USA:lla on 2338 Abrams panssarivaunua.Paljonko niistä Euroopassa,lienee salaisuus,mutta täällä on ainakin1. Ratsuväkidivisioonaa,jolla on Abrams-kalusto.
Euroopan Nato-mailla Ruotsi ja Suomi mukaan lukien olisi 1 909 vaunua. Mutta tuokaan ei ole totuus, kun aletaan vähentää vaunuja, jotka todellisuudessa eivät olekaan toimintakuntoisia tai niin vanhoja, ettei niistä ole enää ainakaan Ukrainaan lähetettäväksi vaan voivat olla tilaston täytteenä kuten Suomellakin. 2A4- ja 2A5-mallit muodostavat yli puolet noista läntisistä Leopardeista. 2A4-malli on jo melko vanhus.
Espanjalla on 347 Leopard-panssarivaunua, joista 108 vanhempaa 2A4-versiota ja 239 uudempaa 2A6-versiota. Espanjan puolustusministeri Margarita Robles kertoi elokuussa, että Espanjan Leopardit ovat ”täysin kurjassa kunnossa” (“absolutely desolate condition”, ”en un estado absolutamente deplorable”). Eli eivät olisi käyttökuntoisia eivätkä luovutettavissa Ukrainaan. Espanjalla ei siis olisi enää ole toimivia luovutettavissa edes Natolle, vaikka nyt Espanja on ilmoittanut Roblesin suulla olevansa valmis toimittamaan Leopard 2 -panssarivaunuja Ukrainalle, vaikka Espanjalla ei olisi yhtään toimintavalmiudessa olevaa vaunua (Reuters 25.1.2023).
Kun vähennetään Espanjan vaunut, Nato-Euroopalle jäljelle jää 1 562 vaunua.
Der Spiegel -lehti (kotisivut) uutisoi muutama päivä sitten, että Saksan Bundeswehrillä olisi toimintakuntoisia Leopard-panssarivaunuja vain 212 kappaletta 2A5-, 2A6-, 2A7- ja 2A7V-versioina, kun statista-sivusto on listannut niitä olevan 321 kappaletta (Der Spiegel 21.1.2023).
Kun vähennetään Saksan toimimattomat vaunut, Nato-Euroopalle jäljelle jää enää 1 453 vaunua. Jos siitä vähennetään Suomen varastoissa oleva 124 kappaleen määrä, jäljelle jää 1 329 vaunua.
Norja osti Hollannista 52 käytettyä Leopard 2A4-vaunua vuonna 2001. Nyt jäljellä on enää 20 käytössä olevaa vaunua ja 16 varastoitua vaunua. Loput ovat varaosina tai romutettu. Norjan puolustusministeriö ei ole kuitenkaan vahvistanut, kuinka monta panssarivaunua Norjalla on vielä käytössä. Norjan esimerkki kertoo hyvin, mikä on ollut läntisten panssarivaunujen kohtalo Euroopassa.
Nato-Euroopan kaksi suurta panssarivaunumaata ovat Turkki ja Kreikka. Kreikalla on toiseksi suurin panssarivaunuarmeija vaunujen lukumäärällä mitattuna Euroopan Nato-maiden joukossa, edellä on vain Turkki. Kreikalla on kuitenkin Turkkia enemmän Leopard 2 -panssarivaunuja.
Turkilla on yhteensä uudempaa 316 Leopardin 2A4-tyypin vaunua sekä lisäksi 170 kappaletta vanhaa Leopard 1A4-mallia ja 227 kappaletta vanhaa Leopard 1A3-mallia, joita ei ole laskettu mukaan tässä esitettyihin Leopard 2 -vaunumääriin.
Kreikalla on puolestaan 353 Leopard-vaunua, joista 170 kappaletta 2HEL-tyyppiä ja 183 kappaletta 2A4-tyyppiä. Kreikkalainen 2HEL on kutakuinkin yhtä kuin 2A6-malli. HEL on lyhenne sanoista Hellenic Army. Noista Kreikan Saksalta ostamista Leopard 2-tyypin panssarivaunuista 140 on koottu Kreikassa. Lisäksi vanhoja Leopard 1A5 -panssarivaunuja Kreikalla on 500 kappaletta, joita ei ole laskettu mukaan tässä kirjoituksessa esitettyihin Leopard 2 -vaunumääriin.
