Nykynaisten kanssa ei hempeillä

Joo mutta ootkos miettiny, miks perukouluaikoina osaa kutsuttin etu ja osaa sukunimellä. Mun mielestä se meni ihan sattuman varaisesti. Mutta jos opettajaa puhuttiin keskenämme etunimellä, niin se oli oikeestaan jo vähän sellasta pilkkaa. Että arvostettuja opettajia puhittiin aina sukunimellä. Toi oli tosiaan erikoista että ennen niin moni harrasti seksiä jo lukioaikana. En sitä siis sillon uskonu, mutta luotettavasta lähteestä tiedän. Nykyään kun kaikki sanoo että on miljardi panokertaa ja miljoona partneria, niin puheet saa jo jättää omaan arvoonsa. Todellisuudessa kokemattomia on aina vaan enemmän ja ollaan japanin tiellä.
JeroP

Tuntuu oudolta tuollainen käyttäytyminen koulussa, mutta ajat on olleet toiset. Mun aikana se oli aina etunimellä tai lempinimellä. Vain yksi luokkatoverini, poika, tuli kutsutuksi välillä etu- ja välillä sukunimellä, ihan vain luonnostaan, ei kiusalla tms. Ja luokilla 5-9 toimin vapaehtoisena luokkanatsina ja pidin osittain huolta ettei heikompia kiusata, annoin kiusanhengille takaisin heikompien puolesta, kiusasin heitä samaan aikaan vastavuoroisesti. Se yleensä lopetti heikomman kiusaamisen ja minä sain nauttia kiusaamisesta, mikä ei laisin haitannut kun annoin takaisin kahta kovempaa 😂

randombypasser kirjoitti:

Tuntuu oudolta tuollainen käyttäytyminen koulussa, mutta ajat on olleet toiset. Mun aikana se oli aina etunimellä tai lempinimellä. Vain yksi luokkatoverini, poika, tuli kutsutuksi välillä etu- ja välillä sukunimellä, ihan vain luonnostaan, ei kiusalla tms. Ja luokilla 5-9 toimin vapaehtoisena luokkanatsina ja pidin osittain huolta ettei heikompia kiusata, annoin kiusanhengille takaisin heikompien puolesta, kiusasin heitä samaan aikaan vastavuoroisesti. Se yleensä lopetti heikomman kiusaamisen ja minä sain nauttia kiusaamisesta, mikä ei laisin haitannut kun annoin takaisin kahta kovempaa 😂

Hyvä että sä olet omassa koulussasi toiminut oikeudenmukaisuuden edistäjänä. Meidän yläasteella oltaisiin tarvittu samanlaista tyyppiä, niin rankkaa kiusaaminen välillä oli. Toki mun osalta se ei juurikaan fyysistä ollut, kun tyttö olin, joten selvisin "vain" sillä että haukuttiin rumaksi päivittäin. Mutta esimerkkinä joidenkin koulun poikien osakseen saamasta pelkkiä sanoja rankemmasta kiusaamisesta oli mm. se, että erään pojan takki oli heitetty vessanpönttöön ja vielä kustu siihen päälle.

Kirjautumatonpalstalutka kirjoitti:

Hyvä että sä olet omassa koulussasi toiminut oikeudenmukaisuuden edistäjänä. Meidän yläasteella oltaisiin tarvittu samanlaista tyyppiä, niin rankkaa kiusaaminen välillä oli. Toki mun osalta se ei juurikaan fyysistä ollut, kun tyttö olin, joten selvisin "vain" sillä että haukuttiin rumaksi päivittäin. Mutta esimerkkinä joidenkin koulun poikien osakseen saamasta pelkkiä sanoja rankemmasta kiusaamisesta oli mm. se, että erään pojan takki oli heitetty vessanpönttöön ja vielä kustu siihen päälle.

Mun luokalla toi ei ikinä päässyt noin pahaksi, kun koko koulu tiesi, että taatusti asiat selvitetään myöhemmin, vaikka sitten kovemman kautta. En ollut lähellekkään isoin tai "kovin" kundi kouluissani, mutta mahdollisesti pahapäisimmän maineessa ja omasin paikkakunnan isompien kovien poikien suojelun, niin ei tarvinut paljon muuta tehdä kuin vähän sanailla ilkeästi kiusaajille.
Itse sain koko yläasteen sinällään olla täysin rauhassa mikä takasi monille muillekin rauhan. Pilkkaa ja vittuilua sain toki kuulla suojelutoiminnastani, mutta sitä kestän hyvin ja nauran takaisin. Välillä piti tietty painia, mutta sillä sai lähinnä kunnioituksen että jäbä tarvittaessa uskaltaa myös. Pieni hinta rauhasta.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Joo mutta ootkos miettiny, miks perukouluaikoina osaa kutsuttin etu ja osaa sukunimellä. Mun mielestä se meni ihan sattuman varaisesti. Mutta jos opettajaa puhuttiin keskenämme etunimellä, niin se oli oikeestaan jo vähän sellasta pilkkaa. Että arvostettuja opettajia puhittiin aina sukunimellä. Toi oli tosiaan erikoista että ennen niin moni harrasti seksiä jo lukioaikana. En sitä siis sillon uskonu, mutta luotettavasta lähteestä tiedän. Nykyään kun kaikki sanoo että on miljardi panokertaa ja miljoona partneria, niin puheet saa jo jättää omaan arvoonsa. Todellisuudessa kokemattomia on aina vaan enemmän ja ollaan japanin tiellä.
JeroP

"Mutta jos opettajaa puhuttiin keskenämme etunimellä, niin se oli oikeestaan jo vähän sellasta pilkkaa. Että arvostettuja opettajia puhittiin aina sukunimellä."

