. Henkilö itse saattaa kuitenkin pysyä liikkumattomana koko matkan ajan. Todellisuudessa vain juna liikkuu, ja ihmisen liike on vain hänen omiaan. Samalla tavalla liike liitetään sieluumme, todelliseen minäämme. Kaikki muutokset, kuten syntymä ja kuolema, liitetään vain sieluun, vaikka todellisuudessa niillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Syy tällaiseen harhaan on tietämättömyytemme. Mayan pettämänä unohdamme todellisen itsemme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikään tässä kuolevaisten maailmassa tapahtuva muutos ei voi vaikuttaa jivan henkiseen luonteeseen. Annan esimerkin: kun ihminen matkustaa junalla, hänen sanotaan liikkuvan paikasta toiseen. Henkilö itse saattaa kuitenkin pysyä liikkumattomana koko matkan ajan. Todellisuudessa vain juna liikkuu, ja ihmisen liike on vain hänen omiaan. Samalla tavalla liike liitetään sieluumme, todelliseen minäämme. Kaikki muutokset, kuten syntymä ja kuolema, liitetään vain sieluun, vaikka todellisuudessa niillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Syy tällaiseen harhaan on tietämättömyytemme. Mayan pettämänä unohdamme todellisen itsemme.

        Samaan aikaan emme voi kieltää kuoleman ja syntymän kaltaisten ilmiöiden olemassaoloa. Meidän on hyväksyttävä, että siirrymme uuteen kehoon. Mutta jos aito minämme ei siirry kehosta toiseen, sen täytyy olla jotain muuta. Mutta miten määrittelemme tämän jonkin? Se on mielikuvituksellinen minämme. Mielikuvituksellinen minämme on vastuussa kehosta toiseen siirtymisestä, ja luulemme virheellisesti, että tämä on autenttisen minämme toimintaa. Kaiken, mitä teemme miehenä tai naisena, kristittynä tai muslimina jne. tekee mielikuvituksellinen minämme, kun taas todellinen minämme on täysin passiivinen.

        Mutta mikä on kuvitteellinen minämme? Vaikka maya ulottaa vaikutuksensa baddha-jivan (orjuutetun maya-jivan) aitoon minään, sillä ei ole voimaa vaikuttaa sen olemuksen henkisiin osatekijöihin. Mielikuvituksellinen minuus tai pikemminkin sen osat, kuten nykyinen keho ja mieli, ovat kuitenkin mayan luomia eli aineellisia. Miten sitten keho ja mieli, jotka ovat jada eli achit eli alun perin vailla elämän ilmentymiä, heräävät eloon? Missä on elämän ilmenemisen lähde niissä? Todellisuudessa ne ovat elottomia, ja elämän ilmentymät syntyvät todellisen minän läheisyydestä. Elämä ilmenee kehossa ja mielessä niin kauan kuin aito itse on niissä läsnä. Annan esimerkin: jos kristalli tuodaan ruusun luo, se värjäytyy ruusun väriseksi, mutta jos kristalli otetaan pois, se ottaa takaisin alkuperäisen värinsä. Samalla tavalla sielun eli autenttisen minän elämä elävöittää kehoa ja mieltä ja luo siten kuvan olennosta, jolla on oma identiteetti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaan aikaan emme voi kieltää kuoleman ja syntymän kaltaisten ilmiöiden olemassaoloa. Meidän on hyväksyttävä, että siirrymme uuteen kehoon. Mutta jos aito minämme ei siirry kehosta toiseen, sen täytyy olla jotain muuta. Mutta miten määrittelemme tämän jonkin? Se on mielikuvituksellinen minämme. Mielikuvituksellinen minämme on vastuussa kehosta toiseen siirtymisestä, ja luulemme virheellisesti, että tämä on autenttisen minämme toimintaa. Kaiken, mitä teemme miehenä tai naisena, kristittynä tai muslimina jne. tekee mielikuvituksellinen minämme, kun taas todellinen minämme on täysin passiivinen.

        Mutta mikä on kuvitteellinen minämme? Vaikka maya ulottaa vaikutuksensa baddha-jivan (orjuutetun maya-jivan) aitoon minään, sillä ei ole voimaa vaikuttaa sen olemuksen henkisiin osatekijöihin. Mielikuvituksellinen minuus tai pikemminkin sen osat, kuten nykyinen keho ja mieli, ovat kuitenkin mayan luomia eli aineellisia. Miten sitten keho ja mieli, jotka ovat jada eli achit eli alun perin vailla elämän ilmentymiä, heräävät eloon? Missä on elämän ilmenemisen lähde niissä? Todellisuudessa ne ovat elottomia, ja elämän ilmentymät syntyvät todellisen minän läheisyydestä. Elämä ilmenee kehossa ja mielessä niin kauan kuin aito itse on niissä läsnä. Annan esimerkin: jos kristalli tuodaan ruusun luo, se värjäytyy ruusun väriseksi, mutta jos kristalli otetaan pois, se ottaa takaisin alkuperäisen värinsä. Samalla tavalla sielun eli autenttisen minän elämä elävöittää kehoa ja mieltä ja luo siten kuvan olennosta, jolla on oma identiteetti.

        Heti kun sielu lähtee ruumiista, se saa välittömästi elottoman luonteensa. Tarkempi tarkastelu paljastaa meille sen tosiasian, että ruumis on vain mielen ohjaama väline, jota ilman se ei voi toimia tässä fyysisessä maailmassa. Sielun ansiosta mieli herää henkiin, josta tulee mielikuvituksellinen minä, joka on vastuussa uuteen ruumiiseen uudelleensijoittumisesta.

        Miten tämä jälleensyntyminen sitten tapahtuu? Ratkaisevana tekijänä on jivan toiminta (karma). Koska mielikuvitusminä on mayan luomus, siitä tulee helppo saalis sen houkutuksille, ja houkutusten mukaan toimiminen synnyttää vastustusta, joka puolestaan aiheuttaa uusia tekoja, jotka vaativat uusia inkarnaatioita. Näin teot synnyttävät uusia tekoja, ja syntymät synnyttävät lisää syntymiä, ja jiva liikkuu lakkaamatta syntymien ja kuolemien pyörässä. Jiva, joka on nyt ottanut ihmisen muodon, voi syntyä kissaksi tekojensa kautta ja päinvastoin. Jokainen syntymä ohjaa seuraavaa karman mukaisesti. Tällainen on luonnonlaki, joka ohjaa inkarnaatioitamme tässä maailmassa. Sitä ei voi muuttaa eikä sitä voi olla tottelematta. Se on lopullinen ja vastustamaton. Suurimmista ihmisistä pienimpään elävään organismiin, kaikki ovat tämän luonnonlain armoilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heti kun sielu lähtee ruumiista, se saa välittömästi elottoman luonteensa. Tarkempi tarkastelu paljastaa meille sen tosiasian, että ruumis on vain mielen ohjaama väline, jota ilman se ei voi toimia tässä fyysisessä maailmassa. Sielun ansiosta mieli herää henkiin, josta tulee mielikuvituksellinen minä, joka on vastuussa uuteen ruumiiseen uudelleensijoittumisesta.

        Miten tämä jälleensyntyminen sitten tapahtuu? Ratkaisevana tekijänä on jivan toiminta (karma). Koska mielikuvitusminä on mayan luomus, siitä tulee helppo saalis sen houkutuksille, ja houkutusten mukaan toimiminen synnyttää vastustusta, joka puolestaan aiheuttaa uusia tekoja, jotka vaativat uusia inkarnaatioita. Näin teot synnyttävät uusia tekoja, ja syntymät synnyttävät lisää syntymiä, ja jiva liikkuu lakkaamatta syntymien ja kuolemien pyörässä. Jiva, joka on nyt ottanut ihmisen muodon, voi syntyä kissaksi tekojensa kautta ja päinvastoin. Jokainen syntymä ohjaa seuraavaa karman mukaisesti. Tällainen on luonnonlaki, joka ohjaa inkarnaatioitamme tässä maailmassa. Sitä ei voi muuttaa eikä sitä voi olla tottelematta. Se on lopullinen ja vastustamaton. Suurimmista ihmisistä pienimpään elävään organismiin, kaikki ovat tämän luonnonlain armoilla.

        Mielessämme voi herätä luonnollinen kysymys: Minkä karman sielu teki aineellista olemassaoloa edeltävässä olemassaolossaan ja mikä vääryys aiheutti sen putoamisen tähän surun ja kurjuuden maailmaan? On ymmärrettävä, että olemassaolo sisältyy sieluun itseensä, ja sisäinen taipumus tehdä väärin on täysin ristiriidassa itse sielun absoluuttisen puhtauden kanssa. Syyn on kuitenkin oltava sielussa. Siinä on jokin perustuslaillinen vika, joka ei liity millään tavoin mihinkään ulkoiseen olosuhteeseen, joka johtaa siirtymiseen uuteen kehoon, ja joka koostuu yksinomaan sielun itsensä (atma) chit-elementistä eli periaatteesta, joka on vapaa kaikista aineellisista epäpuhtauksista.

        Miten siis kuvitteellinen minä siirtyy uuteen kehoon? Siis vääristyneen egon itsekkäiden motiivien ohjaamana kuvitteellinen minä luo kohtuuttoman yhteyden materiaan... ja tämän askeleen seuraukset rajoittavat elävää olentoa. Kuten sananlasku sanoo: "Mitä kylvät, sitä niität". Karma eli yhden syntymän toiminta muokkaa ja ohjaa seuraavaa inkarnaatiota. Mentaaliruumis (mieli) säilyttää toiminnan siemenet hienovaraisessa muodossa ja kuljettaa ne seuraavaan inkarnaatioon. Nämä toiminnan siemenet eivät ole ratkaiseva tekijä, joka määrittää mielikuvituksellisen minän kehon tyypin seuraavassa syntymässä, vaan ne vain hahmottelevat uuden käyttäytymislinjan, jota elävän olennon on noudatettava kyseisessä inkarnaatiossa. Näin toiminta johtaa uuteen inkarnaatioon, ja syntymästä puolestaan tulee toiminnan syy. Näin ollen syntymien ja kuolemien katkeamattomalle sarjalle ei ole loppua, sillä ne ovat kuin aaltoja tässä katkeamattomassa toiminnan virrassa. Tällainen on karman vääjäämätön ja muuttumaton laki. Tämä loputtomalta vaikuttava toimintalinja kuitenkin päättyy, kun jiva alkaa etsiä ulospääsyä ja ottaa selvää asioista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielessämme voi herätä luonnollinen kysymys: Minkä karman sielu teki aineellista olemassaoloa edeltävässä olemassaolossaan ja mikä vääryys aiheutti sen putoamisen tähän surun ja kurjuuden maailmaan? On ymmärrettävä, että olemassaolo sisältyy sieluun itseensä, ja sisäinen taipumus tehdä väärin on täysin ristiriidassa itse sielun absoluuttisen puhtauden kanssa. Syyn on kuitenkin oltava sielussa. Siinä on jokin perustuslaillinen vika, joka ei liity millään tavoin mihinkään ulkoiseen olosuhteeseen, joka johtaa siirtymiseen uuteen kehoon, ja joka koostuu yksinomaan sielun itsensä (atma) chit-elementistä eli periaatteesta, joka on vapaa kaikista aineellisista epäpuhtauksista.

