Eikö yhtään tule mieleen, että neuroleptit saavat ihan samalla tavalla aikaan itsemurhia riippuvuusongelman takia kuin mitkä tahansa muutkin huumeet? Siihen ovat monet päätyneet.
Itsemurhista
114
628
Vastaukset
- Anonyymi
Neuroleptit ei sananmukaisesti aiheuta riippuvuutta (addiction) mutta niihin voi sisältyä fyysinen mukautuminen, adaptaatio ja fyysinen riippuvuus(dependence) mikä myös voi sisältyä huumeisiin. Toki joku voi kokea olevansa myös riippuvainen neurolepteistä henkisestikin mutta veikkaan että niihin sisältyvä riippuvuus ei ole sitä että niitä haluaa kiskoa kaksin käsin eli niitä himoitsee suoraan verrattavissa huumeaddiktioon. Se ei tarkoita etteikö neurolepteissä aineena voisi olla tuhoisia seurauksia psyykelle, kognitiolle ja aivoterveydelle kuten huumeissa, haittoja elämänlaadulle kuten huumeissa, niistä kummunneita terveysongelmia kuten huumeissa, vieroitusongelmia kuten huumeissa ja muitakin yhtäläisyysmerkkejä sen negatiivisissa seurauksissa mitä tuskin lääketiede suostuu edes myöntämään.
Dependencestä seuraa sitten ne vieroitusoireet lopussa ja mahdolliset vieroitushankaluudet. Tämä ilmiö siis liittyy niin huumeisiin kuin psyykenlääkkeisiin. Kaikki nämä voitaisiin nipuytaa psykoaktiivisiksi aineiksi joissa on erilainen vaikutus. Dependencestä seursa se että on hankala sanoa hoitaako lääke oikeasti vai yritetäänkö lääkkeen käytöllä välttää lääkkeen puhkaisemia ikäviä vieroitusseuraamuksia. Ikävintä on että esim uni on kemiallinen prosessi mitä välittäjäaineet säätelee ja välittäjäaineiden sotkeminen erinäköisillä aineilla voi aiheuttaa haittana ja vieroitusoireena unen ongelmia. Tämä voi tehdä lopettamisesta hankalaa ja koukuttaa aineeseen kovemmin kiinni kun ilman sitä ei nukuta. Neuroleptit yleensäkin aiheuttaa sedaatiota myös minkä turvin jotkut saa unen päästä kiinni.
Mielenkiintoisia ovat myös aineiden seuraukset pitemmällä aikavälillä aivoille ts. tuottavatko ne oikeasti suotuisaa vaikutusta vai alkaako vaikutus muuttua ajan saatossa erilaiseksi tai epäsuotuisaksi. Supersensitivity psychosis teoria on mielenkuuntoinen. Koska neuroleptit vaimentaa dopamiinin aktiivisuutta aivoissa aivot yrittää kompensoida tulemalla yliherkäksi "supersensitive" dopamiinille. Dopamiinireseptorien tiheys nousee. Häiriö dopamiinin toiminnassa pitemmällä aikavälillä tekee ihmisen enemmän biologisesti alttiiksi psykoosille ja johtaa mahdollisesri pahempiin relapseihin vieroituksessa. Eli supersensitivity psychosis voi johtaa siihen että ihminen kokee pahoja relapseja mitä ei muuten sairautensa vuoksi kokisi. Pitkällä käytöllä käsittääkseni myös riski dyskinesioihin kasvaa kun dopamiinia joka siis säätelee useita toimintoja kehossa motoriikkaankin liittyen salvataan tällä tavoin
Uskon että ilmiö missä aine pitemmällä tähtäimellä alkaa muokata aivojen kemiallista toimintaa haitallisella tavalla ja eri tavalla kuin alussa (ja altistaa pahemmalle oirehdinnalle erinäisten oireiden suhteen esim vaikkapa altistaen henkiselle pahemmalle ololle) liittyy niin antipsykootteihin kuin huumeisiin. Mutta psykiatria viisveisaa tästä saatika mahdollisista yhtäläisyyksistä mitä erilaisten psykoaktiivisten aineiden välillä voi olla. Uskonkin että kummatkin voi vaikuttaa yksilöön erittäin negatiivisella tavalla, jopa itsemurha-ajatuksia laukaisten mitä yksilö ilman ainetta ei kokisi. Psykiatriassa tällaiset asiat on tabuja ja usein ihmisten itsemurhia varmasti pidetään vain sairauden oireina. Huumeidenkäyttäjän kohdalla herkemmin varmaan nähdään että aineet ja koukku ajoi itsemurhaan. Mutta minä aineiden vaikutuksen kokeneena uskon täysin jos joku sanoo että psyykenlääkkeistä on seurannut pahaa oloa ja lisääntyneitä itsemurha-ajatuksia ja fyysisestä riippuvuudesta muita ongelmia jotka voi vastata sitä mitä joku huumeriippuvainen kokee.- Anonyymi
Itse koin itsetuhoisia ajatuksia neuroleptien ja psykiatrian lääkeyhdistelmän negatiivisesta vaikutuksesta kognitioon ja ajattelukykyyn (joka on tärkeä osa itseä), tavasta millä ne lamasi minua ihmisenä erkaannuttaen minut itsestäni ja tunteistani turruttaen minut ja kehoni itselleni vieraaksi, sekä myöskin niistä kummunneista akatisiaoireista tietyllä annoksella jotka sai miettimään päiviensä päättämistä. Kuin kehoni olisi luonnottomasti kiduttanut itseäään kun välittäjäaineet kehossa heitteli luonnottomasti. Vieroitusoireista jotka oli ihan luonnottomia. Tunsin oloni tyhjäksi kuoreksi joka tuijotti seinää jonka sisäisen maailman ja elämän aineet olivat blokanneet käyttäessäni näitä myrkkyjä. Olin hidas, kankea, ja menettänyt elämänhaluni. En ole koskaan kokenut mitään niin sairasta jossa olisin niin eksyksissä siitä mitä olen eläen kamalassa neuroleptisumussa.
Psykiatria yritti kaikkea selittää sairaudella mutta tuollainen raskas sedatiiveilla päällekkäinlääkintä on jo "lääketutkan" mukaan toistensa vaikutusta voimistavaa ja epäilen sen nostaneen kognition ongelmat omalle tasolleen ja lisänneen tunnelamaa. Oireet helpotti vieroitusoireiden lusimisen jälkeen aineista irroittautuessa vastoin psykiatrin suosituksia mutta kehoon jäi jälkensä yli kymmenestä vuodesta pillereitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse koin itsetuhoisia ajatuksia neuroleptien ja psykiatrian lääkeyhdistelmän negatiivisesta vaikutuksesta kognitioon ja ajattelukykyyn (joka on tärkeä osa itseä), tavasta millä ne lamasi minua ihmisenä erkaannuttaen minut itsestäni ja tunteistani turruttaen minut ja kehoni itselleni vieraaksi, sekä myöskin niistä kummunneista akatisiaoireista tietyllä annoksella jotka sai miettimään päiviensä päättämistä. Kuin kehoni olisi luonnottomasti kiduttanut itseäään kun välittäjäaineet kehossa heitteli luonnottomasti. Vieroitusoireista jotka oli ihan luonnottomia. Tunsin oloni tyhjäksi kuoreksi joka tuijotti seinää jonka sisäisen maailman ja elämän aineet olivat blokanneet käyttäessäni näitä myrkkyjä. Olin hidas, kankea, ja menettänyt elämänhaluni. En ole koskaan kokenut mitään niin sairasta jossa olisin niin eksyksissä siitä mitä olen eläen kamalassa neuroleptisumussa.
Psykiatria yritti kaikkea selittää sairaudella mutta tuollainen raskas sedatiiveilla päällekkäinlääkintä on jo "lääketutkan" mukaan toistensa vaikutusta voimistavaa ja epäilen sen nostaneen kognition ongelmat omalle tasolleen ja lisänneen tunnelamaa. Oireet helpotti vieroitusoireiden lusimisen jälkeen aineista irroittautuessa vastoin psykiatrin suosituksia mutta kehoon jäi jälkensä yli kymmenestä vuodesta pillereitä.Psykiatrit eivät ymmärrä yhtään mitään, mikä on psyykkistä pahoinvointia ja mikä lääkkeen aiheuttamaa pahoinvointia. Heillä ei lle siitä omakohtaista kokemusta. Pelkkä teorian lukeminen ei riitä sen ymmärtämiseen, mitä kokenut tietää. Usein saakin esimerkiksi huumeista enemmän tietoa käyttäjiltä kuin ns.asiantuntijoilta. Sama psykiatrian huumeiden kanssa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Psykiatrit eivät ymmärrä yhtään mitään, mikä on psyykkistä pahoinvointia ja mikä lääkkeen aiheuttamaa pahoinvointia. Heillä ei lle siitä omakohtaista kokemusta. Pelkkä teorian lukeminen ei riitä sen ymmärtämiseen, mitä kokenut tietää. Usein saakin esimerkiksi huumeista enemmän tietoa käyttäjiltä kuin ns.asiantuntijoilta. Sama psykiatrian huumeiden kanssa.
Kyllä moni psykiatri on itsekkin tuntenut masennusta , eivät he ole mitenkään suojattuja näiltä sairauksilta , niin että älä niputa ihmisiä omiin nippuihisi vaan jokainen on yksilö.
Mennään psykiatrille ja odotetaan jotain hoitoa mitä ei ole edes olemassakaan niin sitten syytellään psykiatreja siitä että eivät osaa mitään
. Tottakai niin pitkän koulutuksen käyneellä on osaamista hyvin paljon. Ja psyykkiset sairaudet eivät mene viikossa ohitse vaan vaativat pitkän hoitokauden ja ymmärtämisen omaan tilaansa. Joten lääkityksestä puheenollen niin se mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle , ja vaihtokin on mahdollista jos tuntuu ettei jokin lääke sovi itselle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä moni psykiatri on itsekkin tuntenut masennusta , eivät he ole mitenkään suojattuja näiltä sairauksilta , niin että älä niputa ihmisiä omiin nippuihisi vaan jokainen on yksilö.
Mennään psykiatrille ja odotetaan jotain hoitoa mitä ei ole edes olemassakaan niin sitten syytellään psykiatreja siitä että eivät osaa mitään
. Tottakai niin pitkän koulutuksen käyneellä on osaamista hyvin paljon. Ja psyykkiset sairaudet eivät mene viikossa ohitse vaan vaativat pitkän hoitokauden ja ymmärtämisen omaan tilaansa. Joten lääkityksestä puheenollen niin se mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle , ja vaihtokin on mahdollista jos tuntuu ettei jokin lääke sovi itselle.Itse en kyllä tekisi enää yhtään lääkevaihtoa. Niitä tuli elämän aikana kokeiltua ja tilanne saattoi muuttua huonompaan suuntaan. Kokemukseni on että minulle ei ole mitään hoitavia lääkkeitä. Mielummin valitsen sen mikä olen ilman lääkkeitä kuin hermoraunion jolla on akatisia ja ravaa paniikissa edestakaisin, kognitiivisia ongelmia potevan hitaan laahustelijan jolla silmät seisoo päässä neurolepteissä ja joka ihmettelee että miksi kokoajan on niin paha olla jotenkin tavalla mitä on edes hankala selittää. Sitä oloa kun en ilman neuroleptejä tai psyykenlääkevahinkoa KOSKAAN kokenut ENNEN enkä JÄLKEEN.
