Tavallisesti uskonto ja tiede asetetaan vastakkain. Varsinkin funkuilla on päähänpinttymä vastustaa tiukasti tiedettä, mutta ajatellaanpa tarkemmin.
Sen paremmin fundamentalismi, liberalismi, vieraat uskonnot kuin uususkonnotkaan eivät lisää tietoamme rahtuakaan. Sen sijaan kaikki, mitä tiedämme, perustuu tieteeseen. Jos ei perustu, ei sitä tule kutsua tiedoksi. Siinä on oleellinen ero uskonnon ja tieteen välillä.
Mutta samankaltainen kuin uskonto, onkin viihde. Sekään ei lisää tietoamme rahtuakaan, mutta se tuo paljon iloa elämään, kuten uskontokin, jos se vain on myönteinen. Eräät viihtyvät mainiosti uskonharrastuksissa, eräät viihteessä, eräät molemmissa.
Kyllä uskonnolla ja viihteellä on paljon yhteistä, uskonnolla ja tieteellä ei mitään.
Viihteeseen ei sovi ollenkaan määre, onko se totta. Maailma on niin täynnään moninaisia uskontoja, että tuskin sopii niihinkään. Jotkut vain luulevat, että oma uskonto olisi totta, mutta ei se ole. Vaan ei se ole arvotonkaan. Sekä uskonto että muu viihde antaa elämään sisältöä. Sisältö on tarpeellista niille, joille se on.
Itse asiassa uskonto ja viihde kuuluvat samaan kategoriaan.
Sen paremmin fundamentalismi, liberalismi, vieraat uskonnot kuin uususkonnotkaan eivät lisää tietoamme rahtuakaan. Sen sijaan kaikki, mitä tiedämme, perustuu tieteeseen. Jos ei perustu, ei sitä tule kutsua tiedoksi. Siinä on oleellinen ero uskonnon ja tieteen välillä.
Mutta samankaltainen kuin uskonto, onkin viihde. Sekään ei lisää tietoamme rahtuakaan, mutta se tuo paljon iloa elämään, kuten uskontokin, jos se vain on myönteinen. Eräät viihtyvät mainiosti uskonharrastuksissa, eräät viihteessä, eräät molemmissa.
Kyllä uskonnolla ja viihteellä on paljon yhteistä, uskonnolla ja tieteellä ei mitään.
Viihteeseen ei sovi ollenkaan määre, onko se totta. Maailma on niin täynnään moninaisia uskontoja, että tuskin sopii niihinkään. Jotkut vain luulevat, että oma uskonto olisi totta, mutta ei se ole. Vaan ei se ole arvotonkaan. Sekä uskonto että muu viihde antaa elämään sisältöä. Sisältö on tarpeellista niille, joille se on.
Itse asiassa uskonto ja viihde kuuluvat samaan kategoriaan.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Se joka asettaa uskonnon ja tieteen vastakkain, on sata vuotta jäljessä tieteen kehityksestä - tosin samaa ei voi sanoa uskonnosta - ei tiedä, että jo ensimmäinen Suomen ydinfysiikan professori K. V. Laurikainen on todennut, että tieteen ja uskonnon vastakkainasettelu kumoutui jo tuolloin , kun deterministiset lait korvautuivat pelkillä tilastollisilla todennäköisyyksillä.
Tosin uhrikulttijumala kirotulla ja teurastetulla uhrilampaalla Jeesuksen nimeen ei nyt tulivuorijumalineen tuohon kuvioon uskontona kyllä myöskään sovi, mutta Jeesuksen opetukset taivasten valtakunnan isä Jumalalla ihmeineen kyllä sopii.
"... ydinfysiikan professori K. V. Laurikainen on todennut, että tieteen ja uskonnon vastakkainasettelu kumoutui jo tuolloin , kun deterministiset lait korvautuivat pelkillä tilastollisilla todennäköisyyksillä."
Laurikaista ei pidetty pätevänä tiedemiehenä. Hän sotki ajatuksiinsa sameata mystiikkaa, jota tiedemiehet eivät tee. Juuri väite, että mekaanisen maailmakuvan korvautuminen todennäköisyyksillä olisi ratkaissut uskonnon ja tieteen välisen ristiriidan, on epätieteellistä yksityisajattelua.
Se, että väität, ettei uskonnolla ja tieteellä ole mitään yhteistä liittyy tähän omituiseen uhrikultti/kristinuskoon kuoliaaksi kidutetulla tosi Jumalalla Jeesuksen nimeen.
