Velkaiset taloyhtiöt vuokratontilla

On sillä tontilla se merkitys, että onko tontti rasite (vuokra) vai omaisuutta.

landlord kirjoitti:

On sillä tontilla se merkitys, että onko tontti rasite (vuokra) vai omaisuutta.

No voihan konkurssiin menevän taloyhtiön tontilla lyhentää velkoja jos löytää ostajan. Varsinainen ongelma on mainittu eli kunnossapidon laiminlyönnit kun on haluttu pitää vastikkeet pieninä.

Anonyymi kirjoitti:

No voihan konkurssiin menevän taloyhtiön tontilla lyhentää velkoja jos löytää ostajan. Varsinainen ongelma on mainittu eli kunnossapidon laiminlyönnit kun on haluttu pitää vastikkeet pieninä.

Lue lisää

Tämä on kasarmilla todellinen ongelma. Ok-talollinen voi jättää talon perillisten huoleksi, ja vaikka olisikin puskutraktoria vaille valmis, tontin arvo miinus purkukustannukset = perintö.

Suurin osa ok- ja kt -taloista pk-seudulla sijaitsee tontilla, jonka arvo on huomattava. Harmin paikka, että rappiolla olevasta taloyhtiöstä kärsivät sitten kaikki, eikä edes tonttia saada myydyksi. Kyllä oma talo on sentään aina oma.

Anonyymi kirjoitti:

No voihan konkurssiin menevän taloyhtiön tontilla lyhentää velkoja jos löytää ostajan. Varsinainen ongelma on mainittu eli kunnossapidon laiminlyönnit kun on haluttu pitää vastikkeet pieninä.

Lue lisää

Tuo mistä kirjoitat, koskee ikääntyneitä taloyhtiöitä. Se mistä kirjoitin, koskee 2010-luvulla velkavivulla rakennettuja asunto-osakeyhtiöitä, joilla ei ole edes omaa tonttia. Sitäkään ei voi realisoida pahan päivän varalta.

Subprime -kriisissä rahattomille luototettiin lainalla asuntokauppoja, joka eskaloitui kriisiksi 2008.

Tässäkin on sama kuvio: rahattomille luototettiin taloyhtiölainoilla asuntokauppoja, joka eskaloituu kriisiksi 2023-2024.

Tämä on vähän kuin sivistyneempi versio subprime -kriisistä.

landlord kirjoitti:

Tuo mistä kirjoitat, koskee ikääntyneitä taloyhtiöitä. Se mistä kirjoitin, koskee 2010-luvulla velkavivulla rakennettuja asunto-osakeyhtiöitä, joilla ei ole edes omaa tonttia. Sitäkään ei voi realisoida pahan päivän varalta.

Subprime -kriisissä rahattomille luototettiin lainalla asuntokauppoja, joka eskaloitui kriisiksi 2008.

Tässäkin on sama kuvio: rahattomille luototettiin taloyhtiölainoilla asuntokauppoja, joka eskaloituu kriisiksi 2023-2024.

Tämä on vähän kuin sivistyneempi versio subprime -kriisistä.

Lue lisää

Ja tuosta typerästä välikommentista olisi pitänyt tuo kaikki ymmärtää?

landlord kirjoitti:

Tuo mistä kirjoitat, koskee ikääntyneitä taloyhtiöitä. Se mistä kirjoitin, koskee 2010-luvulla velkavivulla rakennettuja asunto-osakeyhtiöitä, joilla ei ole edes omaa tonttia. Sitäkään ei voi realisoida pahan päivän varalta.

Subprime -kriisissä rahattomille luototettiin lainalla asuntokauppoja, joka eskaloitui kriisiksi 2008.

Tässäkin on sama kuvio: rahattomille luototettiin taloyhtiölainoilla asuntokauppoja, joka eskaloituu kriisiksi 2023-2024.

Tämä on vähän kuin sivistyneempi versio subprime -kriisistä.

Lue lisää

Ei 2010 -luvulla ole rakennettu korpimaille, missä kerrostaloja hylätään. Uuden kerrostalon rakentaminen maksaa kuitenkin jotain 3000 €/m2, vaikka tontin saisi ilmaiseksi, joten ei näitä rakenneta seuduille, missä kerrostalo-osakkeita myydään tonnilla per neliö ja OK-latoja 500 €/m2.

