Totutetaanko suomalaisia huumeisiin?

Kummastuttaa ihmisten kertomukset miten herkästi lääkärit antaa potilailleen lääkkeitä jotka ovat huumaavia ja riippuvuutta aiheuttavia joihin jää koukkuun. Oireita hoidetaan mutta ei paneuduta syvemmin ongelman ytimeen. Sairauden juurisyyt on selvitettävä paremmin ja tutkimukset tehtävä tarkasti.
Lääketoleranssi nousee ja myöhemmin ollaankin ongelmissa miten päästä lääkkeestä eroon.
Onko näin että sellaista (esim. unilääkettä) ei ole olemassakaan johin ei synny riippuvuus.
Jos lääkkeen teho katoaa eikä se enää auta, yhä vahvempaa lääkettä annetaan jatkossa. Potilaalle melatoniini tai terapia ei välttämättä auta esim. unta parantamaan.
Lääkeriippuvuuden takia ei suositella jatkuvaa käyttöä mutta jos uni ei vaan tule, mitä sen jälkeen, sairastuako pahemmin? Kuinka usein näihin annetaan vain mielialalääkkeitä kuin vain mielenterveys ja masennus olisi syy unettomuuteen. Uneton kierre kun voi alkaa kivusta ja muista sairauksista jotka tarvitsee oikeaa hoitoa. Kun juurisyy hoidetaan unikin paranee ja potilas voi paremmin.
Voimakkaat kipulääkkeet myös sisältää riippuvuutta aiheuttavia opioideja joita monet käyttää ja ovat pian lääkekoukussa. Niistä irtautuminen voi olla vaikeaa.
Ikäänkuin ihmisiä totutettaisiin lääkärien toimesta käyttämään hiljalleen huumeita, potilaita turruttamaan olonsa ja jäämään opioidi-tai bentsokoukkuun ja itse perussairaus jää hoitoa vaille ja lopulta työkyvyttömiksi.
Näinkö lääketiede on voimaton?