Kävelysillan romahdus

Anonyymi-ap

Tuollainen silta romahtaa hyvin helposti jos iso lauma rytkyttää siltaa samaan tahtiin. Veikkaan koululaisten ilakoineen pomppimalla samaan tahtiin jolloin silta alkaa notkua myös ja lopulta romahtaa. Tämän vuoksi armeijan osasto marssiessaan vastaavanlaisilla rakenteilla ei noudata marssitahtia vaan jokainen menee omaan sekatahtiinsa jolloin silta ei ole moksiskaan.
Ei tuon päättelemiseen tarvita mitään siltainsinööriä. Olen vain pelkkä vaivainen historian opettaja.

340

2392

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Varmaan joku lääkäripalsta olisi parempi paikka hörhöyden julkipanemiseen.

    • Anonyymi

      Fiksumpi tietäisi, että ihmiset eivät kulje satunnaiseen tahtiin millään sillalla vaan askellus synkronoituu luonnostaan isommilla ihmismäärillä.

      • Anonyymi

        Jokuhan teki tästä Youtube-videonkin. Laittoi laudan päälle (joka oli joidenkin tynnyrien päällä) metronomeja ja asetti ne heilumaan epätahtiin. Vähän ajan päästä metronomit synkronoituivat.


      • Anonyymi

        mielestäni sillalla ei saa kävellä mutta ryömiä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        mielestäni sillalla ei saa kävellä mutta ryömiä

        silta kuten tie ei ole tehty kävelemistä varten


      • Anonyymi

        jos raksalaiset kävelevät niin silta päästää ohitse
        nuorilla ei ollut kulkulupia ja silta ei päästänyt ketään


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokuhan teki tästä Youtube-videonkin. Laittoi laudan päälle (joka oli joidenkin tynnyrien päällä) metronomeja ja asetti ne heilumaan epätahtiin. Vähän ajan päästä metronomit synkronoituivat.

        onko joku jaska jokunen?


    • Anonyymi

      Lauma koululaisia samasta koulusta liikkuessaan ryhmässä saattaa tehdä tyhmiä temppuja ymmärtämättä seurauksia.

      • Anonyymi

        Siinä toteutuu esimerkillisesti sanonta: Joukossa tyhmyys tiivistyy.


      • Anonyymi

        No sinäkään et ymmärrä edes niin yksinkertaista asiaa että noiden väliaikaisten siltojen pitää kestää vaikka tankki.


      • Anonyymi

        60 vuotias aikuinen tykästyy näkemään nuoria ongelmana yhteiskunnassa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä toteutuu esimerkillisesti sanonta: Joukossa tyhmyys tiivistyy.

        Eduskuntakaan ole kovin älykäs


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No sinäkään et ymmärrä edes niin yksinkertaista asiaa että noiden väliaikaisten siltojen pitää kestää vaikka tankki.

        sillan rakensi taitomaton tapiolan rikas mies


      • Anonyymi

        kyse oli liikuntatunnista ja pääapinana oli liikunnan maikka


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        60 vuotias aikuinen tykästyy näkemään nuoria ongelmana yhteiskunnassa

        60 vuotias koko ajan herjaa nuoria


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eduskuntakaan ole kovin älykäs

        pederastiat talossa valta vähemmistössä


    • Anonyymi

      Äly hoi älä jätä,,,
      Onpa ollut tuhdissa kunnossa olevia 8-luokkalaisia kun saivat kävelysillan sortumaan rytkyttämisellään.

      • Anonyymi

        Kun viitisenkymmentä 8-luokkalaista ahtautuu muuaman metrin sillalle rytkyttämään, arvaan siinä kuinka käy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun viitisenkymmentä 8-luokkalaista ahtautuu muuaman metrin sillalle rytkyttämään, arvaan siinä kuinka käy.

        Eikä kannata tietää silloista, rakenteista tai itse tapahtumasta mitään, riittää kun arvaat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun viitisenkymmentä 8-luokkalaista ahtautuu muuaman metrin sillalle rytkyttämään, arvaan siinä kuinka käy.

        Kerro sitten mikä on 8-luokkalaisen keskipaino ja sille sillalle määritelty painoraja kun näköjään tiedät "viisaampana".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikä kannata tietää silloista, rakenteista tai itse tapahtumasta mitään, riittää kun arvaat.

        Erityisen raskauttavaa oli että opettaja oli mukana...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Erityisen raskauttavaa oli että opettaja oli mukana...

        Olisiko opettajan pitänyt olla ennustaja???


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Erityisen raskauttavaa oli että opettaja oli mukana...

        Niinpä. Opettajat painavat usein enemmän kuin kahdeksasluokkalaiset.


      • Anonyymi

        tapiolassa ei saa kävellä mutta ajaa autoa, siihen se sillan romahdus perustuu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Erityisen raskauttavaa oli että opettaja oli mukana...

        opettaja olikin tässä liikaa, jonka syy on kaikki


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisiko opettajan pitänyt olla ennustaja???

        perustetaan noitakouluja


    • Anonyymi

      Ei mikään silta kestä kävelemistä sen ylitse.

    • Anonyymi

      Eikös Lontoon milleniumsiltakin alkanut huojua kun muutama tuhat puupäätä alkoi avajaisissa hyppiä.

      • Anonyymi

        Huojui ihan niinkuin Sanna Marinin hallitus ennenkuin kaatui ihan nurinniskoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huojui ihan niinkuin Sanna Marinin hallitus ennenkuin kaatui ihan nurinniskoin.

        Ihme marin-psykoosi monilla. Joka asiaan kommentoidaan jotain marinista. Ei ole kovin tervettä psyykkisesti.


      • Anonyymi

        eiku se oli sun pahatahtoa, jonka takia ihmisiä loukkaantuu
        lakkaa toivomasta ihmisille pahaa!!!


    • Anonyymi

      Göteborgin Ullevin stadionin perustukset vaurioituivat ,kun Bruce Springsteenin yleisö ponppi tasajalkaa.Kyllä joukossa on voimaa.

      • Anonyymi

        olet lapsena lukenut liikaa Nalle Puuhin pomppivasta Tiikerista ja sinulle jäi traumoja

        menisit trampoliinipuistoon


    • Anonyymi

      Onnettomuustutkintakeskus on täysin tarpeeton kun kuka tahansa suomi24-palstalla pystyy selvittämään onnettomuudet ja niiden syyt vaikka ei olisi nähnytkään koko paikkaa.
      Riittää kun on jostain lehdestä nähnyt jonkun kuvan esimerkiksi Espoosta tai Pihtiputaalta.

      • Anonyymi

        Tässä tapauksessa riittää se kun tiedettiin osallisina olleen koululaiset.


      • Anonyymi

        Länsiväylän toimittaja tätänykyään tietää melkein jo kaiken.
        Lehdestä saa kaiken kattavan tiedon kaikesta kakittelusta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä tapauksessa riittää se kun tiedettiin osallisina olleen koululaiset.

        videotallenne puuttuu
        poliisi ei usko
        ja koulujohto kieltää


    • Anonyymi

      Suurimmalle osalle kirjoittajista rakenteen resonanssi näyttää olevan täysin tuntematon ilmiö. Kun rakennetta kuormitetaan jaksollisesti sen resonanssitaajuudella, niin ei tarvita suurtakaan voimaa, jotta rakenne saadaan värähtelemään laajalla amplitudilla.

      Tämä on totta etenkin teräsrakenteilla, joiden sisäinen vaimennus on pieni eikä täten muuta värähtelyenergiaa lämmöksi.

      • Anonyymi

        Ennen muinoin, ennen autojen yleistymistä, oli silloilla kyltit joissa kiellettiin "juosten ajo sillalla". Nykyisin pitäisi olla kyltti missä sallitaan enintään kaksi koululaista kerrallaan sillalle.


      • Anonyymi

        Nyt minä ymmärrän miksi ei teräskielet kestä kitarassa. Niiden pitää olla kuttaperkkaa ja lampaansuolia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ennen muinoin, ennen autojen yleistymistä, oli silloilla kyltit joissa kiellettiin "juosten ajo sillalla". Nykyisin pitäisi olla kyltti missä sallitaan enintään kaksi koululaista kerrallaan sillalle.

        Tai ihan hulluna ideana rakentaa silta, joka kestää sillä kulkevat. Voi olla outo idea, mutta tuli vaan mieleen.


      • Anonyymi

        Otaniemen läheisyys tekee onnettomuuspaikasta resonanssiongelmallisen, muuten emme koskaan loukkaantuisi värähtelystä ilman pitkää fysiikka-matiikka-kemia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ennen muinoin, ennen autojen yleistymistä, oli silloilla kyltit joissa kiellettiin "juosten ajo sillalla". Nykyisin pitäisi olla kyltti missä sallitaan enintään kaksi koululaista kerrallaan sillalle.

        Ja kyltit kertomaan montako kylttiä mahtuu, koska toisissa paikoissa kylttipaikat ovat varattuja ja tarvitaan hirmu suunnitelma, miten kyltit mahtuvat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tai ihan hulluna ideana rakentaa silta, joka kestää sillä kulkevat. Voi olla outo idea, mutta tuli vaan mieleen.

        ..älä paskaa jauhoo, kuka sitä kävelyä kestää!!! kyllä sillan kuuluu romahtaa ja kunnolla!!


    • Anonyymi

      Joka tapauksessa selkeä suunnitteluvirhe sekä tarkastajan virhe, siinä syypäät.

      Kulkuakin olisi pitänyt rajoittaa että ei noin paljoa ihmisiä kerralla pääse römistämään.

      Eli kaupungin syy.

      • Anonyymi

        Onko teinit jotain oikeita ihmisiä.


    • Anonyymi

      Koko AINOA keskus on erehdys

    • Anonyymi

      Missä ovat oikeat fysiikan insinöörit...?! Maallikot vaan herjaavat toisiaan. Nuoret tekivät tyhmästi.

      45 nuorta henkilöä a` 60 kiloa on yhteensä noin 2,5 tonnia. Sallittu kuorma sillalla oli 500 kg/m2.

      Kun 2,5 tonnin kuorma pannaan resonoimaan hyppimällä, kuorma on todellisuudessa yli 10 tonnia. Tuo siltahan on kuin jousi.

      Kokonaisia stadioneja on romahtanut, kun löydetään sopiva rytmi.

      • Anonyymi

        Missä tuo tieto hyppimisestä on? En ole itse tästä lukenut mitään.


      • Anonyymi

        45 nuorta henkilöä a` 60 kiloa???
        Kannatta nyt tarkistaa se 8-luokkalaisten keskipaino, ovat keskimäärin 14 vuotiaita ja tieto löytyy netistä,,,


      • Anonyymi

        Se on rakentajan vastuulla tehdä silta, joka kestää myös pienet pomppimiset. Ne stadionitkaan ei romahda, jos on ammattitaitoinen rakentaja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä tuo tieto hyppimisestä on? En ole itse tästä lukenut mitään.

        Avaus koski pomppimista.

        Yläkoulun oppilas painaa keskimäärin 56 kiloa, lihavat painavat lähes 80 kiloa.

        Yhtään fyysikkoa ei ollut siis paikalla, joka olisi voinut antaa tuolle jouselle kaavan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avaus koski pomppimista.

        Yläkoulun oppilas painaa keskimäärin 56 kiloa, lihavat painavat lähes 80 kiloa.

        Yhtään fyysikkoa ei ollut siis paikalla, joka olisi voinut antaa tuolle jouselle kaavan.

        Missä on kerrottu mistään asiattomasta yrityksestä tuhota silta? Mitä satuja täällä keksitään oppilaiden käytöksestä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä on kerrottu mistään asiattomasta yrityksestä tuhota silta? Mitä satuja täällä keksitään oppilaiden käytöksestä?

        Tapahtuma nyt on erittäin helppo kuvitella. Jos nuorisoporukka huomaa, että sillan saa sopivasti askeltamalla kivasti keinumaan, niin sitä yritetään varmasti keinuttaa vieläkin enemmän. Kenelläkään ei varmastikaan tule mieleen, että silta saattaa hajotakin. Ja uskoisin, että peruskoululaisissa on hyvin harvoja värähtelydynamiikan asiantuntijoita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avaus koski pomppimista.

        Yläkoulun oppilas painaa keskimäärin 56 kiloa, lihavat painavat lähes 80 kiloa.

        Yhtään fyysikkoa ei ollut siis paikalla, joka olisi voinut antaa tuolle jouselle kaavan.

        Jouselle kaava? Pitäisi olla koko setti mitoitettuja osapiirustuksia ja mitoitettu sillan kokoonpanopiirustus sekä arvio kuormituksen jakaumasta, jotta pystyisi edes likiarvoisesti laskemaan sillan resonanssitaajuudet ja ominaismuodot sekä osien staattisen ja dynaamisen rasituksen.

        Kyllä Onnettomuustutkintakeskus tekee sillasta analyysin, kunhan ehtii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tapahtuma nyt on erittäin helppo kuvitella. Jos nuorisoporukka huomaa, että sillan saa sopivasti askeltamalla kivasti keinumaan, niin sitä yritetään varmasti keinuttaa vieläkin enemmän. Kenelläkään ei varmastikaan tule mieleen, että silta saattaa hajotakin. Ja uskoisin, että peruskoululaisissa on hyvin harvoja värähtelydynamiikan asiantuntijoita.

        Kuvitella? Eli täysin keksitty valhe.


      • Anonyymi

        Tuommoiset tarinat kuuluvat jonnekin ilmastonlämpenemispalstalle tai muihin huuhaajuttuihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä on kerrottu mistään asiattomasta yrityksestä tuhota silta? Mitä satuja täällä keksitään oppilaiden käytöksestä?

        Kyllä se tapahtumien kulku tulee esiin viimeistään raastuvassa, media on vaan niin arka kertomaan oikeaa syytä. Oikeudenkäyntiin kyllä kaivetaan esiin kameratallenteet tapapahtumien kulusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se tapahtumien kulku tulee esiin viimeistään raastuvassa, media on vaan niin arka kertomaan oikeaa syytä. Oikeudenkäyntiin kyllä kaivetaan esiin kameratallenteet tapapahtumien kulusta.

        Niin mitä tietoa sinulla on tapahtumasta? Satuja ja arvailuja ei lasketa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuommoiset tarinat kuuluvat jonnekin ilmastonlämpenemispalstalle tai muihin huuhaajuttuihin.

        Mikäs persujen äänitorvi ja ajatusten Tonava nyt tuli paikalle? Ilmasto ei siis lämpene, dinosaurusten luut on haudattu paikalleen sellaisinaan 6000 vuotta sitten ja tähdet on liimattu taivaankanteen Bostikilla, niinkö? Sinä olet huuhaa-ukko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikäs persujen äänitorvi ja ajatusten Tonava nyt tuli paikalle? Ilmasto ei siis lämpene, dinosaurusten luut on haudattu paikalleen sellaisinaan 6000 vuotta sitten ja tähdet on liimattu taivaankanteen Bostikilla, niinkö? Sinä olet huuhaa-ukko.

        Se alarmisti älähtää johon kalikka kalahtaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se alarmisti älähtää johon kalikka kalahtaa.

        Olet siis persu ja Trumpin kannattaja. Ei hallitukseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tapahtuma nyt on erittäin helppo kuvitella. Jos nuorisoporukka huomaa, että sillan saa sopivasti askeltamalla kivasti keinumaan, niin sitä yritetään varmasti keinuttaa vieläkin enemmän. Kenelläkään ei varmastikaan tule mieleen, että silta saattaa hajotakin. Ja uskoisin, että peruskoululaisissa on hyvin harvoja värähtelydynamiikan asiantuntijoita.

        Opettajan idea oli, että NYT POMPITAAN.
        Epäpätevä ope.

        Kalasataman ja Tapiolan ero on siinä, että Kalasatamassa putoaa veteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä tuo tieto hyppimisestä on? En ole itse tästä lukenut mitään.

        Julkisuudessa on ollut silminäkijöiden kommentteja, joiden mukaan sillalla ei pompittu - myös opettaja on kertonut, että liikkuminen oli ollut asiallista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Julkisuudessa on ollut silminäkijöiden kommentteja, joiden mukaan sillalla ei pompittu - myös opettaja on kertonut, että liikkuminen oli ollut asiallista.

        Ainoa asia, mikä herra siltainsinööriltä on jäänyt huomaamatta on se, että fysiikan opinnoissa päästään tasolle, jossa osataan tulkita rajoituksia vasta lukiossa. Jokainen sillalle mennyt on ajatellut "rajoitus 250kg - olen kevyempi" ja jatkanut matkaa. Rajoituksesta siis puuttuu kohta "tai x yhtäaikaista kävelijää". Selvä puute turvaohjeessa siis on ollut.


      • Anonyymi

        odottakaas kun hissi romahtaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä tuo tieto hyppimisestä on? En ole itse tästä lukenut mitään.

        Nalle Poohin Tiikeristä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        45 nuorta henkilöä a` 60 kiloa???
        Kannatta nyt tarkistaa se 8-luokkalaisten keskipaino, ovat keskimäärin 14 vuotiaita ja tieto löytyy netistä,,,

        Syödäänkö Kalasatamassa tavallista enemmän kala ruokia?
        Jos syödään, niin ryhmän kokonaispaino jää pienemmäksi.
        Mutta koska kala on hiljainen eläin, niin kukaan opiskelijoista tulee kertomaan mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on rakentajan vastuulla tehdä silta, joka kestää myös pienet pomppimiset. Ne stadionitkaan ei romahda, jos on ammattitaitoinen rakentaja.

        Virossa osataan, Tapiolassa ei.
        Ukrainassa ei vielä opittu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avaus koski pomppimista.

        Yläkoulun oppilas painaa keskimäärin 56 kiloa, lihavat painavat lähes 80 kiloa.

        Yhtään fyysikkoa ei ollut siis paikalla, joka olisi voinut antaa tuolle jouselle kaavan.

        Albert Einshtein


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä on kerrottu mistään asiattomasta yrityksestä tuhota silta? Mitä satuja täällä keksitään oppilaiden käytöksestä?

        Suunta minne oppilaat menivät oli huono, koska tuolla Tapiolan osassa ei ole mitään nähtävää


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä on kerrottu mistään asiattomasta yrityksestä tuhota silta? Mitä satuja täällä keksitään oppilaiden käytöksestä?

        Ne ovat 60 v vihaisia äijä, joilta vaimot veivät lapsia ja seksiä. He vihaavat lapsia.


    • Anonyymi

      Tämä seuraava on vain siltainsinööreille, ei maallikoille.