Lisäksi omarahoitusosuus on aina ollut vähintään 1/3 osan luokkaa ja lainoistahan on ehditty matalien korkojen aikana maksaa siivu pois, joten ei ongelmaa.

Rakennusaikana voi tulla konkurssi, kun rakennusliike/rakennuttaja kyykkää. Näitä tulee nyt rakennus- ja korkokustannusten nousun vuoksi, mutta uudella kohteella ei hätää. Siis konkurssin suhteen. Mutta näissä on riskiä, että tuhnunpyydyksiä haalineet sijoittajat (myös yksityiset) jättävät omat vastikkeensa maksamatta ja käyttävät asoy:tä pankkina (lainoittamaan harrastustaan), kun eivät saa ylitarjonnan vuoksi vuokralaisia. Tähän ei auta lääkkeeksi asunnon haltuunotto ja vuokraus.... kun siihen ei saa sossunelättiä kattamaan kuluja. Laskut kaatuvat siis omistusasujien maksettavaksi. Kuten aina. Näin tämä huulipunahallituksen & co taholta suunniteltiinkin. Pidetään kansa köyhänä ja asutetaan kaikki valtion tuella hankittuihin sossunluukkuihin -> tyytyväiset asukkaat eivät pure ruokkivaa kättä ja äänestävät uskollisesti demareita.

Vanhat talot kusessa just siitä syystä, että on annettu korjausvelan kasvaa ja talot nyt liki arvottomia tai arvo voi olla jopa negatiivinen (ei lainkaan harvinaista vanhojen OK-latojen tapauksessa). Jos tonttikin on siellä jossain, ei ostajaa löydy. Silloin talo+tontti pelkkä rasite = arvo negatiivinen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei 2010 -luvulla ole rakennettu korpimaille, missä kerrostaloja hylätään. Uuden kerrostalon rakentaminen maksaa kuitenkin jotain 3000 €/m2, vaikka tontin saisi ilmaiseksi, joten ei näitä rakenneta seuduille, missä kerrostalo-osakkeita myydään tonnilla per neliö ja OK-latoja 500 €/m2.

Lisäksi omarahoitusosuus on aina ollut vähintään 1/3 osan luokkaa ja lainoistahan on ehditty matalien korkojen aikana maksaa siivu pois, joten ei ongelmaa.

Rakennusaikana voi tulla konkurssi, kun rakennusliike/rakennuttaja kyykkää. Näitä tulee nyt rakennus- ja korkokustannusten nousun vuoksi, mutta uudella kohteella ei hätää. Siis konkurssin suhteen. Mutta näissä on riskiä, että tuhnunpyydyksiä haalineet sijoittajat (myös yksityiset) jättävät omat vastikkeensa maksamatta ja käyttävät asoy:tä pankkina (lainoittamaan harrastustaan), kun eivät saa ylitarjonnan vuoksi vuokralaisia. Tähän ei auta lääkkeeksi asunnon haltuunotto ja vuokraus.... kun siihen ei saa sossunelättiä kattamaan kuluja. Laskut kaatuvat siis omistusasujien maksettavaksi. Kuten aina. Näin tämä huulipunahallituksen & co taholta suunniteltiinkin. Pidetään kansa köyhänä ja asutetaan kaikki valtion tuella hankittuihin sossunluukkuihin -> tyytyväiset asukkaat eivät pure ruokkivaa kättä ja äänestävät uskollisesti demareita.

Vanhat talot kusessa just siitä syystä, että on annettu korjausvelan kasvaa ja talot nyt liki arvottomia tai arvo voi olla jopa negatiivinen (ei lainkaan harvinaista vanhojen OK-latojen tapauksessa). Jos tonttikin on siellä jossain, ei ostajaa löydy. Silloin talo tontti pelkkä rasite = arvo negatiivinen.

Lue lisää

Niin rakennuttaja kuin asunto-osakeyhtiökin voi mennä konkurssiin.
Vaikka talolla olisi ikää, niin se ei ole ongelma mikäli siitä on pidetty huolta. En yleistäisi asiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Niin rakennuttaja kuin asunto-osakeyhtiökin voi mennä konkurssiin.
Vaikka talolla olisi ikää, niin se ei ole ongelma mikäli siitä on pidetty huolta. En yleistäisi asiaa.

Lue lisää

Taantuvilla alueilla taloista ei ole pidetty huolta. Ei ole nähty mielekkkäänä upottaa isoja rahoja remontteihin, kun mokomat ovat kovin kalliita suhteessa myyntihintoihin.