Ja olen toki vain iloinen, jos tuo saatananpalvonta ei tangeeraakaan tieteeseen, vaikka ateisteilla tuntuukin olevan varsinainen päähänpinttymä vaatia uskovaisia todistamaan Jumalansa.
Olisikohan aika ihan jokaisen katsoa peiliin ja miettiä sitä omaa vajavaista aivotoimintaansa - on sitten ateisti tai uskovainen - jos siinä olisikin jotakin vikaa?!
Ateismia ei aloitukseni käsittele millään tavoin, vaan kysymystä, millä kulttuuri-ilmiöillä on eniten ja vähiten yhtäläistä.
Uskonto ja viihde näyttävät mielestäni kuuluvan lähelle toisiaan, samaan kategoriaan. Tiede taas muodostaa kummastakin kauimpana olevan, täysin itsenäisen ja ainutlaatuisen kategorian, koska se - ja vain se - lisää tietoa. - Anonyymi-ap
Myös filosofia, suuri osa kansanperinteestä ja common sense ovat varmentamattomia hypoteeseja, joten niihin ei voi luottaa. Jos sattuisi niin onnellisesti, että jotkut näistä hypoteeseista tulisivat varmennetuiksi, ne muuttuisivat tieteelliseksi teoriaksi. Tietääkseni tällaista ei ole tapahtunut.
Tieteellinen teoria sisältää aina sekä empiirisen että loogisen varmennuksen. Edellä mainituista ei mikään, joten nekin kuuluvat samaan kategoriaan kuin uskonnot ja viihde.
Miten tämä käärmeiden palvonta jo 70 000 vuoden takaa, onkaan sisälletetty kaikkiin nykyisiin Uskontoihin?
https://rumble.com/v28morm--the-reptilian-master-draconians-reptos-lizards-.html
Vieläkö jotkut luulevat, että meitä ei ohjailla kaiken aikaa ja kaikissa asioissa?
”Itse asiassa uskonto ja viihde kuuluvat samaan kategoriaan.”
Aika outo vertailukohde. Viihde on ajan tappamista, kun muutakaan tekemistä ei ole tai ei kiinnosta tehdä. Uskonto sen sijaan on maailmankatsomus, joka on tärkeä meille kaikille henkisesti.
”Jotkut vain luulevat, että oma uskonto olisi totta, mutta ei se ole. Vaan ei se ole arvotonkaan. Sekä uskonto että muu viihde antaa elämään sisältöä. Sisältö on tarpeellista niille, joille se on.”
Tuota, uskonto tai uskonnot ovat tosia, sillä niitä on useita ja miljardit ihmiset toimivat niiden perusteella. Samoin uskonnoilla on sarojen vuosien historia sekä monenlaisia vaikutuksia yhteiskuntaan ollut jo tuhansia vuosia.
”Sen sijaan kaikki, mitä tiedämme, perustuu tieteeseen. Jos ei perustu, ei sitä tule kutsua tiedoksi.”
Siinä tapauksessa tämä teologian tohtori ja psykologian väitöskirjatutkija Harri Koskelan sekä psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen tutkimusartikkeli ”Uskonnollisuuden yhteys hyvinvointiin” lienee paikallaan.
Muutamassa tutkimuksessa on selkeästi löydetty myönteinen yhteys uskonnollisuuden ja hyvinvoinnin välillä.
Uskonnollisuuden on huomattu parantavan henkistä hyvinvointia ja terveyttä. Mutta vain silloin kun se ei ole autoritaarista tai epätervettä, sillä noissa yhteisöissä henkinen pahoinvointi lisääntyy.
Koskela on sanonut tutkimuksensa pohjalta: ”Yllätyin siitä, että koetun hyvinvoinnin ja uskonnollisuuden yhteys on maallistuneessa Suomessa varsin vahva.”
”Uskonnollisten yhteisöjen tarjoama tuki auttaa niiden jäseniä selviytymään elämän vaikeuksissa ja haasteissa. Lisäksi osallistuminen jumalanpalveluksiin, sosiaalisiin ryhmiin ja vapaaehtoistoimintaan lisää kaikenikäisten, mutta erityisesti iäkkäiden ihmisten hyvinvointia.”
”Monet uskonnolliset uskomukset edistävät myös myönteistä ajattelua, optimismia ja elämän hallintaan liittyvää sisäisen kontrollin kokemusta. Omakohtainen hengellisyys vahvistaa toivon, elämän tarkoituksen, merkityksellisyyden ja pystyvyyden kokemuksia. Toisin sanoen uskontoon turvautuminen lisää psyykkistä kestävyyttä eli resilienssiä.”