Meidän aikana (yläaste käytynä 2000-luvun alussa) suurimpaa osaa opettajista kutsuttiin joko nimiväännöksillä (yleensä väännetty niiden oikeista sukunimistä) tai sukunimillä. Mutta sillä ei ollut arvostuksen kanssa juurikaan tekemistä, koko yläasteen aikana oli oikeastaan vain kaksi opettajaa joiden tunneilla kaikki oikeasti ihan kiltisti opiskeli ja joita kaikki kunnioittivat. Toinen niistä oli kaunis parikymppinen äidinkielen naisopettaja ja toinen vanhempi naispuolinen historian opettaja (historia).

randombypasser kirjoitti:

Mun luokalla toi ei ikinä päässyt noin pahaksi, kun koko koulu tiesi, että taatusti asiat selvitetään myöhemmin, vaikka sitten kovemman kautta. En ollut lähellekkään isoin tai "kovin" kundi kouluissani, mutta mahdollisesti pahapäisimmän maineessa ja omasin paikkakunnan isompien kovien poikien suojelun, niin ei tarvinut paljon muuta tehdä kuin vähän sanailla ilkeästi kiusaajille.
Itse sain koko yläasteen sinällään olla täysin rauhassa mikä takasi monille muillekin rauhan. Pilkkaa ja vittuilua sain toki kuulla suojelutoiminnastani, mutta sitä kestän hyvin ja nauran takaisin. Välillä piti tietty painia, mutta sillä sai lähinnä kunnioituksen että jäbä tarvittaessa uskaltaa myös. Pieni hinta rauhasta.

Se on muuten jännä miten se todellakin on juuri noin, ettei se ole isous ja "kovuus" ole se juttu. Minä (nainen tai tuolloin siis tyttö) olin myös juuri tuollainen. Mä tosin otin ne, joita yritettiin kiusata suorastaan siipieni suojiin. Jos heille joku yritti jotain tehdä, niin sai taatusti minut kimppuunsa. Ei siinä fysiikkaa tarvittu, vaan vedin yksinkertaisesi verbaalisesti turpiin niin että tukka lähti. Hassuintahan tuossa ehkä oli se, että mä olin ns. kympin tyttö, eli hyvä aineessa kuin aineessa ja peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo 9,8. En silti ollut mikään hiljainen ja nokka kiinni kirjassa tyyppi. Kerran ala-asteella tappelin pihalla itseäni pari vuotta vanhemman pojan kanssa ihan fyysisestikin ja se riitti. Ei mua edes yrittänyt kukaan sen jälkeen kokeilla. Yläasteella olin välissä oikeastaan ihan kaikkien kanssa, niin niiden "koviten" kuin "pinkojenkin". Ysin jälkeen kesällä yksi muutaman vuoden vanhempi naispuolinen yritti käydä päälle ja siinä jouduin käyttämään sen verran voimaa, että sain sen kimpustani pois ja marssin siitä suoraan poliisin pakeille tekemään ilmoituksen ja sairaalaan, että "dokumentoivat vammat", eli siis verisiä jälkiä päässä. Mikä hitto tuossa naisten pakossa repiä hiuksista on 🤣.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Se on muuten jännä miten se todellakin on juuri noin, ettei se ole isous ja "kovuus" ole se juttu. Minä (nainen tai tuolloin siis tyttö) olin myös juuri tuollainen. Mä tosin otin ne, joita yritettiin kiusata suorastaan siipieni suojiin. Jos heille joku yritti jotain tehdä, niin sai taatusti minut kimppuunsa. Ei siinä fysiikkaa tarvittu, vaan vedin yksinkertaisesi verbaalisesti turpiin niin että tukka lähti. Hassuintahan tuossa ehkä oli se, että mä olin ns. kympin tyttö, eli hyvä aineessa kuin aineessa ja peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo 9,8. En silti ollut mikään hiljainen ja nokka kiinni kirjassa tyyppi. Kerran ala-asteella tappelin pihalla itseäni pari vuotta vanhemman pojan kanssa ihan fyysisestikin ja se riitti. Ei mua edes yrittänyt kukaan sen jälkeen kokeilla. Yläasteella olin välissä oikeastaan ihan kaikkien kanssa, niin niiden "koviten" kuin "pinkojenkin". Ysin jälkeen kesällä yksi muutaman vuoden vanhempi naispuolinen yritti käydä päälle ja siinä jouduin käyttämään sen verran voimaa, että sain sen kimpustani pois ja marssin siitä suoraan poliisin pakeille tekemään ilmoituksen ja sairaalaan, että "dokumentoivat vammat", eli siis verisiä jälkiä päässä. Mikä hitto tuossa naisten pakossa repiä hiuksista on 🤣.

Asenne ja tarvittaessa sen loppuun vieminen ratkaisevat, sen opin muksuna. Periaatteessa voi sanoa, että kun on riittävän itsevarma, muut kumartavat edessäsi.

Jonkun kerran sai painia kouluaikoina, kerran leidienkin kanssa, mutta se kuului siihen asiaan silloin, se oli vain keino selvittää kunkin elintiloja suhteessa toisiin. Ja hyvin selvisivät, sitten jatkettiin sovussa taas.