HS käy läpi perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelman ehdotuksia.

HS käy läpi perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelman ehdotuksia. Monet niistä ovat todennäköisesti oikeudellisesta näkökulmasta toteutettavissa, arvioi professori Elina Pirjatanniemi.

sodäär sano annmajakka

Näin perussuomalaiset rajoittaisi maahan­muuttoa

HS käy läpi perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelman ehdotuksia. Monet niistä ovat todennäköisesti oikeudellisesta näkökulmasta toteutettavissa, arvioi professori Elina Pirjatanniemi.

Tuppurainen?

kaikki oikein

täyttä asiaa siis

Hovioikeus vapauttaa kunniamurhaajan, joka teloitti Saksassa veljentyttärensä
Helsingin hovioikeus on päättänyt laskea ensi vuoden toukokuussa ehdonalaiseen vapauteen kunniamurhasta tuomitun Suomen kansalaisen.
Ei ole suomalainen, vaan LIBANONISTA.

Mies saapui Suomeen tiettävästi vuonna 1990 Libanonista. Asuttuaan Suomessa riittävänä pitkään sai hän kansalaisuuden. Hänellä on tiettävästi kuusi lasta ja muutoinkin paljon sukulaisia. Vuosien 2012 ja 2013 oikeudenkäynneissä sukulaiset olivat hänen tukenaan.
Koko suku Suomessa ja kansa maksaa ja elättää.

”Yleisesti voi sanoa, että perussuomalaiset näyttää tietävän melko hyvin, missä oikeudellista pelivaraa on. Kyllä puolue pystyisi saamaan aikaan merkittäviäkin kiristyksiä maahanmuuttoon, jos se pääsisi esityksiään hallituksessa edistämään”, Pirjatanniemi sanoo.

Onko työperäisen maahanmuuton lisääminen vastaus Suomen työmarkkinaongelmiin?

Tuoreessa työ- ja elinkeinoministeriön raportissa palastellaan kotimaisen työvoiman saatavuuden vaikeuksia eri osa-alueisiin ja analysoidaan laajasti työmarkkinoiden ongelmia. Raportin tuloksista on selvästi havaittavissa, että työntekijöiden palkkaamisen vaikeudet johtuvat usein muista syistä kuin siitä, että tarvittavaa työvoimaa ei olisi saatavilla. Työperäistä maahanmuuttoa raportissa esitetään kohdennettavaksi vain korkean tuottavuuden aloille, joissa palkkataso on vähintään 85 prosenttia suomalaisten mediaanipalkasta.

Suomessa väitetään olevan pulaa työvoimasta. Etenkin eduskuntavaalien alla kaikki puolueet – perussuomalaisia lukuun ottamatta – hehkuttivat väkevästi työperäisen maahanmuuton puolesta.

Vaatimukset ulkomaisten työntekijöiden haalimisesta Suomeen näyttäytyvät hieman ristiriitaisilta siihen nähden, että Suomessa on jo nyt satoja tuhansia vailla työtä olevia ihmisiä ja heidän lisäkseen vajaatyöllistettyjä, jotka haluaisivat tehdä enemmän töitä. Silti poliittisessa keskustelussa esiintyy edelleen väitteitä, joiden mukaan Suomi ei muka tule pärjäämään ilman merkittävää työperäisen maahanmuuton lisäämistä.

Perussuomalaisten lisäksi tutkijat ovat torpanneet työvoimapulasta paasaavien poliitikkojen vaatimuksia. Esimerkiksi maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen pitää puheita työperäisestä maahanmuutosta epärealistisina ja vastuuttomina. Saukkosen mukaan etenkään huoltosuhteeseen liittyviä ongelmia ei ratkaista maahanmuutolla.

Realismia työvoimapuladebattiin tarjoaa myös tuore työ- ja elinkeinoministeriön raportti, jossa palastellaan työvoiman saatavuuden vaikeuksia eri osa-alueisiin. Raportissa osoitetaan, että usein syyt rekrytoinnin vaikeuteen ovat jossain muualla kuin tarvittavan työvoiman saatavuudessa. Varsin usein syynä ovat heikot työehdot sekä järjestelmän luomat kannustinongelmat.

Melkein joka kolmas siivooja on työtön

Tilannekuva työmarkkinoiden rekrytointiongelmista on jaettu kahteen osa-alueeseen: varsinaiseen työvoimapulaan, jossa vapaata työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla ja kohtaanto-ongelmaan, jossa vapaata työvoimaa on, mutta työnantajat silti kokevat huomattavia rekrytointivaikeuksia.

Esimerkiksi ammateista, joissa tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään raportissa mainitaan sote- ja ICT-alojen ammatit. Sotealalla olevien työttömien työnhakijoiden työllistäminen ei raportin mukaan riittäisi täyttämään kaikkia avoinna olevia tehtäviä. Tällaisia työnimikkeitä ovat esimerkiksi sairaanhoitajat, lähihoitajat, yleis- ja erikoislääkärit, puheterapeutit ja psykologit.

Samaan aikaan Suomessa on useita matalan palkkatason tehtäviä, joilla aloilla työvoiman kysyntä on suurta, mutta tekijöitä on runsaasti työttöminä: esimerkiksi tarjoilijoita työttöminä on 16 prosenttia, vartijoita 9 prosenttia ja kioskimyyjiä 29 prosenttia.

Siivousalalla huomiota herättää se, että siivoojista 31 prosenttia – siis melkein joka kolmas – on työttömänä.

Heikosti palkattujen pula-ammattien kärjestä löytyvät tarjoilijat, joiden paikkoja on auki 516 enemmän kuin työvoimaa olisi tarjolla. Tarjoilijoiden palkoissa on havaittu olevan nousupaineita, mutta ravintoloiden kannattavuus rajoittaa palkkakilpailua, mikä puolestaan hidastaa työvoiman liikkuvuutta.

Etenkin ravintola-alalla työvoiman saatavuuden ongelmat liittyvät palkan ohella työolosuhteisiin ja työsuhdeturvaan. Avoimista paikoista liki 80 prosenttia on vuokratyötä, lyhyitä määräaikaisuuksia tai osa-aikaisia työsuhteita, mikä heikentää alan houkuttelevuutta. Tämä yhdessä matalan palkkatason kanssa heikentää kannustimia hakeutua näihin töihin.

Näiden ja eräiden muiden alojen kohonneet työttömyyslukemat onkin syytä pitää mielessä, kun työnantajayritykset ja poliitikot esittävät puhetta alojen työvoimapulasta.

Kotimaisten työllistymistä edistettävä

Onko työperäisen maahanmuuton lisääminen vastaus Suomen työmarkkinaongelmiin? Ministeriön raportin vastaus on kieltävä. Raportin mukaan ensisijainen keino työvoiman saatavuuden parantamiseksi ei ole tarjonnan lisääminen, sillä Suomessa vapaata työvoimaa olisi saatavilla – vaikkakaan ei ihan niin paljoa, että kaikki avoimet paikat pystyttäisiin täyttämään.

Ulkomaista työvoimaa virtaa tälläkin hetkellä paljon erityisesti matalapalkka-ammatteihin, joita ovat esimerkiksi toimisto- ja laitossiivoojat, ravintola- ja suurtaloustyöntekijät, talonrakentajat, lähihoitajat sekä myyjät. Näissä ammateissa

Olipa hyvä ja asiallinen kirjoitus. 👍