Kasvualueilla harvemmin on jätetty taloja rappiolle. Toki poikkauksiakin on - mm. Helsingissä päästettiin vuokrakasarmeja korjauskelvottomaan kuntoon. Ehkä tarkoituksella - ao. talot purettiin lopulta pois ja tontit myytiin gryndereile. Eli olikin ehkä kannattava operaatio näin?

😍😋😍😋😍😋😍😋😍

🍒 ­­­N­y­­­m­­­f­­o­­­m­­a­a­­­n­­­i -> https://ye.pe/finngirl21#17897314J

🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞

Arvo ei enää nouse, kun korkokustannukset tulevat mukaan. Ostajalla eri tarve rahamäärälle hankintaa varten 5% korolla kuin 1% korolla. Pitkäkestoisissa asuntolainoissa tämä eskaloituu tilanteeseen, jossa korkoa tulee koron päälle.

Laskin esimerkiksi taloyhtiön, jossa on 30 asuntoa, asuntokohtaista yhtiölainaa keskimäärin 200000€ ja maksuaika 20 vuotta.

Jos korko on 5%, silloin lainakustannukset korkoineen on 9 586 876€.
Yhden asunnon keskimääräinen lainkakustannus olisi 319 562€ samalta 20 vuoden ajalta.
Rahoitusvastikkeena tämä tekisi keskimäärin 1331€.

Jos korko on 1%, silloin lainapääoma korkoineen on 6 656 564 €.
Yhden asunnon keskimääräinen lainkakustannus olisi 221885€ samalta 20 vuoden ajalta.
Rahoitusvastikkeena tämä tekisi keskimäärin 924€.

Molempiin esimerkkeihin tulevat vielä lisäksi yhtiövastikkeet ja korjausvastikkeet asunnon ikääntyessä. Esimerkiksi 70 neliön asunnossa yhtiövastike voi olla vuokratontilla 500€ jolloin rahaa pitäisi löytyä 1% korolla kuukausittain 500€+924€ = 1424€ tai 5% lainakorolla 1831€. Tämä siis pitää löytyä jokaisesta kämpästä seuraavat 20 vuotta pelkästään vastikkeiden maksamiseen. Tietysti pienemmät asunnot maksavat vähemmän ja isommat enemmän. Mutta kyllä keskiarvosta käsityksen saa.

Sitten jos elämiseen ja laskuihin menee keskimäärin kotitaloudessa 1000€ kuukaudessa, niin rahaa pitääkin löytyä 5% korolla 2831€ joka kuukausi. Mikäli tuon summan haluaa tienata palkkatyössä ennen veroja, ansioita pitäisi olla yli 4000€. Jokaisessa kotitaloudessa käytännössä seuraavat 20 vuotta.

Toki tässä laskennassa on puutteita: se ei ota huomioon inflaatio- ja korkokehitystä, lainapääoman pienentymistä ja ostovoimaa koska aikaväli on pitkä. Mutta kyllä siitä pitäisi käsitys saada mihin suuntaan homma on menossa ja miksi: jokaisella pitää löytyä rahaa taloyhtiölainojen maksuun. Ja paljon, koska lainapääomat ovat suuret, maksuajat pitkät ja korot ovat lähtötilanteeseen nähden korkealla.

landlord kirjoitti:

Arvo ei enää nouse, kun korkokustannukset tulevat mukaan. Ostajalla eri tarve rahamäärälle hankintaa varten 5% korolla kuin 1% korolla. Pitkäkestoisissa asuntolainoissa tämä eskaloituu tilanteeseen, jossa korkoa tulee koron päälle.

Laskin esimerkiksi taloyhtiön, jossa on 30 asuntoa, asuntokohtaista yhtiölainaa keskimäärin 200000€ ja maksuaika 20 vuotta.

Jos korko on 5%, silloin lainakustannukset korkoineen on 9 586 876€.
Yhden asunnon keskimääräinen lainkakustannus olisi 319 562€ samalta 20 vuoden ajalta.
Rahoitusvastikkeena tämä tekisi keskimäärin 1331€.

Jos korko on 1%, silloin lainapääoma korkoineen on 6 656 564 €.
Yhden asunnon keskimääräinen lainkakustannus olisi 221885€ samalta 20 vuoden ajalta.
Rahoitusvastikkeena tämä tekisi keskimäärin 924€.

