Ilmasto on koko ilmakehä, ei alle 2 metriä maanpinnasta.

Eikö tämä ole fysikaalisesti erikoista, kun lämpöhän kohoaa ylöspäin ja kylmä lasketuu alaspäin, ettei maanpinnan kuuma ilma kohoa ylöspäin ja ylhäältä laskeudu kylmää ilmaa alaspäin.
Jos noin olisi, niin silloinhan maanpinnan lämpötila laskisi, kun pakkas asteista ilmaa valuisi alaspäin???

Myös paine pitää huomioida.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö tämä ole fysikaalisesti erikoista, kun lämpöhän kohoaa ylöspäin ja kylmä lasketuu alaspäin, ettei maanpinnan kuuma ilma kohoa ylöspäin ja ylhäältä laskeudu kylmää ilmaa alaspäin.
Jos noin olisi, niin silloinhan maanpinnan lämpötila laskisi, kun pakkas asteista ilmaa valuisi alaspäin???

Lue lisää

Konvektio vaikuttaa johonkin rajaan asti, mutt ylempänä viimeistään suihkuvirtaukset kumoavat sen vaikutuksen. Tuulten talia ilma sekoittuu tehokkaasti jo alemmissa ilmakerroksissakin.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö tämä ole fysikaalisesti erikoista, kun lämpöhän kohoaa ylöspäin ja kylmä lasketuu alaspäin, ettei maanpinnan kuuma ilma kohoa ylöspäin ja ylhäältä laskeudu kylmää ilmaa alaspäin.
Jos noin olisi, niin silloinhan maanpinnan lämpötila laskisi, kun pakkas asteista ilmaa valuisi alaspäin???

Lue lisää

Jos kerran lämpö kohoaa ylöspäin, niin miksi maanpinnan lämpö ei sitten kohoa ylöspöin ja ylhäältä virtaa kylmempää ilmaa alaspäin, kuten vaikka muutaman kilometrin korkeudelta +5 asteista viileää ilmaa.

Auringon säteilyllä on suuri vaikutus manapinnan lämpötilaan.
Johan sen jokainen voi todeta, että jos on pilvinen aamu, niin mittari näyttää +16 astetta, mutta heti, kun taivas selkenee ja aurinko alkaa paahtamaan, niin mittarin lämpötila nousee +31 asteseen.

😍😋😍😋😍😋😍😋😍

🔞 ­N­­­y­­m­f­o­­­m­­a­a­­n­­i -> https://ye.pe/finngirl21#178905979

🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞

Ihanko oikeasti ne käyttää heliumia? Ettei sittenkin olisi kyseessä vety?

Anonyymi kirjoitti:

Ihanko oikeasti ne käyttää heliumia? Ettei sittenkin olisi kyseessä vety?

Molempia näköjään Ilmatieteen laitoksen mukaan käytetään.

kollimaattori kirjoitti:

Molempia näköjään Ilmatieteen laitoksen mukaan käytetään.

Niin. Helium ns. vidun kallista. Vetykin maksaa 100€/kg.

Anonyymi kirjoitti:

Niin. Helium ns. vidun kallista. Vetykin maksaa 100€/kg.

Vedyn hinta Suomessa on vetyautoa tankatessa noin 10 euroa per kg. Vedyn H2 moolimassa on 2 grammaa per mol ja kaasujen tilavuus normaalipaineessa 22.4 litraa per mooli.

Kilosta vetyä (10 euroa) saa siis aikaan 0.0224 kuutiometriä * 1 kg/(0.002kg/mol) = 500*0.0224 kuutiometriä = 11.2 kuutiometriä. Tuo on pallo, jonka halkaisija on 2.8 metriä.

Kolmemetrinen sääpallo vaatii siis luokkaa alle 15 euron arvoisen vetylatauksen.

Tuo selittää sen, miksi kevyet kaasut katoavat pikkuhiljaa avaruuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo selittää sen, miksi kevyet kaasut katoavat pikkuhiljaa avaruuteen.

Ei taida olla aivan noin.
Kun eri molekyylit ovat samassa tilassa seoksena, he liikkuvat samaa nopeutta, eikä niiden välillä ole molekyyli painon mukaista nostetta.
Vain tiheysero aiheuttaa nosteen.

Tuossa linkki, josta näkyy vuotuinen vaihtelu CO2 määrässä, valtamerien lämpötilan mukaan,
enin osa meristä on eteläisellä pallonpuoliskolla ja vuodenajan vaihtelu näkyy.

https://cdn.fmi.fi/research/products/greenhouse-gas/pallas_sammaltunturi_CO2_timeserie.png

Jostain syystä kyseisten kaasujen kyky lämmittää ilmastoa on tieteellisesti todennettua faktaa.
Jostain syystä muuta selitystä ilmaston lämpenemiselle ei ole vuosikymmeniä kestaneiden tutkimusten avlla läydetty kuin CO2:n (pääasiassa) lisääntyminen.
Jostain syystä tuhannet tutkijat ovat miettineet juuri esittämääsi asiaa kymmeniä vuosia ja tulleet varsin yhdenmukaisesti siihen tulokseen, että fossiilinen hiilidioksiidi on pääsyy ilmaston lämpenemiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Jostain syystä kyseisten kaasujen kyky lämmittää ilmastoa on tieteellisesti todennettua faktaa.
Jostain syystä muuta selitystä ilmaston lämpenemiselle ei ole vuosikymmeniä kestaneiden tutkimusten avlla läydetty kuin CO2:n (pääasiassa) lisääntyminen.
Jostain syystä tuhannet tutkijat ovat miettineet juuri esittämääsi asiaa kymmeniä vuosia ja tulleet varsin yhdenmukaisesti siihen tulokseen, että fossiilinen hiilidioksiidi on pääsyy ilmaston lämpenemiseen.

Lue lisää

höpö höpö! Mitään muuta syytä ei ole edes haluttu etsiä.

Anonyymi kirjoitti:

Jostain syystä kyseisten kaasujen kyky lämmittää ilmastoa on tieteellisesti todennettua faktaa.
Jostain syystä muuta selitystä ilmaston lämpenemiselle ei ole vuosikymmeniä kestaneiden tutkimusten avlla läydetty kuin CO2:n (pääasiassa) lisääntyminen.
Jostain syystä tuhannet tutkijat ovat miettineet juuri esittämääsi asiaa kymmeniä vuosia ja tulleet varsin yhdenmukaisesti siihen tulokseen, että fossiilinen hiilidioksiidi on pääsyy ilmaston lämpenemiseen.

Lue lisää

Jostain syystä yksikään niistä tuhansista tiedemiehistä ei ole osannut kertoa, miksi hiilidioksidi lämmittää ilmakehää, saati edes sitä että se lämmittää.

Kun kasvihuoneilmiöt, säteilyn blokkaus ja lämmön siirtyminen on naurettu raikkaasti huumorin piiriin, niin nyt käytetään hienoa termiä -'hiilidioksidin aiheuttama säteilypakote'-, nerokas keksintö, koska kukaan ei tiedä mitä tuo tarkoittaa, ja kysyjä voidaan näppärästi leimata tyhmäksi noviisiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Jostain syystä yksikään niistä tuhansista tiedemiehistä ei ole osannut kertoa, miksi hiilidioksidi lämmittää ilmakehää, saati edes sitä että se lämmittää.

Kun kasvihuoneilmiöt, säteilyn blokkaus ja lämmön siirtyminen on naurettu raikkaasti huumorin piiriin, niin nyt käytetään hienoa termiä -'hiilidioksidin aiheuttama säteilypakote'-, nerokas keksintö, koska kukaan ei tiedä mitä tuo tarkoittaa, ja kysyjä voidaan näppärästi leimata tyhmäksi noviisiksi.

Lue lisää

Turhahan siitä on tiedeyhteisöä syyttää jos sinä et ymmärrä, mitä säteilypakote tarkoittaa. Minäkin ymmärrän, enkä todellakaan ole mikään uusi Hawkings.

kollimaattori kirjoitti:

Turhahan siitä on tiedeyhteisöä syyttää jos sinä et ymmärrä, mitä säteilypakote tarkoittaa. Minäkin ymmärrän, enkä todellakaan ole mikään uusi Hawkings.

Lisääntynyt ilmakehän absorptio suojaa palloa jäähtymiseltä. Hiilidioksidi lisää absorptiota. Niin yksinkertaista se on.

Anonyymi kirjoitti:

Lisääntynyt ilmakehän absorptio suojaa palloa jäähtymiseltä. Hiilidioksidi lisää absorptiota. Niin yksinkertaista se on.

Kun absorptio tapahtuu ilmakehän uloimmissa osissa, se hidastaa lämmön siirtymistä, ja mahdollistaa suuremman määrän lämpösäteilystä karkaamaan avaruuteen, viilentäen näin ilmakehän lämpötilaa.

Näin yksinkertaista se on.

Anonyymi kirjoitti:

Kun absorptio tapahtuu ilmakehän uloimmissa osissa, se hidastaa lämmön siirtymistä, ja mahdollistaa suuremman määrän lämpösäteilystä karkaamaan avaruuteen, viilentäen näin ilmakehän lämpötilaa.

Näin yksinkertaista se on.

Lue lisää

Jukka Ruukki kirjoitti Tiede lehden pääkirjoituksessa jotenkin seuraavasti:
Kompleksisille ilmiöille on helposti ymmärrettäviä yksinkertaisia selityksiä, jotka ovatpääsääntöisesti vääriä.

Sinun selitykseesi voisi käyttää erästä paljon lainattua vertaisarviointia: "Ei edes väärin."

Anonyymi kirjoitti:

Jostain syystä yksikään niistä tuhansista tiedemiehistä ei ole osannut kertoa, miksi hiilidioksidi lämmittää ilmakehää, saati edes sitä että se lämmittää.

Kun kasvihuoneilmiöt, säteilyn blokkaus ja lämmön siirtyminen on naurettu raikkaasti huumorin piiriin, niin nyt käytetään hienoa termiä -'hiilidioksidin aiheuttama säteilypakote'-, nerokas keksintö, koska kukaan ei tiedä mitä tuo tarkoittaa, ja kysyjä voidaan näppärästi leimata tyhmäksi noviisiksi.

Lue lisää

Jostakin syystä mekanismi on tunnettu jo 1800 luvulla ja kokeellisesti todistettu parinkin tutkijan toimesta jo 1950 luvulla.

Et ole edes noviisi. Olet halpa trolli.

kollimaattori kirjoitti:

Turhahan siitä on tiedeyhteisöä syyttää jos sinä et ymmärrä, mitä säteilypakote tarkoittaa. Minäkin ymmärrän, enkä todellakaan ole mikään uusi Hawkings.

Kannattaisi olla rehellinen edes itselleen.

Aivan varmasti et tiedä mitä on 'hiilidioksidin aiheuttama säteilypakote', olet vain luonut mielikuvan itsellesi luulemastasi ilmiöstä, juuri niin kuin termin lanseeraajat ovat toivoneetkin ihmisten menevän ansaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaisi olla rehellinen edes itselleen.

Aivan varmasti et tiedä mitä on 'hiilidioksidin aiheuttama säteilypakote', olet vain luonut mielikuvan itsellesi luulemastasi ilmiöstä, juuri niin kuin termin lanseeraajat ovat toivoneetkin ihmisten menevän ansaan.

Lue lisää

Aivan varmasti tiedän, mitä säteilypakotteella tarkoitetaan. Ei sen ymmärtämiseen Einsteinia tarvita.
Miksi trollaat?

Anonyymi kirjoitti:

Aivan varmasti tiedän, mitä säteilypakotteella tarkoitetaan. Ei sen ymmärtämiseen Einsteinia tarvita.
Miksi trollaat?

"Aivan varmasti tiedän, mitä säteilypakotteella tarkoitetaan. "

Hienoa !

Miksi trollaat?oisitko ystävällisesti sitten kertoa mitä se on.

Totta kai se alin ilmakerros säteilee enemmän onhan se kaikkein lämpimin. Mutta säteilyn teho on heikko myös tuos alemmassa 500 metrin kerroksessa, koska lähtölämpötila ei ole kovin korkea. Säteily on huono lämmönsiirtäjä alhaisissa lämpötiloissa. Esimerkiksi 60 asteisessa lämpöpatterissa vain puolet lämmöstä lähtee säteilemällä.