        Miten siis kuvitteellinen minä siirtyy uuteen kehoon? Siis vääristyneen egon itsekkäiden motiivien ohjaamana kuvitteellinen minä luo kohtuuttoman yhteyden materiaan... ja tämän askeleen seuraukset rajoittavat elävää olentoa. Kuten sananlasku sanoo: "Mitä kylvät, sitä niität". Karma eli yhden syntymän toiminta muokkaa ja ohjaa seuraavaa inkarnaatiota. Mentaaliruumis (mieli) säilyttää toiminnan siemenet hienovaraisessa muodossa ja kuljettaa ne seuraavaan inkarnaatioon. Nämä toiminnan siemenet eivät ole ratkaiseva tekijä, joka määrittää mielikuvituksellisen minän kehon tyypin seuraavassa syntymässä, vaan ne vain hahmottelevat uuden käyttäytymislinjan, jota elävän olennon on noudatettava kyseisessä inkarnaatiossa. Näin toiminta johtaa uuteen inkarnaatioon, ja syntymästä puolestaan tulee toiminnan syy. Näin ollen syntymien ja kuolemien katkeamattomalle sarjalle ei ole loppua, sillä ne ovat kuin aaltoja tässä katkeamattomassa toiminnan virrassa. Tällainen on karman vääjäämätön ja muuttumaton laki. Tämä loputtomalta vaikuttava toimintalinja kuitenkin päättyy, kun jiva alkaa etsiä ulospääsyä ja ottaa selvää asioista.

        Yleinen uskomus, joka vallitsee kristittyjen ja muslimien keskuudessa, on ristiriidassa tällaisen opin kanssa. Suurimmaksi osaksi he uskovat, että Jumala loi maailman kerran ja lopullisesti. Kaikki näkyvä moninaisuus syntyi samaan aikaan hänen tahdostaan. Jivojen toiminta alkaa vasta sen jälkeen, kun he ovat ruumiillistuneet tähän maailmaan. He keräävät tekojensa hedelmiä, jotka he ovat suorittaneet vasta tässä elämässä. Ja tuomiopäivänä he ilmestyvät Jumalan eteen vastaamaan kaikista teoistaan tässä maallisessa olemassaolossa. Näin he saavat palkkion tai rangaistuksen niistä hyvistä tai syntisistä teoista, jotka he ovat tehneet maan päällä.

        Mutta jos tämä olisi totta, se antaisi monia syitä puhua jumalallisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Oikeudenmukaisuuden laki edellyttää, että kaikilla jivoilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet saavuttaa menestyksekkäästi materialistiset tavoitteensa ja suotuisa tilaisuus täyttää Jumalan käskyt ennen kuin heidät kutsutaan kollektiivisesti Jumalan tuomion eteen, jossa heille korvataan kaikki heidän rikkomuksensa.

        Meidän pitäisi siis etsiä joko epätäydellistä ilmoitusta tai virheellistä tulkintaa tai molempia. Itse asiassa molemmat ovat mahdollisia. Ensimmäinen on se, että Jumalan viisauden ilmoitus vastaa aina niiden henkisen ymmärryksen astetta, joille se annetaan. Jeesuksen Kristuksen ja Muhammedin tiedetään sanoneen seuraajilleen monta kertaa, että tieto, jota he eivät ole vielä paljastaneet, on paljon laajempi ja syvempi kuin se, mitä heille on jo kerrottu.

        Kaikkien uskontojen seuraajat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet sisäisen, salaisen merkityksen, ja niihin, joilla on pinnallinen ymmärrys. Ensimmäinen luokka on hyvin pieni, ja siihen kuuluvat ne, jotka ovat saavuttaneet syvimmän tason. Ajan myötä heidän lukumääränsä vähenee ja vähenee, ja lopulta se on täysin mitätön. Ymmärryksen ehtyessä vääristely lisääntyy, mikä peittää totuuden täysin ja muuttaa uskonnon jumalattomuudeksi. Niinpä seuraajat alkavat taistella lähinnä uskonnon nimissä kuin sen opettamien totuuksien nimissä, jolloin he taistelevat enemmän jonkin haamun kuin todellisen olemuksen puolesta. He alkavat tarkoituksellisesti vääristellä ja vääristää pyhien kirjoitusten sisimpiä käskyjä tavoitellen omia itsekkäitä päämääriään ja yrittäen johtaa niistä merkitystä, jota ei ole eikä voi olla olemassa.


    • Anonyymi

      Olen 70 v. Kuolema lähempänä minua kuin sinua. Opettajani sairasti haimasyöpää, ilman parannusta. Kysyin, miksi hymyilet. Hän sanoi, ei ole aikaa murehtia. Nautitaan siitä, mikäon jäljellä. Rauha hänen muistolleen.

      • Anonyymi

        Vai niin :) Vaikutat useimmiten varsin nuorelta. Niin nuorelta, että tykkään "leikkiä" kanssasi ;)


      • Anonyymi

        Loppu on alku. Kuolema ei ole piste, vaan ainoastaan pilkku.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Loppu on alku. Kuolema ei ole piste, vaan ainoastaan pilkku.

        Jos luulemme olevamme korkeimmalla tasolla, tämä Korkeampi Todellisuus piiloutuu meiltä. Ja niinpä meidän on katsottava sitä kunnioittavasta etäisyydestä. Jos yritämme katsoa suoraan, kadotamme sen näkyvistä, mutta jos yritämme katsoa tätä tasoa jonkin verhon läpi tai jostain suojasta, voimme nähdä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos luulemme olevamme korkeimmalla tasolla, tämä Korkeampi Todellisuus piiloutuu meiltä. Ja niinpä meidän on katsottava sitä kunnioittavasta etäisyydestä. Jos yritämme katsoa suoraan, kadotamme sen näkyvistä, mutta jos yritämme katsoa tätä tasoa jonkin verhon läpi tai jostain suojasta, voimme nähdä.

        Aineelliset asiat eivät koskaan voi olla onnen lähde. Kaupankäyntimme kuoleman maailman kanssa ei voi tyydyttää meitä; se saa meidät vain menettämään voimamme.


        Nyt olemme vieraassa maassa, ja mielemme on hukkunut vieraiden asioiden alle. Ryntäämme avuttomasti puolelta toiselle. Ainoa toivomme on Jumalan sanansaattajien armo.


        Me emme ole tästä petollisesta maailmasta. Meitä inhottaa sen petollisuus, joka päihdyttää meidät ja saa meidät elämään petollisuuden kastelemalla maalla. Se, mikä nyt edustaa jotakin, muuttuu hetkessä olemattomaksi. Meidän on jätettävä se taaksemme ja pyrittävä johonkin todelliseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aineelliset asiat eivät koskaan voi olla onnen lähde. Kaupankäyntimme kuoleman maailman kanssa ei voi tyydyttää meitä; se saa meidät vain menettämään voimamme.


        Nyt olemme vieraassa maassa, ja mielemme on hukkunut vieraiden asioiden alle. Ryntäämme avuttomasti puolelta toiselle. Ainoa toivomme on Jumalan sanansaattajien armo.


        Me emme ole tästä petollisesta maailmasta. Meitä inhottaa sen petollisuus, joka päihdyttää meidät ja saa meidät elämään petollisuuden kastelemalla maalla. Se, mikä nyt edustaa jotakin, muuttuu hetkessä olemattomaksi. Meidän on jätettävä se taaksemme ja pyrittävä johonkin todelliseen.

        "Minun on yritettävä vapautua nykyisestä kärsimyksestäni ja tiedusteltava maailmaa, jossa voisin elää onnellisesti." Tultuamme tähän johtopäätökseen etsimme tämän korkeamman maailman todellista välittäjää ja neuvottelemme hänen kanssaan siitä, miten voimme vapautua nykyisestä ei-toivotusta ympäristöstämme.



        Olemme pieniä sieluja, ja monet asiat tuntuvat meistä ihmeellisiltä. Joogit ja mystikot voivat näyttää monia ihmeitä ja vetää meitä puoleensa niillä. Pienen sielun on helppo joutua erilaisten ihmeiden vietäväksi. Ja maailmassa on monia voimakkaita ihmeidentekijöitä. Jumala varjelkoon meitä joutumasta heidän käsiinsä.



        Koska olemme äärettömän pieniä, pitäisikö meidän ajatella, että ääretön on meidän hallussamme ja että kaikki tapahtuu vain meidän takiamme? Tämä on kieroutunein ja vastenmielisin asia, mitä voidaan kuvitella, ja me kärsimme tällaisesta sairaudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Loppu on alku. Kuolema ei ole piste, vaan ainoastaan pilkku.

        Se on todella merkillinen kysymys. Niin, miten itse haluaisit?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on todella merkillinen kysymys. Niin, miten itse haluaisit?

        En todellakaan pelkää kuolemaa, pelkään vain kuolemaa kuin tapahtumaa, koska se on tuskallista. Mutta se ei kestä ikuisesti.

        Vaikka jälleensyntymistä ei olisi, en pelkäisi, koska jatkuva jälleensyntyminen pelottaa minua. Haluan päästä pois jälleensyntymiskierrosta. Lopullinen kuolema ei myöskään ole huono asia. En edes ymmärrä, miksi kuolemasta tehdään mörkö, kun se voi olla helpotus. Katsokaa, mitä maailmassa tapahtuu. Mitään hyvää ei ole tulossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Minun on yritettävä vapautua nykyisestä kärsimyksestäni ja tiedusteltava maailmaa, jossa voisin elää onnellisesti." Tultuamme tähän johtopäätökseen etsimme tämän korkeamman maailman todellista välittäjää ja neuvottelemme hänen kanssaan siitä, miten voimme vapautua nykyisestä ei-toivotusta ympäristöstämme.



        Olemme pieniä sieluja, ja monet asiat tuntuvat meistä ihmeellisiltä. Joogit ja mystikot voivat näyttää monia ihmeitä ja vetää meitä puoleensa niillä. Pienen sielun on helppo joutua erilaisten ihmeiden vietäväksi. Ja maailmassa on monia voimakkaita ihmeidentekijöitä. Jumala varjelkoon meitä joutumasta heidän käsiinsä.



        Koska olemme äärettömän pieniä, pitäisikö meidän ajatella, että ääretön on meidän hallussamme ja että kaikki tapahtuu vain meidän takiamme? Tämä on kieroutunein ja vastenmielisin asia, mitä voidaan kuvitella, ja me kärsimme tällaisesta sairaudesta.

        oṁ ajñāna-timirāndhasya jñānāñjana-śalākayā
        chakṣur unmilitaṁ yena tasmai śrī-gurave namaḥ
        Voitelemalla silmäni sambandha-jñānan parantavalla balsamilla, oikealla käsityksellä ympäröivästä maailmasta, Guru herätti sisäisen näkökykyni ja toi minut pois tietämättömyyden pimeydestä antaen minulle toivoa. Suurella kunnioituksella kumarrun syvään Śrī Gurudevan eteen.
        ______________________________________________________________

        1. Mitä tulee tähän aineelliseen maailmaan, ihmisten kärsimyksen syynä on se, että he eivät ymmärrä tarkoitustaan.

        72. ...Mielemme harhailee jatkuvasti sinne ja tänne. Luonnostaan levoton ja holtiton, mieli voi neuvoa jotakin, mutta se ei aina tuota hyvää tulosta. Jos teemme hyvää, tulos on hyvä, mutta jos emme tee hyvää, vain kurjuus palaa meille. Tämä on meidän tilanteemme.