Molempiin esimerkkeihin tulevat vielä lisäksi yhtiövastikkeet ja korjausvastikkeet asunnon ikääntyessä. Esimerkiksi 70 neliön asunnossa yhtiövastike voi olla vuokratontilla 500€ jolloin rahaa pitäisi löytyä 1% korolla kuukausittain 500€ 924€ = 1424€ tai 5% lainakorolla 1831€. Tämä siis pitää löytyä jokaisesta kämpästä seuraavat 20 vuotta pelkästään vastikkeiden maksamiseen. Tietysti pienemmät asunnot maksavat vähemmän ja isommat enemmän. Mutta kyllä keskiarvosta käsityksen saa.

Sitten jos elämiseen ja laskuihin menee keskimäärin kotitaloudessa 1000€ kuukaudessa, niin rahaa pitääkin löytyä 5% korolla 2831€ joka kuukausi. Mikäli tuon summan haluaa tienata palkkatyössä ennen veroja, ansioita pitäisi olla yli 4000€. Jokaisessa kotitaloudessa käytännössä seuraavat 20 vuotta.

Toki tässä laskennassa on puutteita: se ei ota huomioon inflaatio- ja korkokehitystä, lainapääoman pienentymistä ja ostovoimaa koska aikaväli on pitkä. Mutta kyllä siitä pitäisi käsitys saada mihin suuntaan homma on menossa ja miksi: jokaisella pitää löytyä rahaa taloyhtiölainojen maksuun. Ja paljon, koska lainapääomat ovat suuret, maksuajat pitkät ja korot ovat lähtötilanteeseen nähden korkealla.

Lue lisää

Aika jäätäviä lukuja!

Etenkin tuo jossa sanottiin että "Tämä siis pitää löytyä jokaisesta kämpästä seuraavat 20 vuotta pelkästään vastikkeiden maksamiseen."

Mitä sitten jos taloyhtiössä on asuntoja, joilla ei sitä 1500€-2000€ rahaa ole vastikkeiden maksamiseen, mitä sitten tapahtuu?

landlord kirjoitti:

Arvo ei enää nouse, kun korkokustannukset tulevat mukaan. Ostajalla eri tarve rahamäärälle hankintaa varten 5% korolla kuin 1% korolla. Pitkäkestoisissa asuntolainoissa tämä eskaloituu tilanteeseen, jossa korkoa tulee koron päälle.

Laskin esimerkiksi taloyhtiön, jossa on 30 asuntoa, asuntokohtaista yhtiölainaa keskimäärin 200000€ ja maksuaika 20 vuotta.

Jos korko on 5%, silloin lainakustannukset korkoineen on 9 586 876€.
Yhden asunnon keskimääräinen lainkakustannus olisi 319 562€ samalta 20 vuoden ajalta.
Rahoitusvastikkeena tämä tekisi keskimäärin 1331€.

Jos korko on 1%, silloin lainapääoma korkoineen on 6 656 564 €.
Yhden asunnon keskimääräinen lainkakustannus olisi 221885€ samalta 20 vuoden ajalta.
Rahoitusvastikkeena tämä tekisi keskimäärin 924€.

Molempiin esimerkkeihin tulevat vielä lisäksi yhtiövastikkeet ja korjausvastikkeet asunnon ikääntyessä. Esimerkiksi 70 neliön asunnossa yhtiövastike voi olla vuokratontilla 500€ jolloin rahaa pitäisi löytyä 1% korolla kuukausittain 500€ 924€ = 1424€ tai 5% lainakorolla 1831€. Tämä siis pitää löytyä jokaisesta kämpästä seuraavat 20 vuotta pelkästään vastikkeiden maksamiseen. Tietysti pienemmät asunnot maksavat vähemmän ja isommat enemmän. Mutta kyllä keskiarvosta käsityksen saa.

Sitten jos elämiseen ja laskuihin menee keskimäärin kotitaloudessa 1000€ kuukaudessa, niin rahaa pitääkin löytyä 5% korolla 2831€ joka kuukausi. Mikäli tuon summan haluaa tienata palkkatyössä ennen veroja, ansioita pitäisi olla yli 4000€. Jokaisessa kotitaloudessa käytännössä seuraavat 20 vuotta.

