Asiantuntijalta tyly arvio: ”Uskoo ken uskoo”
Liikekannallepanon laajentaminen olisi Venäjälle ennen kaikkea sisäpoliittisesti riski.
VENÄJÄN PRESIDENTTI Vladimir Putin on allekirjoittanut asetuksen, jonka myötä sotilasreserviläisiä aletaan kutsua tämän vuoden kuluessa järjestettäviin harjoituksiin.
Uutistoimisto Reutersin mukaan asia käy ilmi keskiviikkona Venäjän hallituksen verkkosivuilla julkaistusta dokumentista.
On toistaiseksi epäselvää, mihin Putin pyrkii uudella asetuksella, Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö arvioi.
– On avoinna, minkä takia tällainen tuli. Mobilisaatiolait ovat koko ajan voimassa kunnes Putin allekirjoittaa lain, jolla näistä päästään eroon. Tämä tuntuu siinä mielessä päällekkäiseltä. Tuntuuko se sitten paremmalta, että voidaan sanoa, että reserviläiset lähtevät sotaharjoituksiin kuin se, että lähdetään sotaan.
Osa asetuksen pykälistä on Käihkön mukaan salaisia.
– Uskoo ken uskoo, että lähdetään sotaharjoituksiin sodan aikana. On tässä varmasti joku ajatuskin, mutta mikä se on, on jäänyt vähän hämärän peittoon.
VENÄJÄLLÄ on Käihkön mukaan käytössään useita työkaluja uuden liikekannallepanon käynnistämiseen. Kyse on enemmän liikekannallepanon laajentamisen yhä korkeammasta kynnyksestä.
– Onko sitten uskallusta lähteä käyttämään niitä, sillä se viime liikekannallepano johti maasta pakoon. Kuinka suosittu tämä seuraava olisi, ei välttämättä ole.
Ensimmäistäkin liikekannallepanoa odotettiin Käihkön mukaan liian pitkään, mikä kielii hänen mukaansa pakkotilanteesta.
Venäjän joukkojen tilanne Ukrainassa on tällä hetkellä varsin heikko.
– Kyllähän se näyttää siltä, ettei Venäjällä ole tällä hetkellä hyökkäyskykyä. Siitähän on myös esitetty arvioita, että ainoa tapa, jolla Venäjä saa hyökkäysvoimaa, on uusi mobilisaatioaalto.
Liikekannallepanon laajentaminen olisi Venäjälle ennen kaikkea sisäpoliittisesti riski. Käihkö muistuttaa Venäjällä vallitsevasta yhteiskuntasopimuksesta, jossa poliitikot saavat hallita, kunhan he eivät puutu kansalaisten elämään ja takaavat talouskasvun.
Putin rikkoi sopimuksen viimeistään liikekannallepanon julistaessaan.
– ”Erityissotilasoperaatiolla” viitataan siihen, ettei kansalla ole mitään tekemistä asian kanssa, eli sotilaat ja armeijahan hoitavat tämän. Ennen liikekannallepanoa tilanne oli tämä, mutta sen jälkeen kansa tuli osaksi sotaa. Siihen asti valtaosa venäläisistä pystyi jättämään sodan huomiotta, mutta se muuttui liikekannallepanon myötä.
– Uusi liikekannallepano lisäisi näitä epävarmuuksia. Samaan aikaan se olisi äärimmäisen kallis taloudellisesti. Kyllä tämä on toimenpide, jonka Venäjän nykyhallinto mielellään välttää.
Liikekannallepanon laajentaminen olisi Venäjälle ennen kaikkea sisäpoliittisesti riski.
VENÄJÄN PRESIDENTTI Vladimir Putin on allekirjoittanut asetuksen, jonka myötä sotilasreserviläisiä aletaan kutsua tämän vuoden kuluessa järjestettäviin harjoituksiin.
Uutistoimisto Reutersin mukaan asia käy ilmi keskiviikkona Venäjän hallituksen verkkosivuilla julkaistusta dokumentista.
On toistaiseksi epäselvää, mihin Putin pyrkii uudella asetuksella, Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö arvioi.
– On avoinna, minkä takia tällainen tuli. Mobilisaatiolait ovat koko ajan voimassa kunnes Putin allekirjoittaa lain, jolla näistä päästään eroon. Tämä tuntuu siinä mielessä päällekkäiseltä. Tuntuuko se sitten paremmalta, että voidaan sanoa, että reserviläiset lähtevät sotaharjoituksiin kuin se, että lähdetään sotaan.
Osa asetuksen pykälistä on Käihkön mukaan salaisia.
– Uskoo ken uskoo, että lähdetään sotaharjoituksiin sodan aikana. On tässä varmasti joku ajatuskin, mutta mikä se on, on jäänyt vähän hämärän peittoon.
VENÄJÄLLÄ on Käihkön mukaan käytössään useita työkaluja uuden liikekannallepanon käynnistämiseen. Kyse on enemmän liikekannallepanon laajentamisen yhä korkeammasta kynnyksestä.
– Onko sitten uskallusta lähteä käyttämään niitä, sillä se viime liikekannallepano johti maasta pakoon. Kuinka suosittu tämä seuraava olisi, ei välttämättä ole.
Ensimmäistäkin liikekannallepanoa odotettiin Käihkön mukaan liian pitkään, mikä kielii hänen mukaansa pakkotilanteesta.
Venäjän joukkojen tilanne Ukrainassa on tällä hetkellä varsin heikko.
– Kyllähän se näyttää siltä, ettei Venäjällä ole tällä hetkellä hyökkäyskykyä. Siitähän on myös esitetty arvioita, että ainoa tapa, jolla Venäjä saa hyökkäysvoimaa, on uusi mobilisaatioaalto.
Liikekannallepanon laajentaminen olisi Venäjälle ennen kaikkea sisäpoliittisesti riski. Käihkö muistuttaa Venäjällä vallitsevasta yhteiskuntasopimuksesta, jossa poliitikot saavat hallita, kunhan he eivät puutu kansalaisten elämään ja takaavat talouskasvun.
Putin rikkoi sopimuksen viimeistään liikekannallepanon julistaessaan.
– ”Erityissotilasoperaatiolla” viitataan siihen, ettei kansalla ole mitään tekemistä asian kanssa, eli sotilaat ja armeijahan hoitavat tämän. Ennen liikekannallepanoa tilanne oli tämä, mutta sen jälkeen kansa tuli osaksi sotaa. Siihen asti valtaosa venäläisistä pystyi jättämään sodan huomiotta, mutta se muuttui liikekannallepanon myötä.
– Uusi liikekannallepano lisäisi näitä epävarmuuksia. Samaan aikaan se olisi äärimmäisen kallis taloudellisesti. Kyllä tämä on toimenpide, jonka Venäjän nykyhallinto mielellään välttää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.