        73. Tilanteemme on kuin sota, sota Mayan, Durgan, kanssa. Se on hyvin todellinen kapina. ...He ja muut ovat luoneet vallankumouksellisen ympäristön. Jotkut kuolivat tai loukkaantuivat, mutta Durga Devin vankilan portit murskattiin. Vallankumous oli jo tapahtunut, ja joku olisi saattanut loukkaantua tai kuolla taistelussa. Mutta portti tuhoutui, ja vangit pakenivat ...



        75. Koska ihmiset ovat täällä niin toivottomassa tilanteessa… Jumala on antanut heille mahdollisuuden saada armoa Pyhien Kirjoitusten, sadhujen ja opettajien kautta. Ja Hän itse jopa joskus laskeutuu tähän maailmaan lievittääkseen kaikkien elävien olentojen kärsimystä.


        76. Näemme monia opettajia (acharya ) tässä maailmassa. He eivät ehkä kaikki ole täydellisiä, mutta silti he ponnistelevat ja tekevät ainakin kovimman työn. Viljan kasvattamiseksi on ensin kynnettävä maa, sitten istutettava siemenet, kastettava jne. On monia toimintoja. Näin kaikki sujuu täydellisesti.



        79. Pyrin aina olemaan sopusoinnussa ympäristöni kanssa, enkä koskaan kehota ketään häiritsemään tai loukkaamaan muita. ...

        80. Saarnaamiseni on nöyryyttä, kärsivällisyyttä ja kunnioitusta kaikkia eläviä olentoja kohtaan…

        84. Palava halu on tärkein asia, jota tarvitaan jumalallisen tiedon saavuttamiseen. Jos tämä transsendenttinen tieto ilmenee sydämessämme, kaikki huolet poistuvat meistä automaattisesti, aivan kuten nouseva aurinko hälventää kaiken pimeyden. ...

        85. Joskus kompastumme, mutta meidän ei pitäisi sallia pelkoja ja epäilyjä sydämeemme, vaan meidän pitäisi käyttää järjen voimaa...

        86. Heti kun alat analysoida, kaikki katoaa näkökentästäsi. Kun pidät itseäsi subjektina ja kaikkea muuta katseesi kohteena ja alat analysoida ja tutkia, kaikki katoaa välittömästi. Jos siis yrittää ymmärtää jotakin tällä tavoin, on jo etukäteen tuomittu suuriin vaikeuksiin. Mutta jos olette tietoisuuden tasolla, kaikki avautuu edessänne.






        93. Ihmisen tulisi olla nöyrä kaikissa olosuhteissa. Maya, illusorinen energia, antaa koettelemuksia koettelemus toisensa jälkeen, mutta meidän on yritettävä kestää se kaikki ja pyrittävä ymmärtämään tapahtumien syitä. Lisäksi, jos haluamme elää rauhassa, meidän on osoitettava kunnioitusta muille. Jos emme häiritse muita vaan kohtelemme heitä kunnioittavasti, kukaan ei häiritse meitä.

        94. Energian haltijoina meidän on pakko tehdä jotakin - oli se sitten hyvää tai pahaa. Energia on sielun ominaisuus: ajattelu, tahto ja tunne, joten meidän on pakko toimia jotenkin; jos kuitenkin toimimme väärin, seuraukset ovat huonot, mutta jos toimimme oikein, seuraukset ovat hyvät. Meidän on ymmärrettävä, mikä on hyvää ja mikä pahaa; ihmismuoto on paras elämänmuoto, jossa on mahdollista löytää tie ja ratkaista ongelmia. Olemme kokeneet monia jälleensyntymisiä, mutta meillä ei ole ollut tällaista mahdollisuutta; nyt meillä on siihen mahdollisuus. Hyvän kommunikaation avulla ymmärrämme, mitä hyvää meillä on suhteessa tähän elämään ja tulevaisuuteen; myös katsomalla taaksepäin voimme arvioida, teimmekö menneisyydessä oikein, kaikki tämä ihmissyntymässä. Ihmiseksi syntyminen ei ole helppoa, sitä tapahtuu hyvin harvoin, vaikka se on välttämätöntä sielun todelliselle edistymiselle. Tämä mahdollisuus on nyt edessämme.
        ...


        96. Meidän pitäisi olla jatkuvasti tietoisia asemastamme ja palveluksestamme, ja silloin emme eksy harhaan. Vaikka olisikin jonkin verran poikkeamia, mutta jos olemme vilpittömiä, voimme palauttaa itsemme oikealle tiedon linjalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En todellakaan pelkää kuolemaa, pelkään vain kuolemaa kuin tapahtumaa, koska se on tuskallista. Mutta se ei kestä ikuisesti.

        Vaikka jälleensyntymistä ei olisi, en pelkäisi, koska jatkuva jälleensyntyminen pelottaa minua. Haluan päästä pois jälleensyntymiskierrosta. Lopullinen kuolema ei myöskään ole huono asia. En edes ymmärrä, miksi kuolemasta tehdään mörkö, kun se voi olla helpotus. Katsokaa, mitä maailmassa tapahtuu. Mitään hyvää ei ole tulossa.

        Kun pohdimme tärkeimpiä kysymyksiä, kuten elämän tarkoitusta ja olemassaolomme merkitystä, meidän on pakko päätellä, että ne liittyvät henkisiin perusarvoihin: todellisen luontomme ymmärtämiseen, kuolemattomuuden saavuttamiseen, tietämättömyyden voittamiseen ja todellisen onnellisuuden etsimiseen.

        Olemme joka hetki vaarassa: tietämättömyys pyrkii korvaamaan tietämyksemme, ja kärsimys pyrkii tuhoamaan onnellisuutemme. Nämä ikuiset viholliset, tietämättömyys ja kärsimys, jahtaavat meitä armottomasti. Meidän on haastettava ne määrätietoiseen taisteluun ja henkisellä tiedolla varustautuneina ajettava ne ikuisesti pois.

        Kun ihminen käy läpi henkisen muodonmuutoksen, hän tarkastelee uudelleen kaikkia niitä arvoja, joita hän on huolellisesti kerännyt elämästä toiseen. Monet asiat, jotka tuntuivat tarpeellisilta, hylätään tarpeettomana romuna. Se, mikä kerran tuntui tukena, mihin hän luotti uskollisina ystävinä, jotka olivat valmiita auttamaan häntä hädän hetkellä, pettää hänet yhtäkkiä petollisesti. Maa putoaa hänen jalkojensa alta. Henkisellä tiellä on välttämätöntä erota menneistä kiintymyksistä ilman katumusta.

        ...Ensimmäinen askel on vapautuminen tarpeettomasta toiminnasta, karmasta. Seuraava askel on tiedon hankkiminen... Meillä on niin paljon epäilyksiä: yksi seuraa toista. Mutta kaikki ne katoavat aivan kuten sumu hälvenee, kun aurinko ilmestyy. Tämä on se taso, jolla saavutetaan vapaus epäilyksistä.

        Totuuden etsiminen työllistää aina vilpitöntä ihmistä. Mutta Upanishadit kehottavat meitä suorittamaan tätä etsintää tietoisesti, järjestelmällisesti ja kiihkottomasti. Etsintä. Etsikää olennaista, sillä löytämällä sen löydätte kaiken.

        Tässä kuolevaisessa maailmassa meillä ei pitäisi olla muuta tekemistä kuin etsiä tietoisuuden Korkeampaa syytä. On olemassa erilaisia olemisen tasoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun pohdimme tärkeimpiä kysymyksiä, kuten elämän tarkoitusta ja olemassaolomme merkitystä, meidän on pakko päätellä, että ne liittyvät henkisiin perusarvoihin: todellisen luontomme ymmärtämiseen, kuolemattomuuden saavuttamiseen, tietämättömyyden voittamiseen ja todellisen onnellisuuden etsimiseen.

        Olemme joka hetki vaarassa: tietämättömyys pyrkii korvaamaan tietämyksemme, ja kärsimys pyrkii tuhoamaan onnellisuutemme. Nämä ikuiset viholliset, tietämättömyys ja kärsimys, jahtaavat meitä armottomasti. Meidän on haastettava ne määrätietoiseen taisteluun ja henkisellä tiedolla varustautuneina ajettava ne ikuisesti pois.

        Kun ihminen käy läpi henkisen muodonmuutoksen, hän tarkastelee uudelleen kaikkia niitä arvoja, joita hän on huolellisesti kerännyt elämästä toiseen. Monet asiat, jotka tuntuivat tarpeellisilta, hylätään tarpeettomana romuna. Se, mikä kerran tuntui tukena, mihin hän luotti uskollisina ystävinä, jotka olivat valmiita auttamaan häntä hädän hetkellä, pettää hänet yhtäkkiä petollisesti. Maa putoaa hänen jalkojensa alta. Henkisellä tiellä on välttämätöntä erota menneistä kiintymyksistä ilman katumusta.

        ...Ensimmäinen askel on vapautuminen tarpeettomasta toiminnasta, karmasta. Seuraava askel on tiedon hankkiminen... Meillä on niin paljon epäilyksiä: yksi seuraa toista. Mutta kaikki ne katoavat aivan kuten sumu hälvenee, kun aurinko ilmestyy. Tämä on se taso, jolla saavutetaan vapaus epäilyksistä.

        Totuuden etsiminen työllistää aina vilpitöntä ihmistä. Mutta Upanishadit kehottavat meitä suorittamaan tätä etsintää tietoisesti, järjestelmällisesti ja kiihkottomasti. Etsintä. Etsikää olennaista, sillä löytämällä sen löydätte kaiken.

        Tässä kuolevaisessa maailmassa meillä ei pitäisi olla muuta tekemistä kuin etsiä tietoisuuden Korkeampaa syytä. On olemassa erilaisia olemisen tasoja.

        Riippumatta siitä, mitä rikkauksia teillä on, arvokkain asia on elämä - aika, joka teillä on annettu. Ja sitä ollaan viemässä teiltä pois! Tällainen on luonnonlaki.

        Useimmat tämän maailman ihmiset, vaikka he pitävätkin itseään positivisteina, ovat täysin kykenemättömiä havaitsemaan suurinta kaikista tämän maailman ilmiöistä. Jopa silloin, kun he onnistuvat näkemään jotain todella ylevää, he unohtavat sen välittömästi. Jopa kaikkein viisaimmat positivistit, eivät kykene kiinnittämään huomiotaan tämän maailman suurimpaan ilmiöön, jota yleensä kutsutaan kuolemaksi.