Alarmistit ovat innostuneet tuosta takaisinsäteilystä. Ihan oikeasti se ei lämmitä yhtään. Aurinkoisena päivänä kuten tänäänkin oli voit sen todeta. Käännä kasvosi kohden aurinkoa niin huomaat miten aurinko lämmittää. Käännä sitten kasvosi pois auringosta esimerkiksi maata kohden ja huomaat että tuo hurja takaisinsäteily ei tunnu yhtään lämpimältä. Jos siis tuo lämpö poistuu täältä säteilemällä niin eikös sitä pitäisi lähteä samalla teholla ulos kuin mitä tänne tuleekin.

Anonyymi kirjoitti:

Alarmistit ovat innostuneet tuosta takaisinsäteilystä. Ihan oikeasti se ei lämmitä yhtään. Aurinkoisena päivänä kuten tänäänkin oli voit sen todeta. Käännä kasvosi kohden aurinkoa niin huomaat miten aurinko lämmittää. Käännä sitten kasvosi pois auringosta esimerkiksi maata kohden ja huomaat että tuo hurja takaisinsäteily ei tunnu yhtään lämpimältä. Jos siis tuo lämpö poistuu täältä säteilemällä niin eikös sitä pitäisi lähteä samalla teholla ulos kuin mitä tänne tuleekin.

Lue lisää

Käännä kasvosi kaupassa alaspäin kohti avointa pakasteallasta. Huomaat miten kasvot alkavat viilentyä siksi, että kylmän pakastimen sisäosien suunnasta ei naamaasi tule yhtä paljon lämpösäteilyä kuin mitä tuli kannen ollessa suljettuna lämpimämmän kannen pinnasta. Avoin pakastin "huokuu" kylmää.

Kylmä ilma tunnetusti ei nouse ylöspäin joten se minkä koet on lämpösäteilyn määrän vähentyminen eikä ilmavirta. Tässä selitetty tarkemmin joten ei tarvetta kopioida selitystä kokonaisuudessaan:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-100044116

Anonyymi kirjoitti:

Totta kai se alin ilmakerros säteilee enemmän onhan se kaikkein lämpimin. Mutta säteilyn teho on heikko myös tuos alemmassa 500 metrin kerroksessa, koska lähtölämpötila ei ole kovin korkea. Säteily on huono lämmönsiirtäjä alhaisissa lämpötiloissa. Esimerkiksi 60 asteisessa lämpöpatterissa vain puolet lämmöstä lähtee säteilemällä.

Lue lisää

Taas väärin !

Ilmakehän lämpimin kerros on uloin osa, jossa absorptio on suurinta ja säteily täysimääräistä.
Alailmakehään säteilyä pääsee vain noin puolet, ja muu lämpösäteily on "säälittävää' verrattuna auringosta tulevaan, esim. maan pinta (288 K) max alle 10, auringosta ~1600 W/m²/µ.

Anonyymi kirjoitti:

Käännä kasvosi kaupassa alaspäin kohti avointa pakasteallasta. Huomaat miten kasvot alkavat viilentyä siksi, että kylmän pakastimen sisäosien suunnasta ei naamaasi tule yhtä paljon lämpösäteilyä kuin mitä tuli kannen ollessa suljettuna lämpimämmän kannen pinnasta. Avoin pakastin "huokuu" kylmää.

Kylmä ilma tunnetusti ei nouse ylöspäin joten se minkä koet on lämpösäteilyn määrän vähentyminen eikä ilmavirta. Tässä selitetty tarkemmin joten ei tarvetta kopioida selitystä kokonaisuudessaan:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-100044116

Lue lisää

Älä puhu paskaa.

kyse on konvektiosta eikä säteilystä.
Jos et usko, laita siihen naamasi ja pakastimen väliin vaikka 20 senttinen styroksilevy, se ei estä säteilyä, mutta estää konvektion.
Kummasti joillekin menee läpi mikä tahansa tarina, kun kun kertoja on "luotettava".

Se sun linkkisi on tuota samaa horinaa turvoksissaan.

Anonyymi kirjoitti:

Älä puhu paskaa.

kyse on konvektiosta eikä säteilystä.
Jos et usko, laita siihen naamasi ja pakastimen väliin vaikka 20 senttinen styroksilevy, se ei estä säteilyä, mutta estää konvektion.
Kummasti joillekin menee läpi mikä tahansa tarina, kun kun kertoja on "luotettava".

Se sun linkkisi on tuota samaa horinaa turvoksissaan.

Lue lisää

... eli olet trollaamassa. Lämpösäteily absorboituu ja emittoituu vain styroxin pinnasta. Lämpösäteily ei tietenkään mene styroxista lävitse sillä siinä tapauksessahan styrox ei olisi hyvä lämpöeriste. Ja tuo konvektion puuttuminen pakastealtaan yläpuolella on helposti todettavissa esimerkiksi kynttilän liekillä tai savua ilmaan puhaltamalla. Saman voi tehdä kotonakin kylmälaukkuun ladottujen pakasteiden tai arkkupakastimen yläpuolella.

Mutta siitä vaan. Ei tuo trollailusi ole minulta poissa eli jatkossa mahdolliset keskusteluun tulevat vastaukseni eivät ole sinulle osoitettuja. Saat ihan vapaasti pitää vastauksitta jäämistäsi merkkinä siitä että "voitit" keskustelun kun en ruokkinut sinua huomiolla. Sekään ei ole minulta poissa.

Anonyymi kirjoitti:

... eli olet trollaamassa. Lämpösäteily absorboituu ja emittoituu vain styroxin pinnasta. Lämpösäteily ei tietenkään mene styroxista lävitse sillä siinä tapauksessahan styrox ei olisi hyvä lämpöeriste. Ja tuo konvektion puuttuminen pakastealtaan yläpuolella on helposti todettavissa esimerkiksi kynttilän liekillä tai savua ilmaan puhaltamalla. Saman voi tehdä kotonakin kylmälaukkuun ladottujen pakasteiden tai arkkupakastimen yläpuolella.

Mutta siitä vaan. Ei tuo trollailusi ole minulta poissa eli jatkossa mahdolliset keskusteluun tulevat vastaukseni eivät ole sinulle osoitettuja. Saat ihan vapaasti pitää vastauksitta jäämistäsi merkkinä siitä että "voitit" keskustelun kun en ruokkinut sinua huomiolla. Sekään ei ole minulta poissa.

Lue lisää

Trollaatko itse, vai kuvitteletko todella että säteilyä tulee vain lähimmiltä pinnoilta.
Lämpösäteilystä absorboituu vain se osa väliaineeseen, mitä kyseinen aine absorboi, ja sitten mahdollisesti emittoi edelleen.
Sinun naamaasi tulee joka suunnasta aina radio- uv taajuista säteilyä, pakastimen kylmyys johtuu siitä, että naamasi pinnalla oleva lämmin ilma poistuu, kokeile vaikka sillä kynttilälläsi.

Lämmön siirtyminen säteilyn avulla on erittäin hidasta, esimerkiksi konduktioon verrattava siirtoteho vaatii säteilykohteilta n. 1500 asteen lämpötilaeron, joten normaalioloissa lämpötilojen välistä säteilylämpöä ei ihminen edes havaitse.
Jos olet joskus käynyt kuvauksessa, niin oletko havainnut röntgen säteilyn lämmittävän, vaikka se on teholtaan jopa 100 kertainen normaalilämpöiseen lämpösäteilyyn, ja jos viittaat että kyllä auringon säteilykin selvästi lämmittää, niin lämpötilaero on yli 5000 astetta.

Tällä(kin) palstalla törmää toistuvasti harhaluuloon, että säteilylämmön osuus olisi jotenkin merkittävä olosuhteissa, joissa lämpötilaerot ovat muutaman kymmenen asteen sisällä, totuus on, että se hukkuu kohinaan, ja vain nämä ilmastoaktivistit metelöivät lasketusta mustan kappaleen säteilytehosta, joka on aivan eri asia kuin lämmön siirtymän teho.

Jos olet tuosta linkistäsi saanut nuo harhasi, niin tunge jo se linkkisi johonkin syvälle.

Anonyymi kirjoitti:

Trollaatko itse, vai kuvitteletko todella että säteilyä tulee vain lähimmiltä pinnoilta.
Lämpösäteilystä absorboituu vain se osa väliaineeseen, mitä kyseinen aine absorboi, ja sitten mahdollisesti emittoi edelleen.
Sinun naamaasi tulee joka suunnasta aina radio- uv taajuista säteilyä, pakastimen kylmyys johtuu siitä, että naamasi pinnalla oleva lämmin ilma poistuu, kokeile vaikka sillä kynttilälläsi.

Lämmön siirtyminen säteilyn avulla on erittäin hidasta, esimerkiksi konduktioon verrattava siirtoteho vaatii säteilykohteilta n. 1500 asteen lämpötilaeron, joten normaalioloissa lämpötilojen välistä säteilylämpöä ei ihminen edes havaitse.
Jos olet joskus käynyt kuvauksessa, niin oletko havainnut röntgen säteilyn lämmittävän, vaikka se on teholtaan jopa 100 kertainen normaalilämpöiseen lämpösäteilyyn, ja jos viittaat että kyllä auringon säteilykin selvästi lämmittää, niin lämpötilaero on yli 5000 astetta.

Tällä(kin) palstalla törmää toistuvasti harhaluuloon, että säteilylämmön osuus olisi jotenkin merkittävä olosuhteissa, joissa lämpötilaerot ovat muutaman kymmenen asteen sisällä, totuus on, että se hukkuu kohinaan, ja vain nämä ilmastoaktivistit metelöivät lasketusta mustan kappaleen säteilytehosta, joka on aivan eri asia kuin lämmön siirtymän teho.

Jos olet tuosta linkistäsi saanut nuo harhasi, niin tunge jo se linkkisi johonkin syvälle.

Lue lisää

Johan oli taas juttu.
Mikä sen lämpimän ilman iholta vie pakastealtaan vieressä. Kyse on nettosäteilyn määrästä ja vaikka lämpötilaero ei ole suuri, on se selvästi aistittavissa.

Lämpö siirtyy säteilyn avulla valon nopeudella. En pitäisi siirtymisnopeutta hitaana. Taisit tarkoittaa lämpömäärää.

Kun ilma viilenee illalla, niin sopivalla paikalla voi kaupungilla tuntea poskessaan Auringon lämmittämästä seinästä lähtevän lämpösäteilyn.

CO2:n ilmastoa lämmittävä vaikutus on hyvin pieni verrattuna Maan saamaan sätelylämpöön, mutta se on jatkuva. Niin pitkään kuin tasapaino löytyy, Maa säteilee vähän vähemmän avaruuteen kuin se saa Auringosta energiaa. Se on se pieni ratkaiseva ero.

Anonyymi kirjoitti:

Johan oli taas juttu.
Mikä sen lämpimän ilman iholta vie pakastealtaan vieressä. Kyse on nettosäteilyn määrästä ja vaikka lämpötilaero ei ole suuri, on se selvästi aistittavissa.

Lämpö siirtyy säteilyn avulla valon nopeudella. En pitäisi siirtymisnopeutta hitaana. Taisit tarkoittaa lämpömäärää.

Kun ilma viilenee illalla, niin sopivalla paikalla voi kaupungilla tuntea poskessaan Auringon lämmittämästä seinästä lähtevän lämpösäteilyn.

CO2:n ilmastoa lämmittävä vaikutus on hyvin pieni verrattuna Maan saamaan sätelylämpöön, mutta se on jatkuva. Niin pitkään kuin tasapaino löytyy, Maa säteilee vähän vähemmän avaruuteen kuin se saa Auringosta energiaa. Se on se pieni ratkaiseva ero.