      Metalli on joko ajan myötä väsynyt tai sillalla on pompittu ja hypitty tahdissa.

      Kulkua tasoittanut ja joustava vaneri on antanut hyvän pomppupohjan sille, että silta on lähtenyt hytkymään, huojumaan tai heilumaan tahdissa ja resonoimaan tai oskilloimaan. Sillasta tulee kuin trampoliini, jossa energia palautuu ja rytmi rupeaa ruokkimaan itse itseään.

      Asiaa voi tarkastella aluksi Hooken lain kautta.

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Hooken_laki

      Kun kimmoraja on ylittynyt, kappaleen venymä ei enää ole suoraan verrannollinen siihen kohdistuvaan jännitykseen, vaan venymän riippuvuuden jännityksestä osoittaa materiaalin jännitys-venymäkäyrä.

      Tacoma Narrows Bridge - tunnetuin romahtanut silta v. 1940. Asiassa pitää erottaa "aeroelastinen lepatus" (flutter), joka ei nimenomaan ole resonanssia, koska tulo ei ole jaksollinen voima, vaan tulo on ilman ja jonkin kohteen tasainen suhteellinen nopeus. Resonanssia on se, kun järjestelmän jaksollinen vaste jaksolliseen voimaan on paljon tavallista voimakkaampi lähellä yhtä tai useampaa tiettyä taajuutta. Lepatuksessa rakenteeseen kohdistuva voima riippuu rakenteen muodonmuutoksesta ja nopeudesta. Siksi voima on välttämättä täsmälleen samalla taajuudella kuin liike, vaikka se ei välttämättä ole oikeassa vaiheessa, jotta se saa liikkeen kasvamaan amplitudin myötä.

      Sillan liikettä on kuvailtu kahdeksan tai yhdeksän solmuiseksi oskillaatioksi lähes 1,5 metrin amplitudilla ja korkeahkolla taajuudella. Oskillaatio vaihtui voimakkaaseen vääntövärähdys-liikkeeseen, jossa sillan pääjänteellä kansi vääntyili molempiin suuntiin yli 4 metrin amplitudilla vaihdellen solmuttomasta yksisolmuiseen liikkeeseen.

      Tacoman silta sortui pyörrevirtojen aiheuttaman voimakkaan vääntövärähdysliikkeen seurauksena.

      • Anonyymi

        Kyllä noin on täytynyt tapahtua Espossakin. Pyörrevirrat ovat syynä. Sen tietää jokainen siltainsinööri Jaatinen mukaanlukien.
        Tai sitten juttusi on turhanaikaista horinaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä noin on täytynyt tapahtua Espossakin. Pyörrevirrat ovat syynä. Sen tietää jokainen siltainsinööri Jaatinen mukaanlukien.
        Tai sitten juttusi on turhanaikaista horinaa.

        Miksi vastasit omiasi, vaikka olet maallikko? Suusi ei pysyne kiinni edes pikasementillä tai näppis pikaliimalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä noin on täytynyt tapahtua Espossakin. Pyörrevirrat ovat syynä. Sen tietää jokainen siltainsinööri Jaatinen mukaanlukien.
        Tai sitten juttusi on turhanaikaista horinaa.

        Onko Tacoma Espoossa? Oletko käynyt kummassakaan paikassa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi vastasit omiasi, vaikka olet maallikko? Suusi ei pysyne kiinni edes pikasementillä tai näppis pikaliimalla.

        Sen ymmärrän että paskanjauhaminen on ammattisi.
        Jatka samalla linjalla niin tulee palstalle täytettä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sen ymmärrän että paskanjauhaminen on ammattisi.
        Jatka samalla linjalla niin tulee palstalle täytettä.

        Kuten sanottua. Ei pikasementti eikä pikaliima.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sen ymmärrän että paskanjauhaminen on ammattisi.
        Jatka samalla linjalla niin tulee palstalle täytettä.

        Suu käy tiuhaan fysiikan lakien tahdissa.


    • Anonyymi

      No historiankin laita taitaa olla niin ja näin, jos ei tajua edes sitä tosiasiaa, että noiden pitää kestää vaikka tuhat norsua, vaikka onkin väliaikainen.

      • Anonyymi

        Ei pidä. Väliaikaisellekin sillalle on jokin käyttötarkoituksen mukainen normikuormitus, jonka mukaan mitoitus tehdään. Tosin sillassa pitäisi olla ohjeistus maksimikuormasta, koska nykyihmisten omaan ymmärrykseen ei kannata juurikaan luottaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pidä. Väliaikaisellekin sillalle on jokin käyttötarkoituksen mukainen normikuormitus, jonka mukaan mitoitus tehdään. Tosin sillassa pitäisi olla ohjeistus maksimikuormasta, koska nykyihmisten omaan ymmärrykseen ei kannata juurikaan luottaa.

        Sinäkö teet kuormalaskelmat joka kerta, kun menet sillalle? Otat selvää rakenteista ja painorajoista sekä senhetkisestä kuormasta ja arvioit tulevaa kuormitusta, jotta päättelet kannattaako sillalle mennä. Sillat tehdään kulkemista varten ilman käyttöohjeita tai 10 vuoden koulutusta onko sinne turvallista mennä. Sillan tulee kestää juuri ne olosuhteet mihin se tehdään. Vastuu sillan kestävyydestä on lähes sata prosenttisesti rankentajalla ja valvojalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinäkö teet kuormalaskelmat joka kerta, kun menet sillalle? Otat selvää rakenteista ja painorajoista sekä senhetkisestä kuormasta ja arvioit tulevaa kuormitusta, jotta päättelet kannattaako sillalle mennä. Sillat tehdään kulkemista varten ilman käyttöohjeita tai 10 vuoden koulutusta onko sinne turvallista mennä. Sillan tulee kestää juuri ne olosuhteet mihin se tehdään. Vastuu sillan kestävyydestä on lähes sata prosenttisesti rankentajalla ja valvojalla.

        Onhan tuolla selvät käyttöojeet:
        Enintään 2,7 teiniä/m^2.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinäkö teet kuormalaskelmat joka kerta, kun menet sillalle? Otat selvää rakenteista ja painorajoista sekä senhetkisestä kuormasta ja arvioit tulevaa kuormitusta, jotta päättelet kannattaako sillalle mennä. Sillat tehdään kulkemista varten ilman käyttöohjeita tai 10 vuoden koulutusta onko sinne turvallista mennä. Sillan tulee kestää juuri ne olosuhteet mihin se tehdään. Vastuu sillan kestävyydestä on lähes sata prosenttisesti rankentajalla ja valvojalla.

        Sinä varmaan ajattaisit pitkähkölle maantiesillalle viisi taistelupanssarivaunua,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä varmaan ajattaisit pitkähkölle maantiesillalle viisi taistelupanssarivaunua,

        Kuka on niin typerä, että rinnastaa 10-50 tonnin maantiesiltojen kantavuudet kävelysiltaan? Eihän noin tyhmä voi olla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä varmaan ajattaisit pitkähkölle maantiesillalle viisi taistelupanssarivaunua,

        Olisit varmaan niin typerä että ajaisit sillalle lähellä Vääksyä vaikka sillalla on jo viisi muuta autoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka on niin typerä, että rinnastaa 10-50 tonnin maantiesiltojen kantavuudet kävelysiltaan? Eihän noin tyhmä voi olla.

        Juurihan kirjoitit, ettei tavallisen sillankäyttäjän tarvitse koskaan tarvitse miettiä sillan kestävyyttä, silta kyllä kestää. Oli sitten kyse ihan millaisesta sillasta hyvänsä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juurihan kirjoitit, ettei tavallisen sillankäyttäjän tarvitse koskaan tarvitse miettiä sillan kestävyyttä, silta kyllä kestää. Oli sitten kyse ihan millaisesta sillasta hyvänsä.

        Tankkejako ajatat kävelysillalla? Tankillako ajat töihin? Ei helvetti koeta vähän koota ittes ja mieti mikä ero on vaikka armeijan kuljetuksella, teinilaumalla tai kesälomareissulla olevalla.


    • Anonyymi

      Tarvitsee rakentaa niin että on hyvä ettei sorru. Kivaa Isänpäivää.

    • Anonyymi

      Eihän se mikään silta ollut vaan rakennustelineiden tasoille kannettuja vaneerin kappaleita...

    • Anonyymi

      Missä ovat nyt tarvittavat fyysikot tietoineen? Täällä on pelkkiä inttäviä kakaroita.

      • Anonyymi

        Jos haluat spekuloida paljonko siltoja pitää rynkyttää että ne hajoavat, se on yksi keskystelu. Toinen, ja todellisempi keskustelu tähän tapaukseen, liittyy rakennusmääräyksiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos haluat spekuloida paljonko siltoja pitää rynkyttää että ne hajoavat, se on yksi keskystelu. Toinen, ja todellisempi keskustelu tähän tapaukseen, liittyy rakennusmääräyksiin.

        Ylimpänä lukee tiede / fysiikka, EI inttäminen / määräykset.

        Sinä olet se ykkösinttäjä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ylimpänä lukee tiede / fysiikka, EI inttäminen / määräykset.

        Sinä olet se ykkösinttäjä.

        Joku valopää yritti väittäå faktana, että silta romahti pomppimisesta. Se on järjenköyhää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joku valopää yritti väittäå faktana, että silta romahti pomppimisesta. Se on järjenköyhää.

        Kerro sitten, ykkösinttäjä, meille kaikki tarvittava fakta sillan romahtamisesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joku valopää yritti väittäå faktana, että silta romahti pomppimisesta. Se on järjenköyhää.

        Valopää intti: "45 nuorta henkilöä a` 60 kiloa??? Kannatta nyt tarkistaa se 8-luokkalaisten keskipaino, ovat keskimäärin 14 vuotiaita ja tieto löytyy netistä,,,"

        Netistä löytyy, aivan niin.

        Puolet tyttöjä ja puolet poikia, molemmilla BMI 20.

        Pojat keskipaino 65 kg.
        Tytöt keskipaino 54 kg.

        Keskipaino nuorille 14 vuotta = 56 - 60 kiloa, tytöt vähemmän ja pojat vähän enemmän, ihan pituuden mukaan.

        Mitä muuta valopää haluaa inttää?

        Kun lapset tuosta vielä kasvavat, heistä tulee tavallisia suomalaisia aikuisia läskejä, joista 2/3 on ylipainoisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valopää intti: "45 nuorta henkilöä a` 60 kiloa??? Kannatta nyt tarkistaa se 8-luokkalaisten keskipaino, ovat keskimäärin 14 vuotiaita ja tieto löytyy netistä,,,"

        Netistä löytyy, aivan niin.

        Puolet tyttöjä ja puolet poikia, molemmilla BMI 20.

        Pojat keskipaino 65 kg.
        Tytöt keskipaino 54 kg.

        Keskipaino nuorille 14 vuotta = 56 - 60 kiloa, tytöt vähemmän ja pojat vähän enemmän, ihan pituuden mukaan.

        Mitä muuta valopää haluaa inttää?

        Kun lapset tuosta vielä kasvavat, heistä tulee tavallisia suomalaisia aikuisia läskejä, joista 2/3 on ylipainoisia.

        Aivan, eivät nuo lapset ole mitään pomppivia Abramsin tankkeja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joku valopää yritti väittäå faktana, että silta romahti pomppimisesta. Se on järjenköyhää.

        Miksi olet täällä? Tuskin olet opiskellut fysiikkaa kuin lyhyen oppimäärän yläkoulussa, etkä fysiikasta edes ymmärrä. Mikä on antisi tälle fysiikan alle avatulle keskustelulle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valopää intti: "45 nuorta henkilöä a` 60 kiloa??? Kannatta nyt tarkistaa se 8-luokkalaisten keskipaino, ovat keskimäärin 14 vuotiaita ja tieto löytyy netistä,,,"

        Netistä löytyy, aivan niin.

        Puolet tyttöjä ja puolet poikia, molemmilla BMI 20.

        Pojat keskipaino 65 kg.
        Tytöt keskipaino 54 kg.

        Keskipaino nuorille 14 vuotta = 56 - 60 kiloa, tytöt vähemmän ja pojat vähän enemmän, ihan pituuden mukaan.

        Mitä muuta valopää haluaa inttää?

        Kun lapset tuosta vielä kasvavat, heistä tulee tavallisia suomalaisia aikuisia läskejä, joista 2/3 on ylipainoisia.

        Se ainakin on selvää ettei se koulukkaita sillalle luotsannut opettaja ainakaan fysiikkaa opettanut, taisi olla pikemminkin jumppa-ope.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi olet täällä? Tuskin olet opiskellut fysiikkaa kuin lyhyen oppimäärän yläkoulussa, etkä fysiikasta edes ymmärrä. Mikä on antisi tälle fysiikan alle avatulle keskustelulle?

        Kaikkein eniten sillanrakennuksesta ja romahtamiseta tietävät aloittajan tasoiset historiasiltojen rakentajat.
        Historioitsijat ovat kaikkein pätevimmät fyysikot ja statiikan asiantuntijat. Tuo on tälläkin palstalla tullut selväksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan, eivät nuo lapset ole mitään pomppivia Abramsin tankkeja.

        Mistä tiedät että Abramsin tankit pomppivat? Onko niissä joku pomppumekanismi jolla tuommoinen pomppiminen lähtee sillalla käyntiin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi olet täällä? Tuskin olet opiskellut fysiikkaa kuin lyhyen oppimäärän yläkoulussa, etkä fysiikasta edes ymmärrä. Mikä on antisi tälle fysiikan alle avatulle keskustelulle?

        Mieti rauhassa fantasioitasi montako iskua lekalla tarvitaan että silta sortuu tai millaisella laserilla sillan saa nurin. Mitään tekemistä tuolla ei kuitenkaan ole Espoon tapauksen kanssa eikä tältä palstalta taatusti löydy niin erikoistunutta fyysikkoa, että voisi vastata pomppimisen kysymykseen muuta kuin ideaalitapauksissa. Rakenneinsinööri saattaisi hyvinkin osata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se ainakin on selvää ettei se koulukkaita sillalle luotsannut opettaja ainakaan fysiikkaa opettanut, taisi olla pikemminkin jumppa-ope.

        Kovasti keulitaan että opettajan tai oppilaiden vika, kun silta sortui. Nykyään puuttuu sitä tai tätä tai opettajan olisi pitänyt fysiikan opintojen perusteella osata sanoa, että tasojen kannakkeet murtuu. Täysin pihalla todellisuudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kovasti keulitaan että opettajan tai oppilaiden vika, kun silta sortui. Nykyään puuttuu sitä tai tätä tai opettajan olisi pitänyt fysiikan opintojen perusteella osata sanoa, että tasojen kannakkeet murtuu. Täysin pihalla todellisuudesta.

        Olisiko silta sortunut itsestään? Tuskin.
        Joku syy tuossa täytyy olla ja tietenkin se on kuormitus. Tuon nyt tajuaa jokainen joka ymmärtää mitä sana fysiikka tarkoittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisiko silta sortunut itsestään? Tuskin.
        Joku syy tuossa täytyy olla ja tietenkin se on kuormitus. Tuon nyt tajuaa jokainen joka ymmärtää mitä sana fysiikka tarkoittaa.

        Kyllä kai tuommoiset sillat voivat sortua jos niissä pyörii riittävät voimakkaat pyörrevirrat niinkuin joku tuolla aikaisemmin totesi.
        Joku 1000 A pyörrevirta saattaisi hyvinkin sulattaa kannakkeen jos se ei ole riittävän hyvin kiinnitetty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisiko silta sortunut itsestään? Tuskin.
        Joku syy tuossa täytyy olla ja tietenkin se on kuormitus. Tuon nyt tajuaa jokainen joka ymmärtää mitä sana fysiikka tarkoittaa.

        Ei ole kuormitus syynä vaan joko huono rakentaminen, huono suunnittelu, huonot materiaalit tai vaillinainen rakennusvalvonta. Tuon tajuaa lapsikin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi olet täällä? Tuskin olet opiskellut fysiikkaa kuin lyhyen oppimäärän yläkoulussa, etkä fysiikasta edes ymmärrä. Mikä on antisi tälle fysiikan alle avatulle keskustelulle?

        Fyysikko en kieltämättä ole. Olen Otaniemessä fysiikkani kahlannut suht monta vuotta sitten, mutta en edes teknillisen fysiikan puolella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole kuormitus syynä vaan joko huono rakentaminen, huono suunnittelu, huonot materiaalit tai vaillinainen rakennusvalvonta. Tuon tajuaa lapsikin.

        Lapsikin tajuaa että sillat sortuilevat ihan itsestään jos ei muuta syytä kukaan keksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lapsikin tajuaa että sillat sortuilevat ihan itsestään jos ei muuta syytä kukaan keksi.

        Tässä tapauksessa syy oli Niinisalon panssariprikaatin kevätharjoituksessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä tapauksessa syy oli Niinisalon panssariprikaatin kevätharjoituksessa.

        Onkko niillä hyppiviä ja pomppivia Abrams-panssarivaunuja?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Fyysikko en kieltämättä ole. Olen Otaniemessä fysiikkani kahlannut suht monta vuotta sitten, mutta en edes teknillisen fysiikan puolella.

        Alonso-Finnissä ei tietenkään edetä fysiikankurssissa niin pitkälle että yritettäisiin ratkaista sillalla pomppivien teinien ja opettajien tuottamaa ongelmaa.
        Kyllä tuohon pitää hakea vastaukset jostain Helsingin yliopiston historiallis-filosofisen tiedekunnan kirjaston kellarin aarrekammiosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alonso-Finnissä ei tietenkään edetä fysiikankurssissa niin pitkälle että yritettäisiin ratkaista sillalla pomppivien teinien ja opettajien tuottamaa ongelmaa.
        Kyllä tuohon pitää hakea vastaukset jostain Helsingin yliopiston historiallis-filosofisen tiedekunnan kirjaston kellarin aarrekammiosta.

        Tätä ei kyllä käyty eikä tankkien kuormitusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kovasti keulitaan että opettajan tai oppilaiden vika, kun silta sortui. Nykyään puuttuu sitä tai tätä tai opettajan olisi pitänyt fysiikan opintojen perusteella osata sanoa, että tasojen kannakkeet murtuu. Täysin pihalla todellisuudesta.