        Tämä näkemys perustuu henkisiin filosofioihin, jotka korostavat sielun ja kehon dualismia. Monet uskovat, että ihmiset ovat sekä fyysisiä että henkisiä olentoja, joissa sielu on erillinen ja erillinen kehosta. Tämä näkemys on kuitenkin kiistanalainen, ja on olemassa monia muita filosofisia ja tieteellisiä näkökulmia, jotka tarjoavat erilaisia selityksiä ihmisen kokemuksesta ja olemassaolosta. Loppujen lopuksi kyse on enemmän henkilökohtaisesta uskomuksesta ja filosofisesta näkökulmasta kuin tieteellisesti todistetusta tosiasiasta.



        Tämä on yksi tapa tulkita mielen toimintaa ja kuoleman hetkeä. Mieli on monimutkainen järjestelmä, joka käsittelee ja tulkkaa aistien kautta saapuvaa tietoa, mutta mieli ei ole pelkästään aistien varassa. Mieli on myös vastuussa tunteista, ajatuksista ja päätöksistä, jotka eivät aina ole suoraan yhteydessä aistien kautta saatuun tietoon. Kun henkilö kuolee, aivot lakkaavat toimimasta ja mieli menettää yhteyden aisteihin ja ulkomaailmaan. Tämä voi johtaa siihen, että mieli ei enää vastaanota tietoa aistien kautta, kuten tarkoitit. Kuitenkin, miten mieli toimii kuoleman hetkellä ja mitä tapahtuu sen jälkeen, on edelleen monimutkainen ja kiistanalainen kysymys, johon liittyy filosofisia, tieteellisiä ja uskonnollisia näkökohtia.


        Sielu ja tietoisuus ovat kaksi erillistä käsitettä, joita ei yleensä käytetä synonyymeina. Sielu on uskonnollinen käsite, joka viittaa henkilön henkiseen olemukseen, hänen persoonallisuuteensa ja elämän tarkoitukseen. Tietoisuus puolestaan viittaa henkilön kykyyn havaita ja tulkita ympäröivää maailmaa, ja se sisältää kaikki henkilön kokemat aistimukset, ajatukset, tunteet ja tietoisuuden tilat.

        Tämä on yksi tapa tulkita ihmisten kykyä havaita ja ymmärtää maailmaa ympärillään. On totta, että monilla ihmisillä voi olla vaikeuksia havaita ja ymmärtää jotkut maailman suurimmista ilmiöistä, kuten kuoleman merkitys ja sen vaikutus ihmisten elämään. Tämä voi johtua monista eri tekijöistä, kuten koulutuksesta, kulttuurista, henkilökohtaisista kokemuksista ja uskomuksista.

        Positivismin filosofian mukaan tieto perustuu havaintoihin ja kokemukseen, ja sen tarkoituksena on löytää objektiivisia tosiasioita ja lakeja. Jotkut positivistit saattavat siksi olla skeptisiä käsitteille, kuten sielu tai kuolema, koska ne eivät ole helposti havaittavissa tai mitattavissa. On kuitenkin tärkeää huomata, että ihmisten havainto- ja ymmärryskyky ovat rajallisia, ja monet maailman suurimmista ilmiöistä ovat edelleen mysteereitä ja aiheuttavat erilaisia näkemyksiä ja uskomuksia.

        Lisäksi on tärkeää muistaa, että jokainen yksilö kokee maailman omalla ainutlaatuisella tavallaan, ja jokaisella on oma tapa käsitellä elämän suuria kysymyksiä, kuten kuolemaa. Vaikka jotkut ihmiset eivät ehkä ole yhtä kiinnostuneita tai tietoisia kuoleman merkityksestä, se ei välttämättä tarkoita, että he eivät ole kykeneviä ymmärtämään sitä tai että heidän näkemyksensä olisivat vääriä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun pohdimme tärkeimpiä kysymyksiä, kuten elämän tarkoitusta ja olemassaolomme merkitystä, meidän on pakko päätellä, että ne liittyvät henkisiin perusarvoihin: todellisen luontomme ymmärtämiseen, kuolemattomuuden saavuttamiseen, tietämättömyyden voittamiseen ja todellisen onnellisuuden etsimiseen.

        Olemme joka hetki vaarassa: tietämättömyys pyrkii korvaamaan tietämyksemme, ja kärsimys pyrkii tuhoamaan onnellisuutemme. Nämä ikuiset viholliset, tietämättömyys ja kärsimys, jahtaavat meitä armottomasti. Meidän on haastettava ne määrätietoiseen taisteluun ja henkisellä tiedolla varustautuneina ajettava ne ikuisesti pois.

        Kun ihminen käy läpi henkisen muodonmuutoksen, hän tarkastelee uudelleen kaikkia niitä arvoja, joita hän on huolellisesti kerännyt elämästä toiseen. Monet asiat, jotka tuntuivat tarpeellisilta, hylätään tarpeettomana romuna. Se, mikä kerran tuntui tukena, mihin hän luotti uskollisina ystävinä, jotka olivat valmiita auttamaan häntä hädän hetkellä, pettää hänet yhtäkkiä petollisesti. Maa putoaa hänen jalkojensa alta. Henkisellä tiellä on välttämätöntä erota menneistä kiintymyksistä ilman katumusta.

        ...Ensimmäinen askel on vapautuminen tarpeettomasta toiminnasta, karmasta. Seuraava askel on tiedon hankkiminen... Meillä on niin paljon epäilyksiä: yksi seuraa toista. Mutta kaikki ne katoavat aivan kuten sumu hälvenee, kun aurinko ilmestyy. Tämä on se taso, jolla saavutetaan vapaus epäilyksistä.

        Totuuden etsiminen työllistää aina vilpitöntä ihmistä. Mutta Upanishadit kehottavat meitä suorittamaan tätä etsintää tietoisesti, järjestelmällisesti ja kiihkottomasti. Etsintä. Etsikää olennaista, sillä löytämällä sen löydätte kaiken.

        Tässä kuolevaisessa maailmassa meillä ei pitäisi olla muuta tekemistä kuin etsiä tietoisuuden Korkeampaa syytä. On olemassa erilaisia olemisen tasoja.

        Mitä tarkoittaa "Aika"?
        KÄÄNNÖSVIRHEITÄ.
        Puranilaiset käsitykset ajasta "Korkeimman aktiivisena voimana, joka manipuloi aineellista energiaa", voivat vaikuttaa yhteensopimattomilta Einsteinin analyysin kanssa, jossa aika on geometrinen koordinaatti avaruuden kudoksessa. Tutkija Thompson ottaa kuitenkin huomioon Puraanisten kertomusten rikkaan monimutkaisuuden, johon sisältyy atomien toimintaan perustuva ajan laskeminen, tähtien ja planeettojen liikkeet kaarisekunneissa ilmaistuna ja ajanlaajeneminen kosmisilla etäisyyksillä.




        Siis Vedalaisesta aikakäsityksestä. Se on mielenkiintoinen aihe, siinä on itse asiassa aika paljon sanottavaa. Ensinnäkin ajan perusmääritelmä on, että aika on Korkeimman aktiivinen voima aineellisen energian manipuloinnissa, joten aika on siinä mielessä aktiivinen toimija. Nykyaikaisessa tieteessä aika osoittautuu itse asiassa numeron tai geometrisen koordinaatin rooliksi, mutta Veda-järjestelmässä se on jotain aktiivista. Ajalla on eri ulottuvuuksia. Vedalaisessa järjestelmässä lähtökohtana on niin sanottu atomaarinen aika, ja tämä on mielenkiintoinen käsitys.

        Voidaan arvioida aikaa mittaamalla kehojen atomikombinaatioiden liikettä. Aika on Jumaluuden Ylimmän Persoonallisuuden Voima, joka hallitsee kaikkea fyysistä liikettä, vaikka Hän ei ole fyysisessä maailmassa näkyvä. Atomiaikaa mitataan sen mukaan, kuinka paljon se kattaa tiettyä atomitilaa, sitä aikaa, joka kattaa kaikkien atomien ilmenemättömän, kokonaisuuden, kutsutaan suureksi ajaksi.

        Se on siis Srimad-Bhagavatamin ajan kuvauksen lähtökohta, että aika perustuu atomien toimintaan, se on siis lähtökohta. On olemassa useita erikokoisia aikayksiköitä. Sen lisäksi on olemassa erilaisia aikayksiköitä, joita sovelletaan tavallisen ihmiselämän ajanjaksoon päivän aikana. Yksi mielenkiintoinen yksikkö on nimeltään prana; prana on noin 4 sekuntia. Itse asiassa prana tarkoittaa hengitystä, joten se on... jos voitte ajatella, että jos hengitätte varovasti, hengitys kestää noin 4 sekuntia, sanotaanko näin karkeasti. Mutta tällä pranalla on myös toinen merkitys, käy ilmi, että pranojen määrä yhdessä 24 tunnin vuorokaudessa on sama kuin ympyrän kaariminuuttien määrä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jokaisessa neljässä sekunnissa tai suunnilleen jokaisessa hengityksessä tähdet ja planeetat kiertävät yhden kaariminuutin, ja tätä tapahtuu koko ajan.


        Tämä antaa siis jonkinlaisen käsityksen ajan väistämättömyydestä. Itse asiassa planeettajärjestelmien pyörimistä kutsutaan Veda-järjestelmässä kala-cakraksi, mikä tarkoittaa ajan pyörää - kala on sana, joka tarkoittaa aikaa - joten siellä tapahtuu napa-akseli, joka kulkee Pohjantähden kautta tai sen läheltä. Jos siis voisitte katsoa taivasta yöllä, sanotaanko, että joskus ihmiset tekevät näin aikavalotuskameralla: teillä on kamera, jonka suljin on auki useita tunteja, näette, että kaikki tähdet ja planeetat ja niin edelleen pyörivät yhden akselin ympäri, joten tuo kierto tekee yhden täyden kierroksen päivässä. Eli joka 4 sekunti eli joka hengenveto koko tähtien ja planeettojen järjestelmä pyörii yhden kaariminuutin verran. On siis käynyt ilmi, että monet ajan ulottuvuuksista tai aikayksiköistä liittyvät Veda-järjestelmässä tähtitieteeseen. Mielenkiintoista kyllä, eri aikayksiköistä on olemassa melkoinen määrä hienostuneita kuvauksia, esimerkiksi aurinkopäivä. Se on aika auringonnoususta toiseen auringonnousuun, mutta se eroaa jostakin, jota kutsutaan sideriaaliseksi päiväksi, joka on aika siitä, kun tietty tähti nousee horisontissa, siihen, kun tähti nousee uudelleen; ja se eroaa aurinkopäivästä, koska aurinko liikkuu päivittäin suhteessa tähtiin. Toista yksikköä kutsutaan kuupäiväksi, se on 1/30 kuukaudesta; kuukausi on siis aika esimerkiksi uudenkuun alusta uuden kuun alkuun; se on siis noin 29 päivää ja joitakin 24 tunnin murto-osia; 1/30 siitä on siis vähemmän kuin yksi 24 tunnin päivä; sitä kutsutaan kuupäiväksi tai tithiksi. Ja esimerkiksi Ekadasi on tithi, joten sen vuoksi Ekadasin ajankohdan määrittämiseen liittyy tiettyjä monimutkaisuuksia. Nämä ovat siis joitakin aikayksiköitä. Nämä ovat siis maallisia aikamittoja, mutta tämän lisäksi on erilaisia aikamittoja, joita puolijumalat soveltavat.