Lue lisää

Ihon pinta toimii tuossa bolometrinä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Bolometer

Ihon pinnan lämpötila pienenee kun lämmön nettosiirto kylmemmän kappaleen lähellä on ihosta kylmempään kappaleeseen. Tasalämpöisessä ympäristössä ympäristöstä tulisi ihoon sama määrä energiaa lämpösäteilynä suunnasta riippumatta eli iho ei tietyissä suunnissa jäähtyisi voimakkaammin kylmän kappaleen vähäisemmän "takaisinsäteilyn" vuoksi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Black-body_radiation#Applications

Tuolta kohta Human-body emission

Samalla lailla lämmön nettosiirron avulla ympäristönsä lämpötilaa mittaa infrapunalämpömittari tai lämpökamera. Näissäkin lämpösäteilyä havaitseva anturi on bolometri, lämpökamerassa kameran kennoksi järjestetty matriisi mikrobolometrejä.

Anonyymi kirjoitti:

Johan oli taas juttu.
Mikä sen lämpimän ilman iholta vie pakastealtaan vieressä. Kyse on nettosäteilyn määrästä ja vaikka lämpötilaero ei ole suuri, on se selvästi aistittavissa.

Lämpö siirtyy säteilyn avulla valon nopeudella. En pitäisi siirtymisnopeutta hitaana. Taisit tarkoittaa lämpömäärää.

Kun ilma viilenee illalla, niin sopivalla paikalla voi kaupungilla tuntea poskessaan Auringon lämmittämästä seinästä lähtevän lämpösäteilyn.

CO2:n ilmastoa lämmittävä vaikutus on hyvin pieni verrattuna Maan saamaan sätelylämpöön, mutta se on jatkuva. Niin pitkään kuin tasapaino löytyy, Maa säteilee vähän vähemmän avaruuteen kuin se saa Auringosta energiaa. Se on se pieni ratkaiseva ero.

Lue lisää

Taidat olla täysin pihalla koko säteilyn dynamiikasta.
Sun juttusi muistuttaa jo APH fysiikkaa omaperäisessä kuvitelmissasi.
Säteily etenee valon nopeudella, mutta kun jokainen mahdollinen absorboiva molekyyli voi emittoida myös takaisin, lämmön siirtyminen on hyvin hidasta, tämä on ominaista juuri kaasuille, eli ne ovat tyhjiön jälkeen parhaat eristeet, juuri siitä syystä että lämpöenergia niissä etenee niin hitaasti.

Harhasi ihon lämpötuntemuksesta näyttää saaneen jo parodianomaisia piirteitä, ei se lasilevy pakastealtaan päällä estä juurikaan sun naamasi lämpösäteilyä, mutta konvektion se estää.
Auringon lämmittämästä seinästä tuntuva lämpö on lämmenneen ilman vaikutus, pieni tuulen henkäys pyyhkäisee sen säteilykuvitelmasi tehokkaasti realismiin.

Ehkä sittenkin olisi parempi yrittää opiskella säteilylämmön siirtymää muualta kuin höyrypäiden kirjoittamalta Suomi24 palstalta, eli tunge jo se linkkisi jonnekin vitsipalstalle.

Anonyymi kirjoitti:

Taidat olla täysin pihalla koko säteilyn dynamiikasta.
Sun juttusi muistuttaa jo APH fysiikkaa omaperäisessä kuvitelmissasi.
Säteily etenee valon nopeudella, mutta kun jokainen mahdollinen absorboiva molekyyli voi emittoida myös takaisin, lämmön siirtyminen on hyvin hidasta, tämä on ominaista juuri kaasuille, eli ne ovat tyhjiön jälkeen parhaat eristeet, juuri siitä syystä että lämpöenergia niissä etenee niin hitaasti.

Harhasi ihon lämpötuntemuksesta näyttää saaneen jo parodianomaisia piirteitä, ei se lasilevy pakastealtaan päällä estä juurikaan sun naamasi lämpösäteilyä, mutta konvektion se estää.
Auringon lämmittämästä seinästä tuntuva lämpö on lämmenneen ilman vaikutus, pieni tuulen henkäys pyyhkäisee sen säteilykuvitelmasi tehokkaasti realismiin.

Ehkä sittenkin olisi parempi yrittää opiskella säteilylämmön siirtymää muualta kuin höyrypäiden kirjoittamalta Suomi24 palstalta, eli tunge jo se linkkisi jonnekin vitsipalstalle.

Lue lisää

"Auringon lämmittämästä seinästä tuntuva lämpö on lämmenneen ilman vaikutus, pieni tuulen henkäys pyyhkäisee sen säteilykuvitelmasi tehokkaasti realismiin."

Tämä on juuri oikea vitsipalsta tuollaiselle fysiikalle. Jatka samaa APH-tasoista tarinointia niin sitten taas nauretaan.

Anonyymi kirjoitti:

Taidat olla täysin pihalla koko säteilyn dynamiikasta.
Sun juttusi muistuttaa jo APH fysiikkaa omaperäisessä kuvitelmissasi.
Säteily etenee valon nopeudella, mutta kun jokainen mahdollinen absorboiva molekyyli voi emittoida myös takaisin, lämmön siirtyminen on hyvin hidasta, tämä on ominaista juuri kaasuille, eli ne ovat tyhjiön jälkeen parhaat eristeet, juuri siitä syystä että lämpöenergia niissä etenee niin hitaasti.

Harhasi ihon lämpötuntemuksesta näyttää saaneen jo parodianomaisia piirteitä, ei se lasilevy pakastealtaan päällä estä juurikaan sun naamasi lämpösäteilyä, mutta konvektion se estää.
Auringon lämmittämästä seinästä tuntuva lämpö on lämmenneen ilman vaikutus, pieni tuulen henkäys pyyhkäisee sen säteilykuvitelmasi tehokkaasti realismiin.

Ehkä sittenkin olisi parempi yrittää opiskella säteilylämmön siirtymää muualta kuin höyrypäiden kirjoittamalta Suomi24 palstalta, eli tunge jo se linkkisi jonnekin vitsipalstalle.

Lue lisää

Lasi ei läpäise pitkäaaltoista lämpösäteilyä. Sen huomaa varsin hyvin lämpökameralla kuvattaessa kun lasin läpi ei kuvaaminen onnistu. Jos et usko niin kokeile itse. Näin asiasta kertoo lämpökameroiden maahantuoja:

https://www.infradex.com/lamposateily-ja-lampokamera/

Tuosta kohta Lämpökameran toiminta ja alaotsikko Optiikka.

"Erilaisilla optiikoilla voidaan vaikuttaa lämpökameran näkymäalueeseen. Optiikkamateriaali on usein hiilipinnoitettua germaniumia. Tämä siitä syystä, että optisen kanavan pitää luonnollisesti läpäistä ja taittaa lämpösäteilyä, jota tavallinen lasi ei tee. [...]"

Tavallinen (ikkuna)lasi ei läpäise lämpösäteilyä. Sen uloin pinta toimii pitkäaaltoisen infrapunan aallonpituuksilla lähes mustana kappaleena joka erittäin tehokkaasti absorboi ja lähettää lämpösäteilyä.

Anonyymi kirjoitti:

Lasi ei läpäise pitkäaaltoista lämpösäteilyä. Sen huomaa varsin hyvin lämpökameralla kuvattaessa kun lasin läpi ei kuvaaminen onnistu. Jos et usko niin kokeile itse. Näin asiasta kertoo lämpökameroiden maahantuoja:

https://www.infradex.com/lamposateily-ja-lampokamera/

Tuosta kohta Lämpökameran toiminta ja alaotsikko Optiikka.

"Erilaisilla optiikoilla voidaan vaikuttaa lämpökameran näkymäalueeseen. Optiikkamateriaali on usein hiilipinnoitettua germaniumia. Tämä siitä syystä, että optisen kanavan pitää luonnollisesti läpäistä ja taittaa lämpösäteilyä, jota tavallinen lasi ei tee. [...]"

Tavallinen (ikkuna)lasi ei läpäise lämpösäteilyä. Sen uloin pinta toimii pitkäaaltoisen infrapunan aallonpituuksilla lähes mustana kappaleena joka erittäin tehokkaasti absorboi ja lähettää lämpösäteilyä.

Lue lisää

Heh heh, vai ettei auringon lämpö tunnu sisällä, kyllä tuntuu.

Anonyymi kirjoitti:

Lasi ei läpäise pitkäaaltoista lämpösäteilyä. Sen huomaa varsin hyvin lämpökameralla kuvattaessa kun lasin läpi ei kuvaaminen onnistu. Jos et usko niin kokeile itse. Näin asiasta kertoo lämpökameroiden maahantuoja:

https://www.infradex.com/lamposateily-ja-lampokamera/

Tuosta kohta Lämpökameran toiminta ja alaotsikko Optiikka.

"Erilaisilla optiikoilla voidaan vaikuttaa lämpökameran näkymäalueeseen. Optiikkamateriaali on usein hiilipinnoitettua germaniumia. Tämä siitä syystä, että optisen kanavan pitää luonnollisesti läpäistä ja taittaa lämpösäteilyä, jota tavallinen lasi ei tee. [...]"

Tavallinen (ikkuna)lasi ei läpäise lämpösäteilyä. Sen uloin pinta toimii pitkäaaltoisen infrapunan aallonpituuksilla lähes mustana kappaleena joka erittäin tehokkaasti absorboi ja lähettää lämpösäteilyä.

Lue lisää

Mikäs nyt taas ?
Lasi absorboi tiettyjä aallonpituuksia materiaalistaan riippuen, koko aaltoaluetta mustan kappaleen tavoin se ei absorboi.
Miksi ilmoitat tämän itsestäänselvyyden, tällä ei ole mitään merkitystä siihen tosiasiaan, että ihminen ei aisti säteilyä kuin valon osalta, ja sinun lämpöaistimuksesi eivät erota, mistä lämpö on lähtöisin.

Ymmärrän kyllä, että joskus on vaikeaa myöntää pinttynyttä kuvitelmaansa vääräksi, mutta näin anonyyminä se tuottaa vähiten henkilökohtaista häpeää, eli se viileä tunne pakastimeen kurkistaessa ei johdu säteilylämmön siirtymästä.

Anonyymi kirjoitti:

Lasi ei läpäise pitkäaaltoista lämpösäteilyä. Sen huomaa varsin hyvin lämpökameralla kuvattaessa kun lasin läpi ei kuvaaminen onnistu. Jos et usko niin kokeile itse. Näin asiasta kertoo lämpökameroiden maahantuoja:

https://www.infradex.com/lamposateily-ja-lampokamera/

Tuosta kohta Lämpökameran toiminta ja alaotsikko Optiikka.

"Erilaisilla optiikoilla voidaan vaikuttaa lämpökameran näkymäalueeseen. Optiikkamateriaali on usein hiilipinnoitettua germaniumia. Tämä siitä syystä, että optisen kanavan pitää luonnollisesti läpäistä ja taittaa lämpösäteilyä, jota tavallinen lasi ei tee. [...]"

Tavallinen (ikkuna)lasi ei läpäise lämpösäteilyä. Sen uloin pinta toimii pitkäaaltoisen infrapunan aallonpituuksilla lähes mustana kappaleena joka erittäin tehokkaasti absorboi ja lähettää lämpösäteilyä.

Lue lisää

Tavallinen (ikkuna)lasi ei läpäise lämpösäteilyä. Sen uloin pinta toimii pitkäaaltoisen infrapunan aallonpituuksilla lähes mustana kappaleena joka erittäin tehokkaasti absorboi ja lähettää lämpösäteilyä.
No tee talosi yksinkertaisesta ikkunalasista. Pysyykö lämpö sisällä?

Anonyymi kirjoitti:

Lasi ei läpäise pitkäaaltoista lämpösäteilyä. Sen huomaa varsin hyvin lämpökameralla kuvattaessa kun lasin läpi ei kuvaaminen onnistu. Jos et usko niin kokeile itse. Näin asiasta kertoo lämpökameroiden maahantuoja:

https://www.infradex.com/lamposateily-ja-lampokamera/

Tuosta kohta Lämpökameran toiminta ja alaotsikko Optiikka.

"Erilaisilla optiikoilla voidaan vaikuttaa lämpökameran näkymäalueeseen. Optiikkamateriaali on usein hiilipinnoitettua germaniumia. Tämä siitä syystä, että optisen kanavan pitää luonnollisesti läpäistä ja taittaa lämpösäteilyä, jota tavallinen lasi ei tee. [...]"