        Tasojen kannakkeet eivät murtuneet, ne ovat edelleen kiinni niissä tasoissa, jotka romahtivat maahan.
        Mutta ne kannakkeet vääntyivät, taipuivat taikka sekä että.
        Syy voi olla ettei kuormitus jakautunut tasaisesti koko kannakkeen pituudelle, vaan vain toiseen reunaan.
        Matala pääkannattajana toiminut ristikko taipuu paljon, jos se on mitoitettu samalle kuormalle kuin korkea. Suuri taipuma tarkoittaa että pääkannattaja kallistuu molemmista päistään, ja pysyy vaakasuorassa vain keskeltä. Mutta ne poikittaispalkit eivät pääse kallistumaan pääkannattajan mukana, koska niihin kiinnitetyt pitkittäin asennetut kävelytasot estävät kallistumisen edellytyksenä olevan poikittaispalkkien yläreunojen lähentymisen toisiaan vastakkaisilla puolilla alla olevaa katua. Seurauksena poikittaiskannattaja on vain sen kannakkeen reunan varassa, mikä sijaistee lähempänä alla olevan kadun reunaa, ja toinen reuna kannakkeesta on ilmassa irti alla olevasta pääkannattajan alapaarteesta. Siihen kyseistä kannaketta ei ole suunniteltu, joten siihen syntyy jokaisen suuremman kuormituksen yhteydessä väsymistä aiheuttavia taipumia ja/tai vääntymiä, mikä sitten useamman vuoden jälkeen kenties aiheutti sillan romahtamisen.
        Kun rakennustelineitä käytetään alkuperäiseen tarkoitukseensa, eikä siltana, ovat jännevälit paljon pienempiä, eikä kallistuskulma saavuta sellaisia arvoja että tuosta koskaan tulisi ongelmaa. Väsymisamplitudi on siis silloin niin alhainen että teräs kestää sitä ikuisesti ilman väsymisvaurioita.
        Tällä kertaa "suunnittelija" oli ilmeisesti luottanut valmistajan ilmoituksiin lujuudesta, ymmärtämättä kokonaisuutta, eikä siksi myöskään sitä mihin oletuksiin valmistajan lujuusilmoitukset perustuvat, ja etteivät ne tässä tilanteessa toteutuneet. Taipumat nyt vaan ovat oleellisia, eikä pelkkä laskennallinen arvo lujuudelle, sillä lujuus riippuu jännitysjakautumasta, ja suuri taipuma voi tuottaa paljon epäedullisemman jännitysjakautuman, kuin mihin taulukon lujuusarvot perustuvat.
        Olisi hyvin ollut tilaa käyttää vaikka 5 kertaa korkeampaa ristikkoa pääkannattajassa, jolloin taipumat olisivat olleet mitätöntä suuruusluokkaa.


    • Anonyymi

      Miksi tämä avaus on fysiikan otsikon alla?

      Täällä ei ole kuin kinastelevia kakaroita, joista osa vielä valehtelee olevansa Otaniemen tippaiitoja.

      Ihan puhdas riman alitus, vaikka itse avaus olisi voinut herättää jonkun harrastelevan lujuuslaskijankin. Joko kannakkeet murtuivat tai nuoret pomppivat sillan paskaksi pomppivien Abrams-tankkien tapaan.

      • Anonyymi

        Yritin kertoa että kimmorajan ylittyessä kappaleen venymä ei enää ole suoraan verrannollinen siihen kohdistuvaan jännitykseen, vaan venymän riippuvuuden jännityksestä osoittaa materiaalin jännitys-venymäkäyrä.

        Tuo ei fysiikkaa tuntevia (???) - ja varsinkaan tuntemattomia - auttanut, vaan pääpaino kiinnittyi lasten valvojien koulutukseen, lasten alkuperään sekä panssarivaunujen tykkien alikaliiperiammusten kantamaan.

        Ihan silkkaa pelleilyä koko avaus, jossa kirjoittajat purkavat pahaa oloaan. Yhtä paljon fysiikan kanssa tekemistä kuin mansikoilla ja laskuvarjohypyillä keskenään.


      • Anonyymi

      • Anonyymi

        Näinhän se on. Kannakkeet kyllä jostain syystä pettivät sillan kannessa. Tutkimustuloksia odotellaan miksi. Enemmän aloituksessa taivasteltiin miten nykylapset ja liikunnan opettajat eivät osaa tehdä lujuuslaskelmia siltoihin ennen niiden käyttämistä. Toista oli 1960-luvulla. Sillon kannettiin tarvikkeet siltojen rakentamista varten koulurepuissa ja pusattiin kestävä silta hetkessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yritin kertoa että kimmorajan ylittyessä kappaleen venymä ei enää ole suoraan verrannollinen siihen kohdistuvaan jännitykseen, vaan venymän riippuvuuden jännityksestä osoittaa materiaalin jännitys-venymäkäyrä.

        Tuo ei fysiikkaa tuntevia (???) - ja varsinkaan tuntemattomia - auttanut, vaan pääpaino kiinnittyi lasten valvojien koulutukseen, lasten alkuperään sekä panssarivaunujen tykkien alikaliiperiammusten kantamaan.

        Ihan silkkaa pelleilyä koko avaus, jossa kirjoittajat purkavat pahaa oloaan. Yhtä paljon fysiikan kanssa tekemistä kuin mansikoilla ja laskuvarjohypyillä keskenään.

        En edes tuota kimmorajaa nähnyt tässä sontakasassa, mutta ainoa kiinnostava asia koko tunkiolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yritin kertoa että kimmorajan ylittyessä kappaleen venymä ei enää ole suoraan verrannollinen siihen kohdistuvaan jännitykseen, vaan venymän riippuvuuden jännityksestä osoittaa materiaalin jännitys-venymäkäyrä.

        Tuo ei fysiikkaa tuntevia (???) - ja varsinkaan tuntemattomia - auttanut, vaan pääpaino kiinnittyi lasten valvojien koulutukseen, lasten alkuperään sekä panssarivaunujen tykkien alikaliiperiammusten kantamaan.

        Ihan silkkaa pelleilyä koko avaus, jossa kirjoittajat purkavat pahaa oloaan. Yhtä paljon fysiikan kanssa tekemistä kuin mansikoilla ja laskuvarjohypyillä keskenään.

        Teräsrakenteissa ei kimmorajat ole kovin mielenkiintoisia. Teinejä kiinnostaa myötöraja paljon enemmän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yritin kertoa että kimmorajan ylittyessä kappaleen venymä ei enää ole suoraan verrannollinen siihen kohdistuvaan jännitykseen, vaan venymän riippuvuuden jännityksestä osoittaa materiaalin jännitys-venymäkäyrä.

        Tuo ei fysiikkaa tuntevia (???) - ja varsinkaan tuntemattomia - auttanut, vaan pääpaino kiinnittyi lasten valvojien koulutukseen, lasten alkuperään sekä panssarivaunujen tykkien alikaliiperiammusten kantamaan.

        Ihan silkkaa pelleilyä koko avaus, jossa kirjoittajat purkavat pahaa oloaan. Yhtä paljon fysiikan kanssa tekemistä kuin mansikoilla ja laskuvarjohypyillä keskenään.

        Ei jännitys-venymiskäyrän käyttäminen suunnittelussa edellytä juuri minkäänlaisia fysiikan taitoja, mutta lujuusopista pitäisi ymmärtää paljon enemmän kuin miltä nyt näyttää.
        Värähdysanalyysin vääntäminenkin resonansseilla tai ilman on pelkän fysiikan pohjatiedon avulla niin työläs tehtävä että se jää rakennesuunnittelijalta tekemättä. Mutta onneksi siihen asiaan on jo valmiita menetelmiä ja softia kehitettynä, joita siltasuunnittelija osaa (tai ainakin pitäisi osata) käyttää.

        Fysiikan taitoja tarvitaan korkeintaan siinä vaiheessa kun halutaan tietää minkä takia se jännitys-venymäkäyrä on juuri kyseiselle materiaalille sen muotoinen kuin on. Eikä sillan rakennesuunnittelijalla ole yhtään mitään käyttöä kyseiselle tiedolle.


    • Anonyymi

      Otkesin johtava tutkija Kai Valonen:

      "– Jos ajatellaan, montako oppilasta mahtuu yhdelle neliömetrille, niin totuus taitaa olla, ettei silta ihan kestänyt 500 kiloa per neliö, Valonen miettii.

      – Ja jos puhutaan mahdollisista hyppimisistä ja pomppimisista sillalla, niin sellainen on täysin sallittua ja normaalia. Silta pitää olla suunniteltu siten, että se kestää sellaisenkin, Valonen jatkaa."

      -Iltasanomat 15.5.23

      • Anonyymi

        Voi vii...! Siellä on siis hypitty ja pompittu.

        Vajaa 40 lasta siis saa pomppia sillan nurin ja opettajat katsoo päältä - siis pannaan 2,5 tonnin kuorma pomppimaan tasatahtiin ja syytetään telinefirmaa ja suunnittelijoita.

        Kyllä kirveellä olisi töitä. Oliko mukana olleet valvojat-opettajat idiootteja, jos tai kun antoivat lasten pomppia sillan paskaksi? Ei kai tuo silta ole mikään trampoliini. Kyllä kai yksi täysjärkinen olisi pitänyt antaa lapsille retkelle mukaan.

        Jossakin paikallisessa luki, että silta olisi jo (jurrikalle) 10 suomalaiselle ahdas, mutta nyt sinne ahtautui kerralla 40 ihmistä...!? Olisi pitänyt olla lapsilla vielä koronarajoitukset voimassa. Eihän neljän ihmisen hissiinkään ahtaudu kymmentä ihmistä syyttämään huonoa hissiä.

        Siltavahdit ja -suunnittelijat: nyt tiedätte että mukaan pitää aina laskea maksimikuorman lisäksi pomppimislisä sekä lapsilisä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi vii...! Siellä on siis hypitty ja pompittu.

        Vajaa 40 lasta siis saa pomppia sillan nurin ja opettajat katsoo päältä - siis pannaan 2,5 tonnin kuorma pomppimaan tasatahtiin ja syytetään telinefirmaa ja suunnittelijoita.

        Kyllä kirveellä olisi töitä. Oliko mukana olleet valvojat-opettajat idiootteja, jos tai kun antoivat lasten pomppia sillan paskaksi? Ei kai tuo silta ole mikään trampoliini. Kyllä kai yksi täysjärkinen olisi pitänyt antaa lapsille retkelle mukaan.

        Jossakin paikallisessa luki, että silta olisi jo (jurrikalle) 10 suomalaiselle ahdas, mutta nyt sinne ahtautui kerralla 40 ihmistä...!? Olisi pitänyt olla lapsilla vielä koronarajoitukset voimassa. Eihän neljän ihmisen hissiinkään ahtaudu kymmentä ihmistä syyttämään huonoa hissiä.

        Siltavahdit ja -suunnittelijat: nyt tiedätte että mukaan pitää aina laskea maksimikuorman lisäksi pomppimislisä sekä lapsilisä.

        Eli lapset ovat kuin panssarivaunuja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi vii...! Siellä on siis hypitty ja pompittu.

        Vajaa 40 lasta siis saa pomppia sillan nurin ja opettajat katsoo päältä - siis pannaan 2,5 tonnin kuorma pomppimaan tasatahtiin ja syytetään telinefirmaa ja suunnittelijoita.

        Kyllä kirveellä olisi töitä. Oliko mukana olleet valvojat-opettajat idiootteja, jos tai kun antoivat lasten pomppia sillan paskaksi? Ei kai tuo silta ole mikään trampoliini. Kyllä kai yksi täysjärkinen olisi pitänyt antaa lapsille retkelle mukaan.

        Jossakin paikallisessa luki, että silta olisi jo (jurrikalle) 10 suomalaiselle ahdas, mutta nyt sinne ahtautui kerralla 40 ihmistä...!? Olisi pitänyt olla lapsilla vielä koronarajoitukset voimassa. Eihän neljän ihmisen hissiinkään ahtaudu kymmentä ihmistä syyttämään huonoa hissiä.

        Siltavahdit ja -suunnittelijat: nyt tiedätte että mukaan pitää aina laskea maksimikuorman lisäksi pomppimislisä sekä lapsilisä.

        Valheet voisivat jo riittää. Mistä keksit, että kaikki lapset pomppivat yhtäaikaa? Tai edes pomppivat ylipäänsä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valheet voisivat jo riittää. Mistä keksit, että kaikki lapset pomppivat yhtäaikaa? Tai edes pomppivat ylipäänsä?

        Tuon hyppimisen todistaa tietysti se että silta romahti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli lapset ovat kuin panssarivaunuja.

        Jos panssarivaunut hyppii ja pomppii ja ampuu samassa tahdissa niin ei ole mikään ihme että silta romahtaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi vii...! Siellä on siis hypitty ja pompittu.

        Vajaa 40 lasta siis saa pomppia sillan nurin ja opettajat katsoo päältä - siis pannaan 2,5 tonnin kuorma pomppimaan tasatahtiin ja syytetään telinefirmaa ja suunnittelijoita.

        Kyllä kirveellä olisi töitä. Oliko mukana olleet valvojat-opettajat idiootteja, jos tai kun antoivat lasten pomppia sillan paskaksi? Ei kai tuo silta ole mikään trampoliini. Kyllä kai yksi täysjärkinen olisi pitänyt antaa lapsille retkelle mukaan.

        Jossakin paikallisessa luki, että silta olisi jo (jurrikalle) 10 suomalaiselle ahdas, mutta nyt sinne ahtautui kerralla 40 ihmistä...!? Olisi pitänyt olla lapsilla vielä koronarajoitukset voimassa. Eihän neljän ihmisen hissiinkään ahtaudu kymmentä ihmistä syyttämään huonoa hissiä.

        Siltavahdit ja -suunnittelijat: nyt tiedätte että mukaan pitää aina laskea maksimikuorman lisäksi pomppimislisä sekä lapsilisä.

        Tämä luokka suunnittelee jo seuraavaa luokkaretkeä. Se suuntautuisi Pisan kaltevaan torniin!


    • Anonyymi

      tuollaiseen ei oiikastaan saina muutai kuin kainkin plin suunnitteluvirhe.

    • Anonyymi

      "Ja jos puhutaan mahdollisista hyppimisistä ja pomppimisista sillalla, niin sellainen on täysin sallittua ja normaalia. Silta pitää olla suunniteltu siten, että se kestää sellaisenkin."

      Tässä tarvitaan enemmänkin psykologin ja vakuutustarkastajan kuin fyysikon taitoja.

      Fysiikan taitoja tarvitaan korkeintaan siinä vaiheessa kun halutaan tietää minkä takia se jännitys-venymäkäyrä on juuri kyseiselle materiaalille sen muotoinen kuin on tai miksi opettajat eivät ole keskeyttäneet pomppimista. Eikä sillan rakennesuunnittelijalla ole yhtään mitään käyttöä kyseiselle tiedolle, koska lapset ovat hakeneet pomppimisella jännitystä ja opettajat ovat joutuneet venymään kenties ihan sietokykynsä äärirajoille.

      Jännitystä ja venymää ovat joutuneet kokemaan myös sillan pahvirakenteet. SIlta ei ole tehty pomppimista varten eikä siltoja pidä rakentaa vanerista ja pahvista. Sillat tehdään teräksestä ja betonista sekä teräsbetonista. Myös välikaikaiset sillat pitää tehdä edellisistä, jos sillalla kulkee lapsia, panssarivaunuja tai jos tuulikuorma voi nousta todella kovaksi. Teräs pitää suojata tehokkaasti korroosiolta.

      Jos lapset ovat pomppineet sillan paskcaksi, asiaa tulee tarkastella myös vakuutuksen kannalta. Koululaiset ovat kaupungin puolesta kouluaikana vakuutettuja, ja jos he aiheuttavat tarkoituksetonta vahinkoa yhdessä, vakuutuksen erityisehtoja pitää soveltaa. Eri vakuutusyhtiöiden regressi tulee ottaa käyttöön. Tahallisuus pitää kohdistaa korvausvelvollisuutena lasten vanhempiin.

      Jos tämä olisi tapahtunut Amerikan Yhdysvalloissa, puhuttaisiin helposti miljardin dollarin korvattavasta vahingosta. Siitä huolimatta kaikille asiassa loukkaantuneille nuorille pikaista paranemista.

      • Anonyymi

        "Tahallisuus pitää kohdistaa korvausvelvollisuutena lasten vanhempiin."

        Jos mukana on orpolapsia niin sitten korvausvelvollisia ovat jumala ja jeesusristus, jonka lapsia kaikki ovat.
        Vanhempiin kohdistettavaksi tahallisuudeksi voi vapaasti valita esimerkiksi tahallisen tukkapöllyn tai tahallisen häädön mierontielle. Olisipa mielenkiintoista nähdä mitä tahallista kohdistettaisiin jeesusristukseen ja miten se tapahtuisi.


      • Anonyymi

        Korroosiota ei olekaan mainittu. Silta sortui, koska korroosio söi kannakkeet.


    • Anonyymi

      Suuruusluokkia ja riskejä arvioitaessa kannattaa muistaa tämä: Yhden ihmishengen laskennollinen arvo Suomessa vuoden 2009 paikkeilla oli luokkaa 2 miljoonaa euroa.

      • Anonyymi

        Sillat kannattaa mitoittaa ja rakentaa niin, että sillalla hyppivät teinit eivät kuole mutta saavat mukavan oppitunnin siitä, kuinka sillalla tulee käyttäytyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sillat kannattaa mitoittaa ja rakentaa niin, että sillalla hyppivät teinit eivät kuole mutta saavat mukavan oppitunnin siitä, kuinka sillalla tulee käyttäytyä.

        No sen ne saivat!


    • Anonyymi

      Ei romahtanut rakennusteline ollut mikään kävelysilta.

      Kaikki yleisessä käytössä olevat kävelysillat suunnitellaan, rakennetaan ja testataan siten, etteivät ne romahda. Tuota rakennelmaa ei oltu suunniteltu eikä rakennettu eikä testattu eikä tarkastettu missään vaiheessa eikä mitään oltu hyväksytty.

      Onkohan edes mitään virallisia dokumentteja? Ehkä vain jotain hämäriä muistikuvia palikoiden kasaajien päässä. Eivät varmasti edes tienneet, mitä olivat tekemässä.

      Onko jollekin jotain epäselvää?

      • Anonyymi

        Juuri näin ja lapset pomppivat kaiken piloille.

        Telineillä ei pompita.


      • Anonyymi

        Epäselvää on miksi jonkun on pakko levittää valheita esimerkiksi ettei siltaa oltu tarkastettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Epäselvää on miksi jonkun on pakko levittää valheita esimerkiksi ettei siltaa oltu tarkastettu.

