Tunnetteko Vanhustyön keskusliittoa tai jotain muuta iäkkäitä tukevaa
järjestöä ? Oletteko saaneet jostain tukea ? Kyselen, koska en tiedä mihin itse
voisin tukeutua tarpeen tullen.
Mitkä ovat teidän tukipilarinne sukua lukuunottamatta ?
Anonyymi-ap
18
753
Vastaukset 18
- Anonyymi
Vanhustyön Keskusliittoon liittyvä linkki
https://www.epressi.com/tiedotteet/sosiaaliset-kysymykset/vanhat-ja-ikaantyvat-ihmiset-tulee-nahda-oman-elamansa-toimijoina-ja-yhteiskunnan-voimavarana.html - Anonyymi
Linkki kertoo:
"Vanhustyön keskusliitto toimii vanhusten ja ikääntyvien ihmisten vahvana, valtakunnallisena puolestapuhujana, joka tukee jäsenyhteisöjensä elinvoimaa kaikkialla maassa. Liitto tekee työtä iäkkäiden ihmisten parissa heitä osallistaen ja heidän ääntänsä kuunnellen sekä kehittää tutkittuun tietoon perustuvia toimintamalleja.
— Liitto haluaa olla yhteiskunnallinen muutosvoima, joka osaltaan kehittää Suomesta hyvän ikääntymisen mallimaata ja edistää hyvää vanhuutta, liiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara sanoo."
Hyviä tavotteita, mutta onko tämäkin liitto melko "näkymätön" ? - Anonyymi
Käyn seurakunnan tilaisuuksissa, muissakin kuin Jumalanpalveluksissa.’On edullisia ruokailuja, keskusteluapua ja monenlaista harrastustoimintaa.
Ikäinstituutti taitaa toimia samalla tontilla Vanhustyön keskusliiton kanssa. Olen ollut yhteydessä Ikäinstituuttiin. Osallistuin joskus sen tekemään haastattelututkimukseen, jossa kartoitettiin ikääntyneiden pärjäämistä omassa arjessaan.
Edelleen saan sieltä monenlaista infoa, oikeastaan "sitä samaa" mitä saa muualtakin. Joillakin koulutuspäivillä olen ollut. Kai minä olin sitten enemmän potentiaalinen tuen antaja kuin tuen saaja, vaikka en itse asettaisi tuollaista rajaa, vaan näkisin että jokainen meistä toimii molemmissa rooleissa ja "antaessaan saa!" kuten tuttu klisee muistuttaa..))
Potetentiaalisia, mahdollisia, tuen antajia meillä on mielestäni paljonkin, kunhan vain
löytää sen oikean "luukun". Toisen kirjoittajan mainitsema kirkko, oma seurakunta, ja sen diakoniatyö, taitaa olla tunnetuin niistä. Kunnilla on myös vanhustyötä, ainakin meillä on seniorineuvonta, joka auttaa sen oikean luukun löytämisessä.
Omat tukipilarini, lähisuvun lisäksi, ovat olleet ystävät, naapurit ja tämä kirjoituspalstakin..))
Muistan meidän "onnellisuusprofessorin", Markku Ojasen todenneen, että jos ihminen on avoin, ottaa vastaan. hän saa tukea melkein mistä tahansa. Olisikohan taas se tuttu taikasana: "asenne" ratkaiseva tässäkin ?
demeter1Olen vierastanut ajatusta, että vanhukset nähdään omana, autettavana ja tuettavana ryhmänään henkisestä ja fyysisestä kunnosta riippumatta ja tarjotaan pikkuaskartelua, kevyttä jumppaa ja kahvinjuontia, parhaassa tapauksessa senioritanssia toiminnaksi. Itse olen jatkanut lähes samoja harrastuksia kuin aiemminkin, viihdyn kaikenikäisten parissa, mutta eniten virtaa saan omista nuorista lastenlapsistani. Toki ikäisteni seura on myös mieluista, mutta ei vain siksi, että kaikki olemme vanhoja ja poissa työelämästä. Terveyskeskuksen (käytän vielä vanhaa nimitystä) omahoitaja on kullanarvoinen, tiedottaa, neuvoo ja huolehtii.
