Empatiaa vai ei ?

Äitini on mennyt niin huonoon kuntoon , että elämän taival on päättymässä hiljalleen. Hänelle ei ole enää pitkään aikaan maistunut ruoka ja on laihtunut ihan heiveröiseksi. Viimeksi hän kaatui hoivakodissa ja joutui sairaalaan pariksi viikoksi, jonka jälkeen mieli on ollut aika sekaisin välillä.
Olen asiasta kertonut eräälle läheiselle, mutta ihmettelen hieman hänen reaktioitaan. Sen sijaan, että osoittaisi empatiaa ja suruun osallistumista hän alkaa kertoa tarinoita omista sukulaisistaan tai tuttavistaan, jotka ovat olleet vastaavassa tilanteessa. Ja näitä hän toistaa joka kerta, kun olen kertonut äitini voinnista. Miksiköhän hän luulee, että minua lohduttaa toisista, minulle tuntemattomista ihmisistä puhuminen ? Hän on kuitenkin tuntenut äitini useita vuosia...