Äärivasemmisto pyrkii tietenkin saamaan moraalisen voiton jälkikäteen liioittelemalla ja vääristelemällä voittaneiden valkoisten tekoja. Itse asiassa oli punaistenkin puolella olleille pelastus että valkoiset voittivat.
Talvisodan vääryys jätti todellisen valtavan trauman suomalaisiin mutta sitä on käsitelty hyvin vähän. Puoli miljoonaa suomalaista menetti kotinsa ja maansa joissa olivat eläneet satojen suosien ajan.
Niin valtava vääryys että sitä ei ihmismieli käsitä.
Talvisodan vääryys jätti todellisen valtavan trauman suomalaisiin mutta sitä on käsitelty hyvin vähän. Puoli miljoonaa suomalaista menetti kotinsa ja maansa joissa olivat eläneet satojen suosien ajan.
Niin valtava vääryys että sitä ei ihmismieli käsitä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Vaatii vielä pitkän ajan että talvisodan vääryyttä aletaan käsitellä kirjoissa. Se oli niin valtava ettei sitä tahdo käsittää.
Ne likimain summittaiset teloitukset nyt olivat voittaneilta valkoisilta semmoista hevosenleikkiä vain.Pitäisi se hävinneenkin osapuolen ymmärtää.
Ja tulihan se sitten Talvisodan riehuessa se Tammikuun Kihlaus.
Teloitukset perustuivat oikeudenkäynteihin ja sisällissodassa hävinnyt osapuoli harvoin niilktä välttyy!
"Teloitukset perustuivat oikeudenkäynteihin"
Millaiseen oikeudenkäyntiin perustui esimerkiksi Kouvolassa erään Kasperi Tantun ampuminen?
Tai Kälviällä. Aatu Nikkasen mpuminen! Sen tekivät punaiset! Käydäänkö kaikki yksitellen läpi?🤡🤡🤡
"Teloitukset perustuivat oikeudenkäynteihin ja sisällissodassa hävinnyt osapuoli harvoin niilktä välttyy!"
Sinäpä asiantuntija olet?
Olitko paikalla seuraamassa kun suojeluskunnat luvan kanssa "puhdistivat selustaa" Mannerheimin "ammutaan paikalla" -päiväkäskyä laveasti tulkiten?
Ensimmäiset valtiorikosoikeudet aloittivat toimintansa vasta 31.5. 1918. Sitä ennen teloituksia oli tapahtunut jo paljon.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtiorikosoikeus
"Teloitukset perustuivat oikeudenkäynteihin ja sisällissodassa hävinnyt osapuoli harvoin niiltä välttyy!"
Koska ensimmäinen valtiorikosoikeustuomioistuin aloitti työnsä vasta 31.5. 1918, lienee parasta kutsua kaikkia sitä edeltäneitä teloituksia murhiksi.
” Koska ensimmäinen valtiorikosoikeustuomioistuin aloitti työnsä vasta 31.5. 1918, lienee parasta kutsua kaikkia sitä edeltäneitä teloituksia murhiksi.”
VARMASTI NIIN!
Kouvolan veripellot
Kouvolan ja Korian joukkomurhat tapahtuivat Suomen sisällissodan aikana keväällä 1918. Kouvolassa teloittajina olivat ensin punaiset, jotka surmasivat Kouvolan veripelloksi kutsuttuun paikkaan yli sata valkoista, joukossa kymmeniä Kymiyhtiön virkamiehiä. Korian sillalla tapahtui teloituksia huhtikuun loppupuolella 1918. Ammuttujen joukossa olivat Kymiyhtiön johtaja Gösta Björkenheim ja kirurgi Kaarlo Hjelt.
Perimätiedon mukaan punaiset olivat kiduttaneet uhrejaan ja pian sisällissodan päätyttyä ruumiit kaivettiinkin ylös tämän todentamiseksi. Uhreissa todettiin kidutusjälkiä, mikä herätti vihaa valkoisten puolella. Seuraavaksi samoihin hautoihin teloitettiin kostoksi yli 120 punakaartilaista.Toimittaja-tutkija Mirja Turunen osoitti vuonna 2005 hyväksytyssä väitöskirjassaan, että valkoisten vammat olivat oikeasti luonnollisia mätänemismuutoksia eikä kidutusjälkiä.
