Unohdetaan klassinen markkina-arvoteoria ja puhutaan sosiaalisesta talousteoriasta.
Maksukyky määrittää miehen haluttavuuden. Tässä kontekstissa maksukyky ei käsitä vain taloudellista maksukykyä - vaan se kattaa kaiken hyödyntuottamisen - niin sosiaalisen, emotionaalisen kuin myös esim. fyysisen työn tai riskien kantamisen.
Väitteni on että miehen kiinnostavuus perustuu yksinomaan tähän yleiseen maksukykyyn - ja naisilla ei tätä maksukykyä oikeastaan ole - ja naisten asettaminen maksajan rooliin on eräänlaista vääräuskoisuutta.
Hyödyn suunta modrneissa länsimaalaisissa yhteiskunnissa on YKSINOMAAN mieheltä naiselle - ei toisinpäin. Naiseus ja suhde naiseen esitetään itseisarvoisena joka oikeuttaa miehen maksukykyyn nojaamiseen. Ja tässä tapauksessa maksukykyä; valuuttaa - pitää löytyä monella rintamalla.
Kuitenkin suhteutus eri ihmisten välillä tekee osasta ihmisiä osittain köyhiä - ja osan ihmisistä täysin köyhiä. Meillä on VÄHINTÄÄN 70% miehistä joilla on sosiaalinen maksuhäiriö JOSSAIN suhdetaloudellisessa maksatusprosessissa.
Itse talous/sosiaalianarkistina ajattelen että naiset pitää saada osallistumaan tähän sosiaaliseen talousjärjestelmään oikeasti sensijaan että he ovat kuluttajan roolissa. Naiset on pistettävä sosiaaliseen työhön ja heidän on alettava luomaan omaa arvoaan että he voivat saada siitä palkkaa. Nyt koko länsimainen suhdemalli on passiivista tulonsiirtoa naisille ja siksi homma sakkaa niin laajasti.
Maksukyky määrittää miehen haluttavuuden. Tässä kontekstissa maksukyky ei käsitä vain taloudellista maksukykyä - vaan se kattaa kaiken hyödyntuottamisen - niin sosiaalisen, emotionaalisen kuin myös esim. fyysisen työn tai riskien kantamisen.
Väitteni on että miehen kiinnostavuus perustuu yksinomaan tähän yleiseen maksukykyyn - ja naisilla ei tätä maksukykyä oikeastaan ole - ja naisten asettaminen maksajan rooliin on eräänlaista vääräuskoisuutta.
Hyödyn suunta modrneissa länsimaalaisissa yhteiskunnissa on YKSINOMAAN mieheltä naiselle - ei toisinpäin. Naiseus ja suhde naiseen esitetään itseisarvoisena joka oikeuttaa miehen maksukykyyn nojaamiseen. Ja tässä tapauksessa maksukykyä; valuuttaa - pitää löytyä monella rintamalla.
Kuitenkin suhteutus eri ihmisten välillä tekee osasta ihmisiä osittain köyhiä - ja osan ihmisistä täysin köyhiä. Meillä on VÄHINTÄÄN 70% miehistä joilla on sosiaalinen maksuhäiriö JOSSAIN suhdetaloudellisessa maksatusprosessissa.
Itse talous/sosiaalianarkistina ajattelen että naiset pitää saada osallistumaan tähän sosiaaliseen talousjärjestelmään oikeasti sensijaan että he ovat kuluttajan roolissa. Naiset on pistettävä sosiaaliseen työhön ja heidän on alettava luomaan omaa arvoaan että he voivat saada siitä palkkaa. Nyt koko länsimainen suhdemalli on passiivista tulonsiirtoa naisille ja siksi homma sakkaa niin laajasti.
Vastaukset 81
Vanhimmat
No just joo. Eipä ole teoriasi pitänyt paikkaansa yhdessäkään parisuhteessani, ei nykyisessäkään.
Kyllä kun minä sain paljon rahaa tässä muutamia vuosia sitten niin oli naisia jonossa ja tyrkyttämässä itseään. Minun eksäkin halusi minut takas ja tyrkytti seksiäkin useaan kertaan.
Raha tekee miehestä haluttavan naisten silmissä vaikka mies olisi kuinka ruma mörkö.