K&K 2Uskonnollisuus parantaa henkistä hyvinvointia – ”Maailman onnellisin ihminen laulaa kirkkokuorossa ja asuu ruotsinkielisellä Pohjanmaalla”, sanoo tutkija” 16.06.2023
Perustuuko tuo Luterilaisuuteen, jossa Jeesus Kristuksena on teurastettu tosi Jumala ristille kirottuna (Gal.3:13, 1.Kor.5:7) että pelastuu tekemään Paavalin sanoin vaikka sitä pahaa mitä vihaa (Room.7), kun syö Jeesuksen tosi Jumalana Jahven ylipapin ateriana Herran kuoleman julistamiseksi (1.Kor.11:23), vai perustuuko tuo luuloihin ja kuvitelmiin siitä mitä kristinusko on?
Tämä sitten parantaa henkistä hyvinvointia, ja tämä antaa elämälle merkityksen ja pysyvyyden, kun Jeesuksen sanoin Raamatusta Jumalana on Saatana, jolle hänet uhrataan tosu Jumala..
Löytyykö mistään tutkijan analyysiä niistä uskovien lasten pelkokokemuksista tai uskonnon kulttikuvasta, jossa on puolialaston hyvä ihminen kuoliaaksi kidutettuna ja runneltuna, ja sen positiivista energiaa lataavista mielen vaikutuksista?
Nauloilla ristiin hakattuna - unohtui.
Niin, voiko positiivisempaa enää edes olla - hyvä ihminen kidutettiin hengiltä vain sinun puolestasi ja kirottiin sinun edestäsi!
Ja kuten mummomuori sanoo - ja miljoonat, jopa miljardit ihmiiset toimivat tämän uskonnon perusteella.
Ja Jumalana Raamatusta on todistettavasti puhuva tulivuori, joka vaatii lapsiakin uhreikseen. Löytyy 5.Moos.4:10 alkaen, sekä 2.Moos.13
”Löytyykö mistään tutkijan analyysiä niistä uskovien lasten pelkokokemuksista…”
Kyllä tuossa aivan samassa tutkimuksessa, tosin niitä löytyy muistakin tutkimuksista: ”Mutta vain silloin kun se ei ole autoritaarista tai epätervettä, sillä noissa yhteisöissä henkinen pahoinvointi lisääntyy.”
”… tai uskonnon kulttikuvasta, jossa on puolialaston hyvä ihminen kuoliaaksi kidutettuna ja runneltuna, ja sen positiivista energiaa lataavista mielen vaikutuksista?”
Sinä olet kovin ihastunut tuohon ”kultti” juttuun, joka ei pidä paikkaansa.
Mutta tuosta toki voi keskustella, miksi ristiinnaulittu Jeesus ja hänen kärsimystensä muisteleminen on tärkeä osa kristinuskoa.
Jos uskontomperustuunuhraamiseen on kyse kultista. Tässä tapauksessa uhrikultista.
Nykyään puhutaan resilienssistä, miksi? Siksi, että joustava mieli vaatii sitä. Henkisyys/hengellisyys kytkeytyy resilienttiin mieleen ja psykologiaan. Juuret on buddhalaisuudessa. Uskonnot, jotka rakentaa muureja, tuomitsee jne. on kaukana resilientistä mielestä.
https://www.deepakchopra.com/articles/the-gift-of-resilience/
Resilienssi tarkoittaa psyykkistä palautumiskykyä. Eli sitä, miten yksilö selviää monista vaikeista vastoinkäymisistä.
”Resilienssissä on kyse yksilön tai yhteisön henkisestä kapasiteetista, kyvystä selvitä toimintakykyisenä läpi kriisien ja kuormittavien tilanteiden.”
Kielikello ”Resilienssi eli kriisinkestävyys”
Usko siis lisää resilienssiä.
Uskonto on viihdettä massoille. Ja palstan fundikset ovat tämän hyvät naurut tarjoavan friikkishown päätähtiä. 🤣🤣🤣🤣🤣
Harva uskova tiedettä vastustaa. Tiede vaan ei ole Jumala ja siihen tulee suhtautui niin, että emme tiedä kaikkea. Oikeastaan tiedekin lähtee uskosta, että jokin asia on jollain tietyllä tavalla ja sitä lähdetään tutkimaan.
Viihdettä myös tarvitaan, mutta merkitystä on sillä mitä pitää viihteenä ja mistä itse kukin viihtyy.