Minä syyttelen psykiatreja siitä että koukuttivat minut aineisiin nuorena kertomatta suurinta osaa lääkkeisiin sisältyvistä ongelmista ja vieroituksessa kun voin huonosti koukuttivat minut entistä pahempiin aineisiin väittäen että kaiken ongelma oli lääkkeiden puute.Meni tosi pitkään kitua vieroitusoireet että olo alkoi helpottua heidän aineidensa jälkeen mutta helpottuminen kertoi sen, kehossa olevia välittäjäaineita ei kannata sekoittaa psykiatrian aineilla.
Minä en usko yhtäkään psykiatria joka ei ole kokeillut näitä aineita. Toki masennuksesta voi olla kokemusta. Kunnioitukseni menee vain kriittisille psykiatreille ja niille joilla on jopa ollut rohkeutta kokeilla määräämiään aineita tai joilta löytyy sympatiaa kun ihmiset kertoo haitoista.
Kieltäydyn itse kutsumasta neuroleptejä edes "Lääkkeiksi".
En koskaan hakenut psykiatrilta lääkekeskeistä apua nuorena. En koskaan. Olin naiivi ja hölmö. Sen myönnän. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse en kyllä tekisi enää yhtään lääkevaihtoa. Niitä tuli elämän aikana kokeiltua ja tilanne saattoi muuttua huonompaan suuntaan. Kokemukseni on että minulle ei ole mitään hoitavia lääkkeitä. Mielummin valitsen sen mikä olen ilman lääkkeitä kuin hermoraunion jolla on akatisia ja ravaa paniikissa edestakaisin, kognitiivisia ongelmia potevan hitaan laahustelijan jolla silmät seisoo päässä neurolepteissä ja joka ihmettelee että miksi kokoajan on niin paha olla jotenkin tavalla mitä on edes hankala selittää. Sitä oloa kun en ilman neuroleptejä tai psyykenlääkevahinkoa KOSKAAN kokenut ENNEN enkä JÄLKEEN.
Minä syyttelen psykiatreja siitä että koukuttivat minut aineisiin nuorena kertomatta suurinta osaa lääkkeisiin sisältyvistä ongelmista ja vieroituksessa kun voin huonosti koukuttivat minut entistä pahempiin aineisiin väittäen että kaiken ongelma oli lääkkeiden puute.Meni tosi pitkään kitua vieroitusoireet että olo alkoi helpottua heidän aineidensa jälkeen mutta helpottuminen kertoi sen, kehossa olevia välittäjäaineita ei kannata sekoittaa psykiatrian aineilla.
Minä en usko yhtäkään psykiatria joka ei ole kokeillut näitä aineita. Toki masennuksesta voi olla kokemusta. Kunnioitukseni menee vain kriittisille psykiatreille ja niille joilla on jopa ollut rohkeutta kokeilla määräämiään aineita tai joilta löytyy sympatiaa kun ihmiset kertoo haitoista.
Kieltäydyn itse kutsumasta neuroleptejä edes "Lääkkeiksi".
En koskaan hakenut psykiatrilta lääkekeskeistä apua nuorena. En koskaan. Olin naiivi ja hölmö. Sen myönnän.Allekirjoitan kauken, mitä kirjoitat. Samaa olen kokenut minäkin. Vain kokenut tietää. Teoriaa opiskelleet eivät tiedä. Ei, vaikka vierestä seuraavat ” lääkkeissä” oirehtivia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse koin itsetuhoisia ajatuksia neuroleptien ja psykiatrian lääkeyhdistelmän negatiivisesta vaikutuksesta kognitioon ja ajattelukykyyn (joka on tärkeä osa itseä), tavasta millä ne lamasi minua ihmisenä erkaannuttaen minut itsestäni ja tunteistani turruttaen minut ja kehoni itselleni vieraaksi, sekä myöskin niistä kummunneista akatisiaoireista tietyllä annoksella jotka sai miettimään päiviensä päättämistä. Kuin kehoni olisi luonnottomasti kiduttanut itseäään kun välittäjäaineet kehossa heitteli luonnottomasti. Vieroitusoireista jotka oli ihan luonnottomia. Tunsin oloni tyhjäksi kuoreksi joka tuijotti seinää jonka sisäisen maailman ja elämän aineet olivat blokanneet käyttäessäni näitä myrkkyjä. Olin hidas, kankea, ja menettänyt elämänhaluni. En ole koskaan kokenut mitään niin sairasta jossa olisin niin eksyksissä siitä mitä olen eläen kamalassa neuroleptisumussa.
Psykiatria yritti kaikkea selittää sairaudella mutta tuollainen raskas sedatiiveilla päällekkäinlääkintä on jo "lääketutkan" mukaan toistensa vaikutusta voimistavaa ja epäilen sen nostaneen kognition ongelmat omalle tasolleen ja lisänneen tunnelamaa. Oireet helpotti vieroitusoireiden lusimisen jälkeen aineista irroittautuessa vastoin psykiatrin suosituksia mutta kehoon jäi jälkensä yli kymmenestä vuodesta pillereitä.Minulla ihan samanlaista, mutta onneksi ne ajat ovat takana päin.
Elämä jatkuu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse en kyllä tekisi enää yhtään lääkevaihtoa. Niitä tuli elämän aikana kokeiltua ja tilanne saattoi muuttua huonompaan suuntaan. Kokemukseni on että minulle ei ole mitään hoitavia lääkkeitä. Mielummin valitsen sen mikä olen ilman lääkkeitä kuin hermoraunion jolla on akatisia ja ravaa paniikissa edestakaisin, kognitiivisia ongelmia potevan hitaan laahustelijan jolla silmät seisoo päässä neurolepteissä ja joka ihmettelee että miksi kokoajan on niin paha olla jotenkin tavalla mitä on edes hankala selittää. Sitä oloa kun en ilman neuroleptejä tai psyykenlääkevahinkoa KOSKAAN kokenut ENNEN enkä JÄLKEEN.
Minä syyttelen psykiatreja siitä että koukuttivat minut aineisiin nuorena kertomatta suurinta osaa lääkkeisiin sisältyvistä ongelmista ja vieroituksessa kun voin huonosti koukuttivat minut entistä pahempiin aineisiin väittäen että kaiken ongelma oli lääkkeiden puute.Meni tosi pitkään kitua vieroitusoireet että olo alkoi helpottua heidän aineidensa jälkeen mutta helpottuminen kertoi sen, kehossa olevia välittäjäaineita ei kannata sekoittaa psykiatrian aineilla.
Minä en usko yhtäkään psykiatria joka ei ole kokeillut näitä aineita. Toki masennuksesta voi olla kokemusta. Kunnioitukseni menee vain kriittisille psykiatreille ja niille joilla on jopa ollut rohkeutta kokeilla määräämiään aineita tai joilta löytyy sympatiaa kun ihmiset kertoo haitoista.
Kieltäydyn itse kutsumasta neuroleptejä edes "Lääkkeiksi".
En koskaan hakenut psykiatrilta lääkekeskeistä apua nuorena. En koskaan. Olin naiivi ja hölmö. Sen myönnän.Millainen avun olisit tarvinnut nuorena ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Millainen avun olisit tarvinnut nuorena ?
Lapsena ja nuorena olisi ollut tärkeää ettei minusta olisi tehty sairaan ihmisen harhaisen maailman kuvan jatketta ja syntipukkia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Psykiatrit eivät ymmärrä yhtään mitään, mikä on psyykkistä pahoinvointia ja mikä lääkkeen aiheuttamaa pahoinvointia. Heillä ei lle siitä omakohtaista kokemusta. Pelkkä teorian lukeminen ei riitä sen ymmärtämiseen, mitä kokenut tietää. Usein saakin esimerkiksi huumeista enemmän tietoa käyttäjiltä kuin ns.asiantuntijoilta. Sama psykiatrian huumeiden kanssa.
Kyllä psykiatrit tietää sairauden kulun, siksi ennen pidettiin potilaat parin viikon hoidossa kun aloittivat lääkkeet koska tietoisuus oli siitä että lääkkeen aloituksessa voi ihminen voida huonosti ja se lisää itsemurha ajatuksia.
Mutta ne hoidot on otettu aika päiviä sitten pois ja ihmiset jätetään helposti oman onnensa varaan.
Annetaan tietoa potilaalle mitä voi seurata ja että ottaa heihin yhteyttä jos ajatukset alkaa vaivata liikaa.
Ei ole psykiatrien vika että resusseja on vähennetty, hekin haluaisivat varmaan että hoitopaikkojen olisi ihmisille jotka voivat huonosti, mutta päättäjät ( joilla ei ole edes koulutusta) ovat katsoneet ettei psykiatriseen hoitoon ole rahoja. Niin että ihmiset syyttelevät kärkkäästi psykiatreja joka asiasta, he tekevät minkä voivat tehdä, ajan ja resurssien puuttuessa.
Nämäkin asiat pitäisi olla niin että päättäjätkin ymmärtäisivät että hyvään hoitoon tarvitaan aikaa ja auttavia ihmisiä, siten saataisiin ihmiset jaloilleen nopeammin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse en kyllä tekisi enää yhtään lääkevaihtoa. Niitä tuli elämän aikana kokeiltua ja tilanne saattoi muuttua huonompaan suuntaan. Kokemukseni on että minulle ei ole mitään hoitavia lääkkeitä. Mielummin valitsen sen mikä olen ilman lääkkeitä kuin hermoraunion jolla on akatisia ja ravaa paniikissa edestakaisin, kognitiivisia ongelmia potevan hitaan laahustelijan jolla silmät seisoo päässä neurolepteissä ja joka ihmettelee että miksi kokoajan on niin paha olla jotenkin tavalla mitä on edes hankala selittää. Sitä oloa kun en ilman neuroleptejä tai psyykenlääkevahinkoa KOSKAAN kokenut ENNEN enkä JÄLKEEN.
