Voi kun jotain tapahtuisi. Tilanne junnaa paikallaan. Olemme treffailleet pari kuukautta, jutelleet, emme vielä edes suudelleet, puhuneet vaan ja katselleet silmiin. En tunne häntä vielä kovin hyvin, eikä hänkään tunne minua. Olemme molemmat kiireisiä, pelkään että koko juttu kaatuu siihen ettemme ehdi tavata. Ehkä hänen kiinnostuksensa hiipuu, tai minun. Ehkä saan hänestä selville jotain mitä en voi sietää. Fyysinen vetovoima on molemminpuoleista, entä henkinen? Entä jos hänen kiinnostuksensa hiipuu, entä jos minun? En halua särkeä kenenkään sydäntä, ja vielä vähemmän toivon, että joku särkisi minun sydämeni. Taidan olla toivottoman ihastunut, mutta en tiedä haluanko olla. Toivon vain että voisin olla lähempänä häntä tai päästä vapaaksi, että pääsisin eroon tästä epätietoisuden tunteesta. Valitettavasti emme taida olla valmiita kumpaankaan, joten jatkamme samaa rataa. Kuinka kauan tätä vielä jatkuukaan?
treffailun ihanuus
ja kurjuus
41667
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
siksi junnaa paikoillaan sinun suhteesi.
ei rakenneta.Fyysinen vetovoima ei kuulosta uskottavalta jutussasi.
okei, ei se pelkkää silmiin tuijottelua ole vaikka niin sanoinkin... mutta ei suutelua vieläkään, vaikka joka kerran tavatessa olen niin luullut tapahtuvan :(
Tee sinä suuteluun aloite jos sitä haluat, mene 90% vastaan ja annan hänen tulla loput 10%, jos han tulee vastaan teillä on tulevaisuus, jos ei tule, ei valitettavasti taida olla tulevaisuuttakaan....Kannattaa kokeilla treffien päätteeksi.