        Pienin näistä on siis kuukausi. Kuukausi on kuvattu siten, että se on pitrien päivä- ja yöaika. Pitris on olentojen luokitus, joka ei ole aivan puolijumalien tasolla, mutta itse asiassa tämä sana pitris käännetään yleisesti esi-isiksi, mutta kun ihminen kuolee ja kun hänellä on hurskaita ansioita, hän voi syntyä yhdeksi näistä pitrisistä. He elävät jokseenkin mukavassa tilanteessa maailmankaikkeudessa, joten heidän päivä- ja yöaikansa kuvataan olevan yksi kuukausi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä tarkoittaa "Aika"?
        KÄÄNNÖSVIRHEITÄ.
        Puranilaiset käsitykset ajasta "Korkeimman aktiivisena voimana, joka manipuloi aineellista energiaa", voivat vaikuttaa yhteensopimattomilta Einsteinin analyysin kanssa, jossa aika on geometrinen koordinaatti avaruuden kudoksessa. Tutkija Thompson ottaa kuitenkin huomioon Puraanisten kertomusten rikkaan monimutkaisuuden, johon sisältyy atomien toimintaan perustuva ajan laskeminen, tähtien ja planeettojen liikkeet kaarisekunneissa ilmaistuna ja ajanlaajeneminen kosmisilla etäisyyksillä.




        Siis Vedalaisesta aikakäsityksestä. Se on mielenkiintoinen aihe, siinä on itse asiassa aika paljon sanottavaa. Ensinnäkin ajan perusmääritelmä on, että aika on Korkeimman aktiivinen voima aineellisen energian manipuloinnissa, joten aika on siinä mielessä aktiivinen toimija. Nykyaikaisessa tieteessä aika osoittautuu itse asiassa numeron tai geometrisen koordinaatin rooliksi, mutta Veda-järjestelmässä se on jotain aktiivista. Ajalla on eri ulottuvuuksia. Vedalaisessa järjestelmässä lähtökohtana on niin sanottu atomaarinen aika, ja tämä on mielenkiintoinen käsitys.

        Voidaan arvioida aikaa mittaamalla kehojen atomikombinaatioiden liikettä. Aika on Jumaluuden Ylimmän Persoonallisuuden Voima, joka hallitsee kaikkea fyysistä liikettä, vaikka Hän ei ole fyysisessä maailmassa näkyvä. Atomiaikaa mitataan sen mukaan, kuinka paljon se kattaa tiettyä atomitilaa, sitä aikaa, joka kattaa kaikkien atomien ilmenemättömän, kokonaisuuden, kutsutaan suureksi ajaksi.

        Se on siis Srimad-Bhagavatamin ajan kuvauksen lähtökohta, että aika perustuu atomien toimintaan, se on siis lähtökohta. On olemassa useita erikokoisia aikayksiköitä. Sen lisäksi on olemassa erilaisia aikayksiköitä, joita sovelletaan tavallisen ihmiselämän ajanjaksoon päivän aikana. Yksi mielenkiintoinen yksikkö on nimeltään prana; prana on noin 4 sekuntia. Itse asiassa prana tarkoittaa hengitystä, joten se on... jos voitte ajatella, että jos hengitätte varovasti, hengitys kestää noin 4 sekuntia, sanotaanko näin karkeasti. Mutta tällä pranalla on myös toinen merkitys, käy ilmi, että pranojen määrä yhdessä 24 tunnin vuorokaudessa on sama kuin ympyrän kaariminuuttien määrä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jokaisessa neljässä sekunnissa tai suunnilleen jokaisessa hengityksessä tähdet ja planeetat kiertävät yhden kaariminuutin, ja tätä tapahtuu koko ajan.


        Tämä antaa siis jonkinlaisen käsityksen ajan väistämättömyydestä. Itse asiassa planeettajärjestelmien pyörimistä kutsutaan Veda-järjestelmässä kala-cakraksi, mikä tarkoittaa ajan pyörää - kala on sana, joka tarkoittaa aikaa - joten siellä tapahtuu napa-akseli, joka kulkee Pohjantähden kautta tai sen läheltä. Jos siis voisitte katsoa taivasta yöllä, sanotaanko, että joskus ihmiset tekevät näin aikavalotuskameralla: teillä on kamera, jonka suljin on auki useita tunteja, näette, että kaikki tähdet ja planeetat ja niin edelleen pyörivät yhden akselin ympäri, joten tuo kierto tekee yhden täyden kierroksen päivässä. Eli joka 4 sekunti eli joka hengenveto koko tähtien ja planeettojen järjestelmä pyörii yhden kaariminuutin verran. On siis käynyt ilmi, että monet ajan ulottuvuuksista tai aikayksiköistä liittyvät Veda-järjestelmässä tähtitieteeseen. Mielenkiintoista kyllä, eri aikayksiköistä on olemassa melkoinen määrä hienostuneita kuvauksia, esimerkiksi aurinkopäivä. Se on aika auringonnoususta toiseen auringonnousuun, mutta se eroaa jostakin, jota kutsutaan sideriaaliseksi päiväksi, joka on aika siitä, kun tietty tähti nousee horisontissa, siihen, kun tähti nousee uudelleen; ja se eroaa aurinkopäivästä, koska aurinko liikkuu päivittäin suhteessa tähtiin. Toista yksikköä kutsutaan kuupäiväksi, se on 1/30 kuukaudesta; kuukausi on siis aika esimerkiksi uudenkuun alusta uuden kuun alkuun; se on siis noin 29 päivää ja joitakin 24 tunnin murto-osia; 1/30 siitä on siis vähemmän kuin yksi 24 tunnin päivä; sitä kutsutaan kuupäiväksi tai tithiksi. Ja esimerkiksi Ekadasi on tithi, joten sen vuoksi Ekadasin ajankohdan määrittämiseen liittyy tiettyjä monimutkaisuuksia. Nämä ovat siis joitakin aikayksiköitä. Nämä ovat siis maallisia aikamittoja, mutta tämän lisäksi on erilaisia aikamittoja, joita puolijumalat soveltavat.




        Pienin näistä on siis kuukausi. Kuukausi on kuvattu siten, että se on pitrien päivä- ja yöaika. Pitris on olentojen luokitus, joka ei ole aivan puolijumalien tasolla, mutta itse asiassa tämä sana pitris käännetään yleisesti esi-isiksi, mutta kun ihminen kuolee ja kun hänellä on hurskaita ansioita, hän voi syntyä yhdeksi näistä pitrisistä. He elävät jokseenkin mukavassa tilanteessa maailmankaikkeudessa, joten heidän päivä- ja yöaikansa kuvataan olevan yksi kuukausi.

        He elävät jokseenkin mukavassa tilanteessa maailmankaikkeudessa, joten heidän päivä- ja yöaikansa kuvataan olevan yksi kuukausi. Ja myös... eräässä vedalaisessa kirjassa nimeltä Surya-siddhantha kuvataan, että heillä on asuinpaikka kuussa, mikä olisi loogista, jos heidän päivä- ja yöaikansa olisi yksi kuukausi. Heillä on asuinpaikka myös niin sanotuissa maailmankaikkeuden alemmissa planeettajärjestelmissä. Sen lisäksi puolijumalien päivä ja yö on siis yksi vuosi maapallolla, joten tässä on joitakin astronomisia seikkoja.

        Srimad-Bhagavatamissa kuvataan, että vuodessa on 360 päivää, mikä on mielenkiintoinen piirre. Se on ilmeisesti hyvin vanha järjestelmä, sillä muinaisilla egyptiläisillä oli aluksi 360 päivää vuodessa, ja myöhemmin he siirtyivät 365 päivään. Myös kiinalaisilla oli jossain vaiheessa 360 päivää, joten kyseessä on hyvin vanha järjestelmä. Tässä järjestelmässä tietysti lisätään muutaman vuoden välein yksi lisäkuukausi, jotta vuoden kokonaisaika olisi 365 ja neljännes päivää. Puolijumalien vuosi on siis... tai puolijumalien päivä on yksi vuosi maan päällä oleville ihmisille; on kuvattu, että 360 päivää puolijumalia on yksi puolijumalien vuosi, joten puolijumalille tai devoille on olemassa aikaskaala.


        Tämä on siis jaettu ajanjaksoihin, joita kutsutaan yugoiksi. Tämä tuo teidät siis universumin toiseen aikaskaalaan. On kuvattu, että on olemassa neljä yugaa, joita kutsutaan nimillä Satya, Treta, Dvapara ja Kali. Ja puolijumalien vuosien suhteen nämä yugat menevät itse asiassa peräkkäin yhä lyhyemmiksi: ensimmäinen on puolijumalien 4000 vuotta, sitten 3000, 2000 ja 1000 vuotta. Kunkin yugan alussa ja lopussa on niin sanottuja sandhya-jaksoja, jotka ovat yksi kymmenesosa kyseisestä yugasta. Joten erityisesti viimeisessä 1000 vuotta plus 1/10 osa jommastakummasta päästä antaa 1200 vuotta puolijumalia, ja se tunnetaan nimellä Kali-yuga. Ja alussa on puolijumalien 100 vuoden jakso, joka on sandhya. Koska yksi puolijumalien vuosi on 360 vuotta maapallolla, kaikki nämä luvut kerrotaan 360:llä, jotta ne voidaan muuntaa maanpäällisiksi vuosiksi, mikä tarkoittaa, että Kali-yuga kestää yhteensä 432 000 vuotta, jos se kerrotaan. Mutta sadan vuoden sandhya-ajasta tulee 36 000 vuotta, ja se on merkittävää, koska on kuvattu, että erilaisia uskonnollisia toimintoja tapahtuu erityisesti sandhya-jaksojen aikana yugojen alussa ja lopussa. Olemme nyt erityisesti Kali-yugan yuga sandhyassa, ja tämä on ajanjakso, jolloin Lordi Chaitanyan liike tapahtuu, joten siinä on sen merkitys. Neljän yugan kokonaiskesto on siis 4 320 000 vuotta. On siis kuvattu, että nämä yugat toistuvat syklinä. Voidaan siis puhua tuosta 4 320 000 vuoden jaksosta yuga-syklinä.