En kuulu mihinkään eläkeläisyhdistykseen, mutta suunniteltiin liittyä sitä silmälläpitäen, että jos ei itse jakseta enää ajaa pitkiä matkoja, nämä järjestävät helppoja bussimatkoja. Ikäisiäni tapaan säännöllisesti seurakunnassa, meillä on samantapaista toimintaa kuin ketjussakin mainittiin, lisäksi monipuolista musiikkitarjontaa. Diakoniatyö on mukava tapa yhdistää viihtyisä kokoontuminen hädänalaisten auttamiseen kotimaassa ja ulkomailla neulomalla, järjestämällä myyjäisiä ja tapahtumia, kokoamalla avustuspaketteja. Olemme eläkeläisiä ja kokoonnumme päiväsaikaan, mutta tämä elämänvaihe saattaa olla vuosikymmenten mittainen. On 60-vuotiaista 90 täyttäneisiin, keskustelu on siksikin hyvin antoisaa. Uiminenkin tapahtuu ikäsarjassa , jokin tanssiharrastus on aina vireillä, nyt pitemmän aikaa lavis, ja siinä on monenikäisiä, voi liikkua jaksamisensa mukaan.
Puoliso elää vielä rinnalla, tietenkin olemme toistemme tärkein tuki ja turva. Olemme myös pystyneet pitämään entisen elämäntavan aikalailla ennallaan, retkiautolla ulkomailla matkustamisen ja veneilynkin. Mutta koko ajan olemme tietoisia, että ei tätä kestä loputtomiin. Omakotiasuminen vaatii osansa sekin, vaikka tätäkin on jo pihatöiden ja korjausten osalta kevennetty ja ulkoistettu, mutta ammattilaisiin olemme ennenkin luottaneet. Nyt on voimia vähemmän, mutta aikaa ja kokemusta enemmän. Jo rakennusvaiheessa varauduttiin tulevaan, toiveena asua tässä mahdollisimman pitkään. Lapset perheineen ovat tietenkin yhä enenvässä määrin tukipilareina, ja vaikka tähän asti emme sinänsä apua ole tarvinneet, läheisyyden ja kiintymyksen arvo on mittaamaton . Ehkä tietotekniikka on alue, jossa nuorempia voi tarvita piankin avuksi. Sisarusten merkitys on yhä kasvanut, yhteenkuuluvuus ja samankaltaiset elämänarvot antavat paljon voimaa. Pankki on myös tärkeä tukipilari, raha-asioiden lisäksi siellä saa järjestettyä testamenttiasiat ja edunvalvonnan, joka pitäisi tehdä ajoissa, ei vasta sitten kun on sellaisen tarpeessa.Ramoona kirjoitti:
Olen vierastanut ajatusta, että vanhukset nähdään omana, autettavana ja tuettavana ryhmänään henkisestä ja fyysisestä kunnosta riippumatta ja tarjotaan pikkuaskartelua, kevyttä jumppaa ja kahvinjuontia, parhaassa tapauksessa senioritanssia toiminnaksi. Itse olen jatkanut lähes samoja harrastuksia kuin aiemminkin, viihdyn kaikenikäisten parissa, mutta eniten virtaa saan omista nuorista lastenlapsistani. Toki ikäisteni seura on myös mieluista, mutta ei vain siksi, että kaikki olemme vanhoja ja poissa työelämästä. Terveyskeskuksen (käytän vielä vanhaa nimitystä) omahoitaja on kullanarvoinen, tiedottaa, neuvoo ja huolehtii.