Tavallinen (ikkuna)lasi ei läpäise lämpösäteilyä. Sen uloin pinta toimii pitkäaaltoisen infrapunan aallonpituuksilla lähes mustana kappaleena joka erittäin tehokkaasti absorboi ja lähettää lämpösäteilyä.

Lue lisää

No miksi sitten tämä sälekaihdinohje. https://www.is.fi/asuminen/art-2000000790030.html

Anonyymi kirjoitti:

Lasi ei läpäise pitkäaaltoista lämpösäteilyä. Sen huomaa varsin hyvin lämpökameralla kuvattaessa kun lasin läpi ei kuvaaminen onnistu. Jos et usko niin kokeile itse. Näin asiasta kertoo lämpökameroiden maahantuoja:

https://www.infradex.com/lamposateily-ja-lampokamera/

Tuosta kohta Lämpökameran toiminta ja alaotsikko Optiikka.

"Erilaisilla optiikoilla voidaan vaikuttaa lämpökameran näkymäalueeseen. Optiikkamateriaali on usein hiilipinnoitettua germaniumia. Tämä siitä syystä, että optisen kanavan pitää luonnollisesti läpäistä ja taittaa lämpösäteilyä, jota tavallinen lasi ei tee. [...]"

Tavallinen (ikkuna)lasi ei läpäise lämpösäteilyä. Sen uloin pinta toimii pitkäaaltoisen infrapunan aallonpituuksilla lähes mustana kappaleena joka erittäin tehokkaasti absorboi ja lähettää lämpösäteilyä.

Lue lisää

No kasvihuoneessa on sitten helvetin kylmä kun ei auringon lämpösäteily pääse läpi lasista.

Anonyymi kirjoitti:

Mikäs nyt taas ?
Lasi absorboi tiettyjä aallonpituuksia materiaalistaan riippuen, koko aaltoaluetta mustan kappaleen tavoin se ei absorboi.
Miksi ilmoitat tämän itsestäänselvyyden, tällä ei ole mitään merkitystä siihen tosiasiaan, että ihminen ei aisti säteilyä kuin valon osalta, ja sinun lämpöaistimuksesi eivät erota, mistä lämpö on lähtöisin.

Ymmärrän kyllä, että joskus on vaikeaa myöntää pinttynyttä kuvitelmaansa vääräksi, mutta näin anonyyminä se tuottaa vähiten henkilökohtaista häpeää, eli se viileä tunne pakastimeen kurkistaessa ei johdu säteilylämmön siirtymästä.

Lue lisää

Kysymykseen ikkunalasin läpäisevyydestä huoneen lämpötilassa olevan kappaleen lähettämän pitkäaaltoisen infrapunasäteilyn aallonpituuksilla vastasin jo neljä vuotta sitten. Fysiikan lait eivät ole tuossa ajassa muuttuneet.

(lämmön.nettosiirron.teho 2019-03-07 18:15:42)

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-96828252

Jos tuosta jää epäselvyyksiä niin kysykää. Huoneen lämpötilassa olevat pinnat säteilevät pitkäaaltoista infrapunasäteilyä, joka ei 3mm paksua ikkunalasia juurikaan läpäise. Wienin siirtymälain mukaan 293K lämpöinen (20 C astetta) pinta lähettää lämpösäteilyä, joka on voimakkaimmillaan 9.9 µm aallonpituudella. Pakastimen -20 asteessa oleva sisäpinta säteilee Wienin siirtymälain mukaisesti voimakkaimmillaan 11.4 µm aallonpituudella.

Wienin siirtymälain mukaan mustan kappaleen spektrin säteily on voimakkaimmillaan aallonpituudella 2898 μm⋅K jaettuna lämpötilalla T ilmaistuna kelvineinä eli esimerkiksi huoneenlämmölle 20 C T=273+20 = 293K

maksimin aallonpituus = (2898 μm⋅K)/T

Vertaa ikkunalasin transmissiokerrointa infrapuna-alueella huoneen lämpötilassa olevan mustan kappaleen säteilyspektriin. Huomaat, että tuon spektrin tehosta ehdottomasti suurin osa absorboituu lasiin. Kyseessä kun on pitkäaaltoinen infrapunasäteily.

Näkyvän valon aallonpituuksia ikkunalasi tietenkin päästää lävitseen hyvin, samoin Auringon säteilyssä olevaa lyhytaaltoista infrapunaa, joka siis on pääasiassa 2.5 mikrometriä lyhyempää säteilyä. Ikkunalasilla näyttää huono läpäisy alkavan 2.7 mikrometriä pidemmille aallonpituuksille ja 4.5 mikrometriä pidemmillä aallonpituuksilla 3mm paksun lasin läpäisy alkaa olla nollan paikkeilla.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymykseen ikkunalasin läpäisevyydestä huoneen lämpötilassa olevan kappaleen lähettämän pitkäaaltoisen infrapunasäteilyn aallonpituuksilla vastasin jo neljä vuotta sitten. Fysiikan lait eivät ole tuossa ajassa muuttuneet.

(lämmön.nettosiirron.teho 2019-03-07 18:15:42)

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-96828252

Jos tuosta jää epäselvyyksiä niin kysykää. Huoneen lämpötilassa olevat pinnat säteilevät pitkäaaltoista infrapunasäteilyä, joka ei 3mm paksua ikkunalasia juurikaan läpäise. Wienin siirtymälain mukaan 293K lämpöinen (20 C astetta) pinta lähettää lämpösäteilyä, joka on voimakkaimmillaan 9.9 µm aallonpituudella. Pakastimen -20 asteessa oleva sisäpinta säteilee Wienin siirtymälain mukaisesti voimakkaimmillaan 11.4 µm aallonpituudella.

Wienin siirtymälain mukaan mustan kappaleen spektrin säteily on voimakkaimmillaan aallonpituudella 2898 μm⋅K jaettuna lämpötilalla T ilmaistuna kelvineinä eli esimerkiksi huoneenlämmölle 20 C T=273 20 = 293K

maksimin aallonpituus = (2898 μm⋅K)/T

Vertaa ikkunalasin transmissiokerrointa infrapuna-alueella huoneen lämpötilassa olevan mustan kappaleen säteilyspektriin. Huomaat, että tuon spektrin tehosta ehdottomasti suurin osa absorboituu lasiin. Kyseessä kun on pitkäaaltoinen infrapunasäteily.

Näkyvän valon aallonpituuksia ikkunalasi tietenkin päästää lävitseen hyvin, samoin Auringon säteilyssä olevaa lyhytaaltoista infrapunaa, joka siis on pääasiassa 2.5 mikrometriä lyhyempää säteilyä. Ikkunalasilla näyttää huono läpäisy alkavan 2.7 mikrometriä pidemmille aallonpituuksille ja 4.5 mikrometriä pidemmillä aallonpituuksilla 3mm paksun lasin läpäisy alkaa olla nollan paikkeilla.

Lue lisää

On se hienoa että todisteena on linkki johonkin vuosia vanhaan keskusteluun. Jatka samalla linjalla.

Anonyymi kirjoitti:

No kasvihuoneessa on sitten helvetin kylmä kun ei auringon lämpösäteily pääse läpi lasista.

Tuo pitää paikkansa sillä Auringosta ei tule muuta kuin lämpösäteilyä.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymykseen ikkunalasin läpäisevyydestä huoneen lämpötilassa olevan kappaleen lähettämän pitkäaaltoisen infrapunasäteilyn aallonpituuksilla vastasin jo neljä vuotta sitten. Fysiikan lait eivät ole tuossa ajassa muuttuneet.

(lämmön.nettosiirron.teho 2019-03-07 18:15:42)

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-96828252

Jos tuosta jää epäselvyyksiä niin kysykää. Huoneen lämpötilassa olevat pinnat säteilevät pitkäaaltoista infrapunasäteilyä, joka ei 3mm paksua ikkunalasia juurikaan läpäise. Wienin siirtymälain mukaan 293K lämpöinen (20 C astetta) pinta lähettää lämpösäteilyä, joka on voimakkaimmillaan 9.9 µm aallonpituudella. Pakastimen -20 asteessa oleva sisäpinta säteilee Wienin siirtymälain mukaisesti voimakkaimmillaan 11.4 µm aallonpituudella.

Wienin siirtymälain mukaan mustan kappaleen spektrin säteily on voimakkaimmillaan aallonpituudella 2898 μm⋅K jaettuna lämpötilalla T ilmaistuna kelvineinä eli esimerkiksi huoneenlämmölle 20 C T=273 20 = 293K

maksimin aallonpituus = (2898 μm⋅K)/T

Vertaa ikkunalasin transmissiokerrointa infrapuna-alueella huoneen lämpötilassa olevan mustan kappaleen säteilyspektriin. Huomaat, että tuon spektrin tehosta ehdottomasti suurin osa absorboituu lasiin. Kyseessä kun on pitkäaaltoinen infrapunasäteily.

Näkyvän valon aallonpituuksia ikkunalasi tietenkin päästää lävitseen hyvin, samoin Auringon säteilyssä olevaa lyhytaaltoista infrapunaa, joka siis on pääasiassa 2.5 mikrometriä lyhyempää säteilyä. Ikkunalasilla näyttää huono läpäisy alkavan 2.7 mikrometriä pidemmille aallonpituuksille ja 4.5 mikrometriä pidemmillä aallonpituuksilla 3mm paksun lasin läpäisy alkaa olla nollan paikkeilla.

Lue lisää

Onko tuolla sepustuksellasi mitään käytännön merkitystä koska matalissa lämpötiloissa säteilylämmönsiirto on olematon.

Anonyymi kirjoitti:

Onko tuolla sepustuksellasi mitään käytännön merkitystä koska matalissa lämpötiloissa säteilylämmönsiirto on olematon.

Tässä yhteydessä oli kyse lämpösäteilyn havaitsemisesta arkkupakastimen yläpuolella. Kun arkku on suljettu lasikannella niin ulospäin havaitaan kyseisen kannen ulkopinnan lähettämä lämpösäteily. Syynä siihen se, että lasi ei läpäise pitkäaaltoista lämpösäteilyä.

Tavallinen ohut tuorekelmu sen sijaan läpäisee osittain myös pitkäaaltoista lämpösäteilyä eli sen lävitse on mahdollista ottaa lämpökuvia joskin huonommalla erottelukyvyllä. Olen tämän itse kokeillut pariinkin kertaan FLIR - kameralla ja dataa löytyy verkosta hakemalla, hakusanat polyethylene film transmission infrared.

Jos kylmiä pakasteita sisältävän kylmälaatikon päälle nostaa tuorekelmusta tehdyn ikkunan niin sen yläpuolella on edelleen mahdollista tuntea kylmän hohkaaminen eli sisällön lähettämän lämpösäteilyn pienempi määrä muuhun ympäristöön verrattuna.

Tuorekelmun läpäisykykyä pitkäaaltoiselle säteilylle on helpohko testata infrapunalämpömittarin avulla. Kun mittarin mittapää on kelmulla peitetty niin sillä edelleen pystyy erottamaan toisistaan ympäristöään lämpimämmät ja kylmemmät kappaleet. Jos mittarin ja mitattavan kohteen välissä on lasilevy niin eroa ei enää havaitse eli lasilevy blokkaa pitkäaaltoisen lämpösäteilyn.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymykseen ikkunalasin läpäisevyydestä huoneen lämpötilassa olevan kappaleen lähettämän pitkäaaltoisen infrapunasäteilyn aallonpituuksilla vastasin jo neljä vuotta sitten. Fysiikan lait eivät ole tuossa ajassa muuttuneet.

(lämmön.nettosiirron.teho 2019-03-07 18:15:42)

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-96828252

Jos tuosta jää epäselvyyksiä niin kysykää. Huoneen lämpötilassa olevat pinnat säteilevät pitkäaaltoista infrapunasäteilyä, joka ei 3mm paksua ikkunalasia juurikaan läpäise. Wienin siirtymälain mukaan 293K lämpöinen (20 C astetta) pinta lähettää lämpösäteilyä, joka on voimakkaimmillaan 9.9 µm aallonpituudella. Pakastimen -20 asteessa oleva sisäpinta säteilee Wienin siirtymälain mukaisesti voimakkaimmillaan 11.4 µm aallonpituudella.