Toki tässä laskennassa on puutteita: se ei ota huomioon inflaatio- ja korkokehitystä, lainapääoman pienentymistä ja ostovoimaa koska aikaväli on pitkä. Mutta kyllä siitä pitäisi käsitys saada mihin suuntaan homma on menossa ja miksi: jokaisella pitää löytyä rahaa taloyhtiölainojen maksuun. Ja paljon, koska lainapääomat ovat suuret, maksuajat pitkät ja korot ovat lähtötilanteeseen nähden korkealla.

Lue lisää

OK-elmerin laskelmat sitä itseään. Ihan samalla lailla tulee OK-latoon otetusta 200 k€ lainasta kustannuksia.

Laskelma on huono vedätys siitäkin syystä, että 70 m2 asunto on uudiskohteessa poikkeuksellisen suuri. Helsingissä uudiskohteissa keskikoko on 57 m2 (koska Helsinki asettanut talokohtaisia vaatimuksia huoneistojen keskikoolle). Espoo ja Vantaa rakennettu täyteen taloja, joissa suurimmat asunnot jotain 50 m2 kaksioita ja keskikoko 40 m2 pintaan. Isot asunnot näkyvät enimmäkseen menevän OK/rivitalosta kerrostaloon muuttaville eläkeläisille (ei lainarahan tarvetta) ja pienistä 90 % on mennyt sijoittajille. Joiden tarpeisiin nämä <50 m2 luukut onkin rakennettu.

OK-elmeri pelottelee myös kerrostalojen korjauskuluilla. Sehän jää elmeriltä mainitsematta, että hoitovastikkeella katetaan myös verot, energia, kunnossapito (lumen auraus yms.) sekä pienet korjaukset. Isompia remontteja alkaa tulla vasta 20-30 vuoden päästä talon valmistumisesta (lämmönsiirtimet, KPH vesieristeet, katto/julkisivu), jolloin alkuperäiset lainat on jo maksettu pois. Ehkä pahin pommi kerrostaloissa on pihakannet. Ne tuppaavat aina vuotamaan enemmän/vähemmän ja korjaus on todella kallista hupia. Onneksi näitä on vain pienessä osassa taloja.

OK-ladoissa tuppaa kunnossapitokin jäämään. Sehän jo tiedetään, että uusissa & tiiviissä OK-ladoissa on huono ilmanlaatu ja korkea radonpitoisuus, kun ilmanvaihdosta tingitään. Ressukat yrittävät painaa kulut tonniin vuodessa.... vaikka rahamiehiä esittävätkin. Isommista korjauksista ei sitten tarvitse puhuakaan. Siihen on syynsä, että jo pitkän aikaa sitten pankit ilmoittivat lopettavansa OK-latojen ns. käänteisen asuntokaupan. Siihen on syynsä, että kahdessa kolmasosassa OK-latoja on jo ihan silminnähden löydettävissä oleva kosteusvaurio + kaikki piiloviat päälle. Parhaimmillaan home kukkii lasten makuuhuoneen seinällä, mutta OK-elmerin mielestä ongelmaan ei tarvitse vielä puuttua, koska se ei näy päällepäin = pysyy kulissit pystyssä.

Anonyymi kirjoitti:

OK-elmerin laskelmat sitä itseään. Ihan samalla lailla tulee OK-latoon otetusta 200 k€ lainasta kustannuksia.

Laskelma on huono vedätys siitäkin syystä, että 70 m2 asunto on uudiskohteessa poikkeuksellisen suuri. Helsingissä uudiskohteissa keskikoko on 57 m2 (koska Helsinki asettanut talokohtaisia vaatimuksia huoneistojen keskikoolle). Espoo ja Vantaa rakennettu täyteen taloja, joissa suurimmat asunnot jotain 50 m2 kaksioita ja keskikoko 40 m2 pintaan. Isot asunnot näkyvät enimmäkseen menevän OK/rivitalosta kerrostaloon muuttaville eläkeläisille (ei lainarahan tarvetta) ja pienistä 90 % on mennyt sijoittajille. Joiden tarpeisiin nämä <50 m2 luukut onkin rakennettu.