Osaltaan keskinäisten riitojensa vuoksi sekä Turkki että Kreikka ovat pitäneet molemmat vahvan panssariarmeijan, joihin Nato-Euroopan panssarivoima perustuu. Mailla on yhteensä peräti 669 Leopard 2 -sarjan panssarivaunua, mikä vastaa noin puolta koko Nato-Euroopan toimivasta Leopard 2 -panssarivaunukalustosta.
Johtopäätös: jos Nato tarvitsisi Euroopassa sotatoimiin eurooppalaista panssarivaunuarmeijaa, ei sen kokoaminen oikein onnistu ilman Kreikkaa ja Turkkia.
Kun Kreikka ja Turkki ovat Naton jäsenmaina jatkuvasti lähes sodan partaalla keskenään, olisivatko maat valmiit toimimaan Naton puitteissa yhteistyössä erityisesti Venäjää vastaan? Tuo kysymys koskee erityisesti Turkkia, mutta myös Kreikkaa. Nuo kaksi maata eivät ole hankkineet panssareitaan Venäjän varalta vaan toistensa varalta.
Suuresta Leopard 2 -panssarivaunujen lukumäärästä riippumatta niin Turkki kuin Kreikka eivät ole ilmoittaneet voivansa lähettää panssarivaunuja Ukrainaan. Ei siis edes Kreikka ole ilmoittanut. Kyse näiden kahden maan osalta ei ole vain keskinäisistä suhteista vaan maiden suhteista Venäjään. Kreikka on tosin lähettänyt Ukrainaan Marder-rynnäkköpanssarivaunuja Saksan ja Kreikan välisen vaihtosopimuksen perusteella.
Tämä tilanne selittää,miksi Ukrainalle ei noin vain löydy passsarikalustoa,
vaikka halua luovutukseen olisikin.
Euroopan Nato-mailla Ruotsi ja Suomi mukaan lukien olisi 1 909 vaunua. Mutta tuokaan ei ole totuus, kun aletaan vähentää vaunuja, jotka todellisuudessa eivät olekaan toimintakuntoisia tai niin vanhoja, ettei niistä ole enää ainakaan Ukrainaan lähetettäväksi vaan voivat olla tilaston täytteenä kuten Suomellakin. 2A4- ja 2A5-mallit muodostavat yli puolet noista läntisistä Leopardeista. 2A4-malli on jo melko vanhus.
Espanjalla on 347 Leopard-panssarivaunua, joista 108 vanhempaa 2A4-versiota ja 239 uudempaa 2A6-versiota. Espanjan puolustusministeri Margarita Robles kertoi elokuussa, että Espanjan Leopardit ovat ”täysin kurjassa kunnossa” (“absolutely desolate condition”, ”en un estado absolutamente deplorable”). Eli eivät olisi käyttökuntoisia eivätkä luovutettavissa Ukrainaan. Espanjalla ei siis olisi enää ole toimivia luovutettavissa edes Natolle, vaikka nyt Espanja on ilmoittanut Roblesin suulla olevansa valmis toimittamaan Leopard 2 -panssarivaunuja Ukrainalle, vaikka Espanjalla ei olisi yhtään toimintavalmiudessa olevaa vaunua (Reuters 25.1.2023).
Kun vähennetään Espanjan vaunut, Nato-Euroopalle jäljelle jää 1 562 vaunua.
Der Spiegel -lehti (kotisivut) uutisoi muutama päivä sitten, että Saksan Bundeswehrillä olisi toimintakuntoisia Leopard-panssarivaunuja vain 212 kappaletta 2A5-, 2A6-, 2A7- ja 2A7V-versioina, kun statista-sivusto on listannut niitä olevan 321 kappaletta (Der Spiegel 21.1.2023).