Kouvolaa on pidetty yhtenä kansalaissodan ankarimpana punakaartin terrorikeskuksena. Kostoksi valkoiset teloittivat Kouvolan vallattuaan muun muassa runoilijan ja vallankumouksellisen ylioikeuden sihteerin Kasperi Tantun ja Kouvolan naiskaartin komentaja Elli Kokon.
Sisällissodan käynnistyttyä valkoiset räjäyttivät Korian rautatiesillan hidastaakseen punaisten etenemistä. Huhtikuun lopussa punaiset ampuivat sillalla 45 valkoista. Joukossa olivat muun muassa Kymiyhtiön johtaja Gösta Björkenheim ja kirurgi Kaarlo Hjelt.
Käydään vain.
Ai niin,valkoiset hävittivät merkittävän osan pika"oikeuden" papereista,kun pahin tappamisen hinku oli laantunut ulkomailta tulleiden vastalauseiden myötä!
Sisällissodan valkoisen terrorin tappamat 10 000 työläistä tapettiin koska hevosen leikki oli "kivaa" sanoi teurastaja eli lahtari.
Mannerheimin päämaja antoi määräyksen että vangitut voi tappaa paikalla olevan päällikön mielialan mukaan. Erikoinen "oikeudenkäynti".
Talvisodan vääryyshän oli mahdollista oikaista Jatkosodan alussa, ainakin osittain siihen tarjottiin mahdollisuutta, mutta Suomen johto halusi mieluummin käydä opportunistista valloitussotaa Itä-Karjalassa.
Lähetetty 4. elokuuta 1941
J . V. STALIN F. ROOSEVELTILLE*
SNTL kiinnittää suurta huomiota Suomen tekemiseksi puolueettomaksi ja sen
erottamiseksi Saksasta. Suhteiden katkaisu Britannian ja Suomen välillä sekä Suomen
saarto, minkä Britannia on ilmoittanut, ovat jo kantaneet hedelmää ja synnyttänyt
ristiriitoja Suomen hallitsevien piirien keskuudessa. Ääniä puolueettomuuden
puolesta ja sovinnosta SNTL:n välillä on jo noussut.
Jos USA:n hallitus uhkailisi Suomea suhteiden katkaisulla, Suomen hallitus olisi
päättäväisempi Saksan suhteiden katkaisua koskevassa asiassa. Siinä tapauksessa
neuvostohallitus voisi tehdä joitakin alueluovutuksia Suomelle sen pehmentämiseksi
ja sopiakseen uudesta rauhansopimuksesta1
sen kanssa.
Notes:
* Toimittajien antama otsikko kirjassa.
1 Tätä Stalinin viestiä seurasivat keskustelut 19. elokuuta 1941 Neuvostoliiton
suurlähettiläs K.A. Umanskin ja USA:n varaulkoministeri hra Sumner Wellesin
kanssa. Umanski raportoi keskusteluistaan SNTL:n Ulkoasioiden
kansankomissariaatille seuraavasti:
”Presidentin puolesta hra Welles antoi tämän vastauksen salaiseen Suomea
koskevaan kirjeeseeni toveri Stalinin puolesta Presidentille, se toimitettiin hra
Rooseveltin ollessa merellä.