OK-elmeri pelottelee myös kerrostalojen korjauskuluilla. Sehän jää elmeriltä mainitsematta, että hoitovastikkeella katetaan myös verot, energia, kunnossapito (lumen auraus yms.) sekä pienet korjaukset. Isompia remontteja alkaa tulla vasta 20-30 vuoden päästä talon valmistumisesta (lämmönsiirtimet, KPH vesieristeet, katto/julkisivu), jolloin alkuperäiset lainat on jo maksettu pois. Ehkä pahin pommi kerrostaloissa on pihakannet. Ne tuppaavat aina vuotamaan enemmän/vähemmän ja korjaus on todella kallista hupia. Onneksi näitä on vain pienessä osassa taloja.

OK-ladoissa tuppaa kunnossapitokin jäämään. Sehän jo tiedetään, että uusissa & tiiviissä OK-ladoissa on huono ilmanlaatu ja korkea radonpitoisuus, kun ilmanvaihdosta tingitään. Ressukat yrittävät painaa kulut tonniin vuodessa.... vaikka rahamiehiä esittävätkin. Isommista korjauksista ei sitten tarvitse puhuakaan. Siihen on syynsä, että jo pitkän aikaa sitten pankit ilmoittivat lopettavansa OK-latojen ns. käänteisen asuntokaupan. Siihen on syynsä, että kahdessa kolmasosassa OK-latoja on jo ihan silminnähden löydettävissä oleva kosteusvaurio kaikki piiloviat päälle. Parhaimmillaan home kukkii lasten makuuhuoneen seinällä, mutta OK-elmerin mielestä ongelmaan ei tarvitse vielä puuttua, koska se ei näy päällepäin = pysyy kulissit pystyssä.

Lue lisää

"OK-elmerin laskelmat sitä itseään. Ihan samalla lailla tulee OK-latoon otetusta 200 k€ lainasta kustannuksia."

En vertaa tätä OKT-taloon tai muuhunkaan. Vertaan tätä tilanteeseen onko laina omaa lainaa vai kollektiivista taloyhtiön lainaa. Silloin kun asuntoa ei rahoiteta taloyhtiölainalla, muuta riskiä asunnon menettämisestä ei ole kuin että sinä et pysty maksamaan lainaa takaisin. Mutta taloyhtiölainassa on mahdollisuus menettää maksettu asunto, jos taloyhtiö tekee konkan kun joka osakkeessa ei ole mahdollista maksaa 1500-2500€ yhtiövastiketta joka kuukausi. Millainen arvo tuollaisella omistusasunnolla on?

Niinpä laskelman kannalta on ihan sama, onko koko 70 vai 50 neliötä. Logiikka pysyy samana.

Anonyymi kirjoitti:

"OK-elmerin laskelmat sitä itseään. Ihan samalla lailla tulee OK-latoon otetusta 200 k€ lainasta kustannuksia."

En vertaa tätä OKT-taloon tai muuhunkaan. Vertaan tätä tilanteeseen onko laina omaa lainaa vai kollektiivista taloyhtiön lainaa. Silloin kun asuntoa ei rahoiteta taloyhtiölainalla, muuta riskiä asunnon menettämisestä ei ole kuin että sinä et pysty maksamaan lainaa takaisin. Mutta taloyhtiölainassa on mahdollisuus menettää maksettu asunto, jos taloyhtiö tekee konkan kun joka osakkeessa ei ole mahdollista maksaa 1500-2500€ yhtiövastiketta joka kuukausi. Millainen arvo tuollaisella omistusasunnolla on?

Niinpä laskelman kannalta on ihan sama, onko koko 70 vai 50 neliötä. Logiikka pysyy samana.

Lue lisää

Ai meinasit hlölkohtaisella lainalla rahoitetun osakkeen säilyttävän arvonsa, jos as oy tekee konkan?

Anonyymi kirjoitti:

Ai meinasit hlölkohtaisella lainalla rahoitetun osakkeen säilyttävän arvonsa, jos as oy tekee konkan?

Periaatteessa juuri näin tapauksissa, joissa as oy on rakennettu ilman taloyhtiölainaa ja jokainen vastaa lainastaan itse. Jos jokainen omistaa asuntonsa joko itse tai henkilökohtaisen lainan avulla, as oy konkurssi äärimmäisen epätodennäköinen. Nyt siis puhutaan sellaisista asunnoista, jotka on rakennettu taloyhtiölainalla, tämähän tuli muotiin 2010-luvulla.

Jos sinulla on taloyhtiönlainaa osakkeen rasitteena, niin silloin sinulla voi olla jaettua vastuuta ihan kenen kanssa tahansa. Ja se ei ole hyvä juttu se.