Wienin siirtymälain mukaan mustan kappaleen spektrin säteily on voimakkaimmillaan aallonpituudella 2898 μm⋅K jaettuna lämpötilalla T ilmaistuna kelvineinä eli esimerkiksi huoneenlämmölle 20 C T=273 20 = 293K

maksimin aallonpituus = (2898 μm⋅K)/T

Vertaa ikkunalasin transmissiokerrointa infrapuna-alueella huoneen lämpötilassa olevan mustan kappaleen säteilyspektriin. Huomaat, että tuon spektrin tehosta ehdottomasti suurin osa absorboituu lasiin. Kyseessä kun on pitkäaaltoinen infrapunasäteily.

Näkyvän valon aallonpituuksia ikkunalasi tietenkin päästää lävitseen hyvin, samoin Auringon säteilyssä olevaa lyhytaaltoista infrapunaa, joka siis on pääasiassa 2.5 mikrometriä lyhyempää säteilyä. Ikkunalasilla näyttää huono läpäisy alkavan 2.7 mikrometriä pidemmille aallonpituuksille ja 4.5 mikrometriä pidemmillä aallonpituuksilla 3mm paksun lasin läpäisy alkaa olla nollan paikkeilla.

Lue lisää

Häh !

Täällä yksi höyrypää väittää tuntevansa säteilylämpöä naamallaan ja sinä jaarittelet lämpösäteilyn jakautumasta ?

Miksi, olisit voinut laittaa linkin laskuriin, josta säteilyn koko spektri selviää, sen sijaan että rehvastelet aikaisemmilla hölmöyksilläsi.

Lasin läpäisykyky on käsien heiluttelua asian sivusta, kun ei tiedetä edes mistä "lasista" on kyse.-

Anonyymi kirjoitti:

No kasvihuoneessa on sitten helvetin kylmä kun ei auringon lämpösäteily pääse läpi lasista.

Auringosta (hehkuva kappale) tulevan lämpösäteilyn spektri on varsin tunnettu. Melkein kaikki energia siinä on lyhyemmillä aallonpituuksilla kuin 2.7 mikrometriä joten se läpäisee ikkunalasin ongelmitta.

Anonyymi kirjoitti:

Häh !

Täällä yksi höyrypää väittää tuntevansa säteilylämpöä naamallaan ja sinä jaarittelet lämpösäteilyn jakautumasta ?

Miksi, olisit voinut laittaa linkin laskuriin, josta säteilyn koko spektri selviää, sen sijaan että rehvastelet aikaisemmilla hölmöyksilläsi.

Lasin läpäisykyky on käsien heiluttelua asian sivusta, kun ei tiedetä edes mistä "lasista" on kyse.-

Lue lisää

Jospa hinattaisi ne tennarit takaisin maan pinnalle.

Oletetaan pakastekaapin sisällöstä esimerkiksi ilma, sitä siellä varmasti on.
kun keskitytään vain happeen ha typpeen, ja jätetään mitättömät pitoisuudet pilkun nu***lle, niin kyseisten kaasujen lämpösäteily ei jakaudu Wienin siirtymälain mukaan, joka on mustan kappaleen jakautumaa, vaan kaasut emittoivat vain itselleen tyypillisiä taajuuksia (vrt. neon / xenon valo).
N2 ja O2 eivät absorboi / emittoi IR alueen säteilyä, vaan lyhytaaltoisempaa näkyvän valon taajuuksia (punainen, vihreä, sininen), ja kun joku näppärä kysyy että eipä vaan näy, niin näissä lämpötiloissa säteily on niin heikkoa, että se ei riitä aktivoimaan ihmissilmää.

Pakastimen kansi, mitä muovia ai silikaattia se lienee, ei absorboi näkyvän valon taajuuksia jos sen läpi kerran näkyy, eli pakastimen sisällä oleva ilma ja pakastimen ulkopuolinen ilma
ovat keskinäisessä säteilylämmön siirtymäsuhteessa riippumatta siitä onko kansi välissä.
Lämpötila ero tasaantuu siis koko ajan vain säteilyn avulla, kun kansi estää kpmvektipn ja konduktion, eikä tarvitse olla poikkeuksellisen älykäskään ymmärtääkseen miten hidasta lämmön siirtyminen säteilemällä on näin matalissa lämpötilaeroissa.

Tarina tyypistä, joka kertoo naamallaan tuntevansa säteilylämmön viileyden kantta avattaessa, lienee joku pienen piirin leikkimielinen huuli.

Anonyymi kirjoitti:

Lasi ei läpäise pitkäaaltoista lämpösäteilyä. Sen huomaa varsin hyvin lämpökameralla kuvattaessa kun lasin läpi ei kuvaaminen onnistu. Jos et usko niin kokeile itse. Näin asiasta kertoo lämpökameroiden maahantuoja:

https://www.infradex.com/lamposateily-ja-lampokamera/

Tuosta kohta Lämpökameran toiminta ja alaotsikko Optiikka.

"Erilaisilla optiikoilla voidaan vaikuttaa lämpökameran näkymäalueeseen. Optiikkamateriaali on usein hiilipinnoitettua germaniumia. Tämä siitä syystä, että optisen kanavan pitää luonnollisesti läpäistä ja taittaa lämpösäteilyä, jota tavallinen lasi ei tee. [...]"

Tavallinen (ikkuna)lasi ei läpäise lämpösäteilyä. Sen uloin pinta toimii pitkäaaltoisen infrapunan aallonpituuksilla lähes mustana kappaleena joka erittäin tehokkaasti absorboi ja lähettää lämpösäteilyä.

Lue lisää

Tuo on kamalaa, mutta lasin ja naamasi välissä oleva ilma absorboi ja emittoi kaikentaajuisia säteilyjä joka suuntaan, ja vaikuttaa naamasi lämpötuntemukseen välittömällä konduktiolla.
Kuutiossa ilmaa on jotain 2,5 e+25 molekyyliä, ja vaikka säteily ei etenisi jokaisen molekyylin kautta, et varmuudella tunnista säteilylämmön muutosta.

Anonyymi kirjoitti:

Jospa hinattaisi ne tennarit takaisin maan pinnalle.

Oletetaan pakastekaapin sisällöstä esimerkiksi ilma, sitä siellä varmasti on.
kun keskitytään vain happeen ha typpeen, ja jätetään mitättömät pitoisuudet pilkun nu***lle, niin kyseisten kaasujen lämpösäteily ei jakaudu Wienin siirtymälain mukaan, joka on mustan kappaleen jakautumaa, vaan kaasut emittoivat vain itselleen tyypillisiä taajuuksia (vrt. neon / xenon valo).
N2 ja O2 eivät absorboi / emittoi IR alueen säteilyä, vaan lyhytaaltoisempaa näkyvän valon taajuuksia (punainen, vihreä, sininen), ja kun joku näppärä kysyy että eipä vaan näy, niin näissä lämpötiloissa säteily on niin heikkoa, että se ei riitä aktivoimaan ihmissilmää.

Pakastimen kansi, mitä muovia ai silikaattia se lienee, ei absorboi näkyvän valon taajuuksia jos sen läpi kerran näkyy, eli pakastimen sisällä oleva ilma ja pakastimen ulkopuolinen ilma
ovat keskinäisessä säteilylämmön siirtymäsuhteessa riippumatta siitä onko kansi välissä.
Lämpötila ero tasaantuu siis koko ajan vain säteilyn avulla, kun kansi estää kpmvektipn ja konduktion, eikä tarvitse olla poikkeuksellisen älykäskään ymmärtääkseen miten hidasta lämmön siirtyminen säteilemällä on näin matalissa lämpötilaeroissa.

Tarina tyypistä, joka kertoo naamallaan tuntevansa säteilylämmön viileyden kantta avattaessa, lienee joku pienen piirin leikkimielinen huuli.

Lue lisää

On se hyvä että Kuussa ei ole mitään ilmakehää eikä lasiakaan joten siellä ei Auringon säteily vaikuta millään lailla.

Suunnilleen kahden kilometrin korkeudessa on nollakeli. Sen yläpuolella eivät jäät sula. Ne korkeintaan valuvat vuorenrinnettä alas kun ylhäälle sataa lisää lunta joka puristuu jääksi.
.

Kovasti ne on alkanut sulaa ja myös napajäätiköt ja ne aiheuttaa suuria mullistuksia ilmastoon maan päällä. Merivirrat sotkeutuu ja toisaalta ääretön kuivuus lisääntyy ja toisaalla vedenpinta nousee vaarallisen korkealla. Eläimistö kasvit ja luonto yleensä muuttuu ja kärsii ja odottamattomia ongelmia on jo nyt tapahtunut ja lisää on tulossa.

Säteilypakote tarkoittaa sitä että pääkoppaan kertynyt musta ylimääräinen hiilidioksidi alkaa kiehua ja se aiheuttaa pakottavan säteilytilan ja pakonomaisen tarpeen julistaa AGW:n ja vihersiirtymän välttämättömyydestä.

Kirjoittaja ei kuitenkaan ollut minä, mikä minua huvittaa aika lailla sillai ironisesti tietäen vielä trollien tikahtuvan kiukusta anomuumista vastauksesta ja vielä kehdatessani väittää, että se en ollut minä.

Taidat olla APH:n alter ego.

kollimaattori kirjoitti:

Kirjoittaja ei kuitenkaan ollut minä, mikä minua huvittaa aika lailla sillai ironisesti tietäen vielä trollien tikahtuvan kiukusta anomuumista vastauksesta ja vielä kehdatessani väittää, että se en ollut minä.

Lue lisää

Juu, ei ollut kollimaattorin viesti vaan minun tekosiani. Itse kirjoittelen tänne sekä anonyyminä että rekisteröidyllä nimimerkillä Aesd[...]. Jos trollausta kommentoin niin teen sen anonyyminä kuten tuossa yllä.

Anonyymi kirjoitti:

Juu, ei ollut kollimaattorin viesti vaan minun tekosiani. Itse kirjoittelen tänne sekä anonyyminä että rekisteröidyllä nimimerkillä Aesd[...]. Jos trollausta kommentoin niin teen sen anonyyminä kuten tuossa yllä.

Lue lisää

Eli Kollimaattori kirjoittelee välillä eli nimimerkeillä ja välillä anonyyminä. Aika ketku maantiedon opettaja.

kollimaattori kirjoitti:

Kirjoittaja ei kuitenkaan ollut minä, mikä minua huvittaa aika lailla sillai ironisesti tietäen vielä trollien tikahtuvan kiukusta anomuumista vastauksesta ja vielä kehdatessani väittää, että se en ollut minä.

Lue lisää

Yritätkö luikerrella väittämällä muiden kirjoittelevan cun nikilläs ?

"kollimaattori
2023-06-14 11:22:35
Turhahan siitä on tiedeyhteisöä syyttää jos sinä et ymmärrä, mitä säteilypakote tarkoittaa. Minäkin ymmärrän, enkä todellakaan ole mikään uusi Hawkings."

Joillakin on ryhtiä seistä juttujensa takana, trollipaskiaiset ne horisee APH tason ehdotonta tietoa.
Tunnettua alarmistitason tietäjää koko seurakunta.

Anonyymi kirjoitti:

Yritätkö luikerrella väittämällä muiden kirjoittelevan cun nikilläs ?

"kollimaattori
2023-06-14 11:22:35
Turhahan siitä on tiedeyhteisöä syyttää jos sinä et ymmärrä, mitä säteilypakote tarkoittaa. Minäkin ymmärrän, enkä todellakaan ole mikään uusi Hawkings."

Joillakin on ryhtiä seistä juttujensa takana, trollipaskiaiset ne horisee APH tason ehdotonta tietoa.
Tunnettua alarmistitason tietäjää koko seurakunta.

Lue lisää

Joko otit selvää, mitä säteilypakote oikein onkaan?

kollimaattori kirjoitti:

Joko otit selvää, mitä säteilypakote oikein onkaan?

Minä otin selvää. Se tarkoittaa että alarmistin päätä pakottaa pääkopan sisällä säteilevä mustan hiilidioksidin ylipaine.

Anonyymi kirjoitti:

Yritätkö luikerrella väittämällä muiden kirjoittelevan cun nikilläs ?