”Presidentin ohjeiden mukaisesti hän, hra Welles, oli kutsunut luokseen muutama
päivä aikaisemmin Suomen lähettilään, Procopéen, ja antanut tälle tiedoksi, että
USA:n hallituksen saaman tiedon mukaan taistelee päättäväisesti ja uupumatta
hyökkäystä vastaan, mukaan lukien hyökkäyksen pohjoisella sektorilla, eikä Suomen
hallituksella pitäisi olla sen suhteen epäilyksiä. USA:n hallitus pitää lisäksi varmana,
että SNTL voittaa varmasti tämän taistelun. (Hra Welles selvensi, että hän
Rooseveltin ohjeiden mukaan toimien, on näillä termeillä tehnyt selväksi Suomen
lähettiläälle sen, että suomalaiset eivät tulkitsisi Yhdysvaltojen démarche'ta
osoituksena Neuvostoliiton heikkoudesta.) Hra Welles jatkoi kertomalla Procopélle,
että Suomen jatkama sota Neuvostoliittoa vastaan Saksan puolella ei ollut
sopusoinnussa Suomen ja sen itsenäisyyden intressien kanssa, se olisi kohtalokasta
Yhdysvaltain ja Suomen välisille suhteille ja antaisi korjaamattoman iskun
suomalaisten suosiolle Yhdysvalloissa. Mutta jos Suomen hallitus palaisi rauhan
tielle, niin sikäli kuin Yhdysvaltojen hallitus on tietoinen neuvostohallitus olisi
halukas tekemään uuden rauhansopimuksen, jossa olisi alueellisia muutoksia. Kun
kysyin, oliko hän maininnut suomalaiselle vaaran siitä, että Yhdysvallat katkaisee
diplomaattisuhteet Suomen kanssa, hra Welles sanoi, että yhteisymmärryksessä
presidentin kanssa hän oli varannut sen siihen asti, kunnes Suomen hallituksen
vastaus on saatu, ja että periaatteessa jo päätetty katkaisu-uhka tulisi olemaan
Yhdysvaltain hallituksen seuraava askel.
Yhdysvaltojen alivaltiosihteeri Sumner Welles tiedotti 18.8.1941 Suomen Washingtonin lähettiläälle, että Yhdysvaltojen hallitus oli saanut tiedon Neuvostoliiton halukkuudesta neuvotella uudesta rauhansopimuksesta Suomen ja Neuvostoliiton välillä ja alueluovutuksista Suomen hyväksi. Koska Suomen hallitus ei ollut vastannut alivaltiosihteeri Wellesin yhteydenottoon, Yhdysvaltojen hallitus huomautti asiasta 27.10.1941, minkä jälkeen valtioneuvosto valtuutti ulkoministeri Wittingin ilmoittamaan, että Suomi oli katsonut kysymyksessä olleen vain tiedoksiannon, jonka perusteella Suomen olisi tullut pyytää rauhaa, ja että Suomen hallitus sotatoimien silloisessa vaiheessa, jolloin ei edes Viipuria ollut vallattu, oli jäänyt odottamaan asioiden kehittymistä.[34]
Helsingissä oli kuitenkin Yhdysvaltain lähettiläs Schoenfeld
lokakuun 6. päivänä käynyt tapaamassa tasavallan presidenttiä ja
jättänyt hänelle muistion, jonka mukaan Hull oli lokakuun 3. päivänä
tehnyt Procopélle kaksi selvää vihjausta:
1) Yhdysvaltain hallitus oli tullut siihen johtopäätökseen,
että Suomen armeija oli jo tunkeutunut aivan liian kauaksi neuvosto-
liiton alueelle, jotta tämän tunkeutumisen saattaisi katsoa olevan
sopusoinnussa oikeutetun politiikan kanssa, joka tähtäisi ainoastaan
menetettyjen alueiden takaisinvaltaukseen;
2) olipa Suomen hallituksen tarkoituksena kaikesta huolimatta
jatkaa hyökkäystään tai keskeyttää se piti sen oivaltaa, että Yhdys-
valtain hallitus päättävästi omaksui saman kannan kuin Ison-
Britanniankin hallitus.