        Seuraavaksi jaettu ajanjakso on niin sanottu manu-jakso, ja se on 71 yuga-sykliä. Se kestää siis noin 306 miljoonaa vuotta. Useimpien Bhagavatamissa kuvattujen suurten puolijumalien elinkaari kestää siis tuon ajanjakson. Sen jälkeen on 14 manu-jaksoa, joita kutsutaan Brahman yhdeksi päiväksi. Ja näiden manujen välissä on myös välijaksoja, joten yhteensä on 1000 yuga-sykliä. Brahmaksi kutsutun universumin pääpuolisojumalan yksi päivä on siis 4 320 000 000 vuotta; se on siis Brahman päiväjakso, kuten se on kuvattu. Ja sitten vastaava ajanjakso vastaa Brahman yöaikaa, ja kuvauksen mukaan Brahma elää 100 vuotta, jotka koostuvat yhtä pitkistä päivistä ja öistä. Jos siis... on kuvattu, että juuri nyt Brahma on noin 50 vuotta vanha aikajaksonsa suhteen, niin se tarkoittaa, että Brahman aikajaksossa on kulunut noin 155 biljoonaa vuotta. Tämä on siis sellainen aikaskaala, joka on käytössä Veda-järjestelmässä. Siinä kuvataan, että tietyssä mielessä aika on suhteellista, näitä eri järjestelmiä tai aikayksiköitä voidaan kuvata maavuosina, mutta subjektiivisesti eri elävät olennot kokevat ne eri tavoin. Tästä on erityistä tietoa esimerkiksi Brahman osalta. Sanotaan, että Brahma elää 100 vuotta omaa aikaansa, ja itse asiassa Brahmalle aika kuluu eri tahtiin kuin meille, vaikka ilmeisesti hän voi nopeuttaa asioita niin, että hän kokee ajan myös meidän tasollamme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        He elävät jokseenkin mukavassa tilanteessa maailmankaikkeudessa, joten heidän päivä- ja yöaikansa kuvataan olevan yksi kuukausi. Ja myös... eräässä vedalaisessa kirjassa nimeltä Surya-siddhantha kuvataan, että heillä on asuinpaikka kuussa, mikä olisi loogista, jos heidän päivä- ja yöaikansa olisi yksi kuukausi. Heillä on asuinpaikka myös niin sanotuissa maailmankaikkeuden alemmissa planeettajärjestelmissä. Sen lisäksi puolijumalien päivä ja yö on siis yksi vuosi maapallolla, joten tässä on joitakin astronomisia seikkoja.

        Srimad-Bhagavatamissa kuvataan, että vuodessa on 360 päivää, mikä on mielenkiintoinen piirre. Se on ilmeisesti hyvin vanha järjestelmä, sillä muinaisilla egyptiläisillä oli aluksi 360 päivää vuodessa, ja myöhemmin he siirtyivät 365 päivään. Myös kiinalaisilla oli jossain vaiheessa 360 päivää, joten kyseessä on hyvin vanha järjestelmä. Tässä järjestelmässä tietysti lisätään muutaman vuoden välein yksi lisäkuukausi, jotta vuoden kokonaisaika olisi 365 ja neljännes päivää. Puolijumalien vuosi on siis... tai puolijumalien päivä on yksi vuosi maan päällä oleville ihmisille; on kuvattu, että 360 päivää puolijumalia on yksi puolijumalien vuosi, joten puolijumalille tai devoille on olemassa aikaskaala.


        Tämä on siis jaettu ajanjaksoihin, joita kutsutaan yugoiksi. Tämä tuo teidät siis universumin toiseen aikaskaalaan. On kuvattu, että on olemassa neljä yugaa, joita kutsutaan nimillä Satya, Treta, Dvapara ja Kali. Ja puolijumalien vuosien suhteen nämä yugat menevät itse asiassa peräkkäin yhä lyhyemmiksi: ensimmäinen on puolijumalien 4000 vuotta, sitten 3000, 2000 ja 1000 vuotta. Kunkin yugan alussa ja lopussa on niin sanottuja sandhya-jaksoja, jotka ovat yksi kymmenesosa kyseisestä yugasta. Joten erityisesti viimeisessä 1000 vuotta plus 1/10 osa jommastakummasta päästä antaa 1200 vuotta puolijumalia, ja se tunnetaan nimellä Kali-yuga. Ja alussa on puolijumalien 100 vuoden jakso, joka on sandhya. Koska yksi puolijumalien vuosi on 360 vuotta maapallolla, kaikki nämä luvut kerrotaan 360:llä, jotta ne voidaan muuntaa maanpäällisiksi vuosiksi, mikä tarkoittaa, että Kali-yuga kestää yhteensä 432 000 vuotta, jos se kerrotaan. Mutta sadan vuoden sandhya-ajasta tulee 36 000 vuotta, ja se on merkittävää, koska on kuvattu, että erilaisia uskonnollisia toimintoja tapahtuu erityisesti sandhya-jaksojen aikana yugojen alussa ja lopussa. Olemme nyt erityisesti Kali-yugan yuga sandhyassa, ja tämä on ajanjakso, jolloin Lordi Chaitanyan liike tapahtuu, joten siinä on sen merkitys. Neljän yugan kokonaiskesto on siis 4 320 000 vuotta. On siis kuvattu, että nämä yugat toistuvat syklinä. Voidaan siis puhua tuosta 4 320 000 vuoden jaksosta yuga-syklinä.


        Seuraavaksi jaettu ajanjakso on niin sanottu manu-jakso, ja se on 71 yuga-sykliä. Se kestää siis noin 306 miljoonaa vuotta. Useimpien Bhagavatamissa kuvattujen suurten puolijumalien elinkaari kestää siis tuon ajanjakson. Sen jälkeen on 14 manu-jaksoa, joita kutsutaan Brahman yhdeksi päiväksi. Ja näiden manujen välissä on myös välijaksoja, joten yhteensä on 1000 yuga-sykliä. Brahmaksi kutsutun universumin pääpuolisojumalan yksi päivä on siis 4 320 000 000 vuotta; se on siis Brahman päiväjakso, kuten se on kuvattu. Ja sitten vastaava ajanjakso vastaa Brahman yöaikaa, ja kuvauksen mukaan Brahma elää 100 vuotta, jotka koostuvat yhtä pitkistä päivistä ja öistä. Jos siis... on kuvattu, että juuri nyt Brahma on noin 50 vuotta vanha aikajaksonsa suhteen, niin se tarkoittaa, että Brahman aikajaksossa on kulunut noin 155 biljoonaa vuotta. Tämä on siis sellainen aikaskaala, joka on käytössä Veda-järjestelmässä. Siinä kuvataan, että tietyssä mielessä aika on suhteellista, näitä eri järjestelmiä tai aikayksiköitä voidaan kuvata maavuosina, mutta subjektiivisesti eri elävät olennot kokevat ne eri tavoin. Tästä on erityistä tietoa esimerkiksi Brahman osalta. Sanotaan, että Brahma elää 100 vuotta omaa aikaansa, ja itse asiassa Brahmalle aika kuluu eri tahtiin kuin meille, vaikka ilmeisesti hän voi nopeuttaa asioita niin, että hän kokee ajan myös meidän tasollamme.

        Itse asiassa on mielenkiintoista, että tämä muodostaa jonkinlaisen pinnallisen rinnakkaisuuden joidenkin suhteellisuusteoriaan liittyvien ajatusten kanssa. Voidaan tehdä laskelma, jonka mukaan tuon teorian mukaan, jos joku matkustaisi avaruusaluksessa, vaikkapa tietyllä prosenttimäärällä valonnopeudesta, vaikkapa lähellä 100 prosenttia, kiertäisi vaikkapa suuren ympyrän ja palaisi takaisin, niin tuon laskelman mukaan avaruusaluksessa oleva henkilö olisi vanhentunut vaikkapa yhden vuoden, mutta maapallolla olisi kulunut tuhansia vuosia - tällaisia laskelmia voi tehdä. Tässä tapauksessa ei siis ole kyse siitä, että matkustetaan lähes valonnopeudella, mutta kun astutaan Brahman valtakunnan ympäristöön maailmankaikkeudessa, ajan kulumisnopeus on erilainen. Niinpä yksi hetki siellä vastaa pitkän ajanjakson kulumista maan päällä. Tämä on siis yksi ajan kulumisen aspekti.

        Katsotaanpa, tähän liittyy monia muita näkökohtia. Yksi kummallinen näkökohta, joka liittyy ajan luonteeseen Veda-järjestelmässä, on se, että tapahtumat tiedetään etukäteen, ja tällä on myös kummallista kyllä jonkinlainen yhteys suhteellisuusteoriaan. Näyttää siltä, että tuossa teoriassa aika on kuin geometrinen koordinaatti, kuten alussa mainitsin, ja sen vaikutus on, että kaikki tapahtumat, jotka tulevat tapahtumaan, ovat jo olemassa. Tämä on kuva, joka syntyy suhteellisuusteoriasta, koska aika on eräänlainen avaruus, ja niinpä tulevaisuuden tapahtumat ovat niin sanotusti eri avaruusalueella, jossa me olemme. Itse asiassa tuossa teoriassa on mahdollista siirtyä avaruuden ja ajan ulottuvuuksien välillä, joten ne ovat tavallaan vaihdettavissa keskenään. Tuon ajatuksen mukaan kaikki, mitä tulee tapahtumaan, on olemassa eräänlaisella ajattomalla alueella, ja kaikki, mikä on jo tapahtunut, on myös olemassa. On mielenkiintoista, että Einstein itse asiassa hyväksyi täysin tämän koko kuvan asioista, ja hän jopa käytti sitä lohduttaakseen leskiä eräässä vaiheessa. Einsteinilla oli ystävä nimeltä Besso, itse asiassa kai jo lapsuudesta asti, ja kun he molemmat olivat melko vanhoja, ystävä kuoli. Einstein sanoi ystävänsä leskelle: "Sinun ei tarvitse surra miehesi poismenoa. Itse asiassa sellaista asiaa kuin ajan kuluminen ei ole olemassakaan - ajan kuluminen on vain illuusio.


        On siis käynyt ilmi, että se ainesosa, joka puuttuu modernin fysiikan kuvasta, mutta joka on läsnä vedalaisessa järjestelmässä, on se, että vedalaisessa järjestelmässä on kuvaus siitä, miten henkisielu on yhteydessä aineelliseen jatkumoon. Aika, sellaisena kuin se on kuvattu Veda-järjestelmässä, koskee aineellista maailmaa, mutta itse asiassa henkisielu ei ole ajan vaikutuspiirissä, mutta aineellinen ruumis on, joten aineellisessa maailmassa on sellainen järjestely, että eri henkisielujen toiveiden mukaisesti aineellisten elementtien eri vuorovaikutussuhteita ohjataan ja johdetaan Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden toiminnan avulla. Koska Jumaluuden Korkein Persoonallisuus on kaikkitietävä, kaikki erilaiset toimet ja reaktiot on suunniteltu kerran ja lopullisesti; tämä tapahtuu kuitenkin henkisielujen toiveiden mukaisesti.




        Ajan kokemisen näkökulmasta katsottuna on olemassa erilaisia aikamittakaavoja. ... tuon tarinan kuninkaasta, ja hän alkoi kokea aikaa eri mittakaavassa, koska hän meni erilaiseen ympäristöön aineellisessa maailmassa. Jopa saman kehon sisällä on siis mahdollista kokea aika subjektiivisesti eri mittakaavoissa. Jos ihmisellä on puhtaasti hengellinen kokemus, se on täysin ajan ulkopuolella. Brahma-samhitassa on mielenkiintoinen kuvaus siitä, millainen henkinen maailma on, se on aika mielenkiintoinen. Luen sen vain, siinä mainitaan monia asioita.