        Ei ollut valhe vaan fakta. Kaupunki laiminlöi tehtävänsä.

        Tuolla alueella olevien "siltojen" tarkastusraporteissa ei varmasti ole yhtään "tarkastajan" kirjoittamaa sanaa. Kaavakkeessa on kaikki ruksit valmiina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ollut valhe vaan fakta. Kaupunki laiminlöi tehtävänsä.

        Tuolla alueella olevien "siltojen" tarkastusraporteissa ei varmasti ole yhtään "tarkastajan" kirjoittamaa sanaa. Kaavakkeessa on kaikki ruksit valmiina.

        Espoo ei ole mikään kaupunki vaan kauppala joka on ruvennut pullistelemaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ollut valhe vaan fakta. Kaupunki laiminlöi tehtävänsä.

        Tuolla alueella olevien "siltojen" tarkastusraporteissa ei varmasti ole yhtään "tarkastajan" kirjoittamaa sanaa. Kaavakkeessa on kaikki ruksit valmiina.

        Sinulla on todisteita tästä? Voidaanko me nähdä ne?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla on todisteita tästä? Voidaanko me nähdä ne?

        Ei tietenkään koska ne on salaisia ja ja vielä salaisempaa on se että niitä ei ole olemassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ollut valhe vaan fakta. Kaupunki laiminlöi tehtävänsä.

        Tuolla alueella olevien "siltojen" tarkastusraporteissa ei varmasti ole yhtään "tarkastajan" kirjoittamaa sanaa. Kaavakkeessa on kaikki ruksit valmiina.

        Kiitos, tuo nauratti vitsinä kovasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Espoo ei ole mikään kaupunki vaan kauppala joka on ruvennut pullistelemaan.

        Kauppala, missä asuu enemmän ihmisiä kuin kouvolassa, joensuussa, lappeenrannassa ja hämeenlinnassa yhteensä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kauppala, missä asuu enemmän ihmisiä kuin kouvolassa, joensuussa, lappeenrannassa ja hämeenlinnassa yhteensä.

        Enontekiöllä on enemmän pinta-alaakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos, tuo nauratti vitsinä kovasti.

        Tuo ei ollut vitsi. Espoo laiminlyö myös terveydenhoidon, lasten kasvatuksen ja vanhusten hoidon ja paljon muuta, Fakta!


    • Anonyymi

      Taannoin kävelin siltanosturin päällä,nostokyky 200tonnia,pituus noin 40‐50 metriä,niin vain
      alkoi hytkymään,resonoimaan 60kg painoisen asentajan alla.oli vähän outo tunne.

    • Anonyymi

      Jännä juttu sinänsä ettei yhtäkään valvontakameratallennetta tapauksesta ole laskettu julkisuuteen...
      Ilmeisesti pelätään että lynkkausmieliala nousisi valloilleen.

      • Anonyymi

        Minä ainakin rasvailen köyttä, että saan hirtettyä jonkun 15-vuotiaan, jolla on lantio mäsänä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä ainakin rasvailen köyttä, että saan hirtettyä jonkun 15-vuotiaan, jolla on lantio mäsänä.

        Oliko se pomppimassa vai tarkastamassa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä ainakin rasvailen köyttä, että saan hirtettyä jonkun 15-vuotiaan, jolla on lantio mäsänä.

        Rasvaamattomana se tekee enemmän kutaa.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Onhan tuo aivan selvää että "tutkijat" yrittävät salata kaiken mikä viittaisi pomppimiseen tai muuhun tahalliseen vanhempia syyllistävään käytökseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan tuo aivan selvää että "tutkijat" yrittävät salata kaiken mikä viittaisi pomppimiseen tai muuhun tahalliseen vanhempia syyllistävään käytökseen.

        Nasa yrittää pimittää kaiken.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan tuo aivan selvää että "tutkijat" yrittävät salata kaiken mikä viittaisi pomppimiseen tai muuhun tahalliseen vanhempia syyllistävään käytökseen.

        Tuo 15-vuotias poika ei ole tutkija. Luut on poikki.


      • Anonyymi

        Joo, totta kai pitää ensin sanoa "ei me pompittu".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo 15-vuotias poika ei ole tutkija. Luut on poikki.

        Jos luut ei olisi poikki niin sitten se olisi tutkija.


    • Anonyymi

      Hesan nuoret joutuivat pahan kanssa tekemisiin
      ,hädässä vain Jumala auttaa ja jos Jumala ei ole sydämessä rotko on syvä.

      • Anonyymi

        Lapsiltakin poistuu siunaus,jos he palvovat pride
        pahuutta.


    • Anonyymi

      Veikkasit väärin, ei yhtään oikein.

    • Anonyymi

      Yhdelle kirjoittajista on tullut tuosta pomppimisesta ihan päähänpinttymä. Mistä tiedät, että metalli ei vain ollut väsynyt? Siis mistä tiedät, vai onko tämä sinulle joku laatikkoleikki, jossa vedetään kania hatusta?

      Ihmiset on pahasti loukkaantuneita, hyvä etteivät päässeet hengestään.

      • Anonyymi

        Kyseessä ei ole metallin väsyminen. Pudonneiden poikittaispalkkien päissä oli vääntymiä. Silta romahti, koska palkit eivät kestäneet kuormaa ja niiden päät vääntyivät.


      • Anonyymi

        Minä veikkaan että palkit väsyivät teinien mellastukseen ja alituiseen hyppimiseen ja lähtivät nukkumaan.
        Mitäpä muuta teinit sillalla tekisivät kuin hyppisivät. Se on teinien pääasiallinen toimenkuva oli silta missä tahansa maapallolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä veikkaan että palkit väsyivät teinien mellastukseen ja alituiseen hyppimiseen ja lähtivät nukkumaan.
        Mitäpä muuta teinit sillalla tekisivät kuin hyppisivät. Se on teinien pääasiallinen toimenkuva oli silta missä tahansa maapallolla.

        Ei nyt olet katsellut matkailuohjelmia. Ne on kengurut mitkä koko ajan pomppii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä veikkaan että palkit väsyivät teinien mellastukseen ja alituiseen hyppimiseen ja lähtivät nukkumaan.
        Mitäpä muuta teinit sillalla tekisivät kuin hyppisivät. Se on teinien pääasiallinen toimenkuva oli silta missä tahansa maapallolla.

        Tuo eI enää tässä vaiheessa naurattanut niin paljon. Saman verran kuin mikä tahansa sata kertaa toistettuna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei nyt olet katsellut matkailuohjelmia. Ne on kengurut mitkä koko ajan pomppii.

        Kerran myöhäisteinit eli teekkarit luuli ravintolan pöytää Vanhalla Polilla sillaksi ja sitten ne pogosivat sen paskaksi kun eivät muutakaan ohjelmaa keksineet. Kai ne ottivat kenguruista mallia.

        .


    • Anonyymi

      On tämä surkea arvuuttelu- ja väittelypalsta. Ei yhtään lujuuslaskentaa opiskellutta ja työssään käyttänyttä. Olen eläkkeellä oleva Otaniemen koneinsinööriosaston käynyt DI ja Etteplanissa ja muissa insinööritoimistoissa 37 vuotta työskennellyt paljon raskaiden teräsrakenteiden suunnittelija ja lujuuslaskentaa tehnyt. Uutisista luin, että ylityssilta on mitoitettu 250 kg/m2. Lapset painoivat noin 60 kg ja heitä oli 45 eli noin 2700 kg. Sillan leveys 3m ja pituus 3 + 1,5 + 3 m. Jänneväli 7,7 m. Ovat tuskin olleet 3,6m x 3m alueella. Mutta todennäkösin syy on kantavina pitkittäispalkkeina toimineiden ristikkokaiteiden kiepahdus sivulle. Todennäköisesti ne ovat jo aikaisemmin notkuneet sivulle ja alapään kiinnitykset löystyneet. Kaiteen kiepahtaminen sivulle on vetänyt alapään kiinnityksen irti tai poikki. Kaiteen kiepahtamista tai koko sillan kiepahtamista on tuskin tarkastettu laskennassa. Tuomo

      • Anonyymi

        Ja surkea arvuuttelu näköjään jatkuu kun ei ole esittää muuta kuin arvauksia ja väitteitä omasta pätevyydestä niinkuin joku APH ilmastonlämpenemispalstalla.


      • Anonyymi

        Onhan noita arvauksia joka lähtöön.


      • Anonyymi

        Et ole selvästikään nähnyt yhtään kuvaa romahtaneesta sillasta. Jos pääpalkki kiepahtaa, siinä kiinni olevat pystyputket saavat pysyvän muodonmuutoksen myötövenymän ylittymisen seurauksena. Mutta kuvissa ne ovat edelleen viivasuorat, eikä peltikatossakaan näy minkäänlaisia muodonmuutoksia. Sellainen ei mitenkään olisi mahdollista jos pääpalkki olisi kiepahtanut. Toki kiepahdusprosessista on voinut tapahtua vain mitätön murto-osa, siis niin että pystyputkiin on tullut hieman taivutusjännitystä estäen kiepahtamisen eteneminen. Siis niin alhainen taivutusjännitys ettei siitä aiheudu pysyviä muodonmuutoksia. Siitä on vain sellainen seuraus että silloin poikittaispalkkien kannakkeiden muodonmuutos olisi paljon pienempi, koska ne ovat lähempänä kiepahdusakselia. eli kyseisestä syytä ne eivät petä.
        Ainoa paikka missä pelkkä elastinen muodonmuutos voi aiheuttaa yhtään merkittävää muodonmuutosta on matala pääpalkki itse. Se voi taipua varsin paljon ennen kuin sen venymä ja /tai jännitys saavuttaa myötörajan. Ja sillä on seurauksensa muihin rakenneosiin, kuten poikkipalkin kannakkeisiin, johon koko kulmamuutos väkisinkin jää, koska itse poikittaispalkki on jäykempi ja tuettu niillä ritilöiksikin kutsutuilla metallisilla elementeillä (kävelykansilla jos päällä ei olisi vanereita).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et ole selvästikään nähnyt yhtään kuvaa romahtaneesta sillasta. Jos pääpalkki kiepahtaa, siinä kiinni olevat pystyputket saavat pysyvän muodonmuutoksen myötövenymän ylittymisen seurauksena. Mutta kuvissa ne ovat edelleen viivasuorat, eikä peltikatossakaan näy minkäänlaisia muodonmuutoksia. Sellainen ei mitenkään olisi mahdollista jos pääpalkki olisi kiepahtanut. Toki kiepahdusprosessista on voinut tapahtua vain mitätön murto-osa, siis niin että pystyputkiin on tullut hieman taivutusjännitystä estäen kiepahtamisen eteneminen. Siis niin alhainen taivutusjännitys ettei siitä aiheudu pysyviä muodonmuutoksia. Siitä on vain sellainen seuraus että silloin poikittaispalkkien kannakkeiden muodonmuutos olisi paljon pienempi, koska ne ovat lähempänä kiepahdusakselia. eli kyseisestä syytä ne eivät petä.
        Ainoa paikka missä pelkkä elastinen muodonmuutos voi aiheuttaa yhtään merkittävää muodonmuutosta on matala pääpalkki itse. Se voi taipua varsin paljon ennen kuin sen venymä ja /tai jännitys saavuttaa myötörajan. Ja sillä on seurauksensa muihin rakenneosiin, kuten poikkipalkin kannakkeisiin, johon koko kulmamuutos väkisinkin jää, koska itse poikittaispalkki on jäykempi ja tuettu niillä ritilöiksikin kutsutuilla metallisilla elementeillä (kävelykansilla jos päällä ei olisi vanereita).

        Ihanko on nuo kuvat Espoossa romahtaneen silla palkeista jossain näytteillä?
        Vai jankutatko taas pelkkää pazkaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihanko on nuo kuvat Espoossa romahtaneen silla palkeista jossain näytteillä?
        Vai jankutatko taas pelkkää pazkaa?

        Ne on näytteillä internetissä. Kymmenillä ellei sadoilla eri websivuilla. Mukaan lukien kotimaiset mediat: Yle, Hs, Iltasanomat, Iltalehti, Länsiväylä, ja monet muut.
        Yhdessäkään ei ole pelkkää palkkia, vaan koko jäljellejäänyt silta mukaan lukien ne pitkittäispalkit, ristikkorakenteisena.
        Et osaa lukea, jos kuvittelet jonkun väittäneen jotain ihan muuta.


    • Anonyymi

      Niin tai näin, jotain poikkeuksellista koululaisten sillan ylityksessä oli, kun se juuri heidän allaan sortui.

      • Anonyymi

        Kyllä oli todella poikkeuksellista kun silta sortui. Sellainen ei ole aivan tavallista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä oli todella poikkeuksellista kun silta sortui. Sellainen ei ole aivan tavallista.

        Vain alle metrin mittainen ratakiskon pätkä kestää koululaisrasitusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vain alle metrin mittainen ratakiskon pätkä kestää koululaisrasitusta.

        Tuo ei pidä poikkaansa.
        Minä tein käsityötunnilla ratakiskosta alasimen. Hyvin se ratakisko meni polttoleikkurilla palasiksi.


    • Anonyymi

      Ainoa oikea päätelmä koko ketjussa on näköjään aloittajan, historian maikan järkeily
      sillan resonoivasta tasatahtiin rytkyttämisestä. Sellaiseen ei tarvita suurtakaan massaa jota kuitenkin nyt oli enemmän kuin tarpeeksi.
      Tavallisen köysirakenteisen riippusillan saa yksikin henkilö vaaralliseen liikkeeseen. Siitä varoitetaan yleensä sillan kummassakin päässä.

      • Anonyymi

        Samankaltainen ero on verrata neuletakkia ja teräslevyä suojaamassa luodilta tai puukolta.


      • Anonyymi

        Resonanssi on hieno sana. Se on melkein yhtä hieno kuin konsensus tai tiputanssi.
        Jatka samaan tahtiin niin tulee hyvä pasianssi.


    • Anonyymi

      "Olen vain pelkkä vaivainen historian opettaja."

      Kyllä teitäkin tarvitaan.

      Teitä voitte myöhemmin ammattikuntana kertoa tästä siltaromahduksesta niille, jotka eivät enää muista. Voitte kertoa Ukrainan sodasta ja vuoden 2023 hallituksen muodostamisesta.

      Minulla iskias aina välillä vaivaa, ja taikinaa vaivaan silloin tällöin.

      • Anonyymi

        Jos on oikein pätevä historian opettaja niin pystyy etukäteen ennustamaan tulevan historian eli tässä tapauksessa tutkijalautakunnan raportin sisällön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos on oikein pätevä historian opettaja niin pystyy etukäteen ennustamaan tulevan historian eli tässä tapauksessa tutkijalautakunnan raportin sisällön.

        Sinun pitää vain ostaa uudemmat tarot-kortit. Nykyiset näköjään falskaavat jo pahasti.
        Kuten kai tekarisikin?


    • Anonyymi

      Kuten jo aikaisemmin kerrottiin, sortunutta rakennelmaa ei oltu suunniteltu eikä rakennettu kävelysillaksi eikä sitä oltu testattu eikä tarkastettu missään vaiheessa eikä mitään oltu hyväksytty. Kaupungin vika.

      • Anonyymi

        Syynä sillan sortumiseen oli se, että sitä ei oltu suunniteltu eikä testattu eikä tarkastettu.
        Teinien pomppiminen ei sortumiseen mitään vaikuttanut.


      • Anonyymi

        Onko pakko levittää valheita tänne? Mikään tuosta ei pidä paikkaansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Syynä sillan sortumiseen oli se, että sitä ei oltu suunniteltu eikä testattu eikä tarkastettu.
        Teinien pomppiminen ei sortumiseen mitään vaikuttanut.

        Täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella puhuu teinipoika täällä noin. Kun saa yo-lakin 5-6 vuoden kuluttua niin siltainsinööriksi kaupungin virkamieheksi aikonee opiskella?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella puhuu teinipoika täällä noin. Kun saa yo-lakin 5-6 vuoden kuluttua niin siltainsinööriksi kaupungin virkamieheksi aikonee opiskella?

        Kerro sitten kun olet 5-6 vuoden kuluttua saanut sen lakin että minkä takia se silta sortui.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko pakko levittää valheita tänne? Mikään tuosta ei pidä paikkaansa.

        Tuo kaikki pitää paikkaansa todistettavasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo kaikki pitää paikkaansa todistettavasti.

        Näytäppä nuo todisteet sitten. Nimittäin tätä siltaa rakennetaan hyvin usein väliaikaiseksi kulkusillaksi ja sillä on hyvin tarkkaan vaaditut tarkastukset. Mitä todisteita sinulla sitten on, että mitään suunnittelua, testausta tai tarkastusta ollut tehty? Espoon kaupunki tuppaa ottamaan tälläiset vaatimukset vakavasti joten mitä todisteita sinulla on että tässä ei ole edes käyty katsomassa siltaa ja silta on rakennettu jostain mistä lie materiaalista, joka ei ole sillaksi tarkoitettu?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näytäppä nuo todisteet sitten. Nimittäin tätä siltaa rakennetaan hyvin usein väliaikaiseksi kulkusillaksi ja sillä on hyvin tarkkaan vaaditut tarkastukset. Mitä todisteita sinulla sitten on, että mitään suunnittelua, testausta tai tarkastusta ollut tehty? Espoon kaupunki tuppaa ottamaan tälläiset vaatimukset vakavasti joten mitä todisteita sinulla on että tässä ei ole edes käyty katsomassa siltaa ja silta on rakennettu jostain mistä lie materiaalista, joka ei ole sillaksi tarkoitettu?

        Todisteita odotellaan edelleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Todisteita odotellaan edelleen.

        Leikitkö tyhmää vai oletko Espoon kaupungin "työntekijä"?

        Ei sortunut tilapäinen rakennusteline ollut kävelysilta.

        Mitään todisteita ei ole siitä, että silta olisi suunniteltu kävelysillaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Leikitkö tyhmää vai oletko Espoon kaupungin "työntekijä"?

        Ei sortunut tilapäinen rakennusteline ollut kävelysilta.

        Mitään todisteita ei ole siitä, että silta olisi suunniteltu kävelysillaksi.

        Kyseinen yritys myy väliaikaisia kävelysiltoja. Ihan joka siltaa ei viitsi tehdä niin kuin se kestäisi 100 vuotta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näytäppä nuo todisteet sitten. Nimittäin tätä siltaa rakennetaan hyvin usein väliaikaiseksi kulkusillaksi ja sillä on hyvin tarkkaan vaaditut tarkastukset. Mitä todisteita sinulla sitten on, että mitään suunnittelua, testausta tai tarkastusta ollut tehty? Espoon kaupunki tuppaa ottamaan tälläiset vaatimukset vakavasti joten mitä todisteita sinulla on että tässä ei ole edes käyty katsomassa siltaa ja silta on rakennettu jostain mistä lie materiaalista, joka ei ole sillaksi tarkoitettu?