3) Lokakuun 27. päivänä Yhdysvaltain Helsingin-lähettiläs jät-
ti tasavallan presidentille muistion, jossa kiinnitettiin huomiota
Suomen jatkuvien hyökkäysoperatioiden arveluttaviin seurauksiin. Li-
säksi viitattiin Sumner Wellesin keskusteluun Procopén kanssa elo-
kuun 18. päivänä ja todettiin, ettei Suomi ollut antanut vastausta
ensiksi mainitun tällöin tekemään ilmoitukseen. Tässä tilaisuudessa
Procopé oli esittänyt joukon itsestään selviä näkökohtia takeista ja
muusta sellaisesta, josta amerikkalaisen käsityksen mukaan sopivim-
min voitiin keskustella sen jälkeen, kun Suomi oli ilmoittanut ole-
vansa halukas ryhtymään neuvotteluihin. Yhdysvaltain hallitus oli
myöhemmin saanut tietää, että eräät Suomen hallituksen jäsenet jul-
kisissa puheissa sekä Saksan sanomalehdistö ja suurin osa Suomen sa-
nomalehdistä olivat korostaneet, ettei Suomi tekisi rauhaa nykyisin
vallassa olevan neuvostohallituksen kanssa.
Tapansa mukaan kun Venäjän trollia ei otsikko miellytä niin hän alkaa puhumaan jostakin vallan muusta!
Ei jatkosota liity millään tavalla vuoden 1918 tapahtumii8n ja niistä jatkuvaan propagandan tekoon!
Haha oletko noin tyhmä?
Aloituksessa tosin käsitellään talvisodan evakkojen traumoja:-D
Ruotsalaisten johtamat valkoiset joukot eivät voittaneetkaan vaan Saksan itämerendivisioona voitti ja C.G.E. Mannerheim ratsastaen "vapautuksen" kärjessä oli pelkkä propagandatemppu, kun Saksan prinssi valittiin Suomeen kuninkaaksi.
Vuonna 1918 kyse oli luokka, kieli ja rotu -sodasta, koska nämä jakautui ylempään valkoisten johtamaan monarkistiseen vaihtoehtoon tai alempaan eli suomalaisten enemmistön demokraattiseen tahtoon.
Vuonna 1918 annettiin kaksi vaihtoehtoa.
Ensiksi radikaali demokraattinen vaihtoehto sosialismia vain nimessä.
Toiseksi Ruotsin 1700-luvun monarkian lait.
Siinä ne. Missä valkoisten tasavaltalainen perustuslain ehdotus? Ei missään. Pitää kai muistuttaa että valkoisten poliittinen sekä sotilaallinen johto toimi 1918-1919 kuninkaan sijaisina.
Vuonna 1919 Suomessa käytiin vääntöä hallitusmuodosta C.G.E. Mannerheim valtionhoitajana eli kuninkaan sijaisena vedoten Ruotsin 1700-luvun lakeihin joihin vedoten hän voisi monarkistina päättää yksin aloittaa sota Pietarin miehittämiseksi. Suomessa kuitenkin äänestettiin vihdoinkin tasavallanperustuslaki voittoon mikä esti Mannerheimin fantasian vanhojen Suur-Ruotsin alueiden uudelleen valtaamisesta tapahtuvan.
"Mannerheim valmisteli jo aktivistipiirien kanssa Suomen viemistä mukaan Venäjän sisällissotaan hyökkäämällä Pietariin, mitä varten hänen olisi estettävä tasavallan toteutuminen."
"Ritavuoren lakialoitteen pohjalta laadittu tasavaltainen hallitusmuotoesitys hyväksyttiin kolmannessa eduskuntakäsittelyssä 21. kesäkuuta 1919. Kiireelliseksi julistamisen hyväksyttiin äänin 173–23 ja itse laki äänin 165–22 lähinnä RKP:n edustajien vastustaessa molempia. Eduskunnan hyväksymä hallitusmuoto tarvitsi kuitenkin vielä vastahakoisen valtionhoitaja Mannerheimin vahvistuksen. Hän suunnitteli yhä aktivistien kanssa jättävänsä sen vahvistamatta, hajottavansa eduskunnan ja aloittavansa sodan ennen uusia vaaleja vedoten vuoden 1772 hallitusmuodon hallitsijalle suomiin valtaoikeuksiin. Kun kokoomuksen johtajat kuitenkin kieltäytyivät osallistumasta tällaiseen hankkeeseen, Mannerheim luopui suunnitelmasta."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoden_1919_hallitusmuoto