Ongelmanne itäeuroopassa

Olen ajanut Via Baltikan mennentullen ainakin kymmenen kertaa yhtä monen viime vuoden aikana.
En ole kertaakaan joutunut mihinkään suurempiin ongelmiin näissä maissa.

Olen kerran törmännyt Puolan Suwalkissa perheeseen, joilta oli viety matkailu-auto vartioidulta leirintäalueelta. Tämä taitaakin olla ainoa kerta kun olen joutunut näin lähelle ryöstöä.

Yhden kerran vuosia sitten jouduin maksamaan lahjuksia Latvian ja Liettuan välisellä raja-asemalla helpottaakseni matkaani.
Kyseessä oli vakuutusyhtiön väärin kirjoittama Green-Gard johon ko. rajalla kiinnitettiin tarkempaa huomiota.

Olen Via Baltikan läpi ajaessani yöpynyt pääasiassa huoltiksien pihoissa tai rekkaparkeissa, harvemmin leirintäalueilla, sillä ne ovat usein aika levottomia paikkoja.

Miksi maksaa olemattomista palveluista ja vartioimattomuudesta, kun tiedän rekkakuskien kyllä pitävän huolta omien yöpaikkojensa turvallisuudesta. Liikennettä ja sen kautta valvovia silmiä on enemmän kun yöpyjät vaihtuvat lepotaukojen alkaessa tai päättyessä.

Taitaa näillä Itä-eurooppaan pelokkaasti suhtautuvilla vain puuttua seikkailumieltä ja kykyä arvioida ottamiaan riskejä.
Olen kyllä alkuaikoina joutunut ajamaan aamunkoittoon saakka, sillä ellei yöpaikka tunnu turvalliselta, on typerää uhmata kohtaloaan ja jäädä ehdoin tahdoin ryöstettäväksi.

Saksan ja Tsekin raja-alueet olivat ainakin muutama vuosi sitten erittäin rauhattomia paikkoja, epäilen kyseessä olleen salakuljetuksen, sillä siihen malliin viina ja tavara yöllä niillä alueilla vaihtoivat omistajaa.
Mustia nahkatakkeja, isoutta ja kovaa ulkonäköä oli niillä kavereilla hieman liikaa, että olisin mennyt kyselemään heiltä mukavaa yönviettopaikkaa rajan lähettyvillä.

Ainoita maita euroopassa, joita pidän oikeasti vaarallisina villiin yöpymiseen, ovat Slovakia ja Italia.

Slovakiassa ongelmia ja ainakin minulle epävarmuutta aiheuttaa siirtolaisten suuri määrä ja epäsosiaalisuus, ainakin joidenkin kaupunkien läheisyydessä.

Italia on aivan oma lukunsa läpi vuorokauden vartioituine ja aidattuine rekkaparkkeineen, joille ei edes huolita matkailijoita.
Jo se kertoo hieman rikollisuuden tasosta ja kovuudesta ko. maassa.
Ainakin pohjois italiassa Venetsiaan saakka, etelämpänä en ole käynyt.

Mielestäni jokainen maa on pääpiirteissään yhtä turvallinen tai turvaton. Matkailija itse pystyy vaikuttamaan turvallisuuteensa valitsemalla liikkumispaikkansa oikein ja käyttäytymällä maassa maan tavalla.

Pikku vihjeenä voisin antaa seuraavan hyväksi koetun tavan selvitä yöstä suurkaupunkiin eksyneinä. Itselläni se oli Riika.
Illan tullessa on parasta tankata, sillä keskellä yötä on helvetin vaikeaa löytää rahanvaihtopaikkaa, mistä saisi maan valuuttaa diiselin ostamiseen, päästäkseen pois aivan ydinkeskustasta, joka öiseen aikaan tuntui hieman turvattomalta paikalta perheen yöpymiseen.

Yksin ollessahan asia on tyystin toinen. Auto parkkiin ja lähimpään kapakkaan odottamaan aaamun valkenemista ja päivän tuomaa valheellista turvallisuudentunnetta.

alfauno kirjoitti:

Olen ajanut Via Baltikan mennentullen ainakin kymmenen kertaa yhtä monen viime vuoden aikana.
En ole kertaakaan joutunut mihinkään suurempiin ongelmiin näissä maissa.

Olen kerran törmännyt Puolan Suwalkissa perheeseen, joilta oli viety matkailu-auto vartioidulta leirintäalueelta. Tämä taitaakin olla ainoa kerta kun olen joutunut näin lähelle ryöstöä.

Yhden kerran vuosia sitten jouduin maksamaan lahjuksia Latvian ja Liettuan välisellä raja-asemalla helpottaakseni matkaani.
Kyseessä oli vakuutusyhtiön väärin kirjoittama Green-Gard johon ko. rajalla kiinnitettiin tarkempaa huomiota.

Olen Via Baltikan läpi ajaessani yöpynyt pääasiassa huoltiksien pihoissa tai rekkaparkeissa, harvemmin leirintäalueilla, sillä ne ovat usein aika levottomia paikkoja.

Miksi maksaa olemattomista palveluista ja vartioimattomuudesta, kun tiedän rekkakuskien kyllä pitävän huolta omien yöpaikkojensa turvallisuudesta. Liikennettä ja sen kautta valvovia silmiä on enemmän kun yöpyjät vaihtuvat lepotaukojen alkaessa tai päättyessä.

