treffailun ihanuus

Voi kun jotain tapahtuisi. Tilanne junnaa paikallaan. Olemme treffailleet pari kuukautta, jutelleet, emme vielä edes suudelleet, puhuneet vaan ja katselleet silmiin. En tunne häntä vielä kovin hyvin, eikä hänkään tunne minua. Olemme molemmat kiireisiä, pelkään että koko juttu kaatuu siihen ettemme ehdi tavata. Ehkä hänen kiinnostuksensa hiipuu, tai minun. Ehkä saan hänestä selville jotain mitä en voi sietää. Fyysinen vetovoima on molemminpuoleista, entä henkinen? Entä jos hänen kiinnostuksensa hiipuu, entä jos minun? En halua särkeä kenenkään sydäntä, ja vielä vähemmän toivon, että joku särkisi minun sydämeni. Taidan olla toivottoman ihastunut, mutta en tiedä haluanko olla. Toivon vain että voisin olla lähempänä häntä tai päästä vapaaksi, että pääsisin eroon tästä epätietoisuden tunteesta. Valitettavasti emme taida olla valmiita kumpaankaan, joten jatkamme samaa rataa. Kuinka kauan tätä vielä jatkuukaan?
41667
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

siksi junnaa paikoillaan sinun suhteesi.

Äänestä

ei rakenneta.Fyysinen vetovoima ei kuulosta uskottavalta jutussasi.

Äänestä
  • okei, ei se pelkkää silmiin tuijottelua ole vaikka niin sanoinkin... mutta ei suutelua vieläkään, vaikka joka kerran tavatessa olen niin luullut tapahtuvan :(

    Äänestä

  • ja kurjuus kirjoitti:

    okei, ei se pelkkää silmiin tuijottelua ole vaikka niin sanoinkin... mutta ei suutelua vieläkään, vaikka joka kerran tavatessa olen niin luullut tapahtuvan :(

    Tee sinä suuteluun aloite jos sitä haluat, mene 90% vastaan ja annan hänen tulla loput 10%, jos han tulee vastaan teillä on tulevaisuus, jos ei tule, ei valitettavasti taida olla tulevaisuuttakaan....Kannattaa kokeilla treffien päätteeksi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ja kurjuus kirjoitti:

Voi kun jotain tapahtuisi. Tilanne junnaa paikallaan. Olemme treffailleet pari kuukautta, jutelleet, emme vielä edes suudelleet, puhuneet vaan ja katselleet silmiin. En tunne häntä vielä kovin hyvin, eikä hänkään tunne minua. Olemme molemmat kiireisiä, pelkään että koko juttu kaatuu siihen ettemme ehdi tavata. Ehkä hänen kiinnostuksensa hiipuu, tai minun. Ehkä saan hänestä selville jotain mitä en voi sietää. Fyysinen vetovoima on molemminpuoleista, entä henkinen? Entä jos hänen kiinnostuksensa hiipuu, entä jos minun? En halua särkeä kenenkään sydäntä, ja vielä vähemmän toivon, että joku särkisi minun sydämeni. Taidan olla toivottoman ihastunut, mutta en tiedä haluanko olla. Toivon vain että voisin olla lähempänä häntä tai päästä vapaaksi, että pääsisin eroon tästä epätietoisuden tunteesta. Valitettavasti emme taida olla valmiita kumpaankaan, joten jatkamme samaa rataa. Kuinka kauan tätä vielä jatkuukaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu