Merenpohjan paine, sukellusvene ja eliöt

Olikohan hiilikuitu oikea painerungon materiaali? Titaniset palllomaiset päädyt kuulema löytyneet ehjinä pohjasta, vaippa luhistunut kasaan. Hiilikuituhan ei kestä iskumaisia tällejä oikein yhtään, esim. hiihtäjien sauvat katkeaa hyvinkn helposti iskusta . Halkeama leviää poikki koko rakenteen, jos siihen joku särö on tullut esim. nostossa tms. tapahtuneessa pikku kolhussa. Tai sitten useampi sukellus säröyttänyt laminaatin, sen sisäisten säröjen toteaminen on ilm. vaikeaa millään menetelmällä.

Titanic olikin tehty laivaraudasta eikä mistään tölkkialumiinista.
Se, että Titanic upposi, johtui siitä että sinne jäi paljon porukkaa ja heavy band orkesteri joita ei edes laivarauta pystynyt kannattelemaan.

Hiilikuidun vetolujuus taitaa olla n.200 kertaa teräksen lujuus. Mutta kun tuo pönttö on (oli)
periaatteessa alipaineastia jolloin vetolujuudella ei ole niin suurta seksuaalista merkitystä. Puristuslujuus on se, joka enemmän merkitsee. Ja tuollainen pitkulainen lieriö ei kestä säröytymättä useita noin kovia painevaihteluita, olkoon vaikkakin 12,5 cm paksut seinämät. Ja niitä halkeamia on aika vaikea sieltä laminaatista todeta kerrosmaisen rakenteen takia. Taatusti edellisillä sukelluksilla on jonkinlaisia napsahduksia tms. kuulunut kun sisäisiä säröjä on pönttöön tullut.

Dynamiittilastissako se paatti oli kun se kerran räjähti?

Anonyymi kirjoitti:

Dynamiittilastissako se paatti oli kun se kerran räjähti?

Englanninkielessä on hyvä sanapari explode - implode. Suomessa räjähtämisen vastakohta on kai luhistua, joka ei kuulosta yhtä dramaattiselta.

Tee se itse miehen tekemä? Hiilikuitu/epoksi-lieriönhän valmisti Spencer Composites Corporation ja puolipallon muotoiset titaanipäädyt ja kiinnitysvanteet Titanium Fabrication Corporation.

Esim. kaskelotti voi sukeltaa sapuskansa jopa 2000 m syvyydestä ja nousta normaalisti pinnalle. Mutta ihminen tuskin siitä syvyydestä elävänä selväisi, vaikka hapen saanti olisi turvattu jotenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Esim. kaskelotti voi sukeltaa sapuskansa jopa 2000 m syvyydestä ja nousta normaalisti pinnalle. Mutta ihminen tuskin siitä syvyydestä elävänä selväisi, vaikka hapen saanti olisi turvattu jotenkin.

Lue lisää

Niin, ja toisaalta kaskelotti tuskin selviää montakaan tuntia kuivalla maalla vaikka hapen saanti on turvattu.

Anonyymi kirjoitti:

Esim. kaskelotti voi sukeltaa sapuskansa jopa 2000 m syvyydestä ja nousta normaalisti pinnalle. Mutta ihminen tuskin siitä syvyydestä elävänä selväisi, vaikka hapen saanti olisi turvattu jotenkin.

Lue lisää

Olisko kaikki ruumiinontelot joko täynnä hyytelöä tai rasvaa mitkä eivät mene kasaan.

Anonyymi kirjoitti:

Olisko kaikki ruumiinontelot joko täynnä hyytelöä tai rasvaa mitkä eivät mene kasaan.

Tarkoitan sellaiset suljetut, missä ei paineentasaus onnistu.

Anonyymi kirjoitti:

Olisko kaikki ruumiinontelot joko täynnä hyytelöä tai rasvaa mitkä eivät mene kasaan.