        Niin, tämä on henkinen maailma. Tämä on siis kuvattu, ja voitte itse asiassa tietää, että tässä maailmassa, vaikka sanotaankin, että vain harvat itseoivalletut sielut todella tajuavat tämän, mutta ajan ominaisuus täällä - on mielenkiintoista, miten se on kuvattu tässä. Yliluonnollisessa ajassa mikään ei katoa, joten kuvaamme, että aineellisen maailmankaikkeuden järjestelmässä kulkee eri tahtia aikaa. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että Brahma toimisi hidastetusti, vaan hänen tietoisuutensa voi niin sanotusti tehdä enemmän minkä tahansa ajanhetken aikana, joten ajan lopullinen tila on henkinen aika. Ja tässä henkisen ajan tilanteessa aika tavallaan pysähtyy, koska mikään ei katoa. Mutta toisessa mielessä on olemassa kaikki nämä toiminnot, joita kuvataan. Itse asiassa henkimaailmassa on ajanvietettä, sanskritin kielen sana on tietysti nimeltään lila. Mutta englanniksi 'pastime' näyttäisi tarkoittavan, että aika kuluu, mutta samaan aikaan mikään aika ei kulu. Henkisessä maailmassa on siis eräänlainen paradoksaalinen tilanne, jossa kaikki on läsnä yhtä aikaa, ja samaan aikaan aika kuluu siinä mielessä, että tapahtuu erilaisia tapahtumia, mutta mikään ei ole koskaan hukassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse asiassa on mielenkiintoista, että tämä muodostaa jonkinlaisen pinnallisen rinnakkaisuuden joidenkin suhteellisuusteoriaan liittyvien ajatusten kanssa. Voidaan tehdä laskelma, jonka mukaan tuon teorian mukaan, jos joku matkustaisi avaruusaluksessa, vaikkapa tietyllä prosenttimäärällä valonnopeudesta, vaikkapa lähellä 100 prosenttia, kiertäisi vaikkapa suuren ympyrän ja palaisi takaisin, niin tuon laskelman mukaan avaruusaluksessa oleva henkilö olisi vanhentunut vaikkapa yhden vuoden, mutta maapallolla olisi kulunut tuhansia vuosia - tällaisia laskelmia voi tehdä. Tässä tapauksessa ei siis ole kyse siitä, että matkustetaan lähes valonnopeudella, mutta kun astutaan Brahman valtakunnan ympäristöön maailmankaikkeudessa, ajan kulumisnopeus on erilainen. Niinpä yksi hetki siellä vastaa pitkän ajanjakson kulumista maan päällä. Tämä on siis yksi ajan kulumisen aspekti.

        Katsotaanpa, tähän liittyy monia muita näkökohtia. Yksi kummallinen näkökohta, joka liittyy ajan luonteeseen Veda-järjestelmässä, on se, että tapahtumat tiedetään etukäteen, ja tällä on myös kummallista kyllä jonkinlainen yhteys suhteellisuusteoriaan. Näyttää siltä, että tuossa teoriassa aika on kuin geometrinen koordinaatti, kuten alussa mainitsin, ja sen vaikutus on, että kaikki tapahtumat, jotka tulevat tapahtumaan, ovat jo olemassa. Tämä on kuva, joka syntyy suhteellisuusteoriasta, koska aika on eräänlainen avaruus, ja niinpä tulevaisuuden tapahtumat ovat niin sanotusti eri avaruusalueella, jossa me olemme. Itse asiassa tuossa teoriassa on mahdollista siirtyä avaruuden ja ajan ulottuvuuksien välillä, joten ne ovat tavallaan vaihdettavissa keskenään. Tuon ajatuksen mukaan kaikki, mitä tulee tapahtumaan, on olemassa eräänlaisella ajattomalla alueella, ja kaikki, mikä on jo tapahtunut, on myös olemassa. On mielenkiintoista, että Einstein itse asiassa hyväksyi täysin tämän koko kuvan asioista, ja hän jopa käytti sitä lohduttaakseen leskiä eräässä vaiheessa. Einsteinilla oli ystävä nimeltä Besso, itse asiassa kai jo lapsuudesta asti, ja kun he molemmat olivat melko vanhoja, ystävä kuoli. Einstein sanoi ystävänsä leskelle: "Sinun ei tarvitse surra miehesi poismenoa. Itse asiassa sellaista asiaa kuin ajan kuluminen ei ole olemassakaan - ajan kuluminen on vain illuusio.


        On siis käynyt ilmi, että se ainesosa, joka puuttuu modernin fysiikan kuvasta, mutta joka on läsnä vedalaisessa järjestelmässä, on se, että vedalaisessa järjestelmässä on kuvaus siitä, miten henkisielu on yhteydessä aineelliseen jatkumoon. Aika, sellaisena kuin se on kuvattu Veda-järjestelmässä, koskee aineellista maailmaa, mutta itse asiassa henkisielu ei ole ajan vaikutuspiirissä, mutta aineellinen ruumis on, joten aineellisessa maailmassa on sellainen järjestely, että eri henkisielujen toiveiden mukaisesti aineellisten elementtien eri vuorovaikutussuhteita ohjataan ja johdetaan Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden toiminnan avulla. Koska Jumaluuden Korkein Persoonallisuus on kaikkitietävä, kaikki erilaiset toimet ja reaktiot on suunniteltu kerran ja lopullisesti; tämä tapahtuu kuitenkin henkisielujen toiveiden mukaisesti.




        Ajan kokemisen näkökulmasta katsottuna on olemassa erilaisia aikamittakaavoja. ... tuon tarinan kuninkaasta, ja hän alkoi kokea aikaa eri mittakaavassa, koska hän meni erilaiseen ympäristöön aineellisessa maailmassa. Jopa saman kehon sisällä on siis mahdollista kokea aika subjektiivisesti eri mittakaavoissa. Jos ihmisellä on puhtaasti hengellinen kokemus, se on täysin ajan ulkopuolella. Brahma-samhitassa on mielenkiintoinen kuvaus siitä, millainen henkinen maailma on, se on aika mielenkiintoinen. Luen sen vain, siinä mainitaan monia asioita.

        Niin, tämä on henkinen maailma. Tämä on siis kuvattu, ja voitte itse asiassa tietää, että tässä maailmassa, vaikka sanotaankin, että vain harvat itseoivalletut sielut todella tajuavat tämän, mutta ajan ominaisuus täällä - on mielenkiintoista, miten se on kuvattu tässä. Yliluonnollisessa ajassa mikään ei katoa, joten kuvaamme, että aineellisen maailmankaikkeuden järjestelmässä kulkee eri tahtia aikaa. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että Brahma toimisi hidastetusti, vaan hänen tietoisuutensa voi niin sanotusti tehdä enemmän minkä tahansa ajanhetken aikana, joten ajan lopullinen tila on henkinen aika. Ja tässä henkisen ajan tilanteessa aika tavallaan pysähtyy, koska mikään ei katoa. Mutta toisessa mielessä on olemassa kaikki nämä toiminnot, joita kuvataan. Itse asiassa henkimaailmassa on ajanvietettä, sanskritin kielen sana on tietysti nimeltään lila. Mutta englanniksi 'pastime' näyttäisi tarkoittavan, että aika kuluu, mutta samaan aikaan mikään aika ei kulu. Henkisessä maailmassa on siis eräänlainen paradoksaalinen tilanne, jossa kaikki on läsnä yhtä aikaa, ja samaan aikaan aika kuluu siinä mielessä, että tapahtuu erilaisia tapahtumia, mutta mikään ei ole koskaan hukassa.

        Aswa on erikoissubstantiivi, jossa on kaksi komponenttia A + Swa. Se tarkoittaa, että Aika ei ole (A) huomenna (Swa). Tämä tarkoittaa, että Ajalla ei ole tulevaisuutta. Tietäjän lausunto on todella totta, koska aika on jatkuvaa, eikä sillä siksi ole eilistä eikä huomista. Ajalla ei ole menneisyyttä eikä tulevaisuutta.
        Maapallon osalta aika kulkee auringon mukaan, ja auringolla on seitsemän sädettä, nimittäin VIBGYOR. Violetti, indigonvärinen, sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen ovat Auringon seitsemän värisädettä. Tietäjä sanoo, että Kaalalla eli Auringolla on seitsemän sädettä.

        Kaalalla on tuhansia akseleita. Akseli on viiva, jonka ympäri pyörä pyörii. Ajalla ei ole vain yksi akseli, vaan sillä on tuhansia akseleita. Aika pyörii maapallolla yhden akselin ympäri, kun taas muilla planeetoilla aika pyörii muiden akselien ympäri. Siksi aika maapallolla on erilainen kuin muilla aurinkokunnassamme sijaitsevilla planeetoilla. Aika on erilainen eri planeetoilla, ja siksi päivät ja yöt ovat eripituisia. Nykyaikainen tiede on todistanut tämän tosiasian. Tämä osoittaa, että aika pyörii eri akselien ympäri. Aurinkokunnassamme on vähintään kymmenen planeettaa, mikä tarkoittaa, että aika pyörii yhdessä aurinkokunnassa kymmenen akselin ympäri. Maailmankaikkeudessa on lukemattomia aurinkokuntia. Jokainen niistä pyörii tietyn akselin ympäri. Näin ollen on selvää, että ajan pyörimisakseleita on lukemattomia. Sana 'Sahasra Aksha' osoittaa akselien moninaisuuden.
        ...
        ...jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun pohdimme tärkeimpiä kysymyksiä, kuten elämän tarkoitusta ja olemassaolomme merkitystä, meidän on pakko päätellä, että ne liittyvät henkisiin perusarvoihin: todellisen luontomme ymmärtämiseen, kuolemattomuuden saavuttamiseen, tietämättömyyden voittamiseen ja todellisen onnellisuuden etsimiseen.

        Olemme joka hetki vaarassa: tietämättömyys pyrkii korvaamaan tietämyksemme, ja kärsimys pyrkii tuhoamaan onnellisuutemme. Nämä ikuiset viholliset, tietämättömyys ja kärsimys, jahtaavat meitä armottomasti. Meidän on haastettava ne määrätietoiseen taisteluun ja henkisellä tiedolla varustautuneina ajettava ne ikuisesti pois.

        Kun ihminen käy läpi henkisen muodonmuutoksen, hän tarkastelee uudelleen kaikkia niitä arvoja, joita hän on huolellisesti kerännyt elämästä toiseen. Monet asiat, jotka tuntuivat tarpeellisilta, hylätään tarpeettomana romuna. Se, mikä kerran tuntui tukena, mihin hän luotti uskollisina ystävinä, jotka olivat valmiita auttamaan häntä hädän hetkellä, pettää hänet yhtäkkiä petollisesti. Maa putoaa hänen jalkojensa alta. Henkisellä tiellä on välttämätöntä erota menneistä kiintymyksistä ilman katumusta.