Minä syyttelen psykiatreja siitä että koukuttivat minut aineisiin nuorena kertomatta suurinta osaa lääkkeisiin sisältyvistä ongelmista ja vieroituksessa kun voin huonosti koukuttivat minut entistä pahempiin aineisiin väittäen että kaiken ongelma oli lääkkeiden puute.Meni tosi pitkään kitua vieroitusoireet että olo alkoi helpottua heidän aineidensa jälkeen mutta helpottuminen kertoi sen, kehossa olevia välittäjäaineita ei kannata sekoittaa psykiatrian aineilla.
Minä en usko yhtäkään psykiatria joka ei ole kokeillut näitä aineita. Toki masennuksesta voi olla kokemusta. Kunnioitukseni menee vain kriittisille psykiatreille ja niille joilla on jopa ollut rohkeutta kokeilla määräämiään aineita tai joilta löytyy sympatiaa kun ihmiset kertoo haitoista.
Kieltäydyn itse kutsumasta neuroleptejä edes "Lääkkeiksi".
En koskaan hakenut psykiatrilta lääkekeskeistä apua nuorena. En koskaan. Olin naiivi ja hölmö. Sen myönnän.Kyllähän lääkkeiden tuoteselostuksessa lukee sivuvaikutukset , joten ne ovat ” mahdollisia”
Ei siis välttämättä niitä saa.
Minun kollegani sai psykoosin ja oli sairaalassa kolme viikkoa, sen jälkeen hänellä on mennyt elämä hyvin ilman erityisiä,lääkitsemisiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Millainen avun olisit tarvinnut nuorena ?
Olisin tarvinnut tietoa lääkkeen haitoista enemmän mitä minulle määrättiin. Oikeaa tietoa enkä valkopestyä lääkeyhtiö sponsored by tietoa eli " ei aiheuta riippuvuutta (ei kerrottu vieroitusoireista), niissä on jotain haittoja (kummasti unohtui kertoa esim tunteiden leikkautuminen, seksuaalisen toiminnan häiriöt ja tutkimuksen puute nuorilla ja pitkäaikaiskäytössä) ja selitykset kuinka muka aine korjaisi jotain serotoniinivajetta mitkä oli epätieteellistä hevonpaskaa.
Arvatkaapa vaan olisinko tiedon pohjalta mitä nykyään psykiatrian aineista tiedän aloittanut ensimmäistäkään ja jos olisin käyttänyt olisin käyttänyt vain hetken.
Olisin halunnut kunnollista terapiaa nuorena tai esim ryhmämuotoista vertaistukiapua. Kun eräs psykiatri suositteli avo osastoa masennukseen pelkkä päivärytmi, sosiaalinen tuki, uudet ajatukset,vertaistuki olisivat voineet auttaa eikä koukuttaminen aineisiin. Mutta he koukutti aineisiin koska heillä on obsessio syöttää aineita ihmisille ja siitä lähti vuosien putki aineita ja mikä pahinta itsensä tulkitseminen sairaana joka tarvii lääkkeitä. Tuosta ajatuksesta pääsin irti vasta kun tutustuin siihen että nämä aineet ei tosiasiallisesti korjaa mitään kemiallista vikaa aivoissa vaan aiheuttavat todennäköisemmin harmia aivoille
Ei kyllä se on psykiatrian ja lääkeyhtiöiden vika että mt-hoito on ylimedikalisoitunut. Pahemmaksi käy vaan. Monet tutut joutuneet masennuslääketuputuksem kohteeksi tilapäisissä elämän vaikeuksissa. Osa sanonut ei ja hyvin niillä pyyhkii. Moni vaikeus ja kriisi on tilapäinen ja menee ohi ilman koukutusta aineisiin. Hoitosuositukset on lääkekeskeisiä. Se yhdistetynä resurssipuutteiseen apuun on pommi.
Se ei kyllä suojaa ketään mennä osastolle esim lääkkeitä aloittelemaan tai missään parin viikon hoidoissa ellei ole tiivimpää lääkeseurantaa avolla. Päinvastoin, tulkitsevat vielä huonot lääkereaktiot mielisairauden pahenemisena ja lääkitsevät lisää. Antavat lääkkeitä lääkehaittoihin.
On tuo kyllä sairasta että joku aine voi aiheuttaa muka ekan parin viikon aikana itsetuhoisuuden pahenemista. Minäpä olen kokenut miksikin. Koska ne sotkee kehon ja siitä seuraa luonnottomia oireita kun välittäjäaineet vinksinvonksin esim tunne että haluaisi päästä nahoistaan kun on niin levoton olla. Negatiiviset seuraukset aineista voi kestää kuukausia tai jopa vuosia esim vieroitusseuraamukset tai PSSD
Hyvään hoitoon tarvitaan psykiatrian paradigman muutos ja lääkeyhtiöiden vallan vähentäminen tutkimuksessa. Potilaiden aivopesun lopettaminen että heillä on aivoissaan jotain vikaa mitä lääke korjaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisin tarvinnut tietoa lääkkeen haitoista enemmän mitä minulle määrättiin. Oikeaa tietoa enkä valkopestyä lääkeyhtiö sponsored by tietoa eli " ei aiheuta riippuvuutta (ei kerrottu vieroitusoireista), niissä on jotain haittoja (kummasti unohtui kertoa esim tunteiden leikkautuminen, seksuaalisen toiminnan häiriöt ja tutkimuksen puute nuorilla ja pitkäaikaiskäytössä) ja selitykset kuinka muka aine korjaisi jotain serotoniinivajetta mitkä oli epätieteellistä hevonpaskaa.
Arvatkaapa vaan olisinko tiedon pohjalta mitä nykyään psykiatrian aineista tiedän aloittanut ensimmäistäkään ja jos olisin käyttänyt olisin käyttänyt vain hetken.
Olisin halunnut kunnollista terapiaa nuorena tai esim ryhmämuotoista vertaistukiapua. Kun eräs psykiatri suositteli avo osastoa masennukseen pelkkä päivärytmi, sosiaalinen tuki, uudet ajatukset,vertaistuki olisivat voineet auttaa eikä koukuttaminen aineisiin. Mutta he koukutti aineisiin koska heillä on obsessio syöttää aineita ihmisille ja siitä lähti vuosien putki aineita ja mikä pahinta itsensä tulkitseminen sairaana joka tarvii lääkkeitä. Tuosta ajatuksesta pääsin irti vasta kun tutustuin siihen että nämä aineet ei tosiasiallisesti korjaa mitään kemiallista vikaa aivoissa vaan aiheuttavat todennäköisemmin harmia aivoille
Ei kyllä se on psykiatrian ja lääkeyhtiöiden vika että mt-hoito on ylimedikalisoitunut. Pahemmaksi käy vaan. Monet tutut joutuneet masennuslääketuputuksem kohteeksi tilapäisissä elämän vaikeuksissa. Osa sanonut ei ja hyvin niillä pyyhkii. Moni vaikeus ja kriisi on tilapäinen ja menee ohi ilman koukutusta aineisiin. Hoitosuositukset on lääkekeskeisiä. Se yhdistetynä resurssipuutteiseen apuun on pommi.
Se ei kyllä suojaa ketään mennä osastolle esim lääkkeitä aloittelemaan tai missään parin viikon hoidoissa ellei ole tiivimpää lääkeseurantaa avolla. Päinvastoin, tulkitsevat vielä huonot lääkereaktiot mielisairauden pahenemisena ja lääkitsevät lisää. Antavat lääkkeitä lääkehaittoihin.
On tuo kyllä sairasta että joku aine voi aiheuttaa muka ekan parin viikon aikana itsetuhoisuuden pahenemista. Minäpä olen kokenut miksikin. Koska ne sotkee kehon ja siitä seuraa luonnottomia oireita kun välittäjäaineet vinksinvonksin esim tunne että haluaisi päästä nahoistaan kun on niin levoton olla. Negatiiviset seuraukset aineista voi kestää kuukausia tai jopa vuosia esim vieroitusseuraamukset tai PSSD
Hyvään hoitoon tarvitaan psykiatrian paradigman muutos ja lääkeyhtiöiden vallan vähentäminen tutkimuksessa. Potilaiden aivopesun lopettaminen että heillä on aivoissaan jotain vikaa mitä lääke korjaa.Myös Kelan vika joka osaltaan painostaa ihmisiä lääkehoitoihin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllähän lääkkeiden tuoteselostuksessa lukee sivuvaikutukset , joten ne ovat ” mahdollisia”
Ei siis välttämättä niitä saa.
Minun kollegani sai psykoosin ja oli sairaalassa kolme viikkoa, sen jälkeen hänellä on mennyt elämä hyvin ilman erityisiä,lääkitsemisiä.Lääkkeiden KAIKKI ongelmat ja sivuvaikutukset eivät lue paketeissa niin että niistä saa realistisen kuvan
- paketeissa voi lukea puutaheinää että masennus muka liittyisi serotoniinitasojen alhaisuuteen. Esim Venlafaksin Teva paketti
- paketeissa ei kerrota tosiasiallisia negatiivisia vaikutuksia psyykelle mitä lääkkeistä voi ilmetä esim tunteiden leikkautuminen, esim se ettei kykene enää ihastumaan ja seksuaalinen elämä leikkautuu
- paketeissa ei lue kuinka sekavaan tilaan ihminen voi mennä aineiden seurauksena. Osa voi saada hyvinkin huonoja reaktioita aineisiin
- paketteihin ilmestyy jälkijunassa tietoa esim 2019 ilmestyi tieto PSSD-oireista. Niin milloinkas se SSRI-paska tulikaan markkiboillr
- paketeissa ei kerrota mitä psyykenlääkkeet todellisuudessa on, psykoaktiivisia aineita mihin tulee ihan samanlainen mukautuminen kuin huumausaineisiin (dependence) mistä seuraa vieroitusoireet ja hankaluudet mahdollisesti erottaa mikä osa on lääkkeen suotuisaa vaikutusta ja mikä osa vieroitusoireiden välttelyä koska lopetus voi olla hankalaa
- jos mainitaan esim akatisia ei kerrota mitä helvettiä se voi olla henkisesti. Jossa itsetuho tuntuu ainoalta vaihtoehdolta tuon kidutukseen verrattuna. Psyykenlääkkeet eivät korjaa mitään biologisesti, ne sotkevat ja kaikki tällaiset haitat on merkkejä siitä
Ei pitkää listaa haittavaikutuksia ihmiset osaa tulkita ja monella on harha että haittavaikutukset tuskin koskettaa heitä.
Oikea tapa ymmärtää psyykenlääke on sen mahdollisten haittavaikutusten ymmärtäminen osana sen mahdollisesti suotuisaa tavoiteltavaa vaikutusta ei toissijaisfna vaikutuksina johtuen siitä mitä lääke kehossa tekee. Kaikki haitat ei tunnu vaikka niitä kehossa tapahtuisikin. Esim SSRI-lääkkeissä haitat johtuu siitä että serotoniinilla mihin lääke vaikuttaa on lukuisia säätelytehtäviä kehossa.