        Ei nykyään suunnitella juuri mitään rakennetta, ei tilapäisiä siltoja eikä rakennuksiakaan. Niihin valitaan sertifioituja osia, jotka joku toinen on suunnitellut. Tätä valitsemista kutsutaan suunnitteluksi, ja siitä maksetaan sen mukaisesti, mutta ei sillä todellisuudessa ole mitään tekemistä suunnittelun kanssa. Mitään laskelmiakaan ei tehdä, vaan luotetaan sokeasti sertifikaattien sisältöön, useinkaan edes ymmärtämättä millä oletuksilla ne tuotteen sertifikaatin mukaan kestävät sen mitä niissä lukee, ja millä eivät kestä. Eikä pelkkä lujuusarvo kerro mitään kuormituksen seurauksena syntyvistä muodonmuutoksista, eikä niiden vaikutuksesta jonkin toisen osan kuormitusjakautumaan tai stabiliteettiin. Erilainen kuormitusjakautuma johtaa myös aivan eri suuruiseen lujuusarvoon kuin mitä täysin oikein laaditussa sertifikaatissa lukee. Joskus paljonkin alempaan. Valmisosien valitsijat eivät näitä ymmärrä, vaikka itseään suunnittelijoiksi kutsuvatkin.
        Ei rakennusvalvontaa ainakaan kiinnosta suunnitelmien sisältö lainkaan, vaan se että ne ovat olemassa ja niiden laatija asianmukaisesti ilmoitettu sekä laatijalla on muodollinen pätevyys. Silläkään ei ole väliä onko jokin pätevyyteen tarvittava kurssi lujuusopista suoritettu arvosanalla 1 vai 5 akateemisella asteikolla, muodollinen pätevyys tulee molemmilla, mutta vain jälkimmäisellä on sitä todellista osaamista. Arvosanalla 1 osaaminen on lähes olematonta, mutta ei se viranomaisia ainakaan kiinnosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyseinen yritys myy väliaikaisia kävelysiltoja. Ihan joka siltaa ei viitsi tehdä niin kuin se kestäisi 100 vuotta.

        Sortunut "silta" ei ollut yleiseen käyttöön suunniteltu eikä tehty kävelysilta.

        Myös yhden päivän käyttöön tulevien kävelysiltojen pitää kestää. Ei niissä saa olla mitään pikatyhjennystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei nykyään suunnitella juuri mitään rakennetta, ei tilapäisiä siltoja eikä rakennuksiakaan. Niihin valitaan sertifioituja osia, jotka joku toinen on suunnitellut. Tätä valitsemista kutsutaan suunnitteluksi, ja siitä maksetaan sen mukaisesti, mutta ei sillä todellisuudessa ole mitään tekemistä suunnittelun kanssa. Mitään laskelmiakaan ei tehdä, vaan luotetaan sokeasti sertifikaattien sisältöön, useinkaan edes ymmärtämättä millä oletuksilla ne tuotteen sertifikaatin mukaan kestävät sen mitä niissä lukee, ja millä eivät kestä. Eikä pelkkä lujuusarvo kerro mitään kuormituksen seurauksena syntyvistä muodonmuutoksista, eikä niiden vaikutuksesta jonkin toisen osan kuormitusjakautumaan tai stabiliteettiin. Erilainen kuormitusjakautuma johtaa myös aivan eri suuruiseen lujuusarvoon kuin mitä täysin oikein laaditussa sertifikaatissa lukee. Joskus paljonkin alempaan. Valmisosien valitsijat eivät näitä ymmärrä, vaikka itseään suunnittelijoiksi kutsuvatkin.
        Ei rakennusvalvontaa ainakaan kiinnosta suunnitelmien sisältö lainkaan, vaan se että ne ovat olemassa ja niiden laatija asianmukaisesti ilmoitettu sekä laatijalla on muodollinen pätevyys. Silläkään ei ole väliä onko jokin pätevyyteen tarvittava kurssi lujuusopista suoritettu arvosanalla 1 vai 5 akateemisella asteikolla, muodollinen pätevyys tulee molemmilla, mutta vain jälkimmäisellä on sitä todellista osaamista. Arvosanalla 1 osaaminen on lähes olematonta, mutta ei se viranomaisia ainakaan kiinnosta.

        Lyhemmin:

        Kaupunki ei ollut missään vaiheessa tarkastanut "siltaa".

        Lukekaa Espoon kaupungin rakennusalan asiantuntijoiden kommentteja. Montako löydätte?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sortunut "silta" ei ollut yleiseen käyttöön suunniteltu eikä tehty kävelysilta.

        Myös yhden päivän käyttöön tulevien kävelysiltojen pitää kestää. Ei niissä saa olla mitään pikatyhjennystä.

        Sellainen silta sen pitikin olla. Turha väittää että silta olisi jostain rakennusjätteestä kasattu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Leikitkö tyhmää vai oletko Espoon kaupungin "työntekijä"?

        Ei sortunut tilapäinen rakennusteline ollut kävelysilta.

        Mitään todisteita ei ole siitä, että silta olisi suunniteltu kävelysillaksi.

        "Leikitkö tyhmää vai oletko Espoon kaupungin "työntekijä"?"

        Eikö se ole sama asia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko pakko levittää valheita tänne? Mikään tuosta ei pidä paikkaansa.

        Kuten voi turvallisuustutkinnan loppuraportista itse lukea, kaikki mitä väitit valheiksi piti täysin paikkansa. Hävettääkö sinua edes nyt mitä tulit toukokuussa 2023 tänne kirjoittaneeksi?


    • Anonyymi

      Tuolla joku perusteli, että olettamukseni on väärässä, kun pitkittäispalkkeina toimineissa ristikkokaiteissa ei näkynyt taipumia. Ei niissä tarvitsekaan näkyä pysyviä taipumia. 7,7 m pitkä kaide voi taipua sivulle kimmoisesti, ei plastisesti vaikkapa 10 cm. Jos poikkipalkkien kiinnikkeet irtoavat tällöin, poikkipalkit voivat pudota, jolloin 3 +1,5 + 3 m jännevälit muuttuvat 7,7 m jänneväliksi ja vanerin alla oleva ritilä pettää varmasti.

      • Anonyymi

        Minä veikkaan että teinien hyppimis-pomppimis-sessio on aiheuttanut vaneerien liimasaumojen purkautumisen jolloin vaneerit ovat muuttuneet lastuiksi ja tuuli on sitten puhaltanut ne sillalta pois.


      • Anonyymi

        Lue uudestaan, kukaan ei ole väittänyt seuraavaa: "pitkittäispalkkeina toimineissa ristikkokaiteissa ei näkynyt taipumia".
        Väite oli ettei pitkittäispalkki pääse kiepahtamaan, koska kyseiset palkit ovat jäykästi tuettuja toisiinsa pystyputkien ja katon avulla. Jos palkki tästä huolimatta kiepahtaa syntyy pystyputkiin kymmenien senttien pysyvä muodonmuutos ennekuin poikittaispalkkien päätykiinnikkeisiin syntyy tarvittava yli viiden millin muodonmuutos kiepahtamisen seurauksena. Jos oikeasti olisit lujuusasioihin perehtynyt DI, olisit tiennyt että kiepahtaminen tapahtuu vedossa olevan alapaarteen ympäri, se pysyy suorana ja yläpaarre siirtyy aluksi allaolevan tien pituussuunnassa alapaarteen ympäri. Siirtymät ovat silloin suoraan verrannollisia etäisyyteen kiepahdusakselista, eli ne ovat katossa yli tuhatkertaisia siihen nähden mitä ne ovat alapaarteen korkeudella olevissa poikittaispalkkien kiinnikkeissä. Suhteet toki poikkeavat edellä mainitusta heti sen jälkeen kun jossain tulee myötäraja vastaan. Teoriasi ongelma on ettei pystyputkissa ole minkäänlaista pysyvää muodonmuutosta nähtävissä, mikä olisi mahdotonta jos teoriasi kiepahtamisesta olisi syynä sillan romahtamiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä veikkaan että teinien hyppimis-pomppimis-sessio on aiheuttanut vaneerien liimasaumojen purkautumisen jolloin vaneerit ovat muuttuneet lastuiksi ja tuuli on sitten puhaltanut ne sillalta pois.

        Vaneria ei tehdä lastuista, lastulevy on ihan eri tuote.


    • Anonyymi

      En ole käynyt paikanpäällä katsomassa, kuinka paljon kaiteiden olisi pitänyt taipua sivulle, jotta pudonneet 2 poikittaispalkkia olisivat irronneet kiinnityksistään. Uutisista luin, että poikittaispalkkien päissä oli taipumia. Sanoit, että kaiteiden olisi pitänyt taipua kymmeniä senttejä sivulle irrotakseen. Oliko suunnittelija suunnitellut poikittaispalkit siis väärin, kun eivät kestäneet 45 lapsen kuormaa? Jos lapset olivat hyvin lähekkäin, niin mitoituskuorma 250 kg/m2 helposti ylittyy. Kun jännevälit olivat 3 ja 1,5m ja sillan leveys 3m, niin mitoituskuorma 1687,5 kg eli 28 kpl 60kg lasta. Siis lapsia oli 1,6-kertainen määrä. Minkä ihmeen takia sillasta on tehty 3 metriä leveä? Sillallehan mahtuisi 93 lasta tasaisesti 250 kg/m2. Epäilit, etten ole lujuusuunnittelija. Olen suunnitellut vuosia kulkutasoja, joksi tuonkin "sillan" nimittäisin. Muutaman sillankin olen suunnitellut. En kylläkään nykyisten euronormien aikaan vaan RIL kirjojen mukaan. Mutta minulle läheinen henkilö suunnittelee euronormeilla nyt, kun on pakko ja haukkuu niitä. Niillä ei saa tuntumaa, kuten aikaisemmalla RIL mitoituksella. T: Kone-DI

      • Anonyymi

        Onko eroa euronormeilla ja RIL varmuuskertoimessa teinien hypsis-pompsis- ja pogoamissession huomioonottamiseksi?


      • Anonyymi

        Onko sinulla jokin lukihäiriö tai vastaavaa?
        Muuten on hiukan vaikea ymmärtää miksi toistuvasti laitat toisten suuhun asioita mitä ei ole sanottu. Tässä viimeisin:
        " Sanoit, että kaiteiden olisi pitänyt taipua kymmeniä senttejä sivulle irrotakseen."
        Tuollaista tekstiä ei löydy mistään muualta kuin sinun kirjoittamanasi, ei lainkaan sitä ennen, johon olisit voinut viitata.
        Ps, ne kaiteet eivät irronneet onnettomuuden seurauksena, vaan jäivät paikalleen ja vieläpä ilman pysyviä muodonmuutoksia, eli niiden osalta myötöraja ei ylittynyt.

        Lujuussuunnittelija saatat olla, mutta onnettomuustutkija et selvästikään ole. Heidän kun pitää perustaa näkemyksensä myös havaittuihin tosiseikkoihin, eikä yksinomaan teoriaan havainnoista välittämättä.


    • Anonyymi

      Sillan suunnittelija on kysynynyt koulutehtäviinsä vastaukset suomi24:stä.

      • Anonyymi

        No mitä vastasisit hänelle silloin?


    • Anonyymi

      Kyseessä on nyt tietenkin pysyvät kuormat ja muuttuvat kuormat sekä muut kuormat. Nyt kyse on muuttuvista kuormista sekä muista kuormista.

      Ankkuriputket lienee - tai olisi pitänyt - tuettu kahdella putkella ristikkäisiin suuntiin. Kuorma on tietenkin pitänyt arvioida raskaan pintakuorman mukaisesti (450 - 600 kN/m2).

      Kaiken tarvittavan voi tarkastaa

      SFS-EN 16508:2015
      EN1991-1-4: EUROKOODI 1

      Oleellista on se, että osien nurjahtaminen estetään siirtämällä vaakavoimien aiheuttamia rasituksia tukirakenteeseen. Ankkureita on oltava niin paljon, ettei teline tai mikään sen osa pääse irtoamaan tukirakenteista vaakakuormien vaikutuksesta. Lienee siten, että vinojäykisteitä ei ole käytetty lainkaan, jolloin kaikki on jäänyt ankkuroinnin varaan.

      Jos ankkurointi, ankkurointiputket, putkiliitos, juoksut tai jokka ovat mekaanisesti pettäneet, lopputulos on Tapiolan tapauksen kaltainen. On kaikilla tiedossa, että tukirakenne on pitänyt saada lujimpaan kolmion muotoon, mutta ellei tuentaa ole kahdella putkella ristiin, niin ai-ai. Silloin myös nurjahtaminen on mahdollinen.

      Jos - siis ISO jos - sillalla on pompittu, silta käyttäytyy osin kuin tuulikuorman alla. Tuulikuorma aiheuttaa sillalle myös nostavan vaikutuksen, silloin lähinnä puuskanopeuspaine sekä pintapaine mutta varsinkin imuvoima ovat laskennallisesti kriittiset kohdat. Usein käytetään puuskanopeuspaineen arvoina 0.35kN/m2, 0.56 kN/m2 tai 0.77 kN/m2.

      Oma arvaukseni on, että ankkurointi on pettänyt mekaanisesti joko siitä syystä, että kolmiomuotoa ei ole saavutettu tai siksi, että metalli on väsynyt. Vaihtoehtosesti ankkurointi on saattanut nurjahtaa ja kolmantena ja epätodennäköisimpänä syynä pintakuorma tai (mahdollisen pomppisen aiheuttama) imuvoima on otettu huomioon laskennallisesti liian vähäisenä.

      • Anonyymi

        Oli ensimmäinen viesti tässä ketjussa missä oli pelkkää asiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oli ensimmäinen viesti tässä ketjussa missä oli pelkkää asiaa.

        No ei tosiaan ollut pelkkää asiaa.
        Tämä kohta oli täyttä huuhaata: " Kuorma on tietenkin pitänyt arvioida raskaan pintakuorman mukaisesti (450 - 600 kN/m2). "
        Suuruusluokkakin on täysin metsässä, vaikka totuus on jo kerrottu mediassakin, myös onnettomuustutkintakeskuksen edustajan kertomana. 500 kg/m2 vastaa noin 5 kN/m2, eikä 500 kN/m2. Asiana pitämäsi kirjoitus arvioi siis kuormat noin satakertaiseksi siitä mitä vaaditaan otettavan huomioon tungoskuormana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ei tosiaan ollut pelkkää asiaa.
        Tämä kohta oli täyttä huuhaata: " Kuorma on tietenkin pitänyt arvioida raskaan pintakuorman mukaisesti (450 - 600 kN/m2). "
        Suuruusluokkakin on täysin metsässä, vaikka totuus on jo kerrottu mediassakin, myös onnettomuustutkintakeskuksen edustajan kertomana. 500 kg/m2 vastaa noin 5 kN/m2, eikä 500 kN/m2. Asiana pitämäsi kirjoitus arvioi siis kuormat noin satakertaiseksi siitä mitä vaaditaan otettavan huomioon tungoskuormana.

        Oliko pilkkuvirheen lisäksi muuta sanottavaa, vai onko pätemisen tarpeesi vain todella kova?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oliko pilkkuvirheen lisäksi muuta sanottavaa, vai onko pätemisen tarpeesi vain todella kova?

        Ei lainatussa kohdassa ole pilkkua eikä siitä myöskään puutu pilkkua. Kyse ei siis ollut pilkkuvirheestä, vaan suuruusluokkavirheestä.
        Pätemiseen asia ei liity yhtään mitenkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei lainatussa kohdassa ole pilkkua eikä siitä myöskään puutu pilkkua. Kyse ei siis ollut pilkkuvirheestä, vaan suuruusluokkavirheestä.
        Pätemiseen asia ei liity yhtään mitenkään.

        Heko heko, kyse oli nimenomaan pilkku- tai dekadivirheestä, koska merkitsevät luvut olivat oikeat. Sä olet kova pätemään.


    • Anonyymi

      Lopettakaa höpöttäminen kävelysillasta.

      Sortunut väärin kasattu rakennusteline ei ollut kävelysilta.

      • Anonyymi

        Peruskoulun oppilailla ei ollut voimassa olevaa työturvallisuuskorttia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Peruskoulun oppilailla ei ollut voimassa olevaa työturvallisuuskorttia.

        Teineillä on pomppimispätevyys ilman mitään korttejakin.


    • Anonyymi

      Missä vaiheessa kitka vaihtuu murto-, veto- tai vastaavaksi lujuudeksi?

      Kitka tuskin voi koskaan olla suurempi kuin lujuus, ellei muotoa muuttava aine ole muovia, puuta, liimaa tai vastaavaa. Esim. (1) putket on kiinnitetty toisiinsa vahvoilla puristimilla, joissa voima luodaan vaikkapa pultein ja kiertein TAI (2) putket on liitetty toisiinsa hitsaamalla. Jos ymmärrän oikein, kohdassa (1) on kyseessä kitka ja kohdassa (2) lujuus.

      Usein väliaikaiset sillat tehdään vahvasta puusta vaikkapa naulaamalla tai naulalevyillä.

      • Anonyymi

        https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009611348.html

        Suomen pisin riippu­silta vetelee viimeisiään – Nyt se pitää ylittää entistäkin hitaammin. Kirjalansalmen silta on ainoa tieyhteys Paraisten saaristoon. Vuonna 2015 sillalle asetettiin nopeusrajoitukseksi 70 kilometriä tunnissa. Vuonna 2020 nopeusrajoitus laskettiin 50 kilometriin tunnissa. Sillan nopeusrajoitus laskettiin 50 kilometristä tunnissa 30 kilometriin tunnissa.

        Jo joitakin vuosia raskaan liikenteen ajoneuvojen on täytynyt pitää sillalla vähintään 60 metrin etäisyys toisiinsa. Lisäksi erikoiskuljetusten massoja on rajoitettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009611348.html

        Suomen pisin riippu­silta vetelee viimeisiään – Nyt se pitää ylittää entistäkin hitaammin. Kirjalansalmen silta on ainoa tieyhteys Paraisten saaristoon. Vuonna 2015 sillalle asetettiin nopeusrajoitukseksi 70 kilometriä tunnissa. Vuonna 2020 nopeusrajoitus laskettiin 50 kilometriin tunnissa. Sillan nopeusrajoitus laskettiin 50 kilometristä tunnissa 30 kilometriin tunnissa.