        ...Ensimmäinen askel on vapautuminen tarpeettomasta toiminnasta, karmasta. Seuraava askel on tiedon hankkiminen... Meillä on niin paljon epäilyksiä: yksi seuraa toista. Mutta kaikki ne katoavat aivan kuten sumu hälvenee, kun aurinko ilmestyy. Tämä on se taso, jolla saavutetaan vapaus epäilyksistä.

        Totuuden etsiminen työllistää aina vilpitöntä ihmistä. Mutta Upanishadit kehottavat meitä suorittamaan tätä etsintää tietoisesti, järjestelmällisesti ja kiihkottomasti. Etsintä. Etsikää olennaista, sillä löytämällä sen löydätte kaiken.

        Tässä kuolevaisessa maailmassa meillä ei pitäisi olla muuta tekemistä kuin etsiä tietoisuuden Korkeampaa syytä. On olemassa erilaisia olemisen tasoja.

        Pienin aikayksikkö

        Vedalaisessa tähtitieteessä aika jaetaan hyvin yksityiskohtaisesti ...
        1 paramanu 60,750th of a second
        1 truţi = 29.6296 microseconds
        1 tatpara = 2.96296 milliseconds
        1 nimesha = 88.889 milliseconds
        45 nimesha = 1 prāņa 4 seconds
        6 prāņa = 1 vinādī 24 seconds
        60 vinādīs = 1 nadī 24 minutes
        60 nādīs = 1 ahorātra


        Koska nykyaikaisten standardien mukaan 24 tuntia on yksi päivä ja yksi yö, voidaan todeta, että 1 nādi tai daņda vastaa 24 minuuttia, 1 vinādī vastaa 24 sekuntia, 1 asu tai prāņa vastaa 4 sekuntia, 1 nimesha vastaa 88,889 millisekuntia, 1 tatpara vastaa 2,96296 millisekuntia ja 1 truţi vastaa 29,6296 mikrosekuntia eli 33 750 sekunnin osaa. On todella hämmästyttävää, että intialaiset tähtitieteilijät pystyivät niin kauan sitten keksimään ja ilmeisesti myös mittaamaan niinkin pienen ajanjakson kuin truţi. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että yksi prāņa-yksikkö on aika, jonka keskiverto terve ihminen tarvitsee yhden hengityksen suorittamiseen tai kymmenen pitkän tavun lausumiseen, joita kutsutaan guravakşaraksi.

        Puranilainen päiväjako on hieman erilainen. Sen mukaan Kala (aika) syntyy auringosta. Laskenta alkaa nimeshasta (silmänräpäyksestä). (Lähde: Sūrya Siddhānta).


        100 truti (atoms) = 1 tatpara (speck)
        30 tatpara (specks) = 1 nimesha (twinkling)
        18 nimesha (twinklings) = 1 kashtha (bit)
        30 kashtha (bits) = 1 kala (~minute)
        30 kala (minutes) = 1 ghatika (~half-hour)
        2 ghatika (half hour) = 1 kshana/muhūrta (~hour)
        30 kshana/muhūrta (hour) = 1 ahorātra (~day).


        Truti tarkoittaa neljäsosaa silmäluomen putoamisajasta.

        1 muhūrta vastaa 48 minuuttia, 1 ghaţi vastaa 24 minuuttia. 1 kalā vastaa 48 sekuntia, 1 kāşţhā vastaa 1,6 sekuntia ja 1 nimeşa vastaa 88,889 millisekuntia, kuten edellä on esitetty. Päivittäisessä liikkeessään maa pyörii akselinsa ympäri lähes 1660 kilometrin tuntinopeudella, ja sen valaistua puoliskoa kutsutaan ahh:ksi (päivä) ja pimeää puoliskoa rātri:ksi (yö). Edellä esitetyn aikayksikköjärjestelmän perusteella voidaan todeta, että 60 ghaţia tai nādīa muodostavat yhden päivän ja yhden yön.

        Vedalaiset tähtitieteelliset tekstit jakavat edellä mainitut aikayksiköt karkeasti kahteen luokkaan: (i) mūrttakālah ja (ii) amūrtakālah. Ensimmäisen lajin yksiköt ovat luonnon ilmentämiä (mūrttah), kun taas jälkimmäisen lajin yksiköt ovat ihmisen luomia. Tästä näkökulmasta katsottuna ahorātra, prāņa tai asu. nimeşa ovat mūrttakālah ja muut ovat amūrttakālah.
        Tunti

        Kun ahorātrasta poistetaan etukirjain "a" ja jälkimmäinen kirjain "tra", jäljelle jää sana horā ja tästä horāsta toinen ajanmittausjärjestelmä, "horā-järjestelmä", jonka kuuluisa hindulainen tähtitieteilijä Varāha Mihira otti käyttöön tässä maassa jakamalla päivän ja yön 24 horaan. Monet uskovat, että tästä horā-järjestelmästä koko maailma on omaksunut nykyisen tavan jakaa päivä ja yö 24 tuntiin, ja lisäksi sanskritin horāsta on johdettu englannin hour, latinan hora ja kreikan ora (ωρα). On mielenkiintoista huomata, että myös viikon seitsemän päivän nimet voidaan johtaa tästä horā-järjestelmästä. Jokaiselle päivän horālle on oletettava herra, ja Ravivāra on hyväksyttävä viikon ensimmäiseksi päiväksi, mutta laskenta on tehtävä päinvastaisessa tai laskevassa järjestyksessä, ja neljäs paikka antaa seuraavan päivän nimen.


        Seitsemän viikonpäivää

        Miksi seitsemän päivää on viikko? Ja mistä näiden seitsemän päivän nimet ovat peräisin? Jokainen intialainen ilahtuu tietäessään, että se on myös Intian lahja koko maailmalle. Olemme aiemmin nähneet, että 60 ghaţia tai daņdaa muodostavat yhden päivän ja yön eli ahorātra. Intian tähtitieteilijät omistivat päivän jokaisen ghaţin jollekin planeetalle ...


        surya sunday
        soma monday
        mangala tuesday
        budha wednesday
        guru thursday
        shukra friday
        shani saturday
        rahu & ketu eclipse


    • Anonyymi

      Olen päässyt näissä linkeissäsi vasta puoleen väliin. Aika vie ,ja tietty keskittyminen. Kiitos kun jaksat linkittää. Meitä on monia kiinnostuneita. Monesti ymmärtäminen ottaa aikaa ,varsikin jos ei maallisen mukaan oppinut,siten viisas ole. Kiitos että olet totuuden torvena maailmassa
      T. Ystäväsi.

      • Anonyymi

        Rakas ystäväni, mitä kuuluu? Luet sitenkin. Kiitos siitä. Mutta täällä on paljon kirjoittajia.
        Olen aiemmin kirjoittanut myös siitä, mitä tarkoittaa onni (tällä palstalla), ja olen kirjoittanut myös kuolemasta (lainaten viisaita pyhiä miehiä) ja muista asioista. Aika paljon taaksepäin aiemmista viesteistä tällä palstalla. Kiitos, että saan jakaa kanssasi sen tiedon. Kiitos siitä. Olet rakas.


      • Anonyymi

        Ystäväni, halusin kertoa sinulle, että olen huomannut, että palstan kommentit suljetaan usein silloin, kun palstan viestien määrä nousee viiteen sataan tai yli. Tämän seurauksena en ehkä enää löydä sinua. Siksi olen tehnyt uuden aloituksen, jonka avulla voimme molemmat keskustella, jos palstan kommentointi suljetaan. Eli jos sinulla on kysymyksiä ja jos osaan vastata niihin. Jos en osaa, niin voin etsiä tietoa. Tai vaikka vain kysyä kuulumisia.

        Tässä on linkki uudelle palstallemme:
        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17851550/vanha-palstaystava

        Jos muutkin todella haluavat liittyä mukaan, miksipä ei. En kyllä usko, että kovin moni haluaa käydä näin vakavaa keskustelua.

        Sillä välin voit halutessasi lukea vanhoja viestejä täältä.
        Uuden palstan nimi on siis: ”Vanha palstaystävä” (Yhteiskunta / Maailman menoa), jota ehdotit minulle kerran, koska otsikko, jossa on sana "vanha", ei miellytä kovin monia ihmisiä.

        Kirjanmerkitse se uusi palstamme itsellesi, varmuuden vuoksi. Kiitos.


    • Anonyymi

      Ennimen pelkäs elämää enemän. Tänään enää sitäkään

    • Anonyymi

      En pelkää kuolemaa.

    • Anonyymi

      "Ketjusta on poistettu 28 sääntöjenvastaista viestiä"
      Oho! Aika paljon!
      Joku sanoi tuossa aiemmin, että "kuolema on kuin nukkuisi, eikä sen jälkeen tajua mistään mitään." Kiitos tästä! Olen tätä todella paljon miettinyt, ja tämä on jotenkin auttanut.
      Iäkkäällä äidilläni on muuten nyt korona. Ei hän siihen kuole (olisi kuollut jo), mutta jotenkin tunnen kuoleman häivähdyksen, kun puhun hänen kanssaan.

      -ap-

    • Anonyymi

      Jos asiaa ajattelee, niin ajattelemme, kun olemme tietoisesti kehossamme ja mietimme kuolemaa, kun sen jälkeen emme ole enää kehossa.
      Yöllä nukkuessa ei olla tietoisia kehosta, vaan se aika ollaan unimaailmassa.
      Olen ollut kerran liikenne onnettomuudessa tajuttomana.
      En edes tuntenut törmäystä ja tajuttomuuteen siirtyminen oli kivutonta.
      Jonkun ajan kuluttua virkosin, mutten muistanut mitään törmäyksestä, kun auto minuun pyöräilijään törmäsi.
      Siitä on aikaa yli 30 vuotta....
      Nukutuksessakin olen ollut kerran, ei mitään muistikuvaa nukutuksessa olosta.
      Sitten heräsin ja huomasin ompeluhaavat.
      Nukahdin ja herättyäni oli leikkaus tehty, ei mitään tuntemuksia leikkauksen aikana.

      Ainut mitä kuolemassa pelkää on, että on valekuollut ja haudattu ja herää haudassa.
      Onhan maailmalta esimerkkejä, että kuolleeksi julistettu onkin heränyt juuri ennen kuin on ehditty hautaamaan.

    • Anonyymi

      huvittava juttu vähän joku tyttöl on kasvanur iaokai 18 niin jotain siideri-juoma-osastoa ktyxoo

    • Anonyymi

      jooh joku tyttö truijottaa jotain siiderijuomiren osastoa että minkälaisia makuja

    • Anonyymi

      Olis mukava tietää ennakkoon niin voisi siivota asunnon ja laittaa asiat järjestykseen ettei jäisi muiden huoleksi.

    Ketjusta on poistettu 40 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      226
      3537
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      24
      2191
    3. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      2091
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      90
      1965
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      87
      1650
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      24
      1381
    7. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      8
      1281
    8. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      36
      1267
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1217
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1208
    Aihe