MiaP75:lle, viimeinen ehdotukseni täällä

” Voisin tietysti ostaa sulle lipunkin, mutta se tarkoittaisi, että sun pitäisi olla siis elossa ja infota mulle ainakin email-osoitteesi riittävän ajoissa, että lippuja riittää.” Nyt on sulava tarjous kyllä kesämieheltä👍

Vaikka olisitkin yhä täällä kommentoimassa nimettömänä (kuten oli todellisuus niissä Facebook-viestien aikoihin), niin en kyllä uskonutkaan, että olisit kykeneväinen kohtaamaan ns. normaalia elämää, edes ehdottamassani Lonnassa n. 1000 muun kanssa.

Et ole ainoa sellainen elämässäni kohtaamani nainen, jolla ei ole tunnu olevan emotionaaliseen, henkiseen ja ihmisyyteen perustuvaa sivistyneisyyttä vaan lienee olet yhä oman lapsuuden historiasi vanki, eikä sinulla ole edelleenkään minkäänlaista halua tai edes tarvetta kehittyä ihmisenä omassa elämässäsi.

Mikäli olen väärässä millään tavoin, se on vain ja ainoastaan sinun velvollisuutesi ihmisenä uskaltaa ottaa se suora täysin henkilökohtainen yhteys eikä käyttää ketään muuta "välittäjänä" (kuten sain niitä suoria puheluita aikoinaan näiltä "välittäjiltä") yrittääksesi selvittää omaa itseäsi ihmisenä ja mitä tunnet minua kohtaan.

Heh, juhlapyhinä kukaan ei kyllä ole sitten 2019 kysynyt enää mukaansa. Vähän kuin olisi parisuhteessa... Hassuahannse on nukkua toisella puolella sänkyä jos yksin sängyssä. Observaatiota

Heitän enää tällaisen viestin:

Mikäli se "oma"(?) valintasi ja tekosi vuonna 1996 yhä mietityttää itseäsi, annan tässä pienet maistiaiset (liittyen mm. siihen 50AUD:hen, jonka muistaakseni annoin sulle auton ikkunasta): Vietin sen jälkeen kuukauden Ausseissa matkustaen Sydneystä Cairnsiin (vuokra-autolla), missä vietin yhdestä parhaimmista lomistani elämässäni, koska tarvitsin sellaista.

Mm. bailasin Bondi Beach:illä, olin pari päivää Fraser Island -saarella (jossa mm. näin saaren ilmastakin käsin), olin 3 päivän purjehdusreissulla Great Barrier Reef:illä, tein tandem-laskuvarjohypyn Cairnsissä (josta on yhä hieno video tallessa myös diginä), ja oli ensimmäinen kosketus laitesukellukseen...
Olin muuten Ausseissa myös toistamiseen 2 viikkoa vuonna 2001 ennenkuin vaihdoin nykyiseen globaaliin työpaikkaan.

Muuten, sitä ennen v.1995 Tekun jälkeen olin myös 6 viikkoa Eurooppaa kiertämässä kaverin kanssa autolla 13:sta maan läpi Euroopan Portugalin Algarvessa asti (kun ilmeisesti olit käynyt sillä välin silloisella kotiovellani, jos oikein muistan silloisia mutta jo historiallisia tapahtumia)...

Vaikka olen ollut poissa Suomesta n. 3v + muut normaalin elämän tapahtumat siihen päälle, ne silloiset tunteet ovat yhä olemassa sinua kohtaan, mistä kerroin aikoinaan sulle puhelimessakin...

Ei enää muuta syytä yrittää viestiä tällaisella palstalla (enkä ole kirjoittanut nimettömiä viestejä vaikka ehkä kuinka haluaisit itse niihin uskoa?).

/JuhaR

Kuten ei koskaan aikaisemminkaan, minulta ei muuta viestiä tällä koko palstalla missään muodossa nimettömänä.

Satuin joskus löytämään täältä yhdestä viestistä meidän molempien kaksi virallista etunimeä sekä virallisen sukunimen alkukirjaimen, joten joko sinä MiaP75 kirjoitit sen viestin tai jokin tuttusi, joka tiesi, että molemmat ovat täällä kuitenkin kirjoittaneet toisillemme.

Olisiko se postilaatikkooni juhannuksena 2023 ilmestynyt eräänlainen viesti kuitenkin sinulta?
Ilmeisimmin kuitenkin tiedät missä nykyään asun. Ko. postilaatikkooni on aikaisemminkin ilmestynyt "hieman epämääräisiä vihjeitä". En tiedä keneltä muulta sellaiset voisivat olla.

Taidat yhä pelätä niitä tunteiden syvyyttä, mitä meillä oli silloin kauan sitten, vaikka kuinka kielsit ne itseltäsi (ja lienee niillä tapaamillani tutuillasi oli jotain osuutta tapahtumiin).

Mikään asia elämässä ei selviä, jos ei itse uskalla asioita kohdata suoraan, henkilökohtaisesti ja ilman välikäsiä.
Mikäli sinusta ei sellaiseen ole, sekin pitäisi kyetä ilmaisemaan ja kertomaan ihan itse, jotta olisi hyväksynyt itselleen oman elämänsä todellisuuden.