        Jo joitakin vuosia raskaan liikenteen ajoneuvojen on täytynyt pitää sillalla vähintään 60 metrin etäisyys toisiinsa. Lisäksi erikoiskuljetusten massoja on rajoitettu.

        Teiniryhmä tuonnekin pogoamaan niin päästään eroon siitäkin rötisköstä.


      • Anonyymi

        Olisiko kyseessä ero muodon-, materiaalin- ja kappaleen tilanmuutoksissa? Onko kappaleita kaksi tai useampia vai ovatko kappaleet sulautuneet toisiinsa ja voivatko kappaleet liikkua joissakin olosuhteissa vapaasti?

        Mainitun puristimen lisäksi todella voimakkaan kitkan aiheuttaa lämpölaajeneminen, jossa kappaleet yhdistetään toisiinsa lämpötilaeroja hyväksi käyttämällä. Rajatapaus, samoin kuin liimaus.


    • Anonyymi

      Olennainen kysymys on jätetty esittämättä, eikä siihen näinollen ole saatu myöskään vastauksia.
      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/video-nayttaa-tasta-syysta-kavelysilta-romahti-espoossa/8695518
      "Sillalla oli onnettomuushetkellä 45 ihmistä, joista 27 loukkaantui ja 24 kuljetettiin sairaalaan."

      Miksi 18 sillalla olleista eivät edes loukkaantuneet, vaikka silta petti alta?
      Median mukaan pudotus oli yli 4 metriä. Miten sellaisesta edes voi selvitä loukkaantumatta?
      Jos heistä yksi jäi kaiteisiin roikkumaan, eikä myöhemminkään pudonnut, jää jäljelle vielä 17 muuta, joiden osalta tuo kysymys on hyvin olennainen. Siitä jos jotain opittaisiin tulisi monessa muussakin onnettomuudessa vähemmän uhreja. Jokin heidän toiminnassaan on täysin poikkeuksellista, mikä mahdollisti loukkaantumattomuuden, mutta mikä?

      • Anonyymi

        Tietysti ne, jotka eivät loukkaantuneet, olivat poikia jotka putosivat pehmusteille.


    • Anonyymi

      Oikein suunniteltuja ja virallisesti hyväksyttyjä kävelysiltoja voi ostaa tai vuokrata valmistajilta. Tuodaan paikalle valmiina.

      Jos on paljon ylikuormaa, ne vain vääntyvät. Eivät koskaan romahda.

    • Anonyymi

      Kysytään uudestaan, onko paikalla asiantuntijaa?

      ELI missä vaiheessa kitka vaihtuu murto-, veto- tai vastaavaksi lujuudeksi?

      Kitka tuskin voi koskaan olla suurempi kuin lujuus, ellei muotoa muuttava aine ole muovia, puuta, liimaa tai vastaavaa. Esim. (1) putket on kiinnitetty toisiinsa vahvoilla puristimilla, joissa voima luodaan vaikkapa pultein ja kiertein TAI (2) putket on liitetty toisiinsa hitsaamalla. Jos ymmärrän oikein, kohdassa (1) on kyseessä kitka ja kohdassa (2) lujuus.

      Usein väliaikaiset sillat tehdään vahvasta puusta vaikkapa naulaamalla tai naulalevyillä.

      Onko tässä alla oikea vastaus?

      Olisiko kyseessä ero muodon-, materiaalin- ja kappaleen tilanmuutoksissa? Onko kappaleita kaksi tai useampia vai ovatko kappaleet sulautuneet toisiinsa ja voivatko kappaleet liikkua joissakin olosuhteissa vapaasti (toisiinsa nähden)?

      Mainitun puristimen lisäksi todella voimakkaan kitkan aiheuttaa lämpölaajeneminen, jossa kappaleet yhdistetään toisiinsa lämpötilaeroja hyväksi käyttämällä. Rajatapaus, samoin kuin liimaus.

      • Anonyymi

        Kitka muuttu lujuudeksi ja lujuus kitkaksi siinä vaiheessa kun höyrypään korvista höyry puskee ulos.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kitka muuttu lujuudeksi ja lujuus kitkaksi siinä vaiheessa kun höyrypään korvista höyry puskee ulos.

        Tuo oli kovin vaatimaton vastaus. Et taida olla fyysikko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo oli kovin vaatimaton vastaus. Et taida olla fyysikko.

        Kyllä kait kitkan voi laajentaa myös kiinteiden tai nesteiden sisäiseksi voimaksi

        Internal friction is the force resisting motion between the elements making up a solid material while it undergoes deformation.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Friction


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä kait kitkan voi laajentaa myös kiinteiden tai nesteiden sisäiseksi voimaksi

        Internal friction is the force resisting motion between the elements making up a solid material while it undergoes deformation.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Friction

        ja miksei sitten liitosten voimaksikin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ja miksei sitten liitosten voimaksikin?

        Voi sen laajentaa kaasuihinkin atomien kitka- ja lujuusvoimaksi.
        Eikä mikään estä taivaalla leijuvien tähtisumujen kitkavoiman laajentamista. Siitä voisi näppärästi saada enkelien keskinäisen hankaus- ja kiehnäysvoiman.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ja miksei sitten liitosten voimaksikin?

        Eli missä vaiheessa kitka muuttuu murto-, veto- tai vastaavaksi lujuudeksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli missä vaiheessa kitka muuttuu murto-, veto- tai vastaavaksi lujuudeksi?

        No tasan siinä vaiheessa kun kysyjältä höyry tupruaa korvista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No tasan siinä vaiheessa kun kysyjältä höyry tupruaa korvista.

        Et taida olla mikään einstein; oletko?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No tasan siinä vaiheessa kun kysyjältä höyry tupruaa korvista.

        Oletko sinä se, joka kuvittelee aina olevansa joukon humoristi? Jos luulet olevasi, palaa takaisin maan pinnalle. Earth calling,


    • Anonyymi

      On turha puhua putkista ja sen kierteistä jos ei ymmärrä resonanssista mitään.

      • Anonyymi

        Kierteiden resonanssi se vasta on hienoa kuunneltavaa.


    • Anonyymi

      "Eli missä vaiheessa kitka muuttuu murto-, veto- tai vastaavaksi lujuudeksi?"

      Kitka vallitsee kappaleiden (aineiden) välillä lepo- ja liikekitkana, siis kohtisuorana voimana joka vastustaa liikettä. Kitka pyritään joko minimoimaan tai maksimoimaan, tarvittaessa optimoimaan. Sillan kohdalla kyseeseen tulisi voimasulkeinen liitos eli kitkaliitos. Kun kohdistettava voima kasvaa mitoitusvoimaa suuremmaksi, lepokitka muuttuu liikekitkaksi. Kitka ei ole (lähes koskaan) nolla.

      Kappaleen ja siten materiaalin pettäminen näkyy murtokohtana, eli aineen murtumisena tai katkeamisena. Murtuman jälkeen siirtymäliikkeessä (vetäminen, puristaminen, taivuttaminen, vääntö, yhdistelmät) vaikuttava voima on nolla. Edellisen lisäksi kyseeseen voi tulla nurjahtaminen sekä kiepahtaminen.

      Lujuudessa käsitellään yleensä muodonmuutoksia, ja kaikki vaikuttavat voimat ovat tasapainossa. Kun tasapaino järkkyy, muoto pettää. Kitka ei vaihdu koskaan lujuudeksi, koska mikään ei vaihda kokonaisuudessa muotoaan. Kun materiaalin lujuus pettää, liikettä vastustavat voimat ovat nolla, tai vain sattumalta nollasta poiketen. Jos kitkaa on haluttu, kitka ei ole koskaan nolla, vaan lepokitka vaihtuu liikekitkaan.

      *****

      Tarkemmin.

      Kitka on kahden toisiaan koskettavan, riittävän kovan pinnan välinen vuorovaikutus, joka yrittää estää pintojen liukumisen (liikkuvan) toistensa suhteen. Metrojunan pyörä kiinnitetään niin, että akseli pujotetaan pyörässä olevaan reikään, kun pyörä on kuuma. Pyörän jäähtyessä reikä pienenee ja puristus kasvaa, jolloin kitka pitää pyörän paikoillaan. Kitkaan liittyy oleellisesti kitkakerroin, sekä lepo- että liikekitkalle erikseen.

      Murtokohta näkyy aineen murtumisena tai katkeamisena. Murtuman jälkeen siirtymässä (vetäminen, puristaminen, taivuttaminen, vääntö, yhdistelmät) vaikuttava voima on nolla. Vaativat ruuviliitokset suunnitellaan siten, että ruuvin aksiaalivoiman aiheuttama kitkavoima siirtää leikkausvoiman kappaleesta toiseen. Jos sekä ruuvin että mutterin kierteet ovat riittävän lujia siirtämään aksiaalivoiman ruuvista mutteriin, ruuvin täytyy pettää. Se katkeaa joko kierteestä tai varresta edellyttäen, että kanta ei irtoa.

      Kitkakertoimen μ tarkka tuntemus on tärkeää kiristysmomentin määrittelylle. Kiristysmomentti voi vaihdella huomattavasti riippuen pintojen ja voiteluaineen ominaisuuksista, kiristysmenetelmästä sekä niiden poikkeamista. Kitkaliitos voi alkaa luistaa.

      Osien toisiinsa liittämisen kannalta liitokset voidaan jakaa ainesulkeisiin liitoksiin, muotosulkeisiin liitoksiin ja voimasulkeisiin liitoksiin. Voimasulkeiset liitokset tunnetaan myös kitkaliitoksen nimellä. Ainesulkeisessa liitoksessa voima siirtyy kappaleesta toiseen liitosaineen kautta. Tällaisia liitoksia ovat liima-, juotto- ja hitsausliitokset. Muotosulkeisessa liitoksessa liitettyjen kappaleiden välillä voima siirtyy toisiaan koskettavien pintojen normaalijännityksen avulla. Tällaisia liitoksia ovat mm. sokat, suuntaiskiilat ja nivelien tappiliitokset. Voimasulkeisissa liitoksissa voima välittyy liitospinnassa kitkan avulla. Kitkavoima aikaansaadaan esijännittämällä liitettävät kappaleet toisiaan vastaan.

      • Anonyymi

        Kun pultit ja palkit ja niitit j a.hitsiaumat muuttuvat kitkaksi niin rakennesuunnittelu on loppuunviety.


      • Anonyymi

        > Kitka ei vaihdu koskaan lujuudeksi, koska mikään ei vaihda kokonaisuudessa muotoaan.

        Tähän voi olla poikkeus. Jos (liike)kitka lämmittää materiaaleja riittävästi, materiaalit sulautuvat yhteen, josta seuraa materiaalien yhtyminen. Sen jälkeen pitääkin puhua kokonaisuuden lujuudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        > Kitka ei vaihdu koskaan lujuudeksi, koska mikään ei vaihda kokonaisuudessa muotoaan.

        Tähän voi olla poikkeus. Jos (liike)kitka lämmittää materiaaleja riittävästi, materiaalit sulautuvat yhteen, josta seuraa materiaalien yhtyminen. Sen jälkeen pitääkin puhua kokonaisuuden lujuudesta.

        Kitkahitsaus

        https://matiassalmikangas.wordpress.com/2015/02/24/kitkahitsaus/


      • Anonyymi

    • Anonyymi

      Luultavasti kaupunki ei ole edes laatinut mitään vaatimusmäärittelyä kävelysilloista.

      Joku merkonomi on ehkä vain hiukan neuvotellut tutun telinefirman kanssa hinnoista ja muista kuluista. Homma on hoidettu kun nimet on alla.

      • Anonyymi

        Jos käyttää kuulakärkikynää jonka kitka on pieni niin tulee kestämättömiä sopimuksia.


      • Anonyymi

        Niin, ei todellakaan ole, ei kaupunki ole mikään lujuuslaskuihin erikoistunut toimija...Ei kaupunki vastaa siitä, millaisia rakennustelineitä tekee ja miten niistä vastaa urakoitsija tai sen aliurakoitsija tai aliurakoitsijan aliurakoitsija tms.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos käyttää kuulakärkikynää jonka kitka on pieni niin tulee kestämättömiä sopimuksia.

        Tuossa oli tosi typerä kommentti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, ei todellakaan ole, ei kaupunki ole mikään lujuuslaskuihin erikoistunut toimija...Ei kaupunki vastaa siitä, millaisia rakennustelineitä tekee ja miten niistä vastaa urakoitsija tai sen aliurakoitsija tai aliurakoitsijan aliurakoitsija tms.

        Vastuu on aina tilaajalla.

        Nyt kaupunki ei ole edes tarkastanut koottuja "siltoja" eikä luultavasti edes tilannut kävelysiltoja. Ehkä täysin outo sana. Eri osapuolilla ei ole ollut yhteistä kieltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vastuu on aina tilaajalla.

        Nyt kaupunki ei ole edes tarkastanut koottuja "siltoja" eikä luultavasti edes tilannut kävelysiltoja. Ehkä täysin outo sana. Eri osapuolilla ei ole ollut yhteistä kieltä.

        Samaa valhetta toistelet.


    • Anonyymi

      Tarkastuksessa havaittiin muun muassa tuennan ja lukituksen puutteita.

      ristikkokannattajien jäykistys on puutteellista, minkä lisäksi siltojen kiinnityksistä puuttuvat pultit.

      Myös sillan törmäysesteet ovat tarkastajien mukaan puutteellisia.
      Paikoin esteet olivat kiinni telineen rakenteissa.
      Lisäksi tasoelementtien lukituksia puuttuu.

      puuttuu raportin mukaan ristikoiden nurjahdustuenta


      yhden säätöjalan aluslevy ei ole kokonaan alustan päällä, minkä lisäksi säätöjalan korkeus on suuri. Myös kävelysillan yläpuolisen osan poikkisuunnan jäykistys puuttuu.

      kävelysillan jäykistys on puutteelline

      sillan kattopalkit on tuettu huonosti, ja sillan kaiteen kiinnitys on irti.

      https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009618803.html

      • Anonyymi

        Lapset hyppi


      • Anonyymi

        "Tarkastuksessa havaittiin muun muassa tuennan ja lukituksen puutteita."

        Tottakai tuennat ja lukitukset puuttuivat kun teinit oli pogonneet ne paskaksi.


      • Anonyymi

        Mitä sekoilet?

        K: Miten asia liittyy romahtaneeseen siltaan?

        V: Ei liity.


    • Anonyymi

      ja mihin se armeija marssii?

      ei se ole marssinut pitkään aikaan minnekään

      • Anonyymi

        Armeija marssii vatsallaan.
        Teiniarmeija marssii tietysti Mäkkäriin.


    • Anonyymi

      Pultti bois

    • Anonyymi

      Tunneloituneet sillan kannen läpi.

      • Anonyymi

        Sillan kansi sitten assimiloitui Alderaaniin.


    • Anonyymi

      Sinä, joka 21.5. epäilit lujuusopin taitojani ja väitit, ettei rakenne voinut kiepahtaa. Kiepahtaminenhan on puristuksella olevan yläputken nurjahtamista sivulle. Lue tämän päivän HS s. A16. "Ristikkokannattajien jäykistys on ollut puutteellista, minkä lisäksi siltojen kiinnityksistä puuttuvat pultit." "Itätuulenkujan itäosan kulkusillasta puuttuu ristikoiden nurjahdustuenta Helmakujan kohdalla." Siis syy oli kuten oletin kiepahdus/nurjahdus. Poikittaispalkkien kiinnitykset ovat löystyneet ja mahdollistaneet kantavien sivuristikoiden liikkeen sivulle. Tämä on voinut tapahtua pikkuhiljaa. Jokaisella kiepahduksella poikittaispalkit ovat siirtyneet hieman sivullepäin kunnes ovat lipsahtaneet ohi kiinnityksen. Sinä pidit itseäsi asiantuntijana ja et ole ilmeisesti koskaan käytännössä kohdannut pystykuorman aiheuttamaa sivuttaissiirtymää. Minä olen mm. tarkastuslaskenut, miksi siltanosturi piti kummaa narinaa nostovaunun liikkuessa. Köysien kulun vuoksi korkeat ja kapeat nosturipalkit oli tehty poikkileikkaukseltaan epäsymmetrisiksi. Näin poikkileikkauksen pääakselit olivat huomattavasti vinossa. Joten pystykuorma taivutti pääkannattajia enemmän sivulle kuin alaspäin. Nosturin oli suunnitellut Teknisessä opistossa opettanut DI. Hän antoi minulle nuoremmalle DI:lle rakenteen tarkastuslaskettavaksi. En tiedä, miten rakennetta sitten korjattiin ja millainen siitä tuli.

      • Anonyymi

        "Siis syy oli kuten oletin kiepahdus/nurjahdus. "

        Jos sillasta puuttuu pultti, niin se todistaa oletetun mekanismin.
        Olettaminen on tärkeää. Olettamalla voi todistaa vaikka hmisen aiheuttaman ilmastonlämpenemisen ja sillan romahtamisen.


      • Anonyymi

        Nurjahtamisesta täällä on puhuneet myös muut.

        Tapiolan siltaan liittyvää dataa ei ole kuitenkaan edelleenkään saatavilla. Tutkinta on kesken.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nurjahtamisesta täällä on puhuneet myös muut.

        Tapiolan siltaan liittyvää dataa ei ole kuitenkaan edelleenkään saatavilla. Tutkinta on kesken.

        Nurjahtamisesta voi puhua ihan missä vain ja kuka tahansa ja se todistaa että Tapiolassa romahti silta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nurjahtamisesta voi puhua ihan missä vain ja kuka tahansa ja se todistaa että Tapiolassa romahti silta.

        Omituista huumoria.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nurjahtamisesta voi puhua ihan missä vain ja kuka tahansa ja se todistaa että Tapiolassa romahti silta.

        Oikeasti kyseessä on vanha roomalaisaikainen sanonta. Alunperin se kuului:

        Paskanjauhaminen sillan romahtamisesta on tärkeää. Eläminen ei.


      • Anonyymi

        Sinä uskot hesarin tekstiin, vaikka se olisi ristiriidassa mediassa julkaistujen kuvien ja videoiden kanssa, minä en.
        https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e669c320-e3f4-4a0a-a136-174b45a37f4f
        Kuvan yläreunassa näkyy nurjahdustuenta sillan pääkannattajille.