Seksi ja seksuaalisuus on jätetty naisille yleispäteväksi ja "sallituksi" arvontuottamiseksi.
Moderni naiseus ja arvomalli tekee kaikista naisista huoria, se millä maksetaan vaihtelee mutta arvosiirtymä on aina mieheltä naiselle eikä toisinpäin.
Mitä se sinusta kertoo miehestä jolla on oikein eksänäkin golddigger?
Kertoo siitä, että mies pitää rahaan menevistä naisista. Sitten sama mies ihmettelee, miksi naiset hänen ympärillään ovat niin rahaan meneviä. 😂
Tästä yksipuolisesta arvosiirtymästä johtuen miehet alitajuisesti vihaavat naisia koska naiset ovat systeemissä riistäjiä.
Noin. Naisvihan perimmäinen syy on selvitetty. Kyse on näinkin "yksinkertaisesta" asiasta.
Mutta yksinkertaisetkin asiat ovat erittäin vaikeita muuttaa jos kyse on yhteisönlaajuisesta tavasta toimia; kulttuurista.
Nyt oli kyllä sellaista settiä, ettei tiedä, mistä edes aloittaa vastaaminen 😄 En ole hetkeen tuollaista siansontaa lukenut..
Tekstini sotii täydellisesti nykyistä arvojärjestelmää vastaan, sen myönnän. Silti se sisältää hyvin olennaisen tiedon ja ymmärryksen asioiden tilasta ja siitä miten tämä yhteisö on "koodattu" toimimaan.
Tekstini rikkoo tätä ohjelmointia vastaan ja siksi se sisältää näennäisen osuuden jota ei pysty heti ymmärtämään ja siksi ehdoton kieltosääntö päälle tajunnassa.
Nyt tarvitaan älyä.
Miten omaperäistä peräänkuuluttaa muilta älyä, kun itse suoltaa jotain noin älytöntä. "Te muut ette vain tajua" 🙄
Ensinnäkin tuolle, että olisi jotain passiivista tulonsiirtoa miehiltä naisille, ei ole mitään järkevää perustetta. Eivät naiset ole mikään pelkkä vastaanottava osapuoli, väite on pähkähullu. Parisuhteessa molemmat antavat panoksensa, niin taloudellisesti, sosiaalisesti, fyysisesti kuin emotionaalisestikin. Toinen tuo ehkä enemmän taloudellista panosta, toinen sosiaalista, toinen fyysistä ja nämä suhteet vaihtelevat elämäntilanteiden muuttuessa, mutta harvoin toisen panos on koskaan täysi nolla millään osa-alueella.
Ihan sama mihin termeihin teoriasi käärit, siinä ei ole yhtäkään vedenpitävää osaa.
Osa naisista jää lasten kanssa kotiin ja mies raataa elannon vieläkin.
Mielestäni tuo on hyvää.
Kauheaa, että jopa vauvoja raahataan lastenkotiin.
Ja osa miehistä jää kotiin ja naiset raataa elannon eteen. Nyt alkuvuodesta esim kaksi kollegaani on palannut vanhempainvapaalta töihin ja heidän miehensä ovat kotona lapsen kanssa, molempien kohdalla syksyyn asti. Näin se maailma muuttuu askel askeleelta tasa-arvoisemmaksi.
Lastenkoti ei muuten ole sama kuin päiväkoti, jos viittasit siihen, että jopa vauvoja raahataan hoitoon kodin ulkopuolelle vanhempien käydessä töissä. Lastenkotiin lapsi voi joutua, mikäli hän ei pysty syystä tai toisesta asumaan kotona vanhempiensa huolehtimana eli lapsi on huostaanotettu.
Kirjoitin ihan päin honkia. :😀 Toki tarkoitin päiväkotia.
Tosi ok, jos isä jää hoitamaan lapsia.
(Hyvää = hyvä)
No mitenkähän tämä nyt sitten suhteutuisi vaikka mun parisuhteeseeni ... tienaan yli tuplat mitä mieheni tienaa, olen nostanut miehen käytännössä ihan eri sosiaalisuokkaan kuin missä hän on aiemmin ollut, emotionaalisesti olemme suht tasoissa (ainoa tapaamani mies joka on koskaan emotionaalisesti mitään oikeasti oarisuhteeseen tuonut), fyysisen työn suhteen olemme tasoissa ... mitähän ne riskit mahtaisivat olla?