Minulla haittavaikutusten määrä paheni pitempään lääkettä käyttäessä.
Monelle ihmiselle ketkä menee psykoosiin ja on sairaalassa usein suositellaan jatkamaan "psykoosinestolääkityksiä" eli moni ei vain jatka elämäänsä lyhyen lääkekuurin jälkeen vaan joutuvat mahdollisesti kamppailemaan vieroitusseuraamusten kanssa vielä. Sitten niitä pahimmillaan psykiatria taas lääkitsee.
Mietin kuinka monen elämän psykiatria on yllämainituista syistä pilannut? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisin tarvinnut tietoa lääkkeen haitoista enemmän mitä minulle määrättiin. Oikeaa tietoa enkä valkopestyä lääkeyhtiö sponsored by tietoa eli " ei aiheuta riippuvuutta (ei kerrottu vieroitusoireista), niissä on jotain haittoja (kummasti unohtui kertoa esim tunteiden leikkautuminen, seksuaalisen toiminnan häiriöt ja tutkimuksen puute nuorilla ja pitkäaikaiskäytössä) ja selitykset kuinka muka aine korjaisi jotain serotoniinivajetta mitkä oli epätieteellistä hevonpaskaa.
Arvatkaapa vaan olisinko tiedon pohjalta mitä nykyään psykiatrian aineista tiedän aloittanut ensimmäistäkään ja jos olisin käyttänyt olisin käyttänyt vain hetken.
Olisin halunnut kunnollista terapiaa nuorena tai esim ryhmämuotoista vertaistukiapua. Kun eräs psykiatri suositteli avo osastoa masennukseen pelkkä päivärytmi, sosiaalinen tuki, uudet ajatukset,vertaistuki olisivat voineet auttaa eikä koukuttaminen aineisiin. Mutta he koukutti aineisiin koska heillä on obsessio syöttää aineita ihmisille ja siitä lähti vuosien putki aineita ja mikä pahinta itsensä tulkitseminen sairaana joka tarvii lääkkeitä. Tuosta ajatuksesta pääsin irti vasta kun tutustuin siihen että nämä aineet ei tosiasiallisesti korjaa mitään kemiallista vikaa aivoissa vaan aiheuttavat todennäköisemmin harmia aivoille
Ei kyllä se on psykiatrian ja lääkeyhtiöiden vika että mt-hoito on ylimedikalisoitunut. Pahemmaksi käy vaan. Monet tutut joutuneet masennuslääketuputuksem kohteeksi tilapäisissä elämän vaikeuksissa. Osa sanonut ei ja hyvin niillä pyyhkii. Moni vaikeus ja kriisi on tilapäinen ja menee ohi ilman koukutusta aineisiin. Hoitosuositukset on lääkekeskeisiä. Se yhdistetynä resurssipuutteiseen apuun on pommi.
Se ei kyllä suojaa ketään mennä osastolle esim lääkkeitä aloittelemaan tai missään parin viikon hoidoissa ellei ole tiivimpää lääkeseurantaa avolla. Päinvastoin, tulkitsevat vielä huonot lääkereaktiot mielisairauden pahenemisena ja lääkitsevät lisää. Antavat lääkkeitä lääkehaittoihin.
On tuo kyllä sairasta että joku aine voi aiheuttaa muka ekan parin viikon aikana itsetuhoisuuden pahenemista. Minäpä olen kokenut miksikin. Koska ne sotkee kehon ja siitä seuraa luonnottomia oireita kun välittäjäaineet vinksinvonksin esim tunne että haluaisi päästä nahoistaan kun on niin levoton olla. Negatiiviset seuraukset aineista voi kestää kuukausia tai jopa vuosia esim vieroitusseuraamukset tai PSSD
Hyvään hoitoon tarvitaan psykiatrian paradigman muutos ja lääkeyhtiöiden vallan vähentäminen tutkimuksessa. Potilaiden aivopesun lopettaminen että heillä on aivoissaan jotain vikaa mitä lääke korjaa.Meidän kaupungissa oli näitä ryhmä tapaamisia stressipotilaille 20 vuotta sitten , kukin oli saanut siellä kertoa ajatuksistaan miten oli kokenut tilansa.
He sanoivat että se oli kaikista parasta terapiaa heille silloin lääkityksen ohessa.
Niin että varmaan ryhmätapaamisetkin ovat hyvä keino monessa tapauksessa vaan ei sekään sovi kaikille.
On ihmisiä jotka eivät kertakaikkiaan halua osallistua sellaisiin .
Niinhän se on että sairaus on niin monimutkainen jokaisella eri tavalla .
Mutta läheskään kaikki eivät koe seksuaalista lakkaamista , sekin on yksilöllistä.
Se joka menettää kyvyn kärsii entistä enemmän sairautensa kanssa, eikä ole ihmekään kun normaalit kehon toiminnat lakkaantuu.
Vaikeita asioita nämä ovat varmasti jokaiselle, joten pitäisi löytyä hoitomuoto joka soveltuu yksilötasolla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Myös Kelan vika joka osaltaan painostaa ihmisiä lääkehoitoihin.
Millähän tavalla Kela painostaa ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Millähän tavalla Kela painostaa ?
Ei se oikeesti mihinkään painosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se oikeesti mihinkään painosta.
Niin, tiedän tuon, kunhan kysyin.
- Anonyymi
Ei kiinnosta tapa itsesi köyhä hyödytön paska.
-- Kokoomus- Anonyymi
Tapa itsesi, kun olette itse saaneet ongelman aikaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tapa itsesi, kun olette itse saaneet ongelman aikaan.
Ja köyhyys on seurausta mm. neuroleoteistä, ja pääasiiassa niistä, kun ei pysty mitään tekemään, vasn on muuttunut liikuntakyvyttömksi eläväksi ruumiiksi. Joukossa on yrittäjiä mm. Tunnen itse yrittäjän, jolta tuhottiin neurolepteillä koko elämä.. kun neurolepteihin joutuu, voi sanoa yritteliäinkin ihminen kaikelle työteolle hyvästit. Jos joku jonkunlaisena robottimaisena zombiena pystyy mekaanisia liikkeitä jossakin työpaikassa tekemään, se on ylsilöllistä. Mutta normaslia työntekijää ja eläjää ei neuroleptizombiesta tule.
- Anonyymi
Ovatko sotaveteraanit hyödyttömiä paskoja sinun teirioidesi mukaan, jotka ovat traumatisoituneet sodassa? Et ymmärrä yhtään mitään traumoista ja psyykkisistä ongelmista, mit ne saavat aikaan. Mene sinne talousekonomisti kirjojesi pariin. Olet aivan väärällä palstalla. Älä ainakaan aukaise täällä suutasi, koska osoitat tietämättömyytesi. En minkäkään mene talousekonomisti palstoille arvostelemaan heidän asioitasn, kun en tiedä niistä mitään. Sama neuvo sinulle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ovatko sotaveteraanit hyödyttömiä paskoja sinun teirioidesi mukaan, jotka ovat traumatisoituneet sodassa? Et ymmärrä yhtään mitään traumoista ja psyykkisistä ongelmista, mit ne saavat aikaan. Mene sinne talousekonomisti kirjojesi pariin. Olet aivan väärällä palstalla. Älä ainakaan aukaise täällä suutasi, koska osoitat tietämättömyytesi. En minkäkään mene talousekonomisti palstoille arvostelemaan heidän asioitasn, kun en tiedä niistä mitään. Sama neuvo sinulle.
Pysy yleensäkin poissa palstoilta, missä et tiedä mitään. Kaikkein vähiten älä auo päätäsi sellaisilla palstoilla, koska osoitat tietämätyömyytesi. Ei se talousekonomin tutkinto takaa, että sitten tietää kaikesta kaiken. Pysy vaan siellä ekonomistiympyröissäsi. Mutta kai se uteliaisuus ajaa sivuille, joista kannataisi pysyä poissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja köyhyys on seurausta mm. neuroleoteistä, ja pääasiiassa niistä, kun ei pysty mitään tekemään, vasn on muuttunut liikuntakyvyttömksi eläväksi ruumiiksi. Joukossa on yrittäjiä mm. Tunnen itse yrittäjän, jolta tuhottiin neurolepteillä koko elämä.. kun neurolepteihin joutuu, voi sanoa yritteliäinkin ihminen kaikelle työteolle hyvästit. Jos joku jonkunlaisena robottimaisena zombiena pystyy mekaanisia liikkeitä jossakin työpaikassa tekemään, se on ylsilöllistä. Mutta normaslia työntekijää ja eläjää ei neuroleptizombiesta tule.
Kyllähän se usein on se perussairaus joka on syynä miten pystyy tekemään asioita!ei kaikki ole sentään lääkkeiden vikaa, vaikka moni ihminen on jo perusluonteeltaan sellainen joka syyttelee omista jutuistaan aina jotain muuta siis ei koskaan havahdu katsomaan omaa itseään ja syitä olotilaansa
Totta on ettei kaikki tule autetuksi, koska ovat jo epäilevästi suhtautuneet asioihin mitä tulee esim lääkehoitoon, paras potilas on se joka osaa tehdä yhteistyötä lääkärin kanssa parantuakseen , silloin hoitokin onnistuu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllähän se usein on se perussairaus joka on syynä miten pystyy tekemään asioita!ei kaikki ole sentään lääkkeiden vikaa, vaikka moni ihminen on jo perusluonteeltaan sellainen joka syyttelee omista jutuistaan aina jotain muuta siis ei koskaan havahdu katsomaan omaa itseään ja syitä olotilaansa
Totta on ettei kaikki tule autetuksi, koska ovat jo epäilevästi suhtautuneet asioihin mitä tulee esim lääkehoitoon, paras potilas on se joka osaa tehdä yhteistyötä lääkärin kanssa parantuakseen , silloin hoitokin onnistuu.Buhaha. Älä jaksa trollata. Omalla kohdallani valittamani oireet loppuivat kun ajoin lääkkeitä alas, kuulitko LOP PUI VAT. Silloin se on osoitus että lääke oli laukaissut olon.
En tee enää koskaan yhteistyötä minkään psykiatrin kanssa lääkeasioissa. Fyysisiin sairauksiin voin syödä lääkkeitä esim diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta jne. En sairauksiin jonka biologisen pohjan ymmärrys ja todistaminen että jotain biologista on vialla on yhtä hatara kuin lääkkeen toimintamekanismin ymmärrys. Kieltäydyn kokeilemasta mitään psykiatrian lääkkeitä enää milloinkaan, koskaan ja ikinä - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja köyhyys on seurausta mm. neuroleoteistä, ja pääasiiassa niistä, kun ei pysty mitään tekemään, vasn on muuttunut liikuntakyvyttömksi eläväksi ruumiiksi. Joukossa on yrittäjiä mm. Tunnen itse yrittäjän, jolta tuhottiin neurolepteillä koko elämä.. kun neurolepteihin joutuu, voi sanoa yritteliäinkin ihminen kaikelle työteolle hyvästit. Jos joku jonkunlaisena robottimaisena zombiena pystyy mekaanisia liikkeitä jossakin työpaikassa tekemään, se on ylsilöllistä. Mutta normaslia työntekijää ja eläjää ei neuroleptizombiesta tule.