No ei kyllä kaskelotin keuhkot ainakaan ole täynnä mitään hyytelöä eikä rasvaa, vaan ilmaa ja hieman Co2 seassa, kuten ihmisenkin keuhkot.

380 ilmakehän tai 380 barin paine. Vastaa 380 kiloa jokaista neliösenttiä kohti tai 3800 tonnia jokaista neliömetriä kohti.

Jokaisen kämmenen kokoiselle alueelle olisi siis parkkeerattu täydessä lastissa oleva Sisun kuorma-auto, MIkään tavallinen kalakaan ei viihdy tuossa paineessa.

Anonyymi kirjoitti:

380 ilmakehän tai 380 barin paine. Vastaa 380 kiloa jokaista neliösenttiä kohti tai 3800 tonnia jokaista neliömetriä kohti.

Jokaisen kämmenen kokoiselle alueelle olisi siis parkkeerattu täydessä lastissa oleva Sisun kuorma-auto, MIkään tavallinen kalakaan ei viihdy tuossa paineessa.

Lue lisää

Painetta on enemmän kuin kaivinkoneen sylinterissä täydellä voimalla. Vesileikkureissa voi olla työpaine 4000 baaria joka vastasi jo 40km syvyistä lampea.

"Tuskin se vesi kerkesi ensin sinne lasin väliin kun sitä ei siellä muutenkaan ollut,kellon koneisto täysin ehjä sekä lasi?"

Tuon aikaiset, etenkään naisten pienet rannekellot, eivät taatusti olleet vesitiiviitä, vesi meni koneistoon uppoamisen aikana ja tasasi paineen, jolloin lasi jäi ehjäksi. Konservoinnin yhteydessä tietysti vesi on poistettu ja kello putsattu muutenkin näyttelykuntoon.

Anonyymi kirjoitti:

"Tuskin se vesi kerkesi ensin sinne lasin väliin kun sitä ei siellä muutenkaan ollut,kellon koneisto täysin ehjä sekä lasi?"

Tuon aikaiset, etenkään naisten pienet rannekellot, eivät taatusti olleet vesitiiviitä, vesi meni koneistoon uppoamisen aikana ja tasasi paineen, jolloin lasi jäi ehjäksi. Konservoinnin yhteydessä tietysti vesi on poistettu ja kello putsattu muutenkin näyttelykuntoon.

Lue lisää

Tuossa asia oli selitetty ihan kohdalleen.

Vesi on ollut myös kellon sisällä ja paine-eroa lasin eri puolilla ei ole ollut. Eri asia on se, kuinka paljon (messinkisiä) metalliosia ja rattaita on joutunut vaihtamaan, jotta kello käy suolakylvyn jäljiltä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa asia oli selitetty ihan kohdalleen.

Vesi on ollut myös kellon sisällä ja paine-eroa lasin eri puolilla ei ole ollut. Eri asia on se, kuinka paljon (messinkisiä) metalliosia ja rattaita on joutunut vaihtamaan, jotta kello käy suolakylvyn jäljiltä.

Lue lisää

Niinpä. Maailman ensimmäinen "vesitiivis" rannekello esiteltiin suurelle yleisölle vasta vuonna 1926. Kyseinen kellomalli, Rolex Oyster kesti kymmenen tunnin uimareissun Englannin kanaalin yli, mutta syvyysluokituksia sillä ei ollut. Tämä kello ei olisi kestänyt matkaa Titanicin mukana, vaan olisi hajonnut matkallaan pohjaan.

Ehkä ei tosin kovin dramaattisesti; senaikainen akryylilasi vain olisi mosahtanut sisään, tuhoten ehkä myös kellotaulun viisareineen.

Ei sitkeä vahva rakenne alussa välttämättä mitenkään repeä. Voi antaa periksi ihan kuten rautatynnyri.