Sinulla on sosiaaliekonomisesti maksukykyinen mies. Jos ei olisi olisit heittänyt miehen pois ja kokenut että hän ei ole ansainnut taloudellisia etuja sinulta.
Vaan ei yhtään maksukykyisempi kuin itse olen, joka oli teoriasi pohjana. Naisellahan ei pitänyt olla yhtään mitään annettavaa.
Ei siis edes sosiaaliekonomisesti lainkaan maksukykyisempi kuin itse olen. Hän on ainoa mies, jolla on ollut yhtään mitään "sosiaaliekonomisesti" annettavanaan.
Ja ne riskit? Esimerkiksi miehen väsyminen. Jos tosiasiallisesti tuotat vähemmän sosiaaliekonomista hyötyä miehelle kuin mitä hän todellisuudessa tuottaa sinulle mies väsyy. Tällöin suhde ajautuu kriisiin jossa miehen todellinen tarve olla kohdattu ihmisenä voi aiheuttaa sen että sinä hylkäät hänet toimimattomana koska "suhteenne on muuttunut".
Ei mitenkään poikkeuksellista.
Todennäköisemmin hän on ollut ainoa mies jolle itse koskaan olet tuottanut aktiiviseti minkäänlaista hyötyä ja siten yhteistyönne on päässyt toteutumaan positiivisesti.
Miksi hän kantaisi enemmän riskiä kuin minä? Ihan yhtälailla minä voin väsyä ja tai mies voi lakata täyttämästä minun tarvettani tulla kohdatuksi ihmisenä tai hylätä minut "koska suhde on muuttunut". Millä tavalla riski muka on miehelle lainkaan suurempi? Itseasiassa riskihän on minulle äärimmäisen paljon suurempi koskaan tapaamani mies, joka tuo emotionaalisesti parisuhteeseen yhtään mitään.
Ei ole. Minä olen tuottanut tasan samoja hyötyjä myös aiemmassa parisuhteessani ja myö niille miehille, jotka ovat pyrkineet kanssani parisuhteeseen, mutta joita en ole huolinut.
Minun kokemukseni mukaan miehillä on hyvin harvoin emotionaalisesti yhtään mitään annettavaa, vaikka se itse saisivat sillä kuinka paljon etuja tahansa. Sitä emotionaalista puolta ei vain valtaosalla miehistä yksinkertaisesti ole olemassakaan ja tyhjästä on mahdotonta nyhjäistä.
Todellisuudessahan tämä meidän kuviomme menee niin, että minulla on nuo kaikki muut ihan omasta takaa. Minulle on aivan turha yrittää myydä itseään taloudelliselle maksukyvyllä, sosiaalisella statuksella, fyysisellä työllä tai jollain teoreettisella riskin kantamisella. Se tasan ainoa, jolla mies voi edes yrittää itseään minulle myydä on tuo emotionaalinen puoli. Se on ainoa mitä mies voi minulle antaa ja sitä hyvin harvasta miehestä aidosti löytyy. Noita kaikkia muita onkin sitten yritetty tyrkyttää suut ja silmät täyteen, eikä kiinnosta.
Emotionaalinen puoli on se, jolla ainakin minulle on ratkaiseva merkitys. Vaikka minun mieheni esim. tekee paljon kotitöitä ja arvostan sitä valtavasti, suhteen todellinen arvo tulee emotionaalisesta kokemuksesta.
🦄
Uskallan veikata, että sama asia on toisellekin osapuolelle tässä parisuhteessa tärkein.
En ehkä kutsuisi tätä vastavuoroisuutta "maksukyvyksi", vaikka noin muuten minulla ei ole mitään maksukykylaskelmia vastaan. 😂 Mitenhän ihmissuhteiden quick ration saisi selville? 🤔
🦄
No samaa uskaltaisin minäkin (joka siis tuossa edellä omasta parisuhteestaan kertoi) veikata. Emotionaalinen puoli on molemmille minunkin parisuhteessani se oleellinen puoli. Mieheni ei ole lainkaan rahan perään, eikä hän kuluta lainkaan omien varojensa ylitse, vaikka hänellä ehkä minun kauttani olisikin siihen mahdollisuus. Ainoa konkreettinen asia, joka jokapäiväiseen elämään hänelle taloudellisena etuna näkyy on ilmainen asunto.