"kollimaattori
2023-06-14 11:22:35
Turhahan siitä on tiedeyhteisöä syyttää jos sinä et ymmärrä, mitä säteilypakote tarkoittaa. Minäkin ymmärrän, enkä todellakaan ole mikään uusi Hawkings."

Joillakin on ryhtiä seistä juttujensa takana, trollipaskiaiset ne horisee APH tason ehdotonta tietoa.
Tunnettua alarmistitason tietäjää koko seurakunta.

Lue lisää

Harva täällä varsinaisesti seisoo sanojensa takana kun nimemme eivät onneksi ole muiden keskustelijoiden tiedossa.

Tiede-kategoriassa omia väitteitään pitäisi kuitenkin perustella tieteellisiin julkaisuihin vedoten. Pelkkä oma pähkäily ja oivallus ei perusteeksi riitä varsinkin jos tuo oivallus on ristiriidassa yliopistoissa tällä hetkellä opetettavan fysiikan kanssa.

kollimaattori kirjoitti:

Joko otit selvää, mitä säteilypakote oikein onkaan?

En, koska en ole kuullut enkä nähnyt yhtään niin "viisasta tietäjää", joka osaisi kertoa mitä tuolla hokemalla tarkoitetaan.

Siksi kysyn sinulle, kun olet ilmoittautunut tietäväsi asian.

kollimaattori kirjoitti:

Joko otit selvää, mitä säteilypakote oikein onkaan?

Mitä denialisti-söhellystä tässä taas on, hiilidioksidin aiheuttama säteilypakote on sitä, että hiilidioksidi aiheuttaa säteilylle pakotteita, mitä tässä pitäisi kenellekään enää selittää, IPCC on asian julistanut, ja sen pitää denuille riittää.

Anonyymi kirjoitti:

Harva täällä varsinaisesti seisoo sanojensa takana kun nimemme eivät onneksi ole muiden keskustelijoiden tiedossa.

Tiede-kategoriassa omia väitteitään pitäisi kuitenkin perustella tieteellisiin julkaisuihin vedoten. Pelkkä oma pähkäily ja oivallus ei perusteeksi riitä varsinkin jos tuo oivallus on ristiriidassa yliopistoissa tällä hetkellä opetettavan fysiikan kanssa.

Lue lisää

"Tiede-kategoriassa omia väitteitään pitäisi kuitenkin perustella tieteellisiin julkaisuihin vedoten."

Onneksi tällä palstalla kelpaa ilmastosatujen tieteelliseksi tueksi mikä tahansa lehtijuttu tai IPCC:n konsensustoima tarina.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä denialisti-söhellystä tässä taas on, hiilidioksidin aiheuttama säteilypakote on sitä, että hiilidioksidi aiheuttaa säteilylle pakotteita, mitä tässä pitäisi kenellekään enää selittää, IPCC on asian julistanut, ja sen pitää denuille riittää.

Lue lisää

IR-säteilyn absorptio ilmakehässä suojaa palloa jäähtymiseltä. CO2 lisää absorptiota. Uudessa tasapainotilassa lämpötila vastaavasti hieman nousee. Korkeampi lämpötila säteilee enemmän (~T^4) ja näin CO2-lisäyksen vaikutus kompensoituu. "Tulot ja menot" sadaan taas tasapainoon. Lämpeneminen siis loppuu lämpenemällä.

Anonyymi kirjoitti:

IR-säteilyn absorptio ilmakehässä suojaa palloa jäähtymiseltä. CO2 lisää absorptiota. Uudessa tasapainotilassa lämpötila vastaavasti hieman nousee. Korkeampi lämpötila säteilee enemmän (~T^4) ja näin CO2-lisäyksen vaikutus kompensoituu. "Tulot ja menot" sadaan taas tasapainoon. Lämpeneminen siis loppuu lämpenemällä.

Lue lisää

Nykyisin vuotuinen kh-kaasupäästö on jo 36.8 Gt. Sen kompensoimiseksi tarvitaan 0.01 C lämpötilanousu, jos kaikki muut parametrit pysyisivät ennallaan.

Lämpeneminen vahvistaa vesihöyryn potentiaalista efektiä, koska lämpimämpi ilma kykenee pitämään enemmän höyryä. Arvioidaan, että tämä tuplaa CO2-lisäyksen välittömän vaikutuksen ja lämpeneminen olisi siten 0.02 C per vuosi. Mittaushavainnot tukevat tätä.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyisin vuotuinen kh-kaasupäästö on jo 36.8 Gt. Sen kompensoimiseksi tarvitaan 0.01 C lämpötilanousu, jos kaikki muut parametrit pysyisivät ennallaan.

Lämpeneminen vahvistaa vesihöyryn potentiaalista efektiä, koska lämpimämpi ilma kykenee pitämään enemmän höyryä. Arvioidaan, että tämä tuplaa CO2-lisäyksen välittömän vaikutuksen ja lämpeneminen olisi siten 0.02 C per vuosi. Mittaushavainnot tukevat tätä.

Lue lisää

Tuo on täysin hatusta tempaistua arviota. Ei perustu mihinkään oikeisiin mittauksiin. Kasvihuonekaasupäästöillä ja lämpötilan muutoksilla ei ole korrelaatiota.

Anonyymi kirjoitti:

IR-säteilyn absorptio ilmakehässä suojaa palloa jäähtymiseltä. CO2 lisää absorptiota. Uudessa tasapainotilassa lämpötila vastaavasti hieman nousee. Korkeampi lämpötila säteilee enemmän (~T^4) ja näin CO2-lisäyksen vaikutus kompensoituu. "Tulot ja menot" sadaan taas tasapainoon. Lämpeneminen siis loppuu lämpenemällä.

Lue lisää

Mikä sen lämpenemisen lopettaa?

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on täysin hatusta tempaistua arviota. Ei perustu mihinkään oikeisiin mittauksiin. Kasvihuonekaasupäästöillä ja lämpötilan muutoksilla ei ole korrelaatiota.

Perinteisen luontaisen vaihtelun ylittävä lämpenemisen "irtiotto" on tapahtunut 80-luvun alun paikkeilla. Kun katsotaan 30 vuoden liukuvaa lämpötilakeskiarvoa, on sillä selvä korrelaatio CO2-pitoisuuden kanssa. Lämpötila seuraa CO2 pitoisuuden nousua viiveellä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on täysin hatusta tempaistua arviota. Ei perustu mihinkään oikeisiin mittauksiin. Kasvihuonekaasupäästöillä ja lämpötilan muutoksilla ei ole korrelaatiota.

"Kasvihuonekaasupäästöillä ja lämpötilan muutoksilla ei ole korrelaatiota."

Tuosta, korjaan tuommoisesta viestistä tulee mieleen kreationistipalstan takavuosien maallikkogeneetikon lempparimantra "Evoluutiolle ei ole mekanismia." Oletko sama henkilö? Kyllä tai ei ihan riittää.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä sen lämpenemisen lopettaa?

Lämpeneminen sen lopettaa vähitellen sitten, kun ensin kh-kaasupäästö on loppunut.

Anonyymi kirjoitti:

Lämpeneminen sen lopettaa vähitellen sitten, kun ensin kh-kaasupäästö on loppunut.

Mihin ne kaasupäästöt loppuvat?

Anonyymi kirjoitti:

"Tiede-kategoriassa omia väitteitään pitäisi kuitenkin perustella tieteellisiin julkaisuihin vedoten."

Onneksi tällä palstalla kelpaa ilmastosatujen tieteelliseksi tueksi mikä tahansa lehtijuttu tai IPCC:n konsensustoima tarina.

Lue lisää

Joka päivähän näet, ettei kelpaa ja hyvä niin.

Anonyymi kirjoitti:

Mihin ne kaasupäästöt loppuvat?

Viimeistään sitten, kun fossiilipolttoaineet on käytetty loppuun.

Anonyymi kirjoitti:

Perinteisen luontaisen vaihtelun ylittävä lämpenemisen "irtiotto" on tapahtunut 80-luvun alun paikkeilla. Kun katsotaan 30 vuoden liukuvaa lämpötilakeskiarvoa, on sillä selvä korrelaatio CO2-pitoisuuden kanssa. Lämpötila seuraa CO2 pitoisuuden nousua viiveellä.

Lue lisää

Mikä on perinteinen luontainen vaihtelu?

Anonyymi kirjoitti:

Perinteisen luontaisen vaihtelun ylittävä lämpenemisen "irtiotto" on tapahtunut 80-luvun alun paikkeilla. Kun katsotaan 30 vuoden liukuvaa lämpötilakeskiarvoa, on sillä selvä korrelaatio CO2-pitoisuuden kanssa. Lämpötila seuraa CO2 pitoisuuden nousua viiveellä.

Lue lisää

Lämpötila seuraa auringon aktiivisuuden muutoksia ja merivirtojen muutoksia viiveellä. Hiilidioksidilla on tässä hyvin vähäinen tai olematon rooli.

Anonyymi kirjoitti:

Lämpeneminen sen lopettaa vähitellen sitten, kun ensin kh-kaasupäästö on loppunut.

Voimakkain kasvihuonekaasu ilmakehässämme on vesihöyry, milloin luulet sen päästöjen loppuvan ?

Anonyymi kirjoitti:

Perinteisen luontaisen vaihtelun ylittävä lämpenemisen "irtiotto" on tapahtunut 80-luvun alun paikkeilla. Kun katsotaan 30 vuoden liukuvaa lämpötilakeskiarvoa, on sillä selvä korrelaatio CO2-pitoisuuden kanssa. Lämpötila seuraa CO2 pitoisuuden nousua viiveellä.

Lue lisää

Kerro lisää huuhaajuttuja. Tämä palsta on juuri sitä varten.

Anonyymi kirjoitti:

Viimeistään sitten, kun fossiilipolttoaineet on käytetty loppuun.

Vielä tärkeämpää on veden käyttäminen loppuun.

Anonyymi kirjoitti:

Voimakkain kasvihuonekaasu ilmakehässämme on vesihöyry, milloin luulet sen päästöjen loppuvan ?

Mikä menee ylös, tulee myöskin alas. Veden kiertoaika ilmakehässä on reilun viikon verran. Haihdutus tapahtuu auringon lämmöllä. Se vaihtelee sykleissäkin vain promillen verran.

Anonyymi kirjoitti:

Viimeistään sitten, kun fossiilipolttoaineet on käytetty loppuun.

Kun, tai jos, kun fossiiliset on käytetty loppuun, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousisi tasolle 700...800 ppm.
Biologit kertovat että kyseinen pitoisuus olisi lähes optimi kasvillisuuden ja luonnon hyvinvoinnin kannalta, eli kiertoon olisi palautettu lähes kokonaisuudessaan se osa hiiltä, joka peittyi aikanaan luonnonkatastrofin seurauksena.

Tämä on parhaimmillaan sitä luonnon entistämistä.

Anonyymi kirjoitti:

Kun, tai jos, kun fossiiliset on käytetty loppuun, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousisi tasolle 700...800 ppm.
Biologit kertovat että kyseinen pitoisuus olisi lähes optimi kasvillisuuden ja luonnon hyvinvoinnin kannalta, eli kiertoon olisi palautettu lähes kokonaisuudessaan se osa hiiltä, joka peittyi aikanaan luonnonkatastrofin seurauksena.

Tämä on parhaimmillaan sitä luonnon entistämistä.

Lue lisää

"hiiltä, joka peittyi aikanaan luonnonkatastrofin seurauksena."
Kerro lisää tuosta katastrofista.

Anonyymi kirjoitti:

Kun, tai jos, kun fossiiliset on käytetty loppuun, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousisi tasolle 700...800 ppm.
Biologit kertovat että kyseinen pitoisuus olisi lähes optimi kasvillisuuden ja luonnon hyvinvoinnin kannalta, eli kiertoon olisi palautettu lähes kokonaisuudessaan se osa hiiltä, joka peittyi aikanaan luonnonkatastrofin seurauksena.

Tämä on parhaimmillaan sitä luonnon entistämistä.

