Ihalainen esittää välirauhaa paperiteollisuuteen
20.05.2005 13:26
SAK:n valtuuston kokous 20.-21.5.2005
- Paperiteollisuuden sopimuskiista on saanut poikkeuksellisen vakavat mittasuhteet. Paperiliitto on ollut koko neuvotteluvaiheen ajan johdonmukainen ja maltillinen korostaen, että paperityöntekijöille kelpaa sama tuloratkaisu kuin muillekin. Ratkaisu, johon kaikki työnantajatahot ovat sitoutuneet – paitsi Metsäteollisuus ry. Metsäteollisuustyönantajat ovat siirtyneet yhteistyön politiikasta vastakkainasettelun politiikkaan ja samalla ottaneet – ylimielisin elkein – suomalaisen työmarkkinapolitiikan riidankylväjän roolin itselleen, totesi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen SAK:n valtuuston kokouksessa Kiljavalla perjantaina.
- Koska työkiista on jumissa ja voi pahimmillaan jatkua pitkään – eikä siitä voi seurata mitään hyvää kenellekään – olisi sovun etsimisen edellytysten rakentamiseksi harkittava uutta lähestymistapaa. Ilmapiiri on kiristymässä ja sovun aikaansaamisen henkiset lukot ovat tiukassa. Nyt tarvittaisiinkin välirauhasopimus osapuolten neuvotteluilmapiirin rakentamiseksi ja sovittelijan johdolla tapahtuvan sovittelutyön turvaamiseksi.
- Ajatuksena on, että tehtailla paiskattaisiin kättä, siirryttäisiin normaaliin päiväjärjestykseen ja otettaisiin lyhyt, syksyyn ulottuva lisäaika pääkiistojen ratkaisemiseksi. Ratkaisun tueksi määriteltäisiin riidan pääkysymyksistä riittävän selkeä tiekartta, toimeksianto, johon syksyyn mennessä tähdättäisiin. Tämä ajatus perustuu siihen yksikertaiseen näkemykseen, että ilmapiiri näin menetellen olisi syksyllä otollisempi aitojen ratkaisujen tekemiselle. Välirauha haastaisi osapuolet ponnistelemaan sovittelijan johdolla sovun aikaansaamiseksi. Toinen tie on jatkaa työnantajan nyt valitsemaa kovaa linjaa ja katsoa kenen kantti ja rahat riittävät.
- On tärkeä korostaa, että paperimiehet eivät ole massiivisessa lakossa vaan työnantaja estää töihin pääsyn työsululla. Työnantaja kantaa siis myös vastuun niistä mittavista taloudellisista menetyksistä, joita heidän toimeenpanemansa pitkä sulku aiheuttaa.
- On arvioitu, että kuukauden sulun kustannukset ovat lähes yhtä suuret kuin säästöt, jotka mahdollisesti kymmenen vuoden aikana kertyisivät, jos työnantajien heikennysesityksiin mm. seisokkiaikojen osalta päädyttäisiin. Kysymys on siis hyvin periaatteellisesta taistelusta. Taloudellisilla seurausvaikutuksilla ei työnantajille tunnu olevan suurta merkitystä. Nyt, sulun alettua, ei työnantajapuolella olla köyhiä eikä kipeitä. Voimien pullistelu perustuu harhakäsitykselle, että paperialalla voidaan toinen osapuoli pelotella selälleen. Näin ei tietenkään tule tapahtumaan. Työmarkkinahistoriassa on riittävästi esimerkkejä siitä, että selkävoittoja ei pidä kummakaan osapuolen koskaan yrittää.
- Työnantajien kannattaisi vielä kerran miettiä toimiensa järkevyyttä myös siitä näkökulmasta, että yhteisen elämän pitäisi tehtailla jatkua tämänkin kiistan jälkeen.
- Valtakunnansovittelija Juhani Salonius on tehnyt arvokasta työtä osapuolten yhteisen sovintopöydän äärellä. Hänen ponnistelujaan sovun aikaansaamiseksi on kaikkien syy tukea. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kyseessä ei ole normaali sovittelutilanne, kun eivät mitkään välittävät ja kompromissiratkaisua hakevat ideat tunnu kelpaavan työnantajille, ainakaan vielä.
- Paperiliitto on varautunut pitkäänkin taisteluun vaikka ei sitä luonnollisesti toivo eikä tavoittele. Olemme yhdessä Paperiliiton kanssa todenneet, että mikäli tilanne entuudestaan kärjistyy ja pitkittyy, vasta Paperiliiton pyynnöstä ja erikseen liittojen kanssa keskustellen arvioidaan muiden liittojen tukitoimien tarve ja luonne.
20.05.2005 13:26
SAK:n valtuuston kokous 20.-21.5.2005
- Paperiteollisuuden sopimuskiista on saanut poikkeuksellisen vakavat mittasuhteet. Paperiliitto on ollut koko neuvotteluvaiheen ajan johdonmukainen ja maltillinen korostaen, että paperityöntekijöille kelpaa sama tuloratkaisu kuin muillekin. Ratkaisu, johon kaikki työnantajatahot ovat sitoutuneet – paitsi Metsäteollisuus ry. Metsäteollisuustyönantajat ovat siirtyneet yhteistyön politiikasta vastakkainasettelun politiikkaan ja samalla ottaneet – ylimielisin elkein – suomalaisen työmarkkinapolitiikan riidankylväjän roolin itselleen, totesi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen SAK:n valtuuston kokouksessa Kiljavalla perjantaina.
