Pitkän parisuhteen salaisuus lyhyesti

Kunnioittamisen voi tulkita monellakin tavalla!
Minusta elämän yhteiset perusarvot ovat hyvä pohja.
Tarkoitan yleistä moraalia, asennetta rahaan ja sen käyttöön sekä puutteen sietämistä.
Samansuuntaiset asenteet yhteiskunnallisiin asioihin. Samoin näkemykset lasten kasvattamiseen.
Yhteiset kiinnostuksen kohteet. Meillä mm. likimain kaikki "tavallinen" urheilu. Vaimo katsoo kaikki perinteiset lajit sekä mm. painin, painonnoston silloin kun sitä tulee töllöstä. Olemme käyneet paikalla katsomassa painikisoja ja painonnostossa Baltic cupia, SM-kisoja, Suomi-Ranska maottelun sekä pienempiä karkeloita.
Joukossa kiinnostus matkusteluun. Ennen vaimoni vakavampaa sairastumista 72 vuotisena aloitimme reissaamisen 1971 ja 2021 mennessä oli kertynyt yhteensä noin 18 kuukautta. 52 valtiota, 4 maanosaa. Eniten Euroopassa ja niistä melkein kaikki omatoimisia.
Niiden lisäksi vaimoni teki vakioystävänsä kanssa Euroopan matkoja. 4 - 5 vrk > 2 viikkoa / matka.

Kunnioittaminen? Onkohan se kunnoittamista kun vaimolle tärkeät asiat eivät ole minulle kynnyskysymyksiä ja vastaavasti vaimo suhtautuu minulle tärkeisiin asioihin suopeasti?
Esimerkkinä vaikkapa sisustaminen. Minua ei paljoakaan hetkauta millaiset verhot roikkuvat ikkunoissa tai muu raskaampikaan. Tai kun vaimoni raahaa minut mukaan harvoin tapahtuvalle sohvakaluston hankintaturneelle. Hän katselee eikä ole enää vuosiin sanallisesti kysynyt mielipidettäni. Tietää, että osoittaessaan kiinnostusta jonkin kaluston suuntaan niin minä koemakaan se 3:n istuttavan. Aina on sopinut.

Nimimerkki: Avioon 1969. Vaimollani oli pahvilaatikollinen tavaroita kuten liinavaatteita ja astioita. Minulla oli vanhat, kuluneet, niukat vaatteet ja velkaa.
Molempien taustana köyhä työläiskoti.

Ja sitten kun vielä kerrot, miten tuo kunnioitus näkyy arjessa ja toimiessa siellä, ennen konkretiaa se on vain sanahelinää.

Pitkässä parisuhteessa ei ole mitään salaisuuksia sai se perustu mihinkään salaiseen tietoon. Riittää kun haluaa olla yhdessä ja kokea yhdessä, myös ne vastoinkäymiset ja ongelmat. Kuka tahansa viihtyy parisuhteessa, jossa kaikki on hyvin mutta parisuhteen tila mitataankin sillä, miten se kestää kun tulee vastoinkäymisiä; enkä nyt tarkoita mitään pitkäkestoista pettämistä tai alkoholismia, koska tuollaisten syiden takia pitää jo ajatella ensisijaisesti omaa hyvinvointia.

Meillä on takan yli 40 vuotta yhteistä taivalta ja toivottavasti vielä monta kymmentä edessä. Vuosiin on mahtunut kaikenlaista ja tosiaankaan kunnioitus ei ole ollut itsestään selvää; se pitää ensinnäkin ansaita ja toisaalta ensin oppia kunnioittamaan itseä arvokkaana, tasavertaisena puolisona.

Seksi on ollut meille tärkeää ja on yhä, eli lähes 7-kymppisinä heiluu peitto vieläkin silloin tällöin. Juuri nyt, lauantai-iltana, otamme pienet näkäräiset ja rupeamme tekemään yhdessä iltapalaa; yhteisen arjen sujuvuus ja se että tykkää toisen seurasta vaikkei mitään erikoista sisältöä olisikaan, on todella tärkeää. Meille esim. iltakävelyt ovat olleet erittäin tärkeitä; kävelemme käsikädessä ja vaihdamme kuulumisia ja ajatuksia.

Hyvä pointti. Toisen kunnioitukseen ja arvonantoon sisältyy yhteiselämän harmonisuus. Tuolloin kommunikointi kahden kesken sujuu, vältytään epäsovulta ja ilkeyksien latelimisilta - toisen mielen pahoittamiselta.
Yhteisymmärrys kasvaa ajan saatossa - huomataahanha aikanaan " hei, me olemme yksi perhe!"