Lue lisää

Nykymenolla CO2-pitoisuuden nousu on 0.5 % vuodessa. Noihin lukemiin päästäsiin 140 vuoden kuluessa. Voi olla, että varantojen ehtyessä ja uusiutuviin siirryttäessä päästövauhti hidastuu. Kokonaispäästö kuitenkin ratkaisee lämpenemisen määrän.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro lisää huuhaajuttuja. Tämä palsta on juuri sitä varten.

Prosaisti asensi taas tuttinsa suuhunsa, kuten aina kun ei pysty mitään muuta enää sanomaan, kun kiusataan faktoilla ja äidin syliinkään ei enää pääse itkemään.

Anonyymi kirjoitti:

Nykymenolla CO2-pitoisuuden nousu on 0.5 % vuodessa. Noihin lukemiin päästäsiin 140 vuoden kuluessa. Voi olla, että varantojen ehtyessä ja uusiutuviin siirryttäessä päästövauhti hidastuu. Kokonaispäästö kuitenkin ratkaisee lämpenemisen määrän.

Lue lisää

Fossiilipolttoaineiden korvaaminen on joka tapauksessa edessä, joten siihen kannattaa pyrkiä niin pian kuin mahdollista. Ripeä siirtymä alkaa toden teolla, kun hinta alittaa fossiilisten hinnan.

Anonyymi kirjoitti:

Fossiilipolttoaineiden korvaaminen on joka tapauksessa edessä, joten siihen kannattaa pyrkiä niin pian kuin mahdollista. Ripeä siirtymä alkaa toden teolla, kun hinta alittaa fossiilisten hinnan.

Lue lisää

Tuulivoimalla sähköenergian tuotantokustannus on luokkaa 50 e/MWh. Jos sähköllä tuotetaan vetyä ja siitä synteettistä polttoainetta, niin energiahinta ainakin tuplaantuu eli ollaan 100 e/MWh pinnassa. Pumpulla bensiinin energiahinta on nykyään luokkaa 200 e/MWh. Hinnassa on yli puolet veroja.

Anonyymi kirjoitti:

Tuulivoimalla sähköenergian tuotantokustannus on luokkaa 50 e/MWh. Jos sähköllä tuotetaan vetyä ja siitä synteettistä polttoainetta, niin energiahinta ainakin tuplaantuu eli ollaan 100 e/MWh pinnassa. Pumpulla bensiinin energiahinta on nykyään luokkaa 200 e/MWh. Hinnassa on yli puolet veroja.

Lue lisää

-Hiilidioksidipäästöttömällä ydin-, tuuli- ja aurinkovoimalla tuotetulla vedyllä voidaan tuottaa hiilineutraaleja polttoaineita liikenteen ja teollisuuden käyttöön. Vety soveltuu myös erityisen hyvin teollisuuden päästöjen vähentämiseen, kuten fossiilivapaan teräksen laajamittaiseen tuotantoon, jota on hankala sähköistää.
https://www.fortum.fi/media/2023/06/fortum-suunnittelee-vedyntuotannon-pilotointia-loviisassa .

Anonyymi kirjoitti:

Fossiilipolttoaineiden korvaaminen on joka tapauksessa edessä, joten siihen kannattaa pyrkiä niin pian kuin mahdollista. Ripeä siirtymä alkaa toden teolla, kun hinta alittaa fossiilisten hinnan.

Lue lisää

Niin, nykyisellä kulutuksella fossiiliset riittää parisataa vuotta, mihin meillä on kiire ?

Anonyymi kirjoitti:

Niin, nykyisellä kulutuksella fossiiliset riittää parisataa vuotta, mihin meillä on kiire ?

Taustalla on ajatus, että osa fossiilista voitaisiin jättää maan poveen ikipäiviksi. Halutaan myös hyötyä puhtaan siirtymän teknologian tuomista bisnesmahdollisuuksista.

Anonyymi kirjoitti:

"hiiltä, joka peittyi aikanaan luonnonkatastrofin seurauksena."
Kerro lisää tuosta katastrofista.

Mitä helv***ä, kelluuko täällä palstalla vielä joku vajakki, joka ei edes tiedä mitä ovat fossiiliset polttoaineet. !

Ei oo reaalia, tai kysyjä on suljetulta tilapäisesti päässy koneelle.

Anonyymi kirjoitti:

Taustalla on ajatus, että osa fossiilista voitaisiin jättää maan poveen ikipäiviksi. Halutaan myös hyötyä puhtaan siirtymän teknologian tuomista bisnesmahdollisuuksista.

Suomen kannalta olisi myös hyvä, jos päästäisiin irti riippuvuudesta terroristien energiasta.

Anonyymi kirjoitti:

Prosaisti asensi taas tuttinsa suuhunsa, kuten aina kun ei pysty mitään muuta enää sanomaan, kun kiusataan faktoilla ja äidin syliinkään ei enää pääse itkemään.

Ja palstakyttä taas jauhaa samaa paskaansa.
Kamala hinku päästä esiintymään, mutta kun mitään asiaan liittyvää ei ymmärrä, niin taas kirjoitellaan kirjoittajista.

Hävisikö taas fotoneita jäähdytysnesteen mukana, vai mikä nyt sai aktivoitumaan?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä helv***ä, kelluuko täällä palstalla vielä joku vajakki, joka ei edes tiedä mitä ovat fossiiliset polttoaineet. !

Ei oo reaalia, tai kysyjä on suljetulta tilapäisesti päässy koneelle.

Lue lisää

Ensin näyttäisi, että täällä kelluu vajakki, joka luulee, että (tuommoiset) polttoaineet ovat syntyneet luonnnonkatastrofin seurauksena. Mutta vajakki onkin (semmoinen) tuttu trolli. Varsinkin, kun hän ei osannut vastata (tuommoiseen) yksinkertaiseen pyyntöön.

Anonyymi kirjoitti:

Ja palstakyttä taas jauhaa samaa paskaansa.
Kamala hinku päästä esiintymään, mutta kun mitään asiaan liittyvää ei ymmärrä, niin taas kirjoitellaan kirjoittajista.

Hävisikö taas fotoneita jäähdytysnesteen mukana, vai mikä nyt sai aktivoitumaan?

Lue lisää

"Kerro lisää huuhaajuttuja. Tämä palsta on juuri sitä varten."

Siis kaikista ihmisistä juuri sinäkö valitat saman paskan (po. pazkan?) jauhamisesta? :D :D.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä helv***ä, kelluuko täällä palstalla vielä joku vajakki, joka ei edes tiedä mitä ovat fossiiliset polttoaineet. !

Ei oo reaalia, tai kysyjä on suljetulta tilapäisesti päässy koneelle.

Lue lisää

Kyllä tällä palstalla kelluu montakin vajakkia julistamassa satuja ja pazkaa fossiilisista polttoaineista.
Jostain syystä niillä on kova hinku tänne julistamaan uskontoaan kun ne saavat vapaata hoidosta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuulivoimalla sähköenergian tuotantokustannus on luokkaa 50 e/MWh. Jos sähköllä tuotetaan vetyä ja siitä synteettistä polttoainetta, niin energiahinta ainakin tuplaantuu eli ollaan 100 e/MWh pinnassa. Pumpulla bensiinin energiahinta on nykyään luokkaa 200 e/MWh. Hinnassa on yli puolet veroja.

Lue lisää

Haarukka on liki noin, mutta tuulisähkön hinnasta puuttuu pääomakustannuksista valtion avustukset, maankäyttö- liittymä/verotuskustannukset ym., joten tuulisähkö on todellisuudessa kaikkein kalleinta "ilmaista energiaa"

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tällä palstalla kelluu montakin vajakkia julistamassa satuja ja pazkaa fossiilisista polttoaineista.
Jostain syystä niillä on kova hinku tänne julistamaan uskontoaan kun ne saavat vapaata hoidosta.

Lue lisää

"Kerro lisää huuhaajuttuja. Tämä palsta on juuri sitä varten."
Tässä on ainoa argumenttisi ilmastonmuutokseen. Miksi sinä siis olet täällä?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tällä palstalla kelluu montakin vajakkia julistamassa satuja ja pazkaa fossiilisista polttoaineista.
Jostain syystä niillä on kova hinku tänne julistamaan uskontoaan kun ne saavat vapaata hoidosta.

Lue lisää

Ehe !
Oosuiko pahasti ?

Anonyymi kirjoitti:

Haarukka on liki noin, mutta tuulisähkön hinnasta puuttuu pääomakustannuksista valtion avustukset, maankäyttö- liittymä/verotuskustannukset ym., joten tuulisähkö on todellisuudessa kaikkein kalleinta "ilmaista energiaa"

Lue lisää

Tuolla tarkemmin asiasta:
https://tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta-2/tietopankki/tuulivoiman-rakentaminen-ilman-tukia

Anonyymi kirjoitti:

Haarukka on liki noin, mutta tuulisähkön hinnasta puuttuu pääomakustannuksista valtion avustukset, maankäyttö- liittymä/verotuskustannukset ym., joten tuulisähkö on todellisuudessa kaikkein kalleinta "ilmaista energiaa"

Lue lisää

Tuulivoimayhdistys:
-Kesästä 2018 asti tuulivoimaa on Suomessa rakennettu myös markkinaehtoisesti eli ilman valtion tukea. Syöttötariffia maksetaan viimeisille sen piiriin päässeille hankkeille vuoteen 2029 asti.

Anonyymi kirjoitti:

Tuulivoimayhdistys:
-Kesästä 2018 asti tuulivoimaa on Suomessa rakennettu myös markkinaehtoisesti eli ilman valtion tukea. Syöttötariffia maksetaan viimeisille sen piiriin päässeille hankkeille vuoteen 2029 asti.

Lue lisää

-Tuulivoimateknologian kehitys on siis ollut vauhdikasta. Kehitys näkyy etupäässä tuulivoimaloiden aiempaa korkeammissa torneissa ja pidemmissä lavoissa. Korkeampi tuulivoimala pääsee kiinni voimakkaampiin ja tasaisempiin tuuliin, koska tuulisuus kasvaa nopeasti kun mennään metreissä ylöspäin. Pienikin muutos keskimääräisessä tuulennopeudessa lisää tuotantoa huomattavasti. Korkeampi torni mahdollistaa myös pidempien lapojen käyttämisen, jolloin tuulivoimala kerää tuulen sisältämää energiaa talteen aiempaa isommalta alalta.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tällä palstalla kelluu montakin vajakkia julistamassa satuja ja pazkaa fossiilisista polttoaineista.
Jostain syystä niillä on kova hinku tänne julistamaan uskontoaan kun ne saavat vapaata hoidosta.

Lue lisää

Kysytään nyt kerran vielä kun et ymmärtänyt kysymystä - ettei jää epäselväksi:
Sinäkö siis oikeasti valitat "saman paskan jauhamisesta"?

Anonyymi kirjoitti:

"Kerro lisää huuhaajuttuja. Tämä palsta on juuri sitä varten."

Siis kaikista ihmisistä juuri sinäkö valitat saman paskan (po. pazkan?) jauhamisesta? :D :D.

Miksi kirjoitat nyt anonyyminä ?

Häpeät ilmeisesti käyttää rekattua nikkiäsi, enkä muuten ihmettele miksi, mokomaa sontaa en syöttäisi nimettömänäkään.

Anonyymi kirjoitti:

Kysytään nyt kerran vielä kun et ymmärtänyt kysymystä - ettei jää epäselväksi:
Sinäkö siis oikeasti valitat "saman paskan jauhamisesta"?

Ja hihumummoa harmittaa taas niin paljon että se ei muista kirjoitella ilmastonlämpenemisestä.

Anonyymi kirjoitti:

-Hiilidioksidipäästöttömällä ydin-, tuuli- ja aurinkovoimalla tuotetulla vedyllä voidaan tuottaa hiilineutraaleja polttoaineita liikenteen ja teollisuuden käyttöön. Vety soveltuu myös erityisen hyvin teollisuuden päästöjen vähentämiseen, kuten fossiilivapaan teräksen laajamittaiseen tuotantoon, jota on hankala sähköistää.
https://www.fortum.fi/media/2023/06/fortum-suunnittelee-vedyntuotannon-pilotointia-loviisassa .

Lue lisää

Kysymyksen ydin ei liity siihen, mitä voisimme tehdä, vaan siihen, mitä kannattaa, tai on järkevää tehdä.