Ja lisäänpä tähän pari asiaa, koska ihmisen täytyy sinun sanojesi mukaan hyödyttää yhteiskuntaa jollain tavalla, tai muuten on luuseri paska. Olen minäkin omistanut suuret määrät arvostetuimpia osakkeita mm. Konetta, Cargotecia, Nokiaa ym. Lisäksi suvussani on yksi juristi, toinen opiskelee parhaillaan oikeudtiedettä, yksi on lääkäri ja yksi lentäjä. Lisäksi on kolme yrittäjää. Itsekin olen paiskonut töitä nuoresta asti oikein olan takaa. Joten pistä se suuri suusi kiinni, ja uppoudu sinne Taloussanomien lukemiseen, ja pysy näiltä sivuilta tietämättömänä poissa. Elämässä tapahtuu kaikenlaista yllättävää. Toivottavasti sinulle ei tapahdu. Vaikka hyvä olisi, että saisit kokea jotakin, minkälaisiin tilanteisiin ihmiset ovat joutuneet.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja lisäänpä tähän pari asiaa, koska ihmisen täytyy sinun sanojesi mukaan hyödyttää yhteiskuntaa jollain tavalla, tai muuten on luuseri paska. Olen minäkin omistanut suuret määrät arvostetuimpia osakkeita mm. Konetta, Cargotecia, Nokiaa ym. Lisäksi suvussani on yksi juristi, toinen opiskelee parhaillaan oikeudtiedettä, yksi on lääkäri ja yksi lentäjä. Lisäksi on kolme yrittäjää. Itsekin olen paiskonut töitä nuoresta asti oikein olan takaa. Joten pistä se suuri suusi kiinni, ja uppoudu sinne Taloussanomien lukemiseen, ja pysy näiltä sivuilta tietämättömänä poissa. Elämässä tapahtuu kaikenlaista yllättävää. Toivottavasti sinulle ei tapahdu. Vaikka hyvä olisi, että saisit kokea jotakin, minkälaisiin tilanteisiin ihmiset ovat joutuneet.
Eikä ihmisen arvoa mäörää se, kuinka paljon hyödyttää muita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllähän se usein on se perussairaus joka on syynä miten pystyy tekemään asioita!ei kaikki ole sentään lääkkeiden vikaa, vaikka moni ihminen on jo perusluonteeltaan sellainen joka syyttelee omista jutuistaan aina jotain muuta siis ei koskaan havahdu katsomaan omaa itseään ja syitä olotilaansa
Totta on ettei kaikki tule autetuksi, koska ovat jo epäilevästi suhtautuneet asioihin mitä tulee esim lääkehoitoon, paras potilas on se joka osaa tehdä yhteistyötä lääkärin kanssa parantuakseen , silloin hoitokin onnistuu.Ei se toimimattomuus ole läheskään aina potilaan vika.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllähän se usein on se perussairaus joka on syynä miten pystyy tekemään asioita!ei kaikki ole sentään lääkkeiden vikaa, vaikka moni ihminen on jo perusluonteeltaan sellainen joka syyttelee omista jutuistaan aina jotain muuta siis ei koskaan havahdu katsomaan omaa itseään ja syitä olotilaansa
Totta on ettei kaikki tule autetuksi, koska ovat jo epäilevästi suhtautuneet asioihin mitä tulee esim lääkehoitoon, paras potilas on se joka osaa tehdä yhteistyötä lääkärin kanssa parantuakseen , silloin hoitokin onnistuu.Höpö. Huumeet eivät paranna ketään. Ne pahentavat vointia. Tämä on fakta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ovatko sotaveteraanit hyödyttömiä paskoja sinun teirioidesi mukaan, jotka ovat traumatisoituneet sodassa? Et ymmärrä yhtään mitään traumoista ja psyykkisistä ongelmista, mit ne saavat aikaan. Mene sinne talousekonomisti kirjojesi pariin. Olet aivan väärällä palstalla. Älä ainakaan aukaise täällä suutasi, koska osoitat tietämättömyytesi. En minkäkään mene talousekonomisti palstoille arvostelemaan heidän asioitasn, kun en tiedä niistä mitään. Sama neuvo sinulle.
Hiljaa köyhä minä puhun nyt koska minulla on rahaa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Buhaha. Älä jaksa trollata. Omalla kohdallani valittamani oireet loppuivat kun ajoin lääkkeitä alas, kuulitko LOP PUI VAT. Silloin se on osoitus että lääke oli laukaissut olon.
En tee enää koskaan yhteistyötä minkään psykiatrin kanssa lääkeasioissa. Fyysisiin sairauksiin voin syödä lääkkeitä esim diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta jne. En sairauksiin jonka biologisen pohjan ymmärrys ja todistaminen että jotain biologista on vialla on yhtä hatara kuin lääkkeen toimintamekanismin ymmärrys. Kieltäydyn kokeilemasta mitään psykiatrian lääkkeitä enää milloinkaan, koskaan ja ikinäEi kukaan pakoitakkaan syömään
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ovatko sotaveteraanit hyödyttömiä paskoja sinun teirioidesi mukaan, jotka ovat traumatisoituneet sodassa? Et ymmärrä yhtään mitään traumoista ja psyykkisistä ongelmista, mit ne saavat aikaan. Mene sinne talousekonomisti kirjojesi pariin. Olet aivan väärällä palstalla. Älä ainakaan aukaise täällä suutasi, koska osoitat tietämättömyytesi. En minkäkään mene talousekonomisti palstoille arvostelemaan heidän asioitasn, kun en tiedä niistä mitään. Sama neuvo sinulle.
Sotaveteraanit on hyödyttömiä paskoja, näin ihmiset ajattelevat, vaikka eivät uskalla sanoa sitä ääneen. Minä uskallan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tapa itsesi, kun olette itse saaneet ongelman aikaan.
Aika hyvä kommentti, mutta minä olen liian rikas ja komea tappaakseni itseni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Buhaha. Älä jaksa trollata. Omalla kohdallani valittamani oireet loppuivat kun ajoin lääkkeitä alas, kuulitko LOP PUI VAT. Silloin se on osoitus että lääke oli laukaissut olon.
En tee enää koskaan yhteistyötä minkään psykiatrin kanssa lääkeasioissa. Fyysisiin sairauksiin voin syödä lääkkeitä esim diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta jne. En sairauksiin jonka biologisen pohjan ymmärrys ja todistaminen että jotain biologista on vialla on yhtä hatara kuin lääkkeen toimintamekanismin ymmärrys. Kieltäydyn kokeilemasta mitään psykiatrian lääkkeitä enää milloinkaan, koskaan ja ikinäNo silloin ehkä et niitä lääkkeitä tarvinnut, jos on priima olotila ilman niitä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja lisäänpä tähän pari asiaa, koska ihmisen täytyy sinun sanojesi mukaan hyödyttää yhteiskuntaa jollain tavalla, tai muuten on luuseri paska. Olen minäkin omistanut suuret määrät arvostetuimpia osakkeita mm. Konetta, Cargotecia, Nokiaa ym. Lisäksi suvussani on yksi juristi, toinen opiskelee parhaillaan oikeudtiedettä, yksi on lääkäri ja yksi lentäjä. Lisäksi on kolme yrittäjää. Itsekin olen paiskonut töitä nuoresta asti oikein olan takaa. Joten pistä se suuri suusi kiinni, ja uppoudu sinne Taloussanomien lukemiseen, ja pysy näiltä sivuilta tietämättömänä poissa. Elämässä tapahtuu kaikenlaista yllättävää. Toivottavasti sinulle ei tapahdu. Vaikka hyvä olisi, että saisit kokea jotakin, minkälaisiin tilanteisiin ihmiset ovat joutuneet.
Mitä suvun ammatilla on tämän asian kanssa tekemistä.
Yhteiskunta on rakennettu niin että se joka kynnelle kykenee tekee töitä kuten niin moni ihminen tekee Suomessa joka päivä.
Sitten on niin että sairauden voi saada kuka vaan, oli suvussa kuinka monta lääkäriä tai lentäjää sun muita ammatinharjoittajia.
Jokaisen velvollisuuden on elättää itsensä, ja jos siihen ei kykene sairauden vuoksi niin on saatava apua yhteiskunnalta.
Mutta yhteiskunnan varoja käytetään monen kohdalla väärin, esim eräät pariskunnat pitävät eri osoitteita vaan siksi että yhteiskunnan tuet olisi saatavissa, asuntotukia vaimolle joka elää kahden lapsen kanssa” ns yksinhuoltaja ”olevinaan, vaikka mies asuukin hänen kanssaan . Ei sellaiseen ole tarkoitettu yhteiskunnan varoja , ainoastaan t tarvitseville
Ja kukaan ei ole suojattu mitenkään sairastumiselta, se joka on paiskinut töitä kovasti elämänsä ajan sattaa sairastua yhtä äkkiä,
ja siinä ei auta suvun ammatit yhtään mitään
Ei lääkärikään ole suojattuja henkisestä sairaudesta vaikka tietävät siitä kaiken . Niin että silloin kun ihminen tarvitsee hoitoa niin sitä pitäisi olla käsillä.
Mikä sen onnellisempaa kun että voi pärjäillä elämässä oman palkkansa turvin, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sotaveteraanit on hyödyttömiä paskoja, näin ihmiset ajattelevat, vaikka eivät uskalla sanoa sitä ääneen. Minä uskallan.
Uskallatko sanoa, että sinustakin tulee joskus vanha ?
Veteraaneilla on ikää, kyllä, mutta me muutkin vanhenemme pikkuhiljaa, ja harva kai meistäkään haluaa paska olla siinä vaiheessa. - Anonyymi
Pidä t* rpadi kiinni hyödytön venäläinen trollipaska.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sotaveteraanit on hyödyttömiä paskoja, näin ihmiset ajattelevat, vaikka eivät uskalla sanoa sitä ääneen. Minä uskallan.
Pistä turpasi rullalle ja rulla taskuun, hyödytön venäläinen trollipaska.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika hyvä kommentti, mutta minä olen liian rikas ja komea tappaakseni itseni.
Mene takaisin Venäjälle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiljaa köyhä minä puhun nyt koska minulla on rahaa
Miksi et mene Venäjälle takaisin? No eihän siellä nyt taida olla paljon merkkivaatteita saatavilla, joten on kai pakko pysyä Suomessa. Mutta kunnrikas olet, niin kyllähännhe keinot keksivät, mistä mitäkin saa, kun oikein haluaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi et mene Venäjälle takaisin? No eihän siellä nyt taida olla paljon merkkivaatteita saatavilla, joten on kai pakko pysyä Suomessa. Mutta kunnrikas olet, niin kyllähännhe keinot keksivät, mistä mitäkin saa, kun oikein haluaa.