Anonyymi kirjoitti:

Periaatteessa juuri näin tapauksissa, joissa as oy on rakennettu ilman taloyhtiölainaa ja jokainen vastaa lainastaan itse. Jos jokainen omistaa asuntonsa joko itse tai henkilökohtaisen lainan avulla, as oy konkurssi äärimmäisen epätodennäköinen. Nyt siis puhutaan sellaisista asunnoista, jotka on rakennettu taloyhtiölainalla, tämähän tuli muotiin 2010-luvulla.

Jos sinulla on taloyhtiönlainaa osakkeen rasitteena, niin silloin sinulla voi olla jaettua vastuuta ihan kenen kanssa tahansa. Ja se ei ole hyvä juttu se.

Lue lisää

ilman lainarahaahan talot tyypillisesti rakennetaan, eihän kerrostalon pystyynlaitto maksa kuin jokun 20 miljoonaa eli taskuraha.

Ja tottahan toki kannattaa asunto-osake ostaa velattomalta rakentajalta, joka rahoittaa operaatiota ostajilta saaduilla etupainotteisilla maksuilla. Siis maksakaa 100 000 €, niin työt etenevät taas pikkuisen. Jos rakennusliike sattuu kupsahtamaan kesken kaiken, niin saattaapa paljastua, että työiden valmiusasten on kovin pieni tai työmaalla on viimeiset 6 kk fuskattu rahapulassa eli osan töistä saa tehdä uusiksi.... ja kassa tyhjä. Sitten on kiva kaivaa kuvetta vähän lisää, että saadaan toinen rakennusliike tekemään työ valmiiksi. Reilusti alkuperäistä kalliimmalla hinnalla.

Etenkin asoy muotoisia "luxus" pientalokohteita on ollut useitakin, missä rahat lie kadonnut ulkomaille tms ja kohteet jääneet kesken. Kyllä, ehdottomasti kannattaa panostaa näihin "ei yhteistä velkaa" kohteisiin. Ei velkaa eikä rahahuolia (kun ei pian ole rahaa, mistä huolehtia).

Anonyymi kirjoitti:

ilman lainarahaahan talot tyypillisesti rakennetaan, eihän kerrostalon pystyynlaitto maksa kuin jokun 20 miljoonaa eli taskuraha.

Ja tottahan toki kannattaa asunto-osake ostaa velattomalta rakentajalta, joka rahoittaa operaatiota ostajilta saaduilla etupainotteisilla maksuilla. Siis maksakaa 100 000 €, niin työt etenevät taas pikkuisen. Jos rakennusliike sattuu kupsahtamaan kesken kaiken, niin saattaapa paljastua, että työiden valmiusasten on kovin pieni tai työmaalla on viimeiset 6 kk fuskattu rahapulassa eli osan töistä saa tehdä uusiksi.... ja kassa tyhjä. Sitten on kiva kaivaa kuvetta vähän lisää, että saadaan toinen rakennusliike tekemään työ valmiiksi. Reilusti alkuperäistä kalliimmalla hinnalla.

Etenkin asoy muotoisia "luxus" pientalokohteita on ollut useitakin, missä rahat lie kadonnut ulkomaille tms ja kohteet jääneet kesken. Kyllä, ehdottomasti kannattaa panostaa näihin "ei yhteistä velkaa" kohteisiin. Ei velkaa eikä rahahuolia (kun ei pian ole rahaa, mistä huolehtia).

Lue lisää

Ja ylipäätään tässä on selvästikin äänessä joku vatipää, joka haluaisi leikkiä omakotitalon asukasta. Tämä tauti on kovin yleinen rivitalojen asukkailla. Kuvitellaam, että oma tupa, oma lupa ts. mitä vaan muutoksiakin saa tehdä. Vaan sitten kun menee jotain pieleen (vaikka vesivahinko), niin automaattisesti selvää, että yhtiön = naapurien tulee korjaus maksaa. Mutta vastaava vesivahinko naapurissa = kärsiköön nahoissaan.

En oikein hahmota, miten hlökohtainen laina estää as oy:tä menemästä konkurssiin. Rittääkö tuskanhiki ja otsan rypistys tämän ehkäisyyn?