Sepä niin, että mikä kenellekin on viihdettä eli mistä asioista viihtyy tai tarvitsee jotain ajankulukseen.
Mummomuori edellä ihmettelee, kun Jahven uskonnosta puhun uhrikulttina - siis siihen mihin kristinuskokin perustuu, juutalaisuudesta. Puhun siksi, koska kyseessä on uhrikultti.
"Avainsana-arkisto: uhrikultti
Miksi sijaisuhriuteen on niin helppo uskoa?
Se on varsin ymmärrettävä tulkinta, koska sille löytyy paljon esimerkkejä ja tukea sekä Vanhasta Testamentista että kaikista niiden pakanakansojen käytännöstä, joiden keskuuteen kristinusko levisi. Käsitys siitä että Jeesuksen kuolema oli syystä tai toisesta Jumalan vaatima hinta, perustuu tietenkin Vanhan Testamentin uhrikäytäntöön."
Ja juuri näin, koska Jumalana on juutalaisten Jumala, eikä Israelin Jumala, joka on uhrina juuri Jeesuksen Kristus nimeen juutalaisten Jumalalle. Tämä sama on Augsburgin tunnustuksessa. Laitetaan se nyt vielä tähänkin.
" Kristus oli tosi ihminen ja TOSI JUMALA, sillä hänen jumalallinen ja inhimillinen persoonansa olivat erottamattomasti yhtyneet. Hänet ristiinnaulittiin, jotta hän olisi UHRI ... että hän sovittaisi JUMALAN VIHAN."
Tosi Jumala, Israelin Jumala, uhrina juutalaisten vihaiselle Jumalalle, uhrikulttijumala Jahvelle, joka määräsi ihmeidentekijän tappamisen, koska tämä houkutteli toisen Jumalan luo. Löytyy 5.Moos.13. Paavali löi kaksi kärpästä yhdellä iskulla - tappoi ihmeidentekijän opettamanaan Jumalana uhriksi heidän, juutalaisten Jumalalle. Ja tällä tempulla onnistui myös vakuuttamaan, että uhrikulttijumala olisikin Israelin Jumala - ei ole. Israelin Jumala on Jeesuksen nimeen uhri.
Kyllä kai te nyt sen verran ymmärrätte uhrauksesta, että uhrilahjalla on aina myös saaja, joka on Jumala, ei Jumalaa voi itsellensä antaa uhrilahjaksi, vaan on kaksi Jumalaa - toinen uhrattava ja toinen uhrilahjan saaja. Ehtoollisella sitten tämä lampaana teurastettu tosi Jumalan uhri syödään kuvitellen ruumiin ja veren olevan todellisesti läsnä Paavalin sanoin Herran kuoleman julistamiseksi (1.Kor.11:23). toisin sanoen ehtoollisella te palvotte uhrikulttijumala Jahvelle Israelin Jumalan uhraamista Jeesuksen nimeen julistaen tämän kuolemaa.
Ai niin, lisäystä - en näe kyllä tätä viihteenä.
”Mummomuori edellä ihmettelee, kun Jahven uskonnosta puhun uhrikulttina - siis siihen mihin kristinuskokin perustuu, juutalaisuudesta. Puhun siksi, koska kyseessä on uhrikultti.”
Viittaat sitten Daniel Nylundin pitämään blogiin teoblogi.fi ”Uhrikultti”. Siinä sanotaan ”Nimestään huolimatta Teoblogi ei ole vain teologien tai uskovien foorumi.”
Nylund kertoo esittelevänsä René Girardin teoriaa. Näytti kiinnostavalta, ja pitänee joskus tuohon tutustua.
Totta on, että erilaiset uhraamiset ovat olleet vanhojen uskontojen keskeisiä tapoja ja näkemyksiä. Juutalaisuus muuttui, kun sai enää uhrata vain yhdelle Jumalalle, ei muille. Jeesus kasvoi tämän uskonnon sisällä, eikä koskaan kiistänyt Jumalaa.
Mitä tulee tuohon uhriin, tätä pitää tutkia tarkemmin ja laajemmin. Joka tapauksessa Jeesus lopetti tuon uhraamisen käytännön, mutta mitä tulee tuohon teologiaan, tosiaan tietoa pitää ensin saada enemmän.
Mistään kultista ei siis ole kyse.
Kulttina pidetään uskonnollista ryhmää jonka uskomuksia ja palvontamenoja ympäröivä yhteiskunta pitää poikkeavina.