Pinta-ala on suuri ja voimat sen mukaisia. Noin 10000 tonnia. Jännitykset ovat levinneet kaikkialle ja rakenne on jo valmiiksi painunut jonkin verran kasaan. Ei vettä ehdi tulla sisällä lainkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sitkeä vahva rakenne alussa välttämättä mitenkään repeä. Voi antaa periksi ihan kuten rautatynnyri.

Pinta-ala on suuri ja voimat sen mukaisia. Noin 10000 tonnia. Jännitykset ovat levinneet kaikkialle ja rakenne on jo valmiiksi painunut jonkin verran kasaan. Ei vettä ehdi tulla sisällä lainkaan.

Lue lisää

Elokuvissa tapahtuu niin - tosielämässä sieltä löytyy se heikko kohta ja siitä se alkaa 400 kilon painella vettä sisään niin kauan kuin paineet tasaantuvat ja siihen ei mene kauaa .. millisekunteja ..

-Heikoin lenkki-

Anonyymi kirjoitti:

Elokuvissa tapahtuu niin - tosielämässä sieltä löytyy se heikko kohta ja siitä se alkaa 400 kilon painella vettä sisään niin kauan kuin paineet tasaantuvat ja siihen ei mene kauaa .. millisekunteja ..

-Heikoin lenkki-

Lue lisää

Seikan ymmärtää kun ajatellaantoisin päin - pumpataan säiliön sisään vettä kovalla paineella ja katsotaan mistä repeää.

Anonyymi kirjoitti:

Elokuvissa tapahtuu niin - tosielämässä sieltä löytyy se heikko kohta ja siitä se alkaa 400 kilon painella vettä sisään niin kauan kuin paineet tasaantuvat ja siihen ei mene kauaa .. millisekunteja ..

-Heikoin lenkki-

Lue lisää

Et ymmärrrä tuosta isokokoisesta rakenteesta yhtikäs mitään. Ajattelet asiaa täysin väärin päin.

Voimat ovat koon vuoksi valtavia ja koko rakenne on koko ajan aivan kestävyytensä rajoilla. Ei voi edes teoriassa syntyä mitään pysyviä avoimia säröjä tai halkeamia. Ei ole mitään voimaa pitämään niitä auki. Kaikki kuroutuu heti kiinni.

Romahdus tapahtuu nopeasti eikä vettä ehdi virrata sisään yhtään. Nestettä kyllä virtaa lopussa ulos. Mieti tätä!

Anonyymi kirjoitti:

Et ymmärrrä tuosta isokokoisesta rakenteesta yhtikäs mitään. Ajattelet asiaa täysin väärin päin.

Voimat ovat koon vuoksi valtavia ja koko rakenne on koko ajan aivan kestävyytensä rajoilla. Ei voi edes teoriassa syntyä mitään pysyviä avoimia säröjä tai halkeamia. Ei ole mitään voimaa pitämään niitä auki. Kaikki kuroutuu heti kiinni.

Romahdus tapahtuu nopeasti eikä vettä ehdi virrata sisään yhtään. Nestettä kyllä virtaa lopussa ulos. Mieti tätä!

Lue lisää

Minä olen käsitellyt paineastioita useammassa laivassa - oikeesti: Rakenne ei ole homogeeninen, se alkaa sieltä missä on se heikoin kohta - 400 kilon paine lähtee syntynestä reiästä kuin tykin piipusta .. siinä ei kissaa sanota kun on hiljaista.

https://protank.net/luxury-yacht-services/air-starter-tanks/

.. ja sitten

https://tinyurl.com/4wd9axtm

Voin todistaa sen toisellakin tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Minä olen käsitellyt paineastioita useammassa laivassa - oikeesti: Rakenne ei ole homogeeninen, se alkaa sieltä missä on se heikoin kohta - 400 kilon paine lähtee syntynestä reiästä kuin tykin piipusta .. siinä ei kissaa sanota kun on hiljaista.

https://protank.net/luxury-yacht-services/air-starter-tanks/

.. ja sitten

https://tinyurl.com/4wd9axtm

Voin todistaa sen toisellakin tavalla.