En kuulu mihinkään eläkeläisyhdistykseen, mutta suunniteltiin liittyä sitä silmälläpitäen, että jos ei itse jakseta enää ajaa pitkiä matkoja, nämä järjestävät helppoja bussimatkoja. Ikäisiäni tapaan säännöllisesti seurakunnassa, meillä on samantapaista toimintaa kuin ketjussakin mainittiin, lisäksi monipuolista musiikkitarjontaa. Diakoniatyö on mukava tapa yhdistää viihtyisä kokoontuminen hädänalaisten auttamiseen kotimaassa ja ulkomailla neulomalla, järjestämällä myyjäisiä ja tapahtumia, kokoamalla avustuspaketteja. Olemme eläkeläisiä ja kokoonnumme päiväsaikaan, mutta tämä elämänvaihe saattaa olla vuosikymmenten mittainen. On 60-vuotiaista 90 täyttäneisiin, keskustelu on siksikin hyvin antoisaa. Uiminenkin tapahtuu ikäsarjassa , jokin tanssiharrastus on aina vireillä, nyt pitemmän aikaa lavis, ja siinä on monenikäisiä, voi liikkua jaksamisensa mukaan.
Puoliso elää vielä rinnalla, tietenkin olemme toistemme tärkein tuki ja turva. Olemme myös pystyneet pitämään entisen elämäntavan aikalailla ennallaan, retkiautolla ulkomailla matkustamisen ja veneilynkin. Mutta koko ajan olemme tietoisia, että ei tätä kestä loputtomiin. Omakotiasuminen vaatii osansa sekin, vaikka tätäkin on jo pihatöiden ja korjausten osalta kevennetty ja ulkoistettu, mutta ammattilaisiin olemme ennenkin luottaneet. Nyt on voimia vähemmän, mutta aikaa ja kokemusta enemmän. Jo rakennusvaiheessa varauduttiin tulevaan, toiveena asua tässä mahdollisimman pitkään. Lapset perheineen ovat tietenkin yhä enenvässä määrin tukipilareina, ja vaikka tähän asti emme sinänsä apua ole tarvinneet, läheisyyden ja kiintymyksen arvo on mittaamaton . Ehkä tietotekniikka on alue, jossa nuorempia voi tarvita piankin avuksi. Sisarusten merkitys on yhä kasvanut, yhteenkuuluvuus ja samankaltaiset elämänarvot antavat paljon voimaa. Pankki on myös tärkeä tukipilari, raha-asioiden lisäksi siellä saa järjestettyä testamenttiasiat ja edunvalvonnan, joka pitäisi tehdä ajoissa, ei vasta sitten kun on sellaisen tarpeessa.Aivan Ramoona. Kyllä kai useimmat meistä tahtovat pysyä subjekteina, toimijoina ja/tai päättäjinä omassa elämässään eivät objekteina, erilaisen palvelujen kohteina ja/tai kuluttajina. Kaikilla meillä on annettavaa, jokaisen olemassaololla on merkitys.
Minua on aina viehättänyt Idän ajattelussa tuo suorituskeskeisyyden puuttuminen tai sen vähäinen rooli. Katsotaan, että myös "näkymättömänä" ihminen pystyy kannattemaan muita, antamaan oman panoksensa yhteiseen hyvään. "Hiljaista ihmistä kannattaa kuunnella", häntäkin joka "puhuu"vain oman olemuksensa ja läsnäolonsa kautta.
- Anonyymi
Muutama - salainen - tabssikumppani.
Harrastuksen tuomat ystävät ovat iso osa tukiverkostoani.
Kuten Ramoona mainitsi myös omahoitaja terveysasemalla on tärkeä tukihenkilö. Eilenkin järjesti laboratoriajan ja yrittää etsiä lääkäriä, joka voisi auttaa jalkaongelmissani.
Luin juuri Kaukametsän opiston syksyn harrastetarjonnasta, kyllä se keramiikkapiiri vetää puoleensa. Ihania samanhenkisiä harrastekavereita. Kuopukselle, sammakkokukkapotti jo tilauksessa.
Mökkiyhteisössä elo olisi tervetullut vaihtelua, jahka kelit sallivat. Nyt näin kolealla säällä on kivempi olla täällä mukavuuksien keskellä.
