Päiväkodeille ja peruskouluille askel sitouttamattomuuteen

Päiväkotien ja koulujen toiminta kaikille sopivaksi:
Varhaiskasvatussuunnitelman ja peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden mukaan kasvatuksen ja opetuksen tulee olla uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Minkään uskonnollisen yhdyskunnan uskonnollisten tilaisuuksien, hartauksien tai kirkkojumalanpalveluksien liittäminen päiväkoti- ja koulupäivän ohjelmaan ei noudata sitouttamattomuuden vaatimusta. Uskonnollinen kasvatus ei kuulu varhaiskasvatuslain eikä perusopetuslain säätämiin tehtäviin.
Kuitenkin monien päiväkotien ja koulujen toiminnassa on yhä evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tarjoamia kirkkojumalanpalveluksia, hartaustilaisuuksista ja muita sitouttavia uskonnollisia tapahtumia, joille on pitänyt tai pitäisi järjestää vaihtoehtoista, kaikille sopivaa sitouttamatonta ohjelmaa. Käytännössä uskonnollista tilaisuutta vastaavan mielekkään vaihtoehtoisen tilaisuuden järjestäminen lankeaa päiväkodin tai koulun henkilöstön harteille.
Esitämme, että kasvatuksen ja koulutuksen piirissä päätetään selkeästi luopua uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten sisällyttämisestä päiväkotien ja koulujen toimintaan. Tämän seurauksena lasten ja nuorten jakaminen kahteen tai jopa kolmeen rinnakkaiseen ohjelmaan loppuu. Siitä on monenlaista hyötyä.
1) Johtajien, rehtorin ja opettajien ei tarvitse laatia tiedotteita huoltajille valintatilanteesta eikä pyytää miettimään ja päättämään, osallistuuko lapsi kirkollisen ohjelmaan taikka vaihtoehtoiseen ohjelmaan, eikä enää laatia oppilaista tapahtumakohtaisia tai koko lukuvuotta koskevia valintalistoja.
2) Muutos parantaa perheiden arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa. Uskonnollinen tai uskonnoton vakaumus katsotaan arkaluontoiseksi tiedoksi, jota koskien Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on päätöksessään linjannut, että julkisen vallan ei tulisi pakottaa ketään ilmaisemaan vasten tahtoaan julkisesti katsomustaan.
3) Päiväkodilta ja koululta poistuu riski ja huolehtimisvelvollisuus siitä, että uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen tai osallistumatta jättäminen vaarantaisi lasten ja nuorten yhdenvertaisen kohtelun taikka aiheuttaisi leimautumista tai muita haitallisia seuraamuksia.
4) Kasvattajia ja opettajia ei tarvitse jakaa kirkollisen ohjelmaan valvojiin tai vaihtoehtoisen ohjelman suunnittelijoihin ja toteuttajiin. (Eikä kumpaankaan vaihtoehtoon osallistumattomien, esim. Jehovan todistajien valvontaan.) Vaihtoehtoisen tilaisuuden ohjelman järjestämisvelvoite on usein jakautunut epätasaisesti, mikä on koettu joihinkin opettajiin kohdistuvana ylimääräisenä rasitteena. Päiväkodeille ja kouluille ei ole tarjolla muita, ev.-lut. kirkolle rinnasteisia ei-uskonnollisia tahoja, jolla olisi päivisin käytettävissään tuhansia henkilöitä maksuttoman ohjelman tuottamiseen päiväkoteihin ja kouluihin.
5) Uskonnollisista ja niille vaihtoehtoisista tilaisuuksista luopuminen mahdollistaa joko päiväkodin ja koulun keskittymisen perustoimintaansa ja perinteisiin yhteisiin juhliin tai vapautuvan ajan käyttämistä uuden, kaikille sopivan ja kaikille tarkoitetun iloisen tapahtuman innovointiin ja järjestämiseen