Itselleni en ole koskaan kieltänyt itseltäni jo silloin kauan sitten heränneitä tunteitani sinuun, joista jo kerroin sulle ihan suoraan henkilökohtaisesti monta kertaa.

Niin, että sun elämä on... lienee jotain muuta kuin elät? Elämässä pitää tehdä rohkeita valintoja, mutta ottaa niistä myös henkilökohtainen vastuu eikä ulkoistaa sitä vastuuta muille.

Hassua miten jotain oisi tuttua mutta nimet ei kohtaa... epämääräistä "postia/viestiä" kyllä on jonnekin ajautunut.. aika paljonkin.

MiaP75:lle,

Jos kuitenkin olet yhä täällä kirjoittamassa niitä nimettömiä viestejäsi edes yrityksenä vihjailla jotain, ei ne edelleenkään mitään auta eikä muuta mitään todellisuutta, kuten ei silloin kauan kauan kauan sittenkään toisaalla.

Eipä myöskään se erään silloiseen kotiini tunkeutunut hieman androgyyninen ilmeisimmin katkolta karannut outo naishenkilö, joka hajoitti mm. kaukosäätimeni, eikä ne toisen tekemät puhelut mulle, eikä ne sun tekemät jäynät autolleni, eikä myöskään ne (todennäköisesti sun) lappuset mitä nykyisenkin asuinpaikkani postilaatikkoon on ilmestynyt. Tai sekään about 2 vuotta sitten ne kolme puhelua (tuntematon numero, mutta etsiessäni Whatsappistä sieltä löytyi kuitenkin jokin ihan outo valokuva ko numerosta, eikä lähettämääni pariin viestiin vastattu mitään) eräänä perjantai-iltana, missä pari naishenkilöä hieman kikatteli kun kysyin oliko ehkä väärä numero...

Vaikka oletkin ilmeisimmin yhä "hieman" outo ihminen, ainoa tapa on ottaa se suora henkilökohtainen yhteys ilman mitään identiteettileikkejä ja epäselvyyksiä kuka viestittelee mulle. (Facessa parisuhdestatukseni ei enää kerro ihan todellisuutta.)

/JuhaR68

MiaP75,

Minulta ei muuta viestiä kuin tässä ketjussa. Tässä tämän joulun viestini.

Vaikka et olisi enää edes elossa, et ole minnekään kadonnut sydämestäni. Sille en voi mitään vaikka olenkin maailmaa kiertänyt. Se tunne säilyy kun se on kerran elämässä kohdannut mutta estit sen selvittämisen käytännössä toiminnallasi vaikka toimit täysin ristiriitaisesti jopa vuosien ajan.

Mutta jos et koskaan kykene ns. normaaliin elämään ilman mitään identiteettileikkejäsi, mikään muutos ei ole mahdollista tässä universumissa. Mun on aika vaikea uskoa, että olet kykeneväinen vieläkään mihinkään todelliseen parisuhteeseen (vaikka olenhan tietoinen ainakin siitä yhdestä yli 10 vuotta sitten sen MM:n viestittelyn kautta), mutta todellisuuttahan en voi tietää ellet ole itse avoin niistä suoraan ja henkilökohtaisesti ilman mitään välikäsiä.

Nykyinen seurustelukumppanini osti Marbellasta (missä olimme lomilla tuossa keväällä) asunnon rantabulevardilta, ja aikoo viettää siellä arviolta n. puolet vuodesta, niin varmaan ymmärrät että ei meillä kovin tiivis suhde ole (ja hän on muutenkin ollut pois paljon Suomesta myös ennenkuin tapasimme).
Itsellänikin on tosin ollut ajatuksena ostaa asunto jostain Välimeren tienoilta mutta vasta lähempänä eläkeikää.
Mutta se kenen kanssa viettäisin loppuelämäni, ei ole mitenkään vielä selvillä.

Jos et uskalla elää ns. normaalia elämää, en voi sille mitään. Olet lienee ikuisesti itse oman elämäsi vanki ilman ulospääsyä niiden tunnelukkojesi takaa?

Tai sitten olet jo kuollut eikä kukaan tapaamani sukusi/tuttusi kerro mihin olet haudattu.

/JuhaR68

Ei se tunne vain katoa vuosien saatossa:

http://tinyurl.com/2s4wjpr5 :)

/JuhaR68

MiaP75,

Niin, ei se tunne vaan katoa sua kohtaan...

/JuhaR68

MiaP75:lle:

Niin, vaikka palasin sieltä Marbellasta viime viikolla about 10 päivän reissulta, tämä uusi suomalaisten tekemä kappale kertoen sinusta (mun näkömuksieni mukaan ilman sitä täysin henkilökohtaista avautumistasi ihan itse omalla identiteetilläsi) kiinnitti huomioni liittyen yhteisiin kokemuksiimme:
https://www.youtube.com/watch?v=6zxAjTejdn4

Ei kuitenkaan tietoa oletko ylipäätänsä enää elossa, kun ns. katosit maan päältä about vuonna 2000/2001 lukuunottamatta niitä Facebook-julkaisujasi jo vuosia sitten.
Eikä niillä mahdollisilla 3:lla soitolla eräänä perjantaina ilman mitään selviä tunnisteita ratkaistu yhtään mitään, kun mitään todellista henkilökohtaista vastausta ei tullut.

/JuhaR68