Kun vähennetään Saksan toimimattomat vaunut, Nato-Euroopalle jäljelle jää enää 1 453 vaunua. Jos siitä vähennetään Suomen varastoissa oleva 124 kappaleen määrä, jäljelle jää 1 329 vaunua.
Norja osti Hollannista 52 käytettyä Leopard 2A4-vaunua vuonna 2001. Nyt jäljellä on enää 20 käytössä olevaa vaunua ja 16 varastoitua vaunua. Loput ovat varaosina tai romutettu. Norjan puolustusministeriö ei ole kuitenkaan vahvistanut, kuinka monta panssarivaunua Norjalla on vielä käytössä. Norjan esimerkki kertoo hyvin, mikä on ollut läntisten panssarivaunujen kohtalo Euroopassa.
Nato-Euroopan kaksi suurta panssarivaunumaata ovat Turkki ja Kreikka. Kreikalla on toiseksi suurin panssarivaunuarmeija vaunujen lukumäärällä mitattuna Euroopan Nato-maiden joukossa, edellä on vain Turkki. Kreikalla on kuitenkin Turkkia enemmän Leopard 2 -panssarivaunuja.
Turkilla on yhteensä uudempaa 316 Leopardin 2A4-tyypin vaunua sekä lisäksi 170 kappaletta vanhaa Leopard 1A4-mallia ja 227 kappaletta vanhaa Leopard 1A3-mallia, joita ei ole laskettu mukaan tässä esitettyihin Leopard 2 -vaunumääriin.
Kreikalla on puolestaan 353 Leopard-vaunua, joista 170 kappaletta 2HEL-tyyppiä ja 183 kappaletta 2A4-tyyppiä. Kreikkalainen 2HEL on kutakuinkin yhtä kuin 2A6-malli. HEL on lyhenne sanoista Hellenic Army. Noista Kreikan Saksalta ostamista Leopard 2-tyypin panssarivaunuista 140 on koottu Kreikassa. Lisäksi vanhoja Leopard 1A5 -panssarivaunuja Kreikalla on 500 kappaletta, joita ei ole laskettu mukaan tässä kirjoituksessa esitettyihin Leopard 2 -vaunumääriin.
Osaltaan keskinäisten riitojensa vuoksi sekä Turkki että Kreikka ovat pitäneet molemmat vahvan panssariarmeijan, joihin Nato-Euroopan panssarivoima perustuu. Mailla on yhteensä peräti 669 Leopard 2 -sarjan panssarivaunua, mikä vastaa noin puolta koko Nato-Euroopan toimivasta Leopard 2 -panssarivaunukalustosta.
Johtopäätös: jos Nato tarvitsisi Euroopassa sotatoimiin eurooppalaista panssarivaunuarmeijaa, ei sen kokoaminen oikein onnistu ilman Kreikkaa ja Turkkia.
Kun Kreikka ja Turkki ovat Naton jäsenmaina jatkuvasti lähes sodan partaalla keskenään, olisivatko maat valmiit toimimaan Naton puitteissa yhteistyössä erityisesti Venäjää vastaan? Tuo kysymys koskee erityisesti Turkkia, mutta myös Kreikkaa. Nuo kaksi maata eivät ole hankkineet panssareitaan Venäjän varalta vaan toistensa varalta.
Suuresta Leopard 2 -panssarivaunujen lukumäärästä riippumatta niin Turkki kuin Kreikka eivät ole ilmoittaneet voivansa lähettää panssarivaunuja Ukrainaan. Ei siis edes Kreikka ole ilmoittanut. Kyse näiden kahden maan osalta ei ole vain keskinäisistä suhteista vaan maiden suhteista Venäjään. Kreikka on tosin lähettänyt Ukrainaan Marder-rynnäkköpanssarivaunuja Saksan ja Kreikan välisen vaihtosopimuksen perusteella.
Tämä tilanne selittää,miksi Ukrainalle ei noin vain löydy passsarikalustoa,
vaikka halua luovutukseen olisikin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei Natolla oo mitää.