        Artikkelin: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/331bccd5-f0ee-478b-a8d7-ffd49b2473ac
        videossa näkyy nurjahdustuenta useampaan kertaan, esimerkiksi kohdassa 0:25 / 01:38

        Voit toki halutessasi uskoa kuvia väärennetyiksi, minä en usko.

        Nurjahdustuenta siis koostuu pystysuorista putkista, jotka on kolmioimalla lukittu siten etteivät voi liikkua eri suuntiin toisiinsa nähden, vaan pysyvät yhdensuuntaisina. Kyseinen tuenta ei ole täysin jäykkä( pystyputkien taipuma ei pysy tasan nollassa), mutta estää kiepahtamisen niin pitkälle että palkin taivutuslujuus pystysuoralle kuormalle menetettäisiin, tai että se oleellisesti alenisi.

        Poikittaispalkeissa on päädyissä hitsatut koukut. Eivät ne voi liikkua niin paljon sivulle että tippusivat sen seurauksena. Se koukku ottaisi vastaan, mikäli olisi tarpeeksi luja, estäen liikkeen jatkumisen. Eikä poikittaispalkki hyppää painovoimaa vastaan niin paljon ylöspäin, että koukku pääsisi poistumaan pääkannattajasta. Mutta kun pultit puuttuu on selvää että ongelmia seuraa. Paitsi sillan tarkastaneelle lujuusoppia ymmärtämättömälle taholle. Eikä ns 'suunnittelija' ole selvästikään ymmärtänyt asiasta yhtään sen enempää, kun on kerran jättänyt stabiilisuustarkastelun kokonaan tekemättä.

        Sinä väität: 'Kiepahtaminenhan on puristuksella olevan yläputken nurjahtamista sivulle.'
        Ja olet väärässä. Tuo on paikkansa pitävän väitteen alkuosa, josta ole jättänyt lopun pois tajuamatta sen muuttavan sisällön epätodeksi. Kiepahtaminen kun edellyttää että kallistuminen jatkuu niin pitkälle että kannattajan lujuus alenee oleellisesti ja rakenne pettää sen seurauksena. Niin ei tapahtunut, vaan pääkannattajat jäivät ehjinä paikoilleen sillan tippuessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä uskot hesarin tekstiin, vaikka se olisi ristiriidassa mediassa julkaistujen kuvien ja videoiden kanssa, minä en.
        https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e669c320-e3f4-4a0a-a136-174b45a37f4f
        Kuvan yläreunassa näkyy nurjahdustuenta sillan pääkannattajille.

        Artikkelin: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/331bccd5-f0ee-478b-a8d7-ffd49b2473ac
        videossa näkyy nurjahdustuenta useampaan kertaan, esimerkiksi kohdassa 0:25 / 01:38

        Voit toki halutessasi uskoa kuvia väärennetyiksi, minä en usko.

        Nurjahdustuenta siis koostuu pystysuorista putkista, jotka on kolmioimalla lukittu siten etteivät voi liikkua eri suuntiin toisiinsa nähden, vaan pysyvät yhdensuuntaisina. Kyseinen tuenta ei ole täysin jäykkä( pystyputkien taipuma ei pysy tasan nollassa), mutta estää kiepahtamisen niin pitkälle että palkin taivutuslujuus pystysuoralle kuormalle menetettäisiin, tai että se oleellisesti alenisi.

        Poikittaispalkeissa on päädyissä hitsatut koukut. Eivät ne voi liikkua niin paljon sivulle että tippusivat sen seurauksena. Se koukku ottaisi vastaan, mikäli olisi tarpeeksi luja, estäen liikkeen jatkumisen. Eikä poikittaispalkki hyppää painovoimaa vastaan niin paljon ylöspäin, että koukku pääsisi poistumaan pääkannattajasta. Mutta kun pultit puuttuu on selvää että ongelmia seuraa. Paitsi sillan tarkastaneelle lujuusoppia ymmärtämättömälle taholle. Eikä ns 'suunnittelija' ole selvästikään ymmärtänyt asiasta yhtään sen enempää, kun on kerran jättänyt stabiilisuustarkastelun kokonaan tekemättä.

        Sinä väität: 'Kiepahtaminenhan on puristuksella olevan yläputken nurjahtamista sivulle.'
        Ja olet väärässä. Tuo on paikkansa pitävän väitteen alkuosa, josta ole jättänyt lopun pois tajuamatta sen muuttavan sisällön epätodeksi. Kiepahtaminen kun edellyttää että kallistuminen jatkuu niin pitkälle että kannattajan lujuus alenee oleellisesti ja rakenne pettää sen seurauksena. Niin ei tapahtunut, vaan pääkannattajat jäivät ehjinä paikoilleen sillan tippuessa.

        Lopetetaan niiden asioiden keksiminen.


    • Anonyymi

      "Renta Telineiden toimitusjohtajan Jarno Tuurin mukaan osa Espoon siltojen puutteista johtui siitä, että niiden kokoamisessa ei luettu ohjeita....... Tuurin mukaan siltoja ei koottu valmistajan antamien kokoamisohjeiden mukaan, koska niitä ei tullut siltarakenteiden mukana, vaan ne olisi pitänyt erikseen hankkia. Tässä on työmaalla vastuussa olevilla työntekijöillä harkinta pettänyt, Tuuri kertoo."

      "Tuurin mukaan valmistajan ohjeista selviää, että Rentan sillat ovat niin pitkiä, että ne tarvitsisivat nurjahdustuennan. Tosin sanoen sillat olisivat tarvinneet lisätukea ollakseen tukevampia."

      https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009620743.html

      Oliko romahtanut Tapiolan silta luokkaa "niin pitkiä, että..."?

      • Anonyymi

        Voisi ajatella että rakenteet tehdään valmistajan antamien taulukoide, kaavojen ym. ohjeiden mukaan. Muuten pitää tehdä perstuntumalla tai tehdä omat lujuuslaskelmat ja mahdollisesti materiaalin testaukset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisi ajatella että rakenteet tehdään valmistajan antamien taulukoide, kaavojen ym. ohjeiden mukaan. Muuten pitää tehdä perstuntumalla tai tehdä omat lujuuslaskelmat ja mahdollisesti materiaalin testaukset.

        Luin tuon jutun vasta nyt kokonaan. Suomenkielisissä ohjeissa on ollut puutteita (verrattuna muun kielisiin).
        Ammattitaito ei ole riittänyt ohjeiden puutteiden huomaamiseen?
        Ehkä on menty ohjeiden mukaan oikein. Itsellä ei riitä pätevyyttä arvioida asiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luin tuon jutun vasta nyt kokonaan. Suomenkielisissä ohjeissa on ollut puutteita (verrattuna muun kielisiin).
        Ammattitaito ei ole riittänyt ohjeiden puutteiden huomaamiseen?
        Ehkä on menty ohjeiden mukaan oikein. Itsellä ei riitä pätevyyttä arvioida asiaa.

        Tuo kohta ihmetyttää:
        ”Oman käsityksen mukaan raportin kohdissa ei välitöntä vaara aiheuttavia asioita. Tietenkään ei saisi olla huomautettavia asioita.”

        Yksi siltahan hajosi, eikö se ole välitön vaara. Eikö syynä ollutkin osa noista puutteista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo kohta ihmetyttää:
        ”Oman käsityksen mukaan raportin kohdissa ei välitöntä vaara aiheuttavia asioita. Tietenkään ei saisi olla huomautettavia asioita.”

        Yksi siltahan hajosi, eikö se ole välitön vaara. Eikö syynä ollutkin osa noista puutteista.

        Romahtanut Tapiolan silta on ihan omassa tutkinnassaan, eikä välttämättä samanlainen, vaikkakin samantyyppinen kuin tarkastetut. Se ei ole enää kasassa, jotta näkyviä virheitä voisi arvioida suoraan. Tutkitaan siis syyt, joista onnettomuus seurasi, osittain vaikkapa päättelemällä, ei suoraan näkemällä. Otkesilla on varmasti ihan omat proseduurinsa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Romahtanut Tapiolan silta on ihan omassa tutkinnassaan, eikä välttämättä samanlainen, vaikkakin samantyyppinen kuin tarkastetut. Se ei ole enää kasassa, jotta näkyviä virheitä voisi arvioida suoraan. Tutkitaan siis syyt, joista onnettomuus seurasi, osittain vaikkapa päättelemällä, ei suoraan näkemällä. Otkesilla on varmasti ihan omat proseduurinsa.

        Silmämääräisesti googlen katukuvista katsoen on samanlainen rakenne toisessakin sillassa kuin mikä on pettänyt romahtaneessa sillassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Silmämääräisesti googlen katukuvista katsoen on samanlainen rakenne toisessakin sillassa kuin mikä on pettänyt romahtaneessa sillassa.

        eli se u-muotoinen ripustus pyöreään putkeen (alapaarteeseen).
        Eli yritys hämärtää asiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        eli se u-muotoinen ripustus pyöreään putkeen (alapaarteeseen).
        Eli yritys hämärtää asiaa.

        Mutta onhan mahdollista että romahtaneessa sillassa on ollut lisäksi vielä joku muu heikkous joka on katkaissut kamelin selän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Romahtanut Tapiolan silta on ihan omassa tutkinnassaan, eikä välttämättä samanlainen, vaikkakin samantyyppinen kuin tarkastetut. Se ei ole enää kasassa, jotta näkyviä virheitä voisi arvioida suoraan. Tutkitaan siis syyt, joista onnettomuus seurasi, osittain vaikkapa päättelemällä, ei suoraan näkemällä. Otkesilla on varmasti ihan omat proseduurinsa.

        Eihän joku rakennevirhe ole mikään syy sillan romahtamiseen. Kyllä moni virheellinen silta pysyy kasassa virheistä huolimatta.
        Kyllä syyn täytyy olla teinien ja opettajien hyppelykilpailut sillalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo kohta ihmetyttää:
        ”Oman käsityksen mukaan raportin kohdissa ei välitöntä vaara aiheuttavia asioita. Tietenkään ei saisi olla huomautettavia asioita.”

        Yksi siltahan hajosi, eikö se ole välitön vaara. Eikö syynä ollutkin osa noista puutteista.

        Eihän se romahtanut silta enää aiheuta mitään muuta välitöntä vaaraa kuin höyrypäiden kallonpullistumisen vaaran.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän se romahtanut silta enää aiheuta mitään muuta välitöntä vaaraa kuin höyrypäiden kallonpullistumisen vaaran.

        Sinulla turha höpötys muuttuu asiaksi siinä vaiheessa, kun höyrypään korvista höyry puskee ulos.


    • Anonyymi

      Kuka päästi lapset sillalle?

      • Anonyymi

        Pitäisikö sinne päästää vain eläkeläiset?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitäisikö sinne päästää vain eläkeläiset?

        Eläkeläiset pitävät tanssit sillalla, jolloin resonanssi alkaa ja nurjahtaminen tapahtuu. Humppa, valssi ja tango pitää olla tangoille sopivaa ja painorajoitettua.

        Nuorille hyvää paranemista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitäisikö sinne päästää vain eläkeläiset?

        No miksei. Humppa tekisi hyvää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eläkeläiset pitävät tanssit sillalla, jolloin resonanssi alkaa ja nurjahtaminen tapahtuu. Humppa, valssi ja tango pitää olla tangoille sopivaa ja painorajoitettua.

        Nuorille hyvää paranemista.

        "Humppa, valssi ja tango pitää olla tangoille sopivaa ja painorajoitettua."

        Itse käytän boksereita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Humppa, valssi ja tango pitää olla tangoille sopivaa ja painorajoitettua."

        Itse käytän boksereita.

        Pitkät kalsarit on tämän hetken varustus.


    • Anonyymi

      Voihan siinä olla ollut koķoamisvirheitäkin, kun ei oltu katsottu edes ohjeita. Esimerkki ymmärtämättömyydestä: Ennen 90- luvun lamaa olin suunnitellut pohjanmaalle tulvapatoluukkuja, joista päästettiin tulva-aikana vesi mieluummin pelloille kuin asutuskeskukseen. Luukun johteet olivat sellaiset, että vedenpaine painoi luukkua sille puolelle, jolla oli liukasta muovia (erittäin pienikitkaista). Toisella puolen luukkua oli kumitiiviste, joka painui vedenpaineen vaikutuksesta johdetta vasten ja tiivisti padon vuotamattomaksi. Sitten tuli 90-luvun lama, kun Neuvostoliitto romahti. Minullekin tuli ajoittain työttömyyttä. Johtaja antoi vastaavan työn toiselle työttömälle firman toisella toimistolla ja minun suunnitelmat kopioitavaksi eri kokoiseen luukkuun. Vitutti, kun minullakin oli työttömyyttä. Sitten soitettiin minulle, miksi traktori ei pysty nostamaan luukkua, kun vedenpaine painaa. Pyysin kiltisti piirustukset nähtäväksi. Tyhmä suunnittelija oli suunnitellut luukun väärin päin. Vedenpaine painoi toiselta puolelta ja kumitiiviste oli luukun ja johteen välissä. Pienikitkainen muovi oli veden puolella koskettamatta luukkuun lainkaan.

    • Anonyymi

      Tapiolan tilapäinen silta romahti, koska sitä eikä niitä muitakaan oltu suunniteltu kävelysilloiksi.

      Pitää ymmärtää edes lujuusopin alkeet. Kaikki erilaiset virhetilanteen on myös pyrittävä huomioimaan. Onnettomuuksia sattuu.

      • Anonyymi

        Mistä ihmeestä keksit tuona asian? Oletko Otkesissa töissä ja miten saat asian jo nyt kertoa?


    • Anonyymi

      Otkesin viimeisimmän tiedonannon mukaan asiassa ei ollut onnistunut mikään. Kuorma oli väärin laskettu jos oli laskettu lainkaan, osia oli kiinnitetty väärin, osia puuttui, eri valmistajien osia oli yhdistelty eikä kukaan missään vaiheessa ole vastannut kokonaisuudesta.

      Käräjillä pitää saada vastuu siitä, kuka nuorille maksaa kärsimyskorvaukset.

      • Anonyymi

        Sadut ja tarinat on hauskoja. Keksi lisää.


      • Anonyymi

        Lasten lukumäärästä oli väittelyä. Itse arvelin että sillalla oli sama määrä kuin loukkaantuneita.

        https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/otkesin-tutkinta-paljasti-vaarallisen-totuuden-espoossa-romahtaneen-kavelysillan-kestavyydesta/8715398#gs.znli9u

        Noin 23 neliömetrin kokoisella sillalla oli sortuman aikaan 23 oppilasta ja yksi opettaja. Jos sillalla olleen henkilön keskimääräiseksi painoksi lasketaan 55 kg, sillalla olleista henkilöistä aiheutui vain noin 50–60 kg/m2 tungoskuorma. Rakenteita kuormitti myös sillan omapaino.

        Siltä hajosi noin 50 kg/m^2 kuormasta. Vaakapalkin olisivat kestäneet noin 150 kg/m^2
        Kuitenkin kiinnitys pyöreään alapaarteeseen kesti (lopulta) tuon 50 kg/m^2.

        Jutussa mainittu standardi vaatii 500 kg/m^2 jonka telinefirman pomokin mainitsi haastattelussa sillan kestävän. Sillan telinekortissa kuitenkin luki 250 kg/m^2

        Pomo lupasi 500
        Telinekortissa 250
        Vaakatuet 150
        Päätykiinnikkeet kestivät käytännössä 50
        kg/m^2
        Henkilöitä sillalla onnettomuudes sattuessa 23


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lasten lukumäärästä oli väittelyä. Itse arvelin että sillalla oli sama määrä kuin loukkaantuneita.

        https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/otkesin-tutkinta-paljasti-vaarallisen-totuuden-espoossa-romahtaneen-kavelysillan-kestavyydesta/8715398#gs.znli9u

        Noin 23 neliömetrin kokoisella sillalla oli sortuman aikaan 23 oppilasta ja yksi opettaja. Jos sillalla olleen henkilön keskimääräiseksi painoksi lasketaan 55 kg, sillalla olleista henkilöistä aiheutui vain noin 50–60 kg/m2 tungoskuorma. Rakenteita kuormitti myös sillan omapaino.

        Siltä hajosi noin 50 kg/m^2 kuormasta. Vaakapalkin olisivat kestäneet noin 150 kg/m^2
        Kuitenkin kiinnitys pyöreään alapaarteeseen kesti (lopulta) tuon 50 kg/m^2.

        Jutussa mainittu standardi vaatii 500 kg/m^2 jonka telinefirman pomokin mainitsi haastattelussa sillan kestävän. Sillan telinekortissa kuitenkin luki 250 kg/m^2

        Pomo lupasi 500
        Telinekortissa 250
        Vaakatuet 150
        Päätykiinnikkeet kestivät käytännössä 50
        kg/m^2
        Henkilöitä sillalla onnettomuudes sattuessa 23

        * 24 henkilöä


      • Anonyymi

      • Anonyymi

        Oikeasti sillan romahdutti Pitäjänmäen eläkeläiset ry joka kevätretkellään nylkytti sillan sijoiltaan, kun alkoi Olavi Virta soimaan kesken ylityksen.


      • Anonyymi

        >>> Käräjillä pitää saada vastuu siitä, kuka nuorille maksaa kärsimyskorvaukset.

        HS.fi: "Romahtanut silta oli Renta Telineiden toimittama. Yrityksen toimitusjohtaja Jarno Tuuri ei suostunut antamaan HS:lle haastattelua, mutta antoi asiasta kuitenkin lyhyet kommentit sähköpostitse...... Sähköpostissa Tuuri pahoittelee tapahtunutta ja sanoo, että sillan suunnittelussa ja toteutuksessa tehdyt virheet aiotaan käydä läpi yrityksen sisäisessä tarkastelussa."

        HS.fi: ”Silta tilattiin avaimet käteen -periaatteella. Emme ole saaneet sen suunnitelmia ennen kuin romahduksen jälkeen..... Tanska myöntää, että lopullinen vastuu on tilanteessa kaupungilla."

        Siinä on käräjöinnin vastaajat. Yhteisvastuullisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        >>> Käräjillä pitää saada vastuu siitä, kuka nuorille maksaa kärsimyskorvaukset.

        HS.fi: "Romahtanut silta oli Renta Telineiden toimittama. Yrityksen toimitusjohtaja Jarno Tuuri ei suostunut antamaan HS:lle haastattelua, mutta antoi asiasta kuitenkin lyhyet kommentit sähköpostitse...... Sähköpostissa Tuuri pahoittelee tapahtunutta ja sanoo, että sillan suunnittelussa ja toteutuksessa tehdyt virheet aiotaan käydä läpi yrityksen sisäisessä tarkastelussa."