On tietysti visio perustaa tuotantolaitos, joka valmistaa biomassasta bitumia, löpöä, bensaa ja muuta, työllistää samalla tuhansia ihmisiä, ja samaan aikaan tukevahko"rättipää" nostaa valmista tavaraa maan sisästä tuhansia kertoja enemmän tekemättä mitään.

Kyllä ideologian on oltava tosi vahva, ennen kuin kukaan vakavissaan ryhtyy edes pohtimaan pikaista siirtymistä fossiilittomiin.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymyksen ydin ei liity siihen, mitä voisimme tehdä, vaan siihen, mitä kannattaa, tai on järkevää tehdä.

On tietysti visio perustaa tuotantolaitos, joka valmistaa biomassasta bitumia, löpöä, bensaa ja muuta, työllistää samalla tuhansia ihmisiä, ja samaan aikaan tukevahko"rättipää" nostaa valmista tavaraa maan sisästä tuhansia kertoja enemmän tekemättä mitään.

Kyllä ideologian on oltava tosi vahva, ennen kuin kukaan vakavissaan ryhtyy edes pohtimaan pikaista siirtymistä fossiilittomiin.

Lue lisää

Miksi pitäisi ylipäänsä siirtyä fossiilittomiin? Ihanko vain sen vuoksi että punaviherstallareille tulisi hyvä mieli nyt kun vihersiirtymä johtaa maan rakoon?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi pitäisi ylipäänsä siirtyä fossiilittomiin? Ihanko vain sen vuoksi että punaviherstallareille tulisi hyvä mieli nyt kun vihersiirtymä johtaa maan rakoon?

Kysymys on hyvä, mutta sen esittäminen leimaa kysyjän feminismi-voke- apostolien somessa leimautumiseen vanhaksi denialistiksi, joka luulee että valtion velkoja muka pitäisi joskus maksaa takaisin.

Eli rahaa on, kuten Sanna asian ilmoitti.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi pitäisi ylipäänsä siirtyä fossiilittomiin? Ihanko vain sen vuoksi että punaviherstallareille tulisi hyvä mieli nyt kun vihersiirtymä johtaa maan rakoon?

Kyllä puhtaisiin siirtymisesä hastetta riittää. Koko karusellia pyörittävästä energiasta 85 % on edelleen fossiilista.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä puhtaisiin siirtymisesä hastetta riittää. Koko karusellia pyörittävästä energiasta 85 % on edelleen fossiilista.

Energian kulutus kasvaa koko ajan. Väkeä tulee joka vuosi lisää 16 kertaa Suomen väkiluvun verran. Ihmisarvoinen elämä vaatii edullista energiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä puhtaisiin siirtymisesä hastetta riittää. Koko karusellia pyörittävästä energiasta 85 % on edelleen fossiilista.

Sitä suuremmalla syyllä satsauksia pitää lisätä.

Anonyymi kirjoitti:

Sitä suuremmalla syyllä satsauksia pitää lisätä.

Tiede- ja kulttuuriministeri: Sari Multala ja ja Mari-Leena Talvitie kummatkin kaksi vuotta
Ilmasto- ja ympäristöministeri: Kai Mykkänen

Anonyymi kirjoitti:

Miksi pitäisi ylipäänsä siirtyä fossiilittomiin? Ihanko vain sen vuoksi että punaviherstallareille tulisi hyvä mieli nyt kun vihersiirtymä johtaa maan rakoon?

Fossiilittomista höpöttäminen auttaa pääsemään punaviherfemakon pöksyihin ja rintsikoita paukuttamaan ja se on jo melkoinen saavutus.

Kannatti nostaa tämä vanhempikin taas iloksemme...

Hohhelihihhuli se jaksaa kaivella linkkejä.

Ilmansaasteiden aiheuttamat aerosolit vähentävät säteilypakotetta ja viilentävät Maapallon alailmakehää noin 0.4 °C verran. COVID-19 - pandemian ensimmäisen aallon aikana vuonna 2020 suljettiin suuri osa teollista tuotantoa ja liikennettä. Kun ilmansaasteet vähenivät nousi lämpötila aerosolien määrän vähenemisen vuoksi paikallisesti 0.1 ... 0.3 °C verran

https://climate.nasa.gov/explore/ask-nasa-climate/3271/aerosols-small-particles-with-big-climate-effects/

Samaan aikaan hiilidioksidin määrän kasvu esiteollisesta nykyiseen tasoon nostaa kerrannaisvaikutuksineen alailmakehän lämpötilaa noin 1.5 °C.

Ilmansaasteiden aerosoleilla saa ilmastoa viilennettyä jonkin verran mutta hintana on järkyttävä määrä aerosoleista aiheutuneita ennenaikaisia kuolemantapauksia.

Jopa ydinpommien käyttämistä pölyn nostattamiseen ja siten ilmaston viilentämiseen on mietitty.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmansaasteiden aerosoleilla saa ilmastoa viilennettyä jonkin verran mutta hintana on järkyttävä määrä aerosoleista aiheutuneita ennenaikaisia kuolemantapauksia.

Jopa ydinpommien käyttämistä pölyn nostattamiseen ja siten ilmaston viilentämiseen on mietitty.

Lue lisää

Kyse ei ole siitä, kuinka paljon aerosolit tappaa vaan se kuinka paljon päästöjen rajoittaminen on vaikuttanut keskilämpötiloihin. Kokonaisuudessaan viimeisen 50 vuoden aikana toimet ovat olleet valtaisia ilman puhtaudelle, onko sen ohessa tullut ilmaston lämpeneminen. Eli onko esiteollisen ajan alusta ilmansaasteet vain viivästyttänyt pienen jääkauden jälkeistä ilmaston luonnollisen lämpenemistä siihen asti, kunnes päästöjen rajoituksella palattiin hyppäyksellä normaalitilaan. Eli koko lämpenemistä on tutkittu vain mitattujen CO2 pitoisuuksien nousun verrokkina lämpenemiseen, jotka ei korreloi aikajanalla yhteen.
Eli CO2 ei ole ainut selittäjä miksi lämpenemistä on tapahtunut, vaan saasteista viivästynyt normaali lämpösykli on päässyt palautumaan normaaliin saasteiden aiheuttaman viivästymän takia. Eli palaamme Rooman ajalla ja viikinkiajalla olleiden lämpökausi sykliin. Eli ei puhuta CO2 muutaman sadan vuoden muutoksesta vaan lämpökausien tuhansien vuosien sykleistä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse ei ole siitä, kuinka paljon aerosolit tappaa vaan se kuinka paljon päästöjen rajoittaminen on vaikuttanut keskilämpötiloihin. Kokonaisuudessaan viimeisen 50 vuoden aikana toimet ovat olleet valtaisia ilman puhtaudelle, onko sen ohessa tullut ilmaston lämpeneminen. Eli onko esiteollisen ajan alusta ilmansaasteet vain viivästyttänyt pienen jääkauden jälkeistä ilmaston luonnollisen lämpenemistä siihen asti, kunnes päästöjen rajoituksella palattiin hyppäyksellä normaalitilaan. Eli koko lämpenemistä on tutkittu vain mitattujen CO2 pitoisuuksien nousun verrokkina lämpenemiseen, jotka ei korreloi aikajanalla yhteen.
Eli CO2 ei ole ainut selittäjä miksi lämpenemistä on tapahtunut, vaan saasteista viivästynyt normaali lämpösykli on päässyt palautumaan normaaliin saasteiden aiheuttaman viivästymän takia. Eli palaamme Rooman ajalla ja viikinkiajalla olleiden lämpökausi sykliin. Eli ei puhuta CO2 muutaman sadan vuoden muutoksesta vaan lämpökausien tuhansien vuosien sykleistä.

Lue lisää

Kuten tuossa hieman ylempänä todettiin aerosolien poistuminen ilmasta nostaa lämpötiloja enimmillään 0.1...0.3 astetta.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17890597/ilmasto-on-koko-ilmakeha-ei-alle-2-metria-maanpinnasta-#comment-121959355

Tämä siis havaintona mittauksiin perustuen kun koronan aikana aerosolien päästöt ilmakehään romahtivat pitkäksi aikaa ja alailmakehästä jo siellä olevat aerosolit poistuvat muutamissa päivissä. Asia on siis paitsi malleihin perustuen laskettu niin samoihin tuloksiin myös päästy mittauksilla todellisessa tilanteessa.

Kasvihuonekaasujen päästöjen vuoksi lämpötila on noussut noin 1.5 astetta. Eli ei ole aerosoleista ilmaston lämpenemisen selittäväksi tekijäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten tuossa hieman ylempänä todettiin aerosolien poistuminen ilmasta nostaa lämpötiloja enimmillään 0.1...0.3 astetta.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17890597/ilmasto-on-koko-ilmakeha-ei-alle-2-metria-maanpinnasta-#comment-121959355

Tämä siis havaintona mittauksiin perustuen kun koronan aikana aerosolien päästöt ilmakehään romahtivat pitkäksi aikaa ja alailmakehästä jo siellä olevat aerosolit poistuvat muutamissa päivissä. Asia on siis paitsi malleihin perustuen laskettu niin samoihin tuloksiin myös päästy mittauksilla todellisessa tilanteessa.

Kasvihuonekaasujen päästöjen vuoksi lämpötila on noussut noin 1.5 astetta. Eli ei ole aerosoleista ilmaston lämpenemisen selittäväksi tekijäksi.

Lue lisää

Aerosolien poistumisen merkitys on havaittu.
Hiilidioksidin lisääntymisen vaikutus on arvattu.

Osui se Hansen kuitenkin ihan oikeaan kun se ennusti että Pohjoisnavan jäät sulaa vuonna 2018.

Anonyymi kirjoitti:

Osui se Hansen kuitenkin ihan oikeaan kun se ennusti että Pohjoisnavan jäät sulaa vuonna 2018.

Koskas tuo "Hansen" on ollut uutisissa kun ei ole tullut vastaan?

Anonyymi kirjoitti:

Koskas tuo "Hansen" on ollut uutisissa kun ei ole tullut vastaan?

Joskus 1980- ja 1990-luvuilla se hihhuloi jotain tavanomaista alarmistimölinää.

https://en.wikipedia.org/wiki/James_Hansen

Taitaa se jossain jatkaa mölinäänsä mutta sitä ei ole lehdissä noteerattu enää pariinkymmeneen vuoteen.
Varmaan kuuluisimman ennustelunsa se suoritti kun se julisti USA:n kongressissa vuonna 1988 että arktiset jäät sulaa kolmessakymmenessä vuodessa.

Anonyymi kirjoitti:

Joskus 1980- ja 1990-luvuilla se hihhuloi jotain tavanomaista alarmistimölinää.

https://en.wikipedia.org/wiki/James_Hansen

Taitaa se jossain jatkaa mölinäänsä mutta sitä ei ole lehdissä noteerattu enää pariinkymmeneen vuoteen.
Varmaan kuuluisimman ennustelunsa se suoritti kun se julisti USA:n kongressissa vuonna 1988 että arktiset jäät sulaa kolmessakymmenessä vuodessa.

Lue lisää

Eli tuo "Hansen" ei ole missään määrin merkittävä hahmo tämän päivän keskustelussa ilmaston lämpenemisestä. Joku sen nimeä kuitenkin palstalla toistelee uudelleen ja uudelleen.

Anonyymi kirjoitti:

Eli tuo "Hansen" ei ole missään määrin merkittävä hahmo tämän päivän keskustelussa ilmaston lämpenemisestä. Joku sen nimeä kuitenkin palstalla toistelee uudelleen ja uudelleen.

Lue lisää

Hansenilta kopioituja tarinoita tällä palstalla toistelevat kaikki alarmistihihhulit.

Anonyymi kirjoitti:

Hansenilta kopioituja tarinoita tällä palstalla toistelevat kaikki alarmistihihhulit.

Eli jos viestissä tämän päivän keskusteluissa esiintyy sana "Hansen" tai "Mann" on kyseessä pelkkä trollaus ihan samalla lailla kuin sanan "hihhuli" käyttäminen kertoo kirjoittajan olevan trollaamassa.

Tämä selvä.