Ei taida tällä hetkellä olla venäläisillä Suomessa käytössä paljon merkkivaatteet. Venäläisen tuntee aina merkkivaatteista. Käyvät varmaan hakemassa kierrätyskeskuksesta teatteriasuja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Buhaha. Älä jaksa trollata. Omalla kohdallani valittamani oireet loppuivat kun ajoin lääkkeitä alas, kuulitko LOP PUI VAT. Silloin se on osoitus että lääke oli laukaissut olon.
En tee enää koskaan yhteistyötä minkään psykiatrin kanssa lääkeasioissa. Fyysisiin sairauksiin voin syödä lääkkeitä esim diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta jne. En sairauksiin jonka biologisen pohjan ymmärrys ja todistaminen että jotain biologista on vialla on yhtä hatara kuin lääkkeen toimintamekanismin ymmärrys. Kieltäydyn kokeilemasta mitään psykiatrian lääkkeitä enää milloinkaan, koskaan ja ikinäOlen kanssasi täysin samaa mieltä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei taida tällä hetkellä olla venäläisillä Suomessa käytössä paljon merkkivaatteet. Venäläisen tuntee aina merkkivaatteista. Käyvät varmaan hakemassa kierrätyskeskuksesta teatteriasuja.
Eivät kaikki osaa edes käyttää oikein merkkivaatteita. Ei ole tarkoitus näyttää joulukuuselta tai esitellä rikkauttaan. Se on tyylitöntä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pysy yleensäkin poissa palstoilta, missä et tiedä mitään. Kaikkein vähiten älä auo päätäsi sellaisilla palstoilla, koska osoitat tietämätyömyytesi. Ei se talousekonomin tutkinto takaa, että sitten tietää kaikesta kaiken. Pysy vaan siellä ekonomistiympyröissäsi. Mutta kai se uteliaisuus ajaa sivuille, joista kannataisi pysyä poissa.
Eikö koko anonyymiteetin idea ole se että täällä voi esittää muunneltua totuutta ilman että joutuu vastaamaan siitä omalla nimellään?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ovatko sotaveteraanit hyödyttömiä paskoja sinun teirioidesi mukaan, jotka ovat traumatisoituneet sodassa? Et ymmärrä yhtään mitään traumoista ja psyykkisistä ongelmista, mit ne saavat aikaan. Mene sinne talousekonomisti kirjojesi pariin. Olet aivan väärällä palstalla. Älä ainakaan aukaise täällä suutasi, koska osoitat tietämättömyytesi. En minkäkään mene talousekonomisti palstoille arvostelemaan heidän asioitasn, kun en tiedä niistä mitään. Sama neuvo sinulle.
Ihan totta sodan tuomat traumat vaikuttaa syvästi ihmisiin koska ihminen normaalisti ei ole mikään robotti, vaan reagoi tunneperäisesti epäinhimillisiin surulla ja kun tietää että taisteluissa ei ole mitään henkilökohtaista vihaa vastapuolen ihmisen kanssa vaan ainoastaan sotaa lietsovien ihmisten päätös olla tappamassa tai tapettavana . Se ei ole kellekään ihmiselle normaali tilanne.
Niin että tottakai se koskettaa sotilasta hyvin syvästi.
Ja monelle on jäänyt elinikäinen trauma.
Muistan appiukkonsa jolla oli öisin painajaisia lopun elämää ja huuti unissaan että ” maahan”
Silloin oli unet sodan käyntiä, ja päivisin lääkitsi itseään alkoholilla, se oli ainut hoito hänelle voidakseen hetkeksi unohtaa kauheudet mitä oli ollut kokemassa.
Niin että kunnioitus rintama miehiä kohtaan pitäisi olla, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sotaveteraanit on hyödyttömiä paskoja, näin ihmiset ajattelevat, vaikka eivät uskalla sanoa sitä ääneen. Minä uskallan.
Miten voi tuollaista edes kirjoittaa, hyödyttömyys on se typerin sana minkä olet sotaveteraaneista sanonut .
Kuinka voi aikuinen ihminen olla noin typerä ja tietämätön. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tapa itsesi, kun olette itse saaneet ongelman aikaan.
Sullakin ilmeisesti joku ongelma, kun noin kirjoitat ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja köyhyys on seurausta mm. neuroleoteistä, ja pääasiiassa niistä, kun ei pysty mitään tekemään, vasn on muuttunut liikuntakyvyttömksi eläväksi ruumiiksi. Joukossa on yrittäjiä mm. Tunnen itse yrittäjän, jolta tuhottiin neurolepteillä koko elämä.. kun neurolepteihin joutuu, voi sanoa yritteliäinkin ihminen kaikelle työteolle hyvästit. Jos joku jonkunlaisena robottimaisena zombiena pystyy mekaanisia liikkeitä jossakin työpaikassa tekemään, se on ylsilöllistä. Mutta normaslia työntekijää ja eläjää ei neuroleptizombiesta tule.
Köyhä voi olla muutenkin.
Olin köyhä jo ennen lääkityksiä, köyhä lääkitysten aikaan, ja köyhä edelleen, vaikkei ole ollut lääkkeitä enää vuosikausiin. ( tarkoitan varallista köyhyyttä )
Henkisesti köyhä olin siinä vaiheessa, kun käytin lääkkeitä.
- Anonyymi
En todellakaan ole yllyttänyt ihmisiä itsemurhaan. Mutta kerron itsestäni, mitä neuroleptit ovat saaneet aikaan OMASSA elämässäni.
- Anonyymi
Ja sanopa, missä kohtaa yllytän itsemurhaan? Itselläni on ollut voimakas halu elää koko elämäni ajan. Mutta neuroleptit ovat tehneet elämästni täyden helvetin. Kyllä siinä on elämänhalu tuhoutunut lähes kokonaan. Ainoa toivo on, että joskus pääsisi irti niistä. Ja oletko itse kokeillut käyttää neuroleptejä? Arvaan, että et ole. Kuka lienee oletkaan, mutta et tiedä mitään, mihin helvettiin neuroleptit ihmisiä ajaa. Ne eivät kuulu ihmisen elimistöön. Elimistö kamppailee jatkuvasti kouristuksissa niiden takia. Luuletko, että siinä taju kankaalla kouristuksissa on elämänhalua? Kokeile edes kuukauden käyttää niitä, miin tiedät. Vain kokenut tietää. Ja tämä on minun OMA kokemukseni. Ja tunnen erään toisenkin, jolla on yhtä helvetillinen tilanne niiden takia.
- Anonyymi
Oletko varma että juuri lääkkeet ovat syy kaikkeen, perusairautesi sattaa olla se syy mistä sinun tulisi ottaa selville asia
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletko varma että juuri lääkkeet ovat syy kaikkeen, perusairautesi sattaa olla se syy mistä sinun tulisi ottaa selville asia
Kyllä minä itseni tunnen, ja paremmin kuin kukaan muu. Tiedän psykiatriasra ja psykologiasta lähes kaiken. Yksikään psykiatri tai psykiatri ei voi naamaan katsomalla mennä sanomaan kenenkään sairauksista mitään. Heillä ei ole mitään röntgenkatsetta. Eikä tähän päivään mennessä huumeet ole kerään patantaneet, vaan päinvastoin. Tiedän jopa enemmän kuin useimmat ammattilaiset, koska olen pitkään käyttänyt huumeita, joita yhteiskunta vaatii traumoja kokeneita ihmisiä käyttämään. Vain kokemut tietää. Teoreetikoitten on turha puhua psyykenhuumeiden tieteellisyydestä mitään. Koska ne eivät ole tiedettä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä minä itseni tunnen, ja paremmin kuin kukaan muu. Tiedän psykiatriasra ja psykologiasta lähes kaiken. Yksikään psykiatri tai psykiatri ei voi naamaan katsomalla mennä sanomaan kenenkään sairauksista mitään. Heillä ei ole mitään röntgenkatsetta. Eikä tähän päivään mennessä huumeet ole kerään patantaneet, vaan päinvastoin. Tiedän jopa enemmän kuin useimmat ammattilaiset, koska olen pitkään käyttänyt huumeita, joita yhteiskunta vaatii traumoja kokeneita ihmisiä käyttämään. Vain kokemut tietää. Teoreetikoitten on turha puhua psyykenhuumeiden tieteellisyydestä mitään. Koska ne eivät ole tiedettä.
Ja olipa ihmisellä vaikka kuinka huono olo, ei siihen huumeet ole ratkaisu. Terapia on ainoa, josta jotakin apua voi olla. Psyykenhuumeet tuhoavat koko elämän ja tulevaisuuden ihmiseltä. Sitten vielä jitkut kehtaavat käskeä hyppäämään junan tai rekan alke. Tuollaiset ihmiset ovat juuri sellaisia, jotka niitä traumoja toisille aiheuttavat. Kyllä tuollaisia riittää.
- Anonyymi
Niin et sinä ole, pahoittelut, ja anteeksi, jos sait väärän käsityksen, koska oma viestini ei mennyt lähetettäessä oikeaan kohtaan. Joku tähän ketjuun tullut sellaista suositteli kaikkien ongelmien ratkaisemiseksi. Huvinsa kullakin. Sairaat sellaiset.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että neuroleptit saavat vain enemmän aikaan vahinkoa ja tuhoa ihmisten elämässä ja terveydessä. - Ja lisäävät itsetuhoista käytöstä. Saman minäkin huomasin ja totesin niitä itse käytettyäni. Niiden käyttäminen ei ole terveellistä, eikä suositeltavaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin et sinä ole, pahoittelut, ja anteeksi, jos sait väärän käsityksen, koska oma viestini ei mennyt lähetettäessä oikeaan kohtaan. Joku tähän ketjuun tullut sellaista suositteli kaikkien ongelmien ratkaisemiseksi. Huvinsa kullakin. Sairaat sellaiset.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että neuroleptit saavat vain enemmän aikaan vahinkoa ja tuhoa ihmisten elämässä ja terveydessä. - Ja lisäävät itsetuhoista käytöstä. Saman minäkin huomasin ja totesin niitä itse käytettyäni. Niiden käyttäminen ei ole terveellistä, eikä suositeltavaa.Ne ovat vierasaineita elimistössä. Ne ovat myös hermomyrkkyjä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ne ovat vierasaineita elimistössä. Ne ovat myös hermomyrkkyjä.