Anonyymi kirjoitti:

Ja ylipäätään tässä on selvästikin äänessä joku vatipää, joka haluaisi leikkiä omakotitalon asukasta. Tämä tauti on kovin yleinen rivitalojen asukkailla. Kuvitellaam, että oma tupa, oma lupa ts. mitä vaan muutoksiakin saa tehdä. Vaan sitten kun menee jotain pieleen (vaikka vesivahinko), niin automaattisesti selvää, että yhtiön = naapurien tulee korjaus maksaa. Mutta vastaava vesivahinko naapurissa = kärsiköön nahoissaan.

En oikein hahmota, miten hlökohtainen laina estää as oy:tä menemästä konkurssiin. Rittääkö tuskanhiki ja otsan rypistys tämän ehkäisyyn?

Lue lisää

Olet ymmärtänyt väärin, joko tahallaan, paniikissa tai tietämättömyyttä.

Kyllä as oy voi mennä konkurssiin, kuten yhtiöt muutenkin - sitähän ei ole kukaan kieltänyt. Konkurssiriski on todenäköisempää taloyhtiölainalla, kuin omalla lainalla. Siinä missä oman lainan lyhennys kerryttää henkilökohtaista varallisuutta ja sitä voi lyhentää omaan maksukykyyn sopivalla tavalla niin taloyhtiön lainaa ei voi järjestellä, koska se on kaikkien lainaa. Tästä seuraa riski taloyhtiön maksukykyyn. Sitä riskiä ei olisi, jossa jokaisella olisi laina omissa nimissään taloyhtiön lainan sijasta.

Jos olet eri mieltä, niin kerro miksi ja millä perusteilla nimittelyn ja herjaamisen sijasta. Mikäli perusteita ei ole ja herjaaminen jatkuu, niin teoria on osoitettu oikeaksi. Herjalla tai ilman.

Niinpä. Jätät itsesi mielivaltaisten hinnannostojen armoille ja joihin et voi vaikuttaa. Lisäksi vuokratontti ei vaikuta hintaan alentavasti riskkt huomioiden. Periaatteellisella tasolla tyhmää maksaa vuokra-oikeudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä. Jätät itsesi mielivaltaisten hinnannostojen armoille ja joihin et voi vaikuttaa. Lisäksi vuokratontti ei vaikuta hintaan alentavasti riskkt huomioiden. Periaatteellisella tasolla tyhmää maksaa vuokra-oikeudesta.

Lue lisää

Oikeassa vuokratontissa vuokrasopimus on pitkäaikainen ja korotukset sidottu johonkin indeksiin. "Mielivaltainen" korotus markkinahintoja vastaavalle tasolle poksahtaa ehkä 30 vuoden päästä. Aniharva asuu samassa talossa näin pitkään, joten asialla ei suurta merkitystä.

Sitäpaitsi iso osa nykyisistä "vuokratonteista" on valinnaisia. Eli tontin omistaa sijoittaja, joka perii joka huoneistolta vuokravastiketta. Vaihtoehtoisesti tonttiosuutensa voi lunastaa, jolloin pääsee tästä vastikkeesta eroon. Tämä kikkailu nousi suureen suosioon jokunen vuosi sitten, kun tonttiosuudesta ei vielä tarvinnut maksaa varainsiirtovetoa. Saatiin kätevästi iso siivu asunnon hinnasta pois verotuksen piiristä. Nykyään tätä etua ei enää ole, joten jäljelle jää vain kusetus. Välillä näyttää, ettei myyntihintaan paljoa vaikuta, onko talo rehellisesti omalla tontilla vai "valinnaisella vuokratontilla" (jossa tulee "velattoman hinnan" päälle 50 tonnia tontin lunastamisesta).

Tämä vuokratonteilla kikkailu olisi pitänyt kieltää kokonaan, mutta kaikenlainen vuokrien kanssa kikkailu ja omistamisen vähentäminen (korkojen verovähennysoikeus pois) on ollut edellisten hallitusten mieleen. Pidetään kansa köyhänä ja riippuvaisena halituksen jakamista almuista. Näitä almujan onkin jaettu kiitettävästi ja saatu asuntotuotanto kokonaan optimoitua 40 m2 tuhnunpyydysten tuotantoon. Ja nyt on tämä markkina sekaisin, mutta vika on pahan markkinatalouden eikä holtittoman rahan jakamisen syytä.

Vähän riippuu. Muuttotappioalueella voi olla vaikea realisoida mitään. Kiinteistö verot juoksee silti joka vuosi.