Minäkään en puhuisi tässä asiassa maksukyvystä, ellei se olosi ollut aloittajan käyttämä termi. Tilanne on tosiaan vastavuoroinen ja täysin vapaaehtoisuuteen perustuva, jossa kukaan ei maksa kenellekään mitään.
Sama. Vaikka mieheni tekee osansa kotitöistä ja arvostan sitä paljon, niin se yksistään ei riittäisi syyksi parisuhteellen. Noin periaatteessa hänen ei edes tarvitsisi tehdä kotitöitä, jos suhteen emotionaalinen puoli toimisi. Periaatteessa kenenkään ei olisi pakko tehdä. Aina voisi palkata siivoojan ja syödä eineksiä.
Varmaan komea ja paljon nuorempi.
Kyllä hän tietysti minun silmääni miellyttää, vaikka ei mitenkään klassisen komea olekaan. Minä en pidä kiiltokuvapojista. Ja juu hän on minua nuorempi, mutta ei mitenkään paljon.
Ei sulle kelpaa 150cm / 150kg työtön, monisairas, luottotiedoton 3 lapsen yh -iskä, vaikka mitä sanoisit.
Olenko jossain sanonut, että kelpaisi?
Mieheni on 165 senttinen, eli tasan saman pituinen kuin minä. Ei häntä kai siis mitenkään pitkäksi voi luonnehtia. 150 kiloa tuottaisi ongelmia monestakin syystä. Mitä noin rajusti ylipainoinen ihminen jaksaa tehdä? Meillä tuskin olisi hirveämmin mitään yhteistä. Lisäksi mähän tukehtuisin tuollaisen painon alle ja seksi olisi kovin yksipuolista.
Monisairaassa on vähän sama ongelma kuin tuossa rajussa ylipainossakin, että mitä ihminen jaksaa ja mihin kykenee. Sairauksiakin on tietysti monenlaisia, eivätkä kaikki sairaudet vaikuta arkeen 24/7. Siinäkin on selvä ero, että onko toinen jo valmiiksi monisairas, vai sairastuuko suhteen aikana. En minä miestä sairastumisen takia jättäisi.
Miehen luottotiedoilla en tee yhtään mitään. Mulla itselläni on luottotiedot kunnossa ja saan kyllä ihan itse kaikki mahdolliset lainat, joita voisin tarvita. Tuossa kohtaa itse luottotietoja oleellisempaa on syy miksi ne ovat menneet ja onko ne ongelmat saatu hoidettua vai ei.
Juu, en huolisi 3 lapsen yksinhuoltajaa. 3 lasta on liikaa, en halua niin montaa lasta edes osa-aikaisesti omaan asuntooni, saati jatkuvasti. Yksi lapsi olisi ok ja kaksi vielä menisi, mutta kolme on liikaa. Tietenkin sillä on väliä minkä ikäisiä ne lapset ovat, mutta varsinkin 3 pientä olisi ihan liikaa. Se yksikin olisi liikaa, jos kyseessä on aivan vauvaikäinen.
Ai niin ja täytyy vielä todeta, että ihminen, jolla on noin monia omia ongelmia itsellään, ei luultavasti ole aivan hirveästi emotionaalisesti läsnä. Se on ihan täysin ymmärrettävää, mutta olisi minulle valtava ongelma, jos olisin uutta parisuhdetta etsimässä.
Melko kapealta otannalta kuulostaa sinun käsityksesi naisista, sekä toisaalta myös miesten älykkyyden aliarvioimiselta; en tiedä kumpaa enemmän. 🤔
"Tässä kontekstissa maksukyky ei käsitä vain taloudellista maksukykyä - vaan se kattaa kaiken hyödyntuottamisen - niin sosiaalisen, emotionaalisen kuin myös esim. fyysisen työn tai riskien kantamisen."