Neurotoksiini lienee parempi sana. Hupaisaa, että psykiatria ei koskaan myönnä haitan astetta mitä se ihmisten aivoille ja keholle tekee. "psykoosi tekee enemmän harmia", "masennus lahottaa aivot", "meidän aineemmehan on suorastaan neuroprotektiivisia". Buhahaha.
Masennusta itse olen lähestynyt elintapakeinojen ja stressinhallinnan, asteittain aktivoitumisen(aivot aktivoituu mitä enemmän niitä käyttää) ja tunteiden hyväksymisen kautta. Ja kappas kummaa mielialat nousee. On myös luonnollista reagoida kärsimykseen mitä elämä eteen heittää esim terveyden ongelmien tai traumijen muodossa. Joudumme paljon harjoittelemaan hyväksyntää elämän epäreiluutta ja tuottamaa mielipahaa kohtaan. Tuloksia voi joutua jonkinaikaa odottelemaan mutta monet hyvät asiat eivätkään tapahdu hetkessä kuin mitä vaikutusta psykiatrian huumeilta odotetaan.
Siinä buustataan luonnollisesti aivojen kasvutekijöitä BNDF, buustataan luonnollisesti neurogeneesiä, aivojen toiminta tehostuu, uni paranee. Asiat on niinkuin luonto on niiden tarkoittanut olevan.
Kun aivoille ja keholle annetaan mitä ne tarvii, keho parantaa itseään. Keho parantaa toimintaansa.
Jokainen kuka neurolepti/masennuslääkeaineita käyttää pitemmän päälle tietänee negatiiviset seuraukset mitä niistä aivoille on vieroituksen aivosähköiskujen, vieroituksen hermosto-oireiden, lääkkeen puhkaiseman unettomuuden (niin haittana kuin vieroituksrssa), seksuaalisen kyvyttömyyden, esim extrapyramidaalioireiden, aivosumun ja kognitiivisten häiriöiden, kuin mahdollisen tardiivin dyskinesian muodossa. Olennaisten välittäjäaineiden salpaus on hölmöläisten hommaa.
Ja Jos joku näkee vihreitä miehiä, kokee päänsä sisällä olevan mikrosirun, ja aine auttaa kestämään traumaa esim tunteita leikatessaan tai aine pitää pään kasassa niin toki käyttäkää niitä toki enkä suosittele aineita alasajamaan ainakaan tekemättä sitä vastuullisesti, kunnon taustatyöllä
Hankala kyllä itse pää sekaisin aineissa olleena uskoa että aineet selkeyttää ihmistä kovin. Miten joku dopamiinin salpaus auttaa ajattelun ongelmiin? Minulla se enemmänkin lisäsi hämillään oloa, sekavuutta ja hahmotuksen vaikeuksia sekä leikkasi kognitiivista toimintaa mitä tarvitaan asioiden prosessointiin. Toki tunteiden leikkaaminen ja ajattelemisen hankaloittaminen auttaa ongelmiin.
En ole vieläkään oikein ymmärrä mikä tässä dopamiinin salpauksessa auttaa tautiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja olipa ihmisellä vaikka kuinka huono olo, ei siihen huumeet ole ratkaisu. Terapia on ainoa, josta jotakin apua voi olla. Psyykenhuumeet tuhoavat koko elämän ja tulevaisuuden ihmiseltä. Sitten vielä jitkut kehtaavat käskeä hyppäämään junan tai rekan alke. Tuollaiset ihmiset ovat juuri sellaisia, jotka niitä traumoja toisille aiheuttavat. Kyllä tuollaisia riittää.
Ne traumat aiheuttaa kyllä yhteiskunta. Kaikessa säästetään jotta Orvot ja muut ahneet paskat saavat yhä enemmän rahaa itselleen.
Heillä on valta, joten heillä on myös vastuu yhteiskunnan hyvincoinnista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Neurotoksiini lienee parempi sana. Hupaisaa, että psykiatria ei koskaan myönnä haitan astetta mitä se ihmisten aivoille ja keholle tekee. "psykoosi tekee enemmän harmia", "masennus lahottaa aivot", "meidän aineemmehan on suorastaan neuroprotektiivisia". Buhahaha.
Masennusta itse olen lähestynyt elintapakeinojen ja stressinhallinnan, asteittain aktivoitumisen(aivot aktivoituu mitä enemmän niitä käyttää) ja tunteiden hyväksymisen kautta. Ja kappas kummaa mielialat nousee. On myös luonnollista reagoida kärsimykseen mitä elämä eteen heittää esim terveyden ongelmien tai traumijen muodossa. Joudumme paljon harjoittelemaan hyväksyntää elämän epäreiluutta ja tuottamaa mielipahaa kohtaan. Tuloksia voi joutua jonkinaikaa odottelemaan mutta monet hyvät asiat eivätkään tapahdu hetkessä kuin mitä vaikutusta psykiatrian huumeilta odotetaan.
Siinä buustataan luonnollisesti aivojen kasvutekijöitä BNDF, buustataan luonnollisesti neurogeneesiä, aivojen toiminta tehostuu, uni paranee. Asiat on niinkuin luonto on niiden tarkoittanut olevan.
Kun aivoille ja keholle annetaan mitä ne tarvii, keho parantaa itseään. Keho parantaa toimintaansa.
Jokainen kuka neurolepti/masennuslääkeaineita käyttää pitemmän päälle tietänee negatiiviset seuraukset mitä niistä aivoille on vieroituksen aivosähköiskujen, vieroituksen hermosto-oireiden, lääkkeen puhkaiseman unettomuuden (niin haittana kuin vieroituksrssa), seksuaalisen kyvyttömyyden, esim extrapyramidaalioireiden, aivosumun ja kognitiivisten häiriöiden, kuin mahdollisen tardiivin dyskinesian muodossa. Olennaisten välittäjäaineiden salpaus on hölmöläisten hommaa.
Ja Jos joku näkee vihreitä miehiä, kokee päänsä sisällä olevan mikrosirun, ja aine auttaa kestämään traumaa esim tunteita leikatessaan tai aine pitää pään kasassa niin toki käyttäkää niitä toki enkä suosittele aineita alasajamaan ainakaan tekemättä sitä vastuullisesti, kunnon taustatyöllä
Hankala kyllä itse pää sekaisin aineissa olleena uskoa että aineet selkeyttää ihmistä kovin. Miten joku dopamiinin salpaus auttaa ajattelun ongelmiin? Minulla se enemmänkin lisäsi hämillään oloa, sekavuutta ja hahmotuksen vaikeuksia sekä leikkasi kognitiivista toimintaa mitä tarvitaan asioiden prosessointiin. Toki tunteiden leikkaaminen ja ajattelemisen hankaloittaminen auttaa ongelmiin.
En ole vieläkään oikein ymmärrä mikä tässä dopamiinin salpauksessa auttaa tautiin.Psykoosi on usein pitkäaikaisen stressin seurausta . Toiset reagoi psykoosilla, toiset vatsahaavalla, toiset infarktilla. Mutta ei ole kyllä yhtäkään ryhmää, jota hoidettaisiin niin päin seiniä kuin psykoosiin menneitä. Ollaan täynnä taikauskoa, vaikka se on vain yksintapa reagoida. Kaikenlusäksi se on useimmiten ohimenevä tilanne, joks paranee itsestään. En allekirjoita juuri mitään, mitä minusta on typerän diagnoosin merkeissä kirjoitettu. Typerä uskomussairaus, jota ei ole edes plemsssa. Eivät ole yksikään, itse edes kokeneet mitään, mutta ollaan olevinaan niin tietäväisiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Psykoosi on usein pitkäaikaisen stressin seurausta . Toiset reagoi psykoosilla, toiset vatsahaavalla, toiset infarktilla. Mutta ei ole kyllä yhtäkään ryhmää, jota hoidettaisiin niin päin seiniä kuin psykoosiin menneitä. Ollaan täynnä taikauskoa, vaikka se on vain yksintapa reagoida. Kaikenlusäksi se on useimmiten ohimenevä tilanne, joks paranee itsestään. En allekirjoita juuri mitään, mitä minusta on typerän diagnoosin merkeissä kirjoitettu. Typerä uskomussairaus, jota ei ole edes plemsssa. Eivät ole yksikään, itse edes kokeneet mitään, mutta ollaan olevinaan niin tietäväisiä.
Itse psykoosin kokeneena uskon (minkä laukaisi psyykenlääkevieroitus ja kärsin haittoja uusösta lääkkeistä psykoosin puhjetessa) että psyykenlääkkeet voi olla syynä psykoosien ja sekavuuden puhkeamiseen. Lääkehaittoja myös lähes rituaalinomaisesti varmasti niputetaan psykoosin ja psykiatrian sairauksien piikkiin. Lääkehaitat voi olla kamala kokemus henkisesti jotka ei tosiaankaan väisty aina jos lääkettä jatketaan.
Yhtälailla psykiatrinen hoito ja lääkehaitat voi olla niin traumatisoivia että ne pahentaa tilannetta.
Asia minkä voisi ehkä jotenkin prosessoida niin ihminen turrutetaan tilaan missä hänen aivonsa ei enää toimi normaalisti sen toimintaa salpaavilla aineilla. Itse ainakin suorastaan järkytyin olosta millainen oloni oli noissa hirveissä lääkkeissä. Ne oikeasti varasti minusta jotain! Voiko pahempaa varkautta ja rikosta ollakaan. Voisin kuvata lääkehaittoja kidutuksena ja psykiatrian lääkepakotusta oikeasti kuin pahimpana rikoksena. Edes pahoinpitelijä ei pääse niin syvälle ihmiseen henkisesti kuin nuo injektioneulapellet jotka muuttaa väkisin sitä kuka olet psykoaktiivisilla typerryttävillä aineillaan.
Aivoni prosessoivat asiat kun irroittauduin aineista minä aikana tilani merkittävästi selkeni. Myöskin psykiatrian osasto on niin järkyttävä paikka että se itsessään laukaisee kärsimystä. Kaikenlainen kriisi mitä ihminen kokee ja luonnolliset reaktiot järkyttäviin asioihin halutaan vain ymmärtää jonkun psykiatrian mielisairaus-retoriikan läpi laittaen kaikki viallisten aivojen piikkiin johon tarvii syödä toksisia lääkkeitä.
Se on jännä miten aivot kyllä osaa jäsennellä ja prosessoida asioita kun niitä ei sotketa psykiatrian myrkyillä. En ole sen koommin psykoosissa ollut. Monia henkisen kärsimyksen tiloja olen käynyt ja niistä selvinnyt lääkkeittä nykyään. Psykiatria haluaa tukahduttaa potilaansa ja haitata heidän aivojensa toimintaa. Jos potilas haluaa niin tehdä ok, mutta psykiatria mm pelottelee potilaitaan psykoosin aiheuttamilla aivovaurioilla (jota lääke muka estää anna mun nauraa että joku anripsykootti olisi millään tavoin neuroprotektiivinen) ja sillä kuinka jotkut on joutuneet laitokseen entisaikoina pysyvästi. Oikeasri kuulin nämä asiat jonkun vähä-älyisen psykiatrin suusta. Psykiatria pakottaa, painostaa, kiristää, houkuttelee ihmisiä aineisiin valkopesemällä niitä. Mm. Kuulin kuinka yhdelle oli sanotru että pääsisi osastolta nopeammin pois jos suostuu injektiolääkityksiin. Näin kuinka ihmiset ei halunneet käyttää aineita ja heitä siihen pakotettiin.