Aloitus rajasi läheiset, suvun, mutta sukuhan on tärkein tukija, näin minullakin.- Anonyymi
Sukulaiseni eivät koskaan ole olleet tukemani. Eikä vanhempani jotka erosivat pian syntymän jälkeen välittäneet kuin itsestään ja äitini vaan omasta äidistään ja veljestään. Rahansa käytti matkoihin heidän luo ja omiin asioihin. Minä kävin koulun asuttiin vinttihuoneessa k+ Ih ja opiskelin rumissa samoissa vaatteissa ihmisten pilkan kohteena. Asunnon kaksion jossa oli elämäni 1. kylpyhuone äitini osti itselleen ja vasta kun olin yo ja oletti minun muuttavan pois. Sisarensa lapset olivat ainoat äitini kiinnostuksen kohde. Ja muut ihmiset ja järjestöt. Serkkuni eivät edes tajua vieläkään millaista lapsuuteni oli.
Hei kaikille,
On olemassa monia auttamistahoja, joihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä ja anonyymisti. Myös ihan kotoa käsin.
Tässä vielä koottuna yhteystietoja:
- Tukinet.net - Tukipisteesti netissä https://tukinet.net/
Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukihenkilö löytyy mm. Mieli Tukisuhteesta. https://tukinet.net/teemat/mieli-tukisuhde/tukisuhteet/
Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja. Esimerkiksi joka viikko ma-ke klo 15-19 ja to klo 15-21 on Solmussa-chat päivystys, jossa voi jutella kahden kesken päivystäjän kanssa. Päivittäin on useita ryhmächattejä, joista voi olla apua vaikka yksinäisyyden lievittämiseen. Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.
- Valtakunnallinen kriisipuhelin
Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää24/7 numerossa 09 2525 0111.
Ysätävällisin terveisin
MIELI Kriisikeskus Helsinki/Kata- Anonyymi
Sydämelliset kiitokset sos-kriisikeskus tiedosta !
- Anonyymi
Ei suku mikään tuki , pimittivät perintöä :(
Kehvelit - Anonyymi
Jos todella tukea tarvitsee niin suvun jälkeen on yhteiskunta.
Pikkutukeen, kuten tylsyyteen auttaa tuttavapiiri, yleensä joku ryhmä jossa voi jutella. - Anonyymi
Ei ole itsestäänselvää, että suku olisi mikään tukipilari.
Ystävyys voi olla paljon pitävämpi kuin sukulaissuhteet.
Ystävyys perustuu vapaaehtoiseen valintaan.
Suku on "pakko". Suku on joskus pahin.
Ei se välttämättä sido ihmisiä, että ollaan sukulaisia. - Anonyymi
Sanotaan että veri on vettä sakeampaa, mutta meistä on tullut nyky-yhteiskunnassa vähemmän klaanimaisia ja suvun merkitys yksilön perusturvana ydinperheen ohella on menettänyt merkitystään. Mutta koska ihminnen tarvitsee kuitenkin niitä tukipilareita ja sukua ei enää monestikaan katsota tueksi, vaan usein jopa haittatekijäksi, niin joudumme etsimään tukea yhteisöiltä, naapureilta, kirkon ja seurakunnan palveluista ja muista yhteiskunnan tarjoamista palveluista.
Aika valitettavaa ja surullista tämä etääntyminen "omista ihmisistä", suvusta ja tukiverkostosta.- Anonyymi
Yhteydenpito vaatii omaakin altiivisuutta, ei pidä odottaa että joku muu aina kutsuu ja kestitsee.Hyvä pitkä avioliitto on tuki ja turva puolisoille, voivat asua yhdessä , jakaa töitä ja kuluja. Eroissa suvut usein erkaantuvat, lapsetkin saattaa olla etäisiä sille vanhemmalle, joka on etähuoltaja. Ystävistäkin osa kaikkoaa. Tulee uusperheitä, ihmissuhteet ovat sekavat, kun tulee uusi suku uuden puolison mukana.
- Anonyymi
Olisko pirttihirnu ?