Minun mielestäni parisuhdetta ei voi, tai sitä ei pitäisi koskaan ajatella yksipuolisen hyödyn tavoitteluna. - Universumin energiamäärä on vakio. - Hyötysuhdehan lasketaan jakamalla haluttuun muotoon muuttuva energia kulutetulla energialla. - Koska haluan uskoa, että maailmassa on suuri määrä parisuhteita, missä on hyvä energiatasapaino ja hyvä hyötysuhde, täytyy sen myös tarkoittaa sitä, että jo nyt parisuhteen kummatkin osapuolet tuottavat suhteeseen oman suhdetta täydentävän osansa siten, että syntyy hyvä ja tasapainoinen suhde.
Ei tuossa mitään vinoumaa ole.
Se että et kelpaa naisille on oma vikasi. Kannattaa kasvaa aikuiseksi kakara.
Ihmissuhteissa, niissä kestävissä ja aidoissa, ei lasketa hyötyä. Silti, toki mikään parisuhde tai ihmissuhde ei kestä ikuisuutta, jos kumpikin ei anna jotain suhteeseen. Omassa ympäristössä, älykkäiden ja kohtuullisesti tienaavien naisten ympäristössä se on tyypillisesti mies, joka lopettaa antamisen.
Ne kaksi miestä, joiden kanssa olen asunut avoliitossa, olen kummallekin mahdollistanut omakotitalossa asumisen. Kumpikaan ei olisi ilman minua siihen pystynyt. Kummassakin suhteessa olen maksanut vähintään puolet elämisestä. Teoriasi mukaan olen siis taloudellisesti riistetty?
Olen myös tuonut suhteeseen emotiaalisesti enemmän kuin toinen, jos ei loppua lasketa (jollain olen jo päästänyt itse irti). Toisessa näistä suhteista olen myös kantanut 98% vastuun läheisyydestä, läsnäolosta, aloitteista intiimiin kanssakäymiseen. En itse silti koe olevani riistetty, valitsin vain itse huonosti ja uskoin sinisilmäisesti rakkauteen.
Jos suhtautuu rakkauteen noin kliinisesti kuin mitä esität ap, tuskin saa muuta kuin hyötymissuhteita. Rakkaus vaatii antamista, uskallusta ja antautumista tunteelle ilman epäilyä. Oma asenne on pahin este.
Parisuhde toimii upeasti vain, ja vain silloin, kun mies saa mitä mies haluaa, ja tyttö saa mitä tyttö haluaa. Sitten kun tuo ei enää ole voimassa tulee ero.
Normaalissa parinvalinnassa voimassa olevaa seksuaalista markkina-arvoa (SMV, seksual market value) on tutkittu paljon https://duckduckgo.com/?q=sexual+market+value avauksessa sen sijaan käsitellään epänormaalia parinvalintaa.
Taas joku autisti? Ihmissuhteita et voi selittää matemaattisilla kaavoilla.
xLiner
Ihmissuhde on laajempi/väljempi käsite kuin parisuhde. Parinvalinta (normaali parinvalinta) on tapahtumaketju joka edeltää parisuhdetta ja (normaalia) parinvalintaa, sitä ovat minua paljon viisaammat tutkineet, erittäin laajalti, tutkimusten ansiosta (normaalin) parinvalinnan perusteet tiedetään varsin tarkasti.
"Normaalin" parivalinnan perusteet.. Jep, siihen kuuluu varmasti myös jonkinlaiset sosiaaliset taidot? Vai onko golddiggeröinti näiden tarkkojen tiedettyjen perusteiden mukaan "normaalien" listalla?
Miten "normaali" on tässä määritelty? Maattain, kulttuureittain, huomioidaanko elintaso?
Jos sulla on joku hyvä suomenkielinen linkki, niin laita toki.
xLiner
Me emme mahda mitään kemialle - näin tiede selittää rakkauden https://www.is.fi/tiede/art-2000000716264.html
Biologia vaikuttaa parinvalintaan enemmän kuin haluamme myöntää, evoluutiopsykologi sanoo tiedeohjelma Sfäärissä: https://www.hs.fi/tiede/art-2000002921517.html?share=027aaabf148a9f7fb37cdd53fdfd06ac
Tuosta kaivoin muutamia.
xLiner
Markkina-arvoteoria on vain sosiologian OPERATIONAALISTETTU muoto biologiassa oikeaksi todetusta parinvalinnasta. Teorian nimi taas on lainattu taloustieteestä.