Lue lisää

Veikkaan , että se mikä hajosi oli manusluukku - eli se "ovi" mistä mennään paineastian sisään/ulos.

Pilkkuvirhe.

" Hiilikuiturakenne ei kestänyt, ja paine-ero tasaantui"
Luultavimmin asia on juuri päinvastoin.
Ensin paine-ero tasaantui laminaatin ulkokerroksissa materiaalin huokoisuuden seurauksena veden täyttäessä huokoset, ja sen seurauksena sisempien kerrosten lujuus ei enää riittänyt, vaan rakenne murtui, kun ulkokerrokset eivät enää olleet kuormitettuina lainkaan.
Ongelma oli siis ettei kyseessä ollut yksi paineastia, vaan sadat sisäkkäiset paineastiat (vertaa sipulin kuoreen). Kunkin hiilikuitukerroksen muodostaessa ihan oman hyvin hitaasti vuotavan paineastiansa.
Mikäli hiilikuitulaminaatti olisi päällystetty täysin vesitiiviillä kerroksella, olisi se saattanut kestää, ainakin selvästi pitempään kuin mitä nyt kesti.

Sitkeydestä ei olisi tuossa paineessa mitään apua. On ollut äärimmäinen riski rakentaa laitetta muusta materiaalista kuin metallista (teräs tai titaani) ja muuhun muotoon kuin palloksi.

Jos painelaite repeytyy, vesi virtaa sisään. Riippuen repeytymispaikasta ja sen koosta sukellusalus on lopulta täynnä vettä ja ilmaa. Kun paine tasautuu, aluksen sisällä oleva ilma on joko vuotanut ulos tai puristunut kasaan vajaan 400 barin paineeseen. 10 cm paksuun hiilikuituun tuskin tulee mitään pieniä vuotoja, ellei kyseessä ole luukkujen tai läpivientien tiiviste- tai vastaava vuoto. Kun kuidut antavat periksi, peli on menetetty,

Jos "sitkeä" painelaite puristuu tai luhistuu kasaan, lommahtaa, sukellusaluksen ilmanpaine asettuisi lähelle 400 bárin painetta, joka tapauksessa satojen barien paineeseen. Alukseen muodostuviin kulmiin saattaa jäädä ilmataskuja, joissa on mahdollista selvitä hengissä hetkellisesti. Jos ja kun paine kuitenkin nousee äkillisesti yhdestä vaikkapa kolmeensataan bariin (1 --> 300 bar), elimistö ei kestä sitä. Lommahtaminen kestää sitkeälläkin materiaalilla vain sekunnin murto-osan.

Jos aluksessa olisi reikä, sitä ei tukita purukumilla. Paine on niin kova että painevesi menee ihosta läpi, korvasta repeytyvät tärykalvot ja keuhkot ja kaikki ilmaa sisältävät elimet menevät kasaan. Imploosiota elimistö ei voi kestää.

Anonyymi kirjoitti:

Sitkeydestä ei olisi tuossa paineessa mitään apua. On ollut äärimmäinen riski rakentaa laitetta muusta materiaalista kuin metallista (teräs tai titaani) ja muuhun muotoon kuin palloksi.

Jos painelaite repeytyy, vesi virtaa sisään. Riippuen repeytymispaikasta ja sen koosta sukellusalus on lopulta täynnä vettä ja ilmaa. Kun paine tasautuu, aluksen sisällä oleva ilma on joko vuotanut ulos tai puristunut kasaan vajaan 400 barin paineeseen. 10 cm paksuun hiilikuituun tuskin tulee mitään pieniä vuotoja, ellei kyseessä ole luukkujen tai läpivientien tiiviste- tai vastaava vuoto. Kun kuidut antavat periksi, peli on menetetty,