- Koska työkiista on jumissa ja voi pahimmillaan jatkua pitkään – eikä siitä voi seurata mitään hyvää kenellekään – olisi sovun etsimisen edellytysten rakentamiseksi harkittava uutta lähestymistapaa. Ilmapiiri on kiristymässä ja sovun aikaansaamisen henkiset lukot ovat tiukassa. Nyt tarvittaisiinkin välirauhasopimus osapuolten neuvotteluilmapiirin rakentamiseksi ja sovittelijan johdolla tapahtuvan sovittelutyön turvaamiseksi.
- Ajatuksena on, että tehtailla paiskattaisiin kättä, siirryttäisiin normaaliin päiväjärjestykseen ja otettaisiin lyhyt, syksyyn ulottuva lisäaika pääkiistojen ratkaisemiseksi. Ratkaisun tueksi määriteltäisiin riidan pääkysymyksistä riittävän selkeä tiekartta, toimeksianto, johon syksyyn mennessä tähdättäisiin. Tämä ajatus perustuu siihen yksikertaiseen näkemykseen, että ilmapiiri näin menetellen olisi syksyllä otollisempi aitojen ratkaisujen tekemiselle. Välirauha haastaisi osapuolet ponnistelemaan sovittelijan johdolla sovun aikaansaamiseksi. Toinen tie on jatkaa työnantajan nyt valitsemaa kovaa linjaa ja katsoa kenen kantti ja rahat riittävät.
- On tärkeä korostaa, että paperimiehet eivät ole massiivisessa lakossa vaan työnantaja estää töihin pääsyn työsululla. Työnantaja kantaa siis myös vastuun niistä mittavista taloudellisista menetyksistä, joita heidän toimeenpanemansa pitkä sulku aiheuttaa.
- On arvioitu, että kuukauden sulun kustannukset ovat lähes yhtä suuret kuin säästöt, jotka mahdollisesti kymmenen vuoden aikana kertyisivät, jos työnantajien heikennysesityksiin mm. seisokkiaikojen osalta päädyttäisiin. Kysymys on siis hyvin periaatteellisesta taistelusta. Taloudellisilla seurausvaikutuksilla ei työnantajille tunnu olevan suurta merkitystä. Nyt, sulun alettua, ei työnantajapuolella olla köyhiä eikä kipeitä. Voimien pullistelu perustuu harhakäsitykselle, että paperialalla voidaan toinen osapuoli pelotella selälleen. Näin ei tietenkään tule tapahtumaan. Työmarkkinahistoriassa on riittävästi esimerkkejä siitä, että selkävoittoja ei pidä kummakaan osapuolen koskaan yrittää.
- Työnantajien kannattaisi vielä kerran miettiä toimiensa järkevyyttä myös siitä näkökulmasta, että yhteisen elämän pitäisi tehtailla jatkua tämänkin kiistan jälkeen.
- Valtakunnansovittelija Juhani Salonius on tehnyt arvokasta työtä osapuolten yhteisen sovintopöydän äärellä. Hänen ponnistelujaan sovun aikaansaamiseksi on kaikkien syy tukea. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kyseessä ei ole normaali sovittelutilanne, kun eivät mitkään välittävät ja kompromissiratkaisua hakevat ideat tunnu kelpaavan työnantajille, ainakaan vielä.
- Paperiliitto on varautunut pitkäänkin taisteluun vaikka ei sitä luonnollisesti toivo eikä tavoittele. Olemme yhdessä Paperiliiton kanssa todenneet, että mikäli tilanne entuudestaan kärjistyy ja pitkittyy, vasta Paperiliiton pyynnöstä ja erikseen liittojen kanssa keskustellen arvioidaan muiden liittojen tukitoimien tarve ja luonne.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miksi sopimusneuvotteluja pitäisi jatkaa "välirauhansopimuksella", jota ei ole olemassakaan. Vanha sopimus on rauennut, ja uuden sopimuksen sisällöstä ei ole päästy sopimukseen.
Totta kai sivulliset kärsivät ja riitakin joskus loppuu, mutta on aivan turhaa syyllistää niin työnantajaa kuin työväestöakin tilanteesta, johon on ajauduttu. Kumpikin osapuoli on tasavertaisessa asemassa, mutta ulkopuoliset valitettavasti kärsivät pahasti tässä tilanteessa.
Tämän riidan tulisi koskea vain riiteleviä osapuolia, mutta näyttää leviävän kaikkialle.
Kuunnellaan rauhassa loppuun milloin työnantajapuoli haluaa sopia eikä sanella.
Ilman mitään erätaukoja.
Kerrankin asiaa Ihalaiselta - tuon kun se itse vaan muistaisi silloin, kun lähtee lakkorumpuja päristelemään. Ei se silloin puhu mistään välirauhoista ja uusista lähestymistavoista, vaan rynnii ja repii oikein kunnolla. Miltäs omat lääkkeet maistuu, kerrankin? Taitaa olla tosi hätä SAK:kin piirissä: ei nimittäin saa muiden liittojen jäseniltä suurta suosiota noi mahdolliset tukilakot - muutenhan niitä oltaisiin värkkäämässä jo kovasti. Hah haa!!
SAK:n pamput on niin hidasälyisiä, että nyt vasta huomasivat, ettei tulekaan propagandavoittoa, vaan häpeällinen tappio. Minä tiesin tuon jo heti alussa.
Toivottavasti paperin jäsenet ovat niin tyhmiä kuin luulenkin, eivätkä anna periksi, niin saamme nauraa.