Kyse ei ole siitä, näkeekö teorian oikeana vai vääränä, vaan siitä, että tunteeko ja ymmärtääkö sen. 🌹👀
Ja selvästi aloittaja ei ole ymmärtänyt (tai halunnut ymmärtää) kirjoittaessaan: "Naiset on pistettävä sosiaaliseen työhön ja heidän on alettava luomaan omaa arvoaan että he voivat saada siitä palkkaa. Nyt koko länsimainen suhdemalli on passiivista tulonsiirtoa naisille ja siksi homma sakkaa niin laajasti."
Mummelit eivät lainkaan ymmärrä mitä "OPERATIONAALISTETTU" tarkoittaa. Yritän yksinkertaistaa; Markkina-arvoteoria on matemaattisesti mallinnettu kuvaus seksuaalisesti lisääntyvien lajien biologiassa tapahtuvasta parinvalinnasta.
Aika hyvä ilmaus. 🌹👀
Mielestäni tässä keskustelussa aika moni "mummeli" hyvinkin ymmärtää ilmiön matemaattisen mallinnuksen, mutta, kuten itsekin sanoin, aloittaja ei ymmärrä hevonperseen vertaa ihmissuhteista oikeassa elämässä.
Jos aloitajalla olisi ollut menestystä parisuhdemarkkinoilla käytännössä, hän ei olisi täällä sinkkupalstalla itkemässä, kuinka hänen teoriansa mukaan naiset ovat hänen sosiaalisessa talousjärjestelmässään vain kuluttajia eli että hyödyn suunta olisi ainoastaan mieheltä naiselle.
Lisäksi kritisoin ylipäätään mitään hyötyajattelua ihmissuhteissa.
Sinun markkina-arvosi lienee aina ollut nolla.
"Mielestäni tässä keskustelussa aika moni "mummeli" hyvinkin ymmärtää ilmiön matemaattisen mallinnuksen..."
'Mummeli' oli halveksiva ilmaus. Oikein hylättävä. Rakkaus on hyötysuhteen vastainen tunne, evoluution mukana syntynyt. 🌹👀
Jaa, enpä tiedä. Minä kun en nää miestä sen kykenevämpänä kun naistakaan. Miehille on vaan annettu kruunu aikoinaan sukupuolen jalustalle nostamiseksi. Todellisuudessa tiedän, että on miehiä jotka ei pärjää mulle missään asiassa, kuin seisten kusemisessa.
Ja turpansa aukomisessa.
Tuo on totta. Olen aina törmännyt siihen, että suhteissa minun maksukykyni "herrasmies tarjoaa" on aina ollut se ratkaiseva tekijä. Muutenhan olisin se "sikamainen juntti joka ei arvosta naisia"
Olen rakentanut elämäni aina niin, että en joudu taloudelliseen k.seen. Eli järkeillyt tulo ja menopuolen aina niin, että palkasta pystyy säästämään elämänlaadusta tinkimättä sen kolmasosan tai puolet.
Siksi velkaa ei ole ja asumiskustannukseni vielä kun lainaa oli oli noin 600-700e/kk.
Nainen taas elää kädestä suuhun. Palkka on luokkaa 1500, mutta asua pitää 1100e/kk kustantavassa kaupunkikolmiossa yksin.
Vuokran jälkeen sitten itketään, kun varaa ei ole tehdä mitään eikä mennä minnekään.
Kiire olisi muuttaa luokseni, koska "olen kyllästynyt köyhäilyyn". Kuulemma voisi irtisanoutua ja "löytäisin varmasti töitä" kaupungistani.
Varoituskellot alkoi soimaan sanojen "kyllästynyt köyhäilyyn, irtisanoudun" yms kohdalla.
Välistä vain jäi sanomatta, että (kun rakastan sinua olisi ihana asua yhdessä.)
Kuvitellaan mitä jos tilanne olisi toisinpäin?
Pummaava mies jolla rahaa ei riitä edes oman elämänsä kustantamiseen ei todellakaan nähdä parisuhdemarkkinoilla kysyttynä. Jostainsyystä toisinpäin tämä on ikäänkuin maan tapa.
Pyörit vääränlaisten naisten kanssa. Miksi valitset pummeja kumppaniksesi?