- Anonyymi
Niin kaunis ajatus kun lääkkeetön hoito onkin, niin pahimmillaan se on kuin koulujen inkluusio.
Kaikkien niiden hyvien ihmisten ja kauniiden ajatusten lisäksi niille epäkelvoille annetaan se subjektiivinen oikeus tuhota koko luokan, tai jopa koulun ilmapiiri. Eikä se tilanne muutu vaikka puhutaan aikuisista, ja eri ympäristöistä kuin koulu.- Anonyymi
Ihan hyvin se lääkkeettömyys hoidossa ainakin minulla on ainakin toiminut. Masennuslääkevieroituksen aikana lääkevieroituksessa diagnosoitu psykoottinen masennus joka diagnosoitiin lääkekokeilujen kohdalla joista tuli haittaa on poistunut papereista. Ei tarvittu neuroleptejä vaikka hoitotaho valehteli että kaksi vuotta kannattaa käyttää. Lopetin välittömästi ja kummasti pää selkiytyi. Edelleenkin tiedän totuuden, sain lääkkeistä harmia mikä lisäsi pahaa oloa mitä tulkittiin vain psykiatrisen tautiluokituksen kautta ja siihen tungettiin pillereitä jotka pahensi ja pahensi tilannetta. Ja pahensi. Yhtäkkiä psykiatria näkikin minussa jonkun tosi pahasti sairastuneen ihmisen joka tarvii yhä voimakkaampia pillereitä ja niitä tungettiin pisteeseen asti että oloni oli todella epämiellyttävä lääkkeiden vuoksi. Jos minulla ei olisi ollut omaa tahtoa lopettaa nuo aineet ties missä kunnossa olisin.
Näistä spekseistä en ihmettelisi jos monet muut kokee jotain vastaavaa ja itseasiassa lääkepurku voisi olla ihan hyvä idea.
- Anonyymi
Ja Suomen hinnat saa myös itsemurhia aikaan. Rahat vaan ei riitä.
- Anonyymi
Ja kyllä neuroleptit ja psyykenlääkkeet voivat aiheuttaa köyhyyttä vaurioittaessan ihmisten kehoa, terveyttä ja aivoja. Jos käy läpi pahoja vieroitusseuraamuksia aineista (jotka voi kestää pahimmillaan kuukausista vuosiin) niin eipä siinä hirveän tuottava yksilö ole kamppaillessaan vieroitusoireiden kanssa kun keho yrittää hakea uutta homeostaasia aineen jälkeen mihin se on mukautunut. Keskittyy vain kamppailuun olonsa kanssa.
Tätä kokevat ihmiset ei saa mitään kunnollista tukea mistään paitsi tieten pääsee työstämään muka tunnetason ongelmiaan. Toivon mukaan todetaan työkyvyttömäksi ja saa rahaa siitä.
Saatika jos on määrätty sitä sun tätä päällekkäin mistä vieroitus on helvetillisempää potenssiin viisi ja voi viedä tosi pitkän aikaa vähentää aineet. Ihmettelen myös kuka pystyy tuottavaan työhön isommilla annoksilla dopamiinia salpaavia lääkkeitä. Tuntuu kuin aivot ei toimisi, puhumattakaan luovuudesta tai jostain energiasta tai vireestä mitä tarvitaan uralla pärjäämiseen. Lääkkeet jättää myös jälkensä kognitioon ja aivoihin ja kehoon käytön loputtuakin mutta pitkän ajan kuluessa jotain palautumista voi tapahtua.
Olen masennuslääkkeissä kohtuuannoksilla kyennyt töihin ja pienimmällä mahdollisella annoksella Ketipinoria vaikkakin kaikki annosmuuttelut suuntaan ja toiseen ja vähentelyt ynnä muut saattoi vaikuttaa työkykyyn. Aamuisin Ketipinoreissa oli sumea olo ja herääminen oli vaikeaa. Isommat annokset masennuslääkkeitä aina loi apaattisen olon ja vieroitusaika vei työkykyä.
Isommalla annoksella kärsin pahoista kognition ongelmista, mutta neurolepteissä myös keskisuuret annokset tuotti saman olotilan.
Jos haluaa pärjätä elämässä en suosittele neurolepteihin päin katsomista enkä aineisiin jotka mahdollisesti johtavat neurolepteihin kun esim niiden vieroitus tai haitat laukaisee pahaa oloa.- Anonyymi
Sama pätee myös kaikenlaisiin päihteisiin mitkä tuhoaa aivoja.
- Anonyymi
Minullakin pyörii itsemurha mielessä. Mikään ei tunnu miltään enää. Käytän neuroleptejä.
- Anonyymi
Minulle neuroleptit aiheuttivat sen, ettei mikään tuntunut miltään.
Ne latistivat tunteet. - Anonyymi
mulla myös :/
- Anonyymi
Lisään, että rekan alle kävelyä ja köyttä pidän liian brutaalina...lääkkeisiin päädyin. Mikä olisi paikka mistä puoliso eikä aikuiset lapset löydä mua ensimmäisinä? Pitäisikö mennä metsään makaamaan?
- Anonyymi
Itsemurha on hyvä ratkaisu.
- Anonyymi
Ei se välttämättä ole noin.
Itse yritin nuorempana itsaria monet kerrat, ja tänä päivänä olen ihan kiitollinen, etten siinä koskaan onnistunut, eikä edes vahinkoakaan käynyt.
Eipä ole elämä ollut mitenkään erityisen innostavaa ja kannustavaa nyt vanhemmitenkaan, mutta paljon olisi jäänyt näkemättä ja kokematta, jos minua ei olisi ollut enää moniin vuosiin.
Nähnyt ja kokenut ikäviä juttuja, mutta paljon myös hyvääkin, ei sitä voi mitenkään kiistää.
Ajoittain elämä potkii, ajoittain ei. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se välttämättä ole noin.
Itse yritin nuorempana itsaria monet kerrat, ja tänä päivänä olen ihan kiitollinen, etten siinä koskaan onnistunut, eikä edes vahinkoakaan käynyt.
Eipä ole elämä ollut mitenkään erityisen innostavaa ja kannustavaa nyt vanhemmitenkaan, mutta paljon olisi jäänyt näkemättä ja kokematta, jos minua ei olisi ollut enää moniin vuosiin.
Nähnyt ja kokenut ikäviä juttuja, mutta paljon myös hyvääkin, ei sitä voi mitenkään kiistää.
Ajoittain elämä potkii, ajoittain ei.Turpa kiinni, kyllä se on.
Juna on paras tilastollisesti tarkasteltuna. Onnea matkaan1 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Turpa kiinni, kyllä se on.
Juna on paras tilastollisesti tarkasteltuna. Onnea matkaan1Pitäisikö paha olo laittaa " kiertämään " ?
Junan alle meno saattaa poistaa oman olemassaolon, mutta junan kuljettaja saattaa hyvinkin sairastua henkisesti, jos ajaa junalla jonkun päälle.
Jos hän sairastuu, hänen omaiset ja läheisetkin voivat olla ajan myötä riskissä sairastua, ja jos niin käy, mitä sitten, jos joku heistä menee junan alle, ja taas sama jatkuu....... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitäisikö paha olo laittaa " kiertämään " ?
Junan alle meno saattaa poistaa oman olemassaolon, mutta junan kuljettaja saattaa hyvinkin sairastua henkisesti, jos ajaa junalla jonkun päälle.
Jos hän sairastuu, hänen omaiset ja läheisetkin voivat olla ajan myötä riskissä sairastua, ja jos niin käy, mitä sitten, jos joku heistä menee junan alle, ja taas sama jatkuu.......Ei se mua enää haittaa kun mä olen kuollut.
Miksi minua kiinnostaisi joidenkin nobodyen elämä?
Ps. terapeuttini mielestä minulla ei ole tarvetta terapialle enää, joten up yours.
- Anonyymi
Kokoomus aiheuttaa mielenterveysongelmia suomalaisille tukemalla vain yritysten toimintaa ja nauramalla köyhille mielenterveysongelmaisille.
Tätä viestiä on ihan turha poistaa, koska tämä pitää paikkaansa. - Anonyymi
Kuinka onnistun parhaiten pahoinpitelemään ihmisiä jäämättä kiinni?
- Anonyymi
Kyllä siitä kiinni jää, ennemmin tai myöhemmin. Ei kannata pahoinpidellä yhtään ketään, vaan hoitaa itsensä parempaan kuntoon, ettei tarvitse edes miettiä tuollaisia.
- Anonyymi
Vaikea sanoa. Siellä Venäjällä on keinot siihen. Kysele sieltä.
- Anonyymi
Ihan yhtä monet ovat tehneet tämän ratkaisun ilman mitään lääkitystä viimeisten 50 vuoden aikana. Niin että sairaus sinänsä aiheuttaa niin paljon asioita jotka usein laitetaan lääkkeen syyksi. Kaikkiin ei pure mitkään lääkkeet.
- Anonyymi
Olen aika varma että sairaus ei aiheuta tardiivia dyskinesiaa, akatisiaa, lääkkeen puhkaisemaa diabetesta näin esimerkiksi. :)
- Anonyymi
Keskustelun aihe oli neuroleptien osuus itsemurhien aiheutumiseen. Jospa se palaisi takaisin itse siihen aiheeseen ja vieläpä asiallisestikin tehtynä.
- Anonyymi
Mua ei jotkut autistit määräile.
tämä on Henkisen mielenterveyden palstalla ja silloin pitää varautua mielenterveyspotilaisiin.
- Anonyymi
Aina voi hypätä junan alle, jos elämä on liikaa.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo747834Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per583223- 372526
Miten voit manipuloida katsojalukuja?
Palstatrolli ja väsynyttä sontaa palstalle suoltava Varmakkakkiainen on viime aikoina vedonnot siihen, että hänen ketjuj152146Osuuspankki Kuhmo!
Ei pysty pitämään yhtä Otto pankkiautomaattia toiminnassa Ksupermarketin kanssa,20 vuotta sitten Kuhmossa oli neljä auto352084- 232030
- 131897
Rakkaalleni!
Halusin tulla kertomaan, että sinua ajattelen ja ikävöin vaikka olen sukuloimassa. Meinasin herkistyä, kun tykkään sinus151683- 601633
- 181599