        HS.fi: ”Silta tilattiin avaimet käteen -periaatteella. Emme ole saaneet sen suunnitelmia ennen kuin romahduksen jälkeen..... Tanska myöntää, että lopullinen vastuu on tilanteessa kaupungilla."

        Siinä on käräjöinnin vastaajat. Yhteisvastuullisesti.

        Tyypillinen idiotismi jatkuu edelleen. Suunnitelmien olemassaololla taikka niiden saamisajankohdalla ei ole vaikutusta mihinkään turvallisuuden kannalta.
        Hyötyä saataisiin vasta sitten jos ne suunnitelmat perustuisivat oikein tehtyihin lujuuslaskelmiin, eikä pelkkään mutuiluun. Mutta sitä ei vaadita missään, joten ne perustuvat jatkossakin lähinnä arvailuun. Kaupunki siis vaatii vain että suunnitelma on olemassa, ja sen tekijä on dokumenttiin kirjattuna, jos muistaa vaatia. Suunnitelman sisällöllä (oikeellisuudella ja toteuttamiskelpoisuudella) ei ole jatkossakaan kaupungille mitään väliä. Kaupunki on siis pelkkä turha paperin pyörittelijä jatkossakin, vaikka paperi olisi jo muuttunut .PDF tiedostoksi, tai jopa .DWG.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lasten lukumäärästä oli väittelyä. Itse arvelin että sillalla oli sama määrä kuin loukkaantuneita.

        https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/otkesin-tutkinta-paljasti-vaarallisen-totuuden-espoossa-romahtaneen-kavelysillan-kestavyydesta/8715398#gs.znli9u

        Noin 23 neliömetrin kokoisella sillalla oli sortuman aikaan 23 oppilasta ja yksi opettaja. Jos sillalla olleen henkilön keskimääräiseksi painoksi lasketaan 55 kg, sillalla olleista henkilöistä aiheutui vain noin 50–60 kg/m2 tungoskuorma. Rakenteita kuormitti myös sillan omapaino.

        Siltä hajosi noin 50 kg/m^2 kuormasta. Vaakapalkin olisivat kestäneet noin 150 kg/m^2
        Kuitenkin kiinnitys pyöreään alapaarteeseen kesti (lopulta) tuon 50 kg/m^2.

        Jutussa mainittu standardi vaatii 500 kg/m^2 jonka telinefirman pomokin mainitsi haastattelussa sillan kestävän. Sillan telinekortissa kuitenkin luki 250 kg/m^2

        Pomo lupasi 500
        Telinekortissa 250
        Vaakatuet 150
        Päätykiinnikkeet kestivät käytännössä 50
        kg/m^2
        Henkilöitä sillalla onnettomuudes sattuessa 23

        Sillassa oli useampia erilaisia vaakapalkkeja, osa tiensuunnassa, osa siihen nähden poikittain.
        1) pääkannattajina toimivat ristikot
        2) niiden välissä poikittaispakit
        3) metalliset kävelytasot edellisten päällä

        Sinulla tai lähteessäsi on kuitenkin vain vaakatukia ja vaakapalkkeja, erottelematta mitenkään mitä kolmesta luetellusta niillä kenties tarkoitat.

        Ps, kun kyse on tasan jakautuneesta kuormasta, palkkien lujuus ilmoitetaan paremminkin N/m eikä N/m2 muodossa. Laatoille N/m2 olisi kyseisellä oletuksella oikea lujuusarvo. Koko sillalle taas on vain yksi oikea lujuusarvo, eikä sen perään tule listaa sillan osista joista se koostuu.


    • Anonyymi

      Pitää olla ainakin siltatieteen pastori että pystyy slltatieteellisiä ongelmia selvittelemään.
      Muuten me ei uskota.

    • Anonyymi

      Jos poikittaispalkin päässä ollut auki taipunut kiinnitysosa olisi sidottu yhteen pulteilla, vahinkoa ei olisi päässyt tapahtumaan. Nyt mikään osa ei ollut murtunut, vaan koko kiinnitysosa oli taipunut kuorman alla auki.

      Törkeää toimintaa kaikilta osapuolilta - hävetkää!

      • Anonyymi

        Saatanan teinit! Rikkoo kaiken!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saatanan teinit! Rikkoo kaiken!

        Ai, sinäkin pääsit jo koulusta. Oliko fysiikkaa tänään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai, sinäkin pääsit jo koulusta. Oliko fysiikkaa tänään?

        Meillä oli fysiikantunnilla tuommoinen pogosessio ja sitten me pogottiin open kanssa parikin siltaa paskaksi. Parilla kaverilla oli ihan oikea pogotikkukin.


      • Anonyymi

        Mitä hyötyä osapuolien häpeämisestä olisi?
        Tuollainen toiminta loppuisi vasta jos seurauksena olisi ehdottomia vankilatuomioita.
        Ehdonalainen taikka sakko tuskin muuttaa toimintatavoissa vielä mitään.


    • Anonyymi

      Yleensä sillan päässä onkin liikennemerkki jossa kielletään lapsiryhmät.
      Eri asia on lapsilujuusluokitellut sillat.

      • Anonyymi

        sillan edessä pitää lukea, että sillalla käveleminen kielletty


    • Anonyymi

      Kyllä tämä jotenkin pitäisi saada Museoviraston (rkp), ”vihervasemmiston” tai lasten syyksi.

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Tuo voi aiheuttaa vaurioita jo lähitalojen rakenteisiinkin


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Kyllähän resonoivat aallonpituudet teräspalkeissa ovat paljon pitemmät kuin tuon sillan pitkittäispalkkien tukivälit. Tahdissa hyppimällä saisi aikaan impulsseja, jotka kasvattaisivat poikittaispalkkien tukirautoihin kohdistuvaa rasitusta, mutta tuskin niin on tehty.

      • Anonyymi

        Eivät aallonpituudet resonoi koskaan. Mutta värähtelyt joskus resonoivat, jos niillä on sama värähdyssuunta ja sama aallonpituus samassa vaiheessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eivät aallonpituudet resonoi koskaan. Mutta värähtelyt joskus resonoivat, jos niillä on sama värähdyssuunta ja sama aallonpituus samassa vaiheessa.

        Eikä muuten tarvitse olla edes sama aallonpituus, vaan sama taajuus. Sama taajuus kahdessa eri materiaalissa ja molemmissa poikittaisessa värähtelyssä tarkoittaa eri aallonpituutta. Samallakin materiaalilla kaksi eri korkuista palkkia värähtelevät pystytasossa samalla taajuudella vain eri aallonpituudella. Tarkemmin kyse on palkin taivutusjäykkyydestä, eikä suoraan korkeudesta, mutta korreloivat hyvin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikä muuten tarvitse olla edes sama aallonpituus, vaan sama taajuus. Sama taajuus kahdessa eri materiaalissa ja molemmissa poikittaisessa värähtelyssä tarkoittaa eri aallonpituutta. Samallakin materiaalilla kaksi eri korkuista palkkia värähtelevät pystytasossa samalla taajuudella vain eri aallonpituudella. Tarkemmin kyse on palkin taivutusjäykkyydestä, eikä suoraan korkeudesta, mutta korreloivat hyvin.

        Väkisin haetaan analogioita riippusilloista, joihin syntyy pitkiä "aaltoja", kun kannatusköydet joustavat. Nyt on kuitenkin ihan eri asiasta, poikittaispalkkien kannatusrautojen myötäämisestä tai murtumisesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väkisin haetaan analogioita riippusilloista, joihin syntyy pitkiä "aaltoja", kun kannatusköydet joustavat. Nyt on kuitenkin ihan eri asiasta, poikittaispalkkien kannatusrautojen myötäämisestä tai murtumisesta.

        Olihan nuo palkit päistään ripustettu joten kyseessä on aivan normaali riippusilta.
        Jos palkit olisi ripustettu keskeltä niin sitten olisi kyseessä epänormaali riippusilta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olihan nuo palkit päistään ripustettu joten kyseessä on aivan normaali riippusilta.
        Jos palkit olisi ripustettu keskeltä niin sitten olisi kyseessä epänormaali riippusilta.

        Eipähän. Siltaa tuki sivuilta putkirakennelma, jossa oli neljä sillan pituista vaakaputkea ja niiden välissä pystysuoria tai vinoja tukiputkia. Tuo on jäykkä rakennelma ja silta on vaakasuora. Riippusillassa on vapaasti roikkuva käysi, johon silta on kiinnitetty.
        https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009587045.html


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipähän. Siltaa tuki sivuilta putkirakennelma, jossa oli neljä sillan pituista vaakaputkea ja niiden välissä pystysuoria tai vinoja tukiputkia. Tuo on jäykkä rakennelma ja silta on vaakasuora. Riippusillassa on vapaasti roikkuva käysi, johon silta on kiinnitetty.
        https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009587045.html

        Taitavat olla aika vähissä nuo sillat joissa kuorma riippuu vapaan köyden varassa.
        Niitä löytyy joistain talviurheilupaikioista.
        Marseillessa oli joskus satamassa riippulautaksi kutsuttu vehje mutta se on purettu pois jo kymmeniä vuosia sitten.


    • Anonyymi

      Hyvä avaus, jossa avaaja haluaa oppia ja kuulla lisää fysiikasta.

      • Anonyymi

        Huuhaajuttujen julistaminen on todella hyvä osoitus oppimishalusta.


    • Anonyymi

      https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010258159.html

      Suora lähetys kello 13: Espoon silta­turmasta lisätietoa – onnettomuus­raportti paljastetaan

      Onnettomuustutkintakeskus julkaisee Tapiolassa romahtanutta telinesiltaa koskevan raporttinsa keskiviikkona.

      • Anonyymi

        Telineala ei tunnista vaativan suunnittelun tarvetta, Valonen kertoo. Kyse ei ollut työmaasillasta, vaan julkisen alueen sillasta, joten tapauksessa olisi pitänyt ymmärtää, että kyse on vaativasta sillasta, hän jatkaa.

        Tarkastusmenettely, joka sillalle oli sovittu, ei myöskään tunnista suunnittelun puutteita. Silta oli sellainen kuin oli, ja sitä tarkistettiin viikoittain. Pultit olivat puuttuneet koko ajan, ja silys oli ollut alimittainen, mutta näitä puutteita ei huomattu.
        Silta tilattiin rakennustelineen laajennuksena, eli ei oivallettu, että kyseessä on silta, Valonen sanoo. Käytännössä kyseessä kuitenkin oli silta, sillä se ylitti tien ja siihen oli jalankulkijoilla vapaa pääsy. Pätevä suunnittelu ja toteutus puuttuivat.


    • Anonyymi

      "Silta tilattiin rakennustelineen laajennuksena, eli ei oivallettu, että kyseessä on silta, Valonen sanoo. Käytännössä kyseessä kuitenkin oli silta, sillä se ylitti tien ja siihen oli jalankulkijoilla vapaa pääsy. Pätevä suunnittelu ja toteutus puuttuivat."

      Samoin puuttui valvonta.

      Kukaan ei todellisuudessa vastannut mistään!

    • Anonyymi

      Jokainen RUK:n käynyt tietää kuinka komppania marssitetaan sillan tai vastaavan rakenteen yli.

      • Anonyymi

        Oliko opettaja tai lapset käyneet RUK:in?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oliko opettaja tai lapset käyneet RUK:in?

        Olisi pitänyt heti ensimmäisellä luokalla aloittaa RUK ja siltamanööverien opiskelu.
        RUK:in käyneet ovat ekaluokkalaisen tasolla ainakin äänen käytöstä päätellen mikä tietysti sopii hyvin kuvioon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oliko opettaja tai lapset käyneet RUK:in?

        Kaikkien rakennustelineiden kokoonpanijoiden pitäisi käydä RUK.

        Nyt kyseessä ei ollut lainkaan silta, vaan rakennustelineen laajennus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisi pitänyt heti ensimmäisellä luokalla aloittaa RUK ja siltamanööverien opiskelu.
        RUK:in käyneet ovat ekaluokkalaisen tasolla ainakin äänen käytöstä päätellen mikä tietysti sopii hyvin kuvioon.

        Siltamänööverit? Kyseessä on silloin pioneeri-RUK.

        Toisaalta pioneerit osaavat myös räjäyttää. Tykistössä ei opeteta muuta kuin rikkomaan kaikki, mitä käsketään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siltamänööverit? Kyseessä on silloin pioneeri-RUK.

        Toisaalta pioneerit osaavat myös räjäyttää. Tykistössä ei opeteta muuta kuin rikkomaan kaikki, mitä käsketään.

        Jalkaväen manöövereihin kuuluvat marssi ja aseenkäsittely. Järjen käyttö ei noihin sisälly.
        Jos marssitaan sillalla tai rakennustelineillä, niin silloin sovelletaan ulkopalvelus- ja marssiohjesääntöä eritysesti ottaen huomioon siltasääntö, joka määrää suurimman sallitun akselipainon moniakseliselle ajoneuvolle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jalkaväen manöövereihin kuuluvat marssi ja aseenkäsittely. Järjen käyttö ei noihin sisälly.
        Jos marssitaan sillalla tai rakennustelineillä, niin silloin sovelletaan ulkopalvelus- ja marssiohjesääntöä eritysesti ottaen huomioon siltasääntö, joka määrää suurimman sallitun akselipainon moniakseliselle ajoneuvolle.

        Siltasääntö ei määrää suurinta sallittua akselipainoa. Se määrää pienimmän sallitun etäisyyden akselien välillä tietyllä akselipainolla.
        Akselipainoilla on toki myös rajoja, mutta niillä ei ole mitään tekemistä siltasäännön kanssa. Ne rajat ovat erilaiset normaalissa tieliikenteessä ja erikoiskuljetuksissa, eli niissä on joustoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siltasääntö ei määrää suurinta sallittua akselipainoa. Se määrää pienimmän sallitun etäisyyden akselien välillä tietyllä akselipainolla.
        Akselipainoilla on toki myös rajoja, mutta niillä ei ole mitään tekemistä siltasäännön kanssa. Ne rajat ovat erilaiset normaalissa tieliikenteessä ja erikoiskuljetuksissa, eli niissä on joustoa.

        Riippuu aivan siitä minkä siltasäännön valitsee. Siinä on se jousto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Riippuu aivan siitä minkä siltasäännön valitsee. Siinä on se jousto.

        Suomessa on vain yksi siltasääntö, joten sitä ei pääse valitsemaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa on vain yksi siltasääntö, joten sitä ei pääse valitsemaan.

        Noinhan se on Suomessa. Espoossa asiat on paremmin kun niillä on varaa. Varsinkin Tapiolassa.


    • Anonyymi

      Kyseessä eivät olleet väärät lujuuslaskelmat tai marssijärjestys ja taajuus.

      Kyseessä oli kaikinpuolinen huolimattomuus ja ymmärtämättömyys siitä, mitä ollaan tekemässä. Sekin mitä tehtiin, tehtiin huonosti. Sen lisäksi kun edelliseen lisätään se, että kukaan ei kantanut vastuuta mistään lopputulos oli tämä.

      Kun tilaa rakennustelineen jatkeen, sellaisen myös saa. Kun vastuuta kantavaa tahoa ei ole, kukaan ei valvo, vastaa tai välitä. Rakennustelineen kokoonpanijat olivat paikalla vain töissä.

      Hinta ei ollut missään vaiheessa kynnyskysymys - hyvin suunniteltu, toteutettu ja valvottu silta olisi ollut mahdollista tehdä lähes samoilla kustannuksilla kuin nyt tehty rakennustelineen jatko. Materiaaleissa ja varsinkin kiinnitetyissä pulteissa ja muttereissa hintaero olisi ollut marginaalinen.

    • Anonyymi

      silta suunniteltu nuorten vajoamiseksi
      toisenlainen suunnittelu on tehty eläkeläisiä varten
      eläkeläiset eivät kulje isoissa ryhmissä
      ja siksi silta tunnistaa eläkeläisen ja romahtaa kun yksikin kävelee tai ajelee sitä pitkin

      uusi teknologia on hämmästyttävän tarkka

    • Anonyymi

      sillan rakenteita ovat upo uusia muovisia liimapaloja

    • Anonyymi

      tekniikan professori on immuuni tekniikan vahingoille

      • Anonyymi

        sen sijaan tekniikan professori käristyy kesän auringossa kipeäksi ja voi kuolla


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        sen sijaan tekniikan professori käristyy kesän auringossa kipeäksi ja voi kuolla

        kuten tarja halonenkin on vaarassa kuolla kun harjoittaa seksuaalista toimintaa
        seksi on köyhiä varten ja lisääntyminen


    • Anonyymi

      >>> Kun tilaa rakennustelineen jatkeen, sellaisen myös saa. Kun vastuuta kantavaa tahoa ei ole, kukaan ei valvo, vastaa tai välitä. Rakennustelineen kokoonpanijat olivat paikalla vain töissä.

      Jonkun olisi pitänyt oivaltaa että kyseessä on silta, jossa kulkee ihmisiä ja välillä paljonkin ihmisiä...!? Kenellekään asia ei tullut mieleen eli aika vaarallista hommaa.

      Toisaalta, tässä maassa on viimeksi osattu rakentaa homehtumattomia taloja joskus 100 - 150 vuotta sitten. SIlloin oli ammattiylpeyttä.

      Rakentaminen on vaikeaa, toivottavasti konkurssit ravistelevat rakennussektorin hereille.

      • Anonyymi

        Jonkun pitäisi ymmärtää tuokin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jonkun pitäisi ymmärtää tuokin.

        Tuskin on mitään pakkoa


      • Anonyymi

        Salon seudulla on kokonainen kirkko romahtanut jokeen kun nuoriso pääsi sinne pomppimaan. Siinä oli ammattiylpeys huipussaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Salon seudulla on kokonainen kirkko romahtanut jokeen kun nuoriso pääsi sinne pomppimaan. Siinä oli ammattiylpeys huipussaan.

        Arvelen kuitenkin, että syyksi löydettiin joku itsellisnainen, joka poltettiin noitana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Salon seudulla on kokonainen kirkko romahtanut jokeen kun nuoriso pääsi sinne pomppimaan. Siinä oli ammattiylpeys huipussaan.

        Kirkko ei ole pomppimista varten, sitä varten on rakennustelineet.


    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      121
      9509
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      49
      2794
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      159
      2557
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      22
      2039
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      14
      1796
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      14
      1613
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      15
      1537
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      11
      1474
    9. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      10
      1407
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1336
    Aihe