Mikä sua tuollaisissa naisissa viehättää? Kerrankin pääset pätemään? Vaikea keksiä muuta selitystä... 🤔
xLiner
Aika usein suomalainen nainen on sellainen, ettei anna edes kahvikuppia tarjota treffeillä, ettei vaan jää mitään velkaa.
Taidat jahdata itseäsi paljon nuorempia naisia.
"Aika usein suomalainen nainen on sellainen, ettei anna edes kahvikuppia tarjota treffeillä, ettei vaan jää mitään velkaa" ei ole alkuunkaan totta.
Ihan kuule saman ikäinen on.
Tuo on täysin totta. Valtaosa suomalaisista lähestulkoon hyppää silmille jo siinä, jos mies yrittää edes tarjota sen jahvin.
"Tuo on täysin totta. Valtaosa suomalaisista lähestulkoon hyppää silmille jo siinä, jos mies yrittää edes tarjota sen jahvin." Ei ole lankaan totta silloin kun parinvalinta on normaalilla pohjalla. Odotusarvo tytöillä lähes poikkeuksetta on että mies kustantaa, mummeleilla odotusarvo saattaa olla toinen.
Se todellakin on totta ja erityisen leimllinen piirre juuri Suomessa, jopa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Pääosin normaalien suomalaisten naispuolisten ihmisten pääoletus on, että he maksavat itse ja sieltä jopa suorastaan katsotaan pahasti, jos mies edes yrittää maksaa.
Erityisesti nuorilla naisilla noin. Nuoret naiset ovat suomessa hyvin tarkkoja tuosta. Eri juttu vrmaan voi olla jos valkkaa jotain persaukisia wannabe instaprinsessoja ja vastaavia.
Jep. Tarkennetaan siis, että suomalaiset naiset, jotka eivät elätä itseään perceellään ja tisseillään, ovat pääosin hyvi tarkkoja siitä, että maksavat jopa sen kahvikuppinsa itse.
"Nainen taas elää kädestä suuhun. Palkka on luokkaa 1500, mutta asua pitää 1100e/kk kustantavassa kaupunkikolmiossa yksin.
Vuokran jälkeen sitten itketään, kun varaa ei ole tehdä mitään eikä mennä minnekään."
Suomessahan jää paremmin rahaa käteen vaikka eläisi sosiaaliturvan varassakin. Mistä sä noi naisesi oikein kaivat?
"Pääosin normaalien suomalaisten naispuolisten ihmisten pääoletus on, että he maksavat itse ja sieltä jopa suorastaan katsotaan pahasti, jos mies edes yrittää maksaa."
EI ole lainkaan totta kun kyseessä on normaalin parinmuodostuksen aikainen tilanne.
Nimenomaan pitää paikkansa silloin. Et selväsitkään tapaile suomalaisia naisia. Ovatko deittisi kenties pikemmin tuolta itärajan takaa?
Kyllä, menet käytännössä mihin tahansa muualle maailmaan, niin tilanne on juurikin tuo. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat tuossa iso poikkeus. Kannattaa siis siirtyä deittailemaan oikeasti suomalaisia normaaleja tai pohjoismaisia normaaleja naisia, niin pääset ongelmastasi.
Kunhan et sekoita muita kirjoittajia minuun joka kirjoitti tämän viestisarjan ensimmäisen viestin ja vastasin vain kerran lauseella. Kaikki muu viestisarjan viesteistä on muiden kirjoittajien.
No minä oletan, että näet viestistäni mihin viestiin se on kirjoitettu. Jos se ei ollut sinun viestisi, niin viesti ei ollut sinulle vastattu. Helppoa eikö?
Tapailet huonotasoisia ja kouluttamattomia naisia. Vähänkin fiksumpi tapaus maksaa kahvikuppinsa itse.
Naisen arvo on vain jalkovälissä ja mitä "kenet" sillä voi ansaita .
Rahalla saa pillua. Siitä rahassa on kyse että pillua saa.
Jaa, vähä-älyinen ap katsonut liikaa jenkkihömppää, huoh!
Miehen markkina-arvo on olematon jos ei nuorena persaukiisena jo kelvannut kellekään.
Onko Suomi-Homolandiassa miehiä naisille?