Taitaa näillä Itä-eurooppaan pelokkaasti suhtautuvilla vain puuttua seikkailumieltä ja kykyä arvioida ottamiaan riskejä.
Olen kyllä alkuaikoina joutunut ajamaan aamunkoittoon saakka, sillä ellei yöpaikka tunnu turvalliselta, on typerää uhmata kohtaloaan ja jäädä ehdoin tahdoin ryöstettäväksi.

Saksan ja Tsekin raja-alueet olivat ainakin muutama vuosi sitten erittäin rauhattomia paikkoja, epäilen kyseessä olleen salakuljetuksen, sillä siihen malliin viina ja tavara yöllä niillä alueilla vaihtoivat omistajaa.
Mustia nahkatakkeja, isoutta ja kovaa ulkonäköä oli niillä kavereilla hieman liikaa, että olisin mennyt kyselemään heiltä mukavaa yönviettopaikkaa rajan lähettyvillä.

Ainoita maita euroopassa, joita pidän oikeasti vaarallisina villiin yöpymiseen, ovat Slovakia ja Italia.

Slovakiassa ongelmia ja ainakin minulle epävarmuutta aiheuttaa siirtolaisten suuri määrä ja epäsosiaalisuus, ainakin joidenkin kaupunkien läheisyydessä.

Italia on aivan oma lukunsa läpi vuorokauden vartioituine ja aidattuine rekkaparkkeineen, joille ei edes huolita matkailijoita.
Jo se kertoo hieman rikollisuuden tasosta ja kovuudesta ko. maassa.
Ainakin pohjois italiassa Venetsiaan saakka, etelämpänä en ole käynyt.

Mielestäni jokainen maa on pääpiirteissään yhtä turvallinen tai turvaton. Matkailija itse pystyy vaikuttamaan turvallisuuteensa valitsemalla liikkumispaikkansa oikein ja käyttäytymällä maassa maan tavalla.

Pikku vihjeenä voisin antaa seuraavan hyväksi koetun tavan selvitä yöstä suurkaupunkiin eksyneinä. Itselläni se oli Riika.
Illan tullessa on parasta tankata, sillä keskellä yötä on helvetin vaikeaa löytää rahanvaihtopaikkaa, mistä saisi maan valuuttaa diiselin ostamiseen, päästäkseen pois aivan ydinkeskustasta, joka öiseen aikaan tuntui hieman turvattomalta paikalta perheen yöpymiseen.

Yksin ollessahan asia on tyystin toinen. Auto parkkiin ja lähimpään kapakkaan odottamaan aaamun valkenemista ja päivän tuomaa valheellista turvallisuudentunnetta.

Ei tää Pohjois-Italia kovin vaarallinen paikka ole. Suuret kaupungit ja moottoritiet ovat asia erikseen. Pienistä kylistä löytää kyllä turvallisia paikkoja villiinkin yöpymiseen, vaikken sitä suosittele. Lisäksi täällä on myös karavaanareille yöpymiseen tarkoitettuja parkkeja, joissa usein on kollegoita lisäämässä turvallisuuden tunnetta. Suurin ongelma täällä Pohjois-Italiassa, jossa asun, on laittomat siirtolaiset, jotka varastelevat. Siksi suosittelen leirintäalueilla yöpymistä. Toisin kuin esim. Helsingissä, Italian idyllisissä pikkukaupungeissa uskaltaa liikkua jalkaisin öisinkin.

Olen kahlannut Puolan läpi kymmenkunta kertaa ja yleensä ongelmitta,mutta viime kesän Krakovan pysähdys olisi saanut jäädä tekemttä. Marketin parkkipaikalla "vorot" käväisivät kymmen minuutin tauon aikana autossa vieden lähes kaiken arvokkaan ja vielä keskellä kirkasta päivää. Autoa ei saisi jättää vartioimatta yleensä hetkeksikkään mutta aina ei päivystyksen järjestäminen ole mahdollista ja silloin riskit kasvavat. Toki sain kystä kyllä huonojen teiden ajamisesta ja ainaisista 40-60 nopeusrajoituksista,niin että seuraanan kerran kun menen Saksaan ja keskieurooppaan ajan kyllä muuta kautta.

kari kirjoitti:

Olen kahlannut Puolan läpi kymmenkunta kertaa ja yleensä ongelmitta,mutta viime kesän Krakovan pysähdys olisi saanut jäädä tekemttä. Marketin parkkipaikalla "vorot" käväisivät kymmen minuutin tauon aikana autossa vieden lähes kaiken arvokkaan ja vielä keskellä kirkasta päivää. Autoa ei saisi jättää vartioimatta yleensä hetkeksikkään mutta aina ei päivystyksen järjestäminen ole mahdollista ja silloin riskit kasvavat. Toki sain kystä kyllä huonojen teiden ajamisesta ja ainaisista 40-60 nopeusrajoituksista,niin että seuraanan kerran kun menen Saksaan ja keskieurooppaan ajan kyllä muuta kautta.

toi on sitä tuuria.jollekkin sattuu kohdalle.ei onneks meille viime kesänä.