:D - Anonyymi
Sukulaiseni tuli aina kertomaan mitä heidän perheelleen ja sisaruksille kuului. Minun huoleni ei kiinnostanut koskaan. Tästä on monta monta vuotta. En ole tavannut, en soita heille enkä lähetä mitään kortteja enää. Minun asiani ei kiinosta heitä pelkäävät että pyydän apua johonkin. He eivät ole oikeutteuja perintööni. Sekin syy miksi vaivautua auttamaan minua missään. Heiltä kortteja tulee silloin tällöin ja niiden kuva ei ole koskaan ole ollut kaunis ja valikoitu. Jostain halpa korista. Onnittelu korttikin oli viimeksi keltaisia kukkia mikä on inhokki värini. Eivät ole köyhiä mutta jotain puuttuu. Kun itse olen lähettänyt kortteja ne on aina valikoitu hyvin tasokkaita ja kauniita. Koskaan pidä niitä lähettämiä esillä enkä valokuvia suvusta.
Minua on syrjitty äidin puoleen suvun perheessä koko elämäni ajan. Eristetty, rajoitettu,ovat olleet omituisia. Isäni puolelta ei ole elossa enää ketään. Olen kiinnostunut selvittämään sen puolen suvun menneisyyden. DNA. jäljitys. Sen on minulle tärkein asia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra on mukana Suomen huutokauppakeisari -sarjassa
Suomen huutokauppakeisari on tavallisten suomalaisten ohjelma. Sarjan suosiosta kertoo se, että nyt alkaa jo 19. kausi t1461415Paljonko on etäisyytesi kiinnostavaan naiseen km?
Kaipailen tärkeää miestä ja pohdin hänen ajatuksiaan... ❤️981123Kuuleppas
ensimmäiset naissuhteet toimii miehelle eräänlaisena oppikouluna, mutta hän ei välttämättä itse ymmärrä oppineensa mitää2551013On meillä harvinaisen törkeä valtuuston puheenjohtaja
Ja tyhmä! Kannattaisi googlettaa "julkisuuslaki" ja nojata siihen vasta sitten. Samalla voisi googlettaa muiden kuntien75827- 54774
Olet mieleni päällä edelleen, J
En voi sille mitään. Ja olen yrittänyt voida, monen monta kertaa. Miten jäinkin näin kiinni sinuun... 😞36763- 66707
- 47685
- 43661
Mulla ei ole Suomessa enää mitään
4 vuotta joutuu asumaan henkisessä vankilassa. Sitten voi muuttaa takaisin ulkomaille.164630Oletko miettinyt
Mikä minusta tekee sinulle niin erityisen? Onko se samanlaiset lapsuusmaisemat? Työpaikan liian pitkät katseet? Selvittä34628Provider miehistä..
Tietyt miehet puhuvat ilkeästi naisista, jotka haluavat elää miehen tuloilla. Eikö? Mutta miksi tietyt miehet siitä pah197613Mikko Leppilampi loi TTK:ssa ankaran tavan - Jatkaako Veronica Verho haastavaa perinnettä?
Suorien lähetysten juontaminen vaatii rautaista ammattitaitoa ja kovaa työtä. Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmassa on näh30597Miksi älyllinen ponnistelu ei ole kaikille ihanaa?
Auttakaa minua, en ymmärrä. 🥵 Miten on mahdollista, että joku ei pidä pähkäilystä ja älyllisestä ponnistelusta? Minus102548- 201534
- 106498
- 35491
Sinulle nainen
En ehkä koskaan osannut sanoa tätä oikein. Minun vaikeuteni luottaa liittyi ennen kaikkea menettämisen pelkoon. Siihen59486Oulaisten kaupunki/ Honkamajan kuntolenkit
Mikä ihme riivaa Oulaisten kaupunkia,kun honkamajan kuntopolut jääneet koko kesältä heinät ja pajut niittämättä? Kenelle18482Miten tehdään Todellavaikeeta hulluksi?
Tässä on nainen, jolla on korkea vaatimustaso! Todellavaikeeta voisi lukea tämän ja kiehua kateudessaan. 🤭 "[Etunimi91468