Ei niitä huvita kuin ruskea reikä ja yksisilmäinen.
"Köyhyyttä" voi olla monenlaista.
Itse näkisin asian niin ettei naisen tarvitse ansaita paljoa jos on muuten fiksu ja tekevä.
Tunnepuoli kunnossa.
Parisuhteissahan ei ole täydellisyyttä olemassakaan. Ainakaan lasten syntymisen jälkeen. Tuolloinhan on otettava enemmän roolia jaetusti lasten kasvattamiseen liittyvistä asioista ja siihen toimeentuloon liittyvistä. Usein se joka jää kotiin menettää rahallisesti jotain ja se joka tahkoaa töitä menettää jotain muussa muodossa.
Itse näen parisuhteiden olevan juurikin valintoja siitä kumpi olisi sopivampi tekemään ja mitä yhteisen hyvän eteen.
Tällä hetkellä olen valmis panostamaan naiseen ja tyttäreeni koska se takaa sen että tytär saa ongelmattoman ja hyvän kasvualustan elämäänsä.
Tuossa yhtälössä vain hölmöt euroja laskevat, onhan elämässä jo selkeämpi tavoite mitä muutamat tuhannet tai kymmenet tuhannet eurot.
Se mitä saa, sitä on vaikea muuttaa rahaksi. Sehän on korvaamatonta.
AV
Voi höpönlöpön sentään.
- Sheena
Olen aina pitänyt huolen että elän tuloillani, on olleet milloin pieniä, milloin keski, isoja ei milloinkaan. Miehen tarvii maksaa omat menonsa, ei minun. Tiedän useita kaltaisiani, joten en edes usko yleistykseen että naiset odottavat miehen maksavan.
Avaaja määrittelee maksukyvyn kovin laajasti. Hän taitaa tarkoittaa siitä puhuessaan suorituskykyä. Miehellä pitää siis olla monenlaista suorituskykyä: sosiaalista, fyysistä, emotionaalista ja myös taloudellista suorituskykyä. Näin asia tietenkin on sen suhteen, mitä miehiltä vaaditaan parisuhdemarkkinoilla.
Naisten osalta ei ole kysymys suorituskyvystä, vaan viehättävyydestä, joka on eräänlaista passiivista suoriutumista, yhtään vähättelemättä naisten viehätysvoiman valmisteluun käyttämää aikaa ja vaivaa (meikkaus, kampaukset, vaatteet yms.).
Potentiaalisesti suorituskykyinen mies on naisten mielestä kiinnostavampi kuin vähemmän suorituskykyinen.
Aika viiskytluvun amerikkalaista ajattelua ja vastakkainasettelua mies-nainen. Hei nyt on vuosi 2023. Ts naisella vasta pitääkin olla sosiaalista, fyysistä, emotionaalista ja myös taloudellista suorituskykyä. Ei todellakaan mikään viehättävyys riitä.
Kukaan ei tietenkään kiellä sitä, etteikö sinulle voisi olla merkittävää vain naisen viehättävyys. Jokaisella on omat painotuksensa siinä mikä on tärkeää. Parisuhdemielessä hyvin harva mies kuitenkaan pitä pelkkää naisen viehättävyyttä ainoana oleellisena asiana. Viehättävyyshän ei oikeassa elämässä ole yhteiselon toimivuuteen suuressakaan määrin vaikuttava tekijä. Ulkonäössä riittää, että on riittävän viehättävä, mutta sitten esimerkiksi noilla sosiaalisilla taidoilla on paljon suurempi painoarvo, kun toisen kanssa pitäisi tulla toimeenkin.
Oman kokemukseni mukaan naisen ulkonäkö on lopulta miehille varsin toisarvoinen seikka, kun puhutaan nimenomaan parisuhteesta.
Joo.
Voihan sitä ulkonäköön ihastua.
Sen jälkeen miljoona asiaa voi mennä pieleen / osoittua ongelmaksi joka päättää suhteen.
Ulkonäöllä pääsee vaan vähän alkuun.
Myös naisilta vaaditaan vaikka mitä.
Paljonko pitää maksaa viikosta?
Hinnastot esiin kuukausi vuokra jne.
Sitähän se Marxismi on, että siirretään osa onusta muille 😄