Jos "sitkeä" painelaite puristuu tai luhistuu kasaan, lommahtaa, sukellusaluksen ilmanpaine asettuisi lähelle 400 bárin painetta, joka tapauksessa satojen barien paineeseen. Alukseen muodostuviin kulmiin saattaa jäädä ilmataskuja, joissa on mahdollista selvitä hengissä hetkellisesti. Jos ja kun paine kuitenkin nousee äkillisesti yhdestä vaikkapa kolmeensataan bariin (1 --> 300 bar), elimistö ei kestä sitä. Lommahtaminen kestää sitkeälläkin materiaalilla vain sekunnin murto-osan.

Jos aluksessa olisi reikä, sitä ei tukita purukumilla. Paine on niin kova että painevesi menee ihosta läpi, korvasta repeytyvät tärykalvot ja keuhkot ja kaikki ilmaa sisältävät elimet menevät kasaan. Imploosiota elimistö ei voi kestää.

Lue lisää

"Jos painelaite repeytyy, vesi virtaa sisään. " - ei voi puhua enää virtaamisesta - se kirjaimellisesti RÄJÄHTÄÄ sisään.

Vrt . Höyrykattilan ylipaineventtiilin laukeamista/laukaisemista - laivassa jotain 15 kiloa ja kyllä kuuluu. Sen suhteuttaa 400 kiloon veden painetta. Jos joku tielle osuuu, niin ei ehdi tuntea mitään - onneksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos painelaite repeytyy, vesi virtaa sisään. " - ei voi puhua enää virtaamisesta - se kirjaimellisesti RÄJÄHTÄÄ sisään.

Vrt . Höyrykattilan ylipaineventtiilin laukeamista/laukaisemista - laivassa jotain 15 kiloa ja kyllä kuuluu. Sen suhteuttaa 400 kiloon veden painetta. Jos joku tielle osuuu, niin ei ehdi tuntea mitään - onneksi.

Lue lisää

Tuossa kohdassa ei vielä puhuttu imploosiosta.

En tiedä, kenelle tuo satu oli varattu. Hiilikuitu ei tuossa rakenteessa jousta lainkaan, siis vielä vähemmän kuin metalli. Puristusvoima, nyt rakennetta ympäröivä paine, ei lakkaa koskaan, mutta se ei ole este sille, etteikö aluksessa sisällä olisi edelleen kokoonpuristunut ilmatasku.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä, kenelle tuo satu oli varattu. Hiilikuitu ei tuossa rakenteessa jousta lainkaan, siis vielä vähemmän kuin metalli. Puristusvoima, nyt rakennetta ympäröivä paine, ei lakkaa koskaan, mutta se ei ole este sille, etteikö aluksessa sisällä olisi edelleen kokoonpuristunut ilmatasku.

Lue lisää

Tuossa paineessa, vaikka koko aluksen sisäilma olisi siinä taskussa kokoonpuristuneena, se olisi ehkä noin 20 litran kokoinen tasku.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa paineessa, vaikka koko aluksen sisäilma olisi siinä taskussa kokoonpuristuneena, se olisi ehkä noin 20 litran kokoinen tasku.

Onko joku muuta väittänyt?

Tuohon 100 mm -hiilikuituun ei saada rakennettua mitään joustavuutta.

Tiedetään, että sen painekammion manusluukku on ulkoa suljettava kartio, jota ulkoinen paine puristaa runkoon tiiviisti kiinni - ja se on se heikoin lenkki - paineen kasvaessa yli mitoitetun arvon se kiilaa itsensä rakenteista läpi ja 400 kg painevettä tulee perässä.

Anonyymi kirjoitti:

Tiedetään, että sen painekammion manusluukku on ulkoa suljettava kartio, jota ulkoinen paine puristaa runkoon tiiviisti kiinni - ja se on se heikoin lenkki - paineen kasvaessa yli mitoitetun arvon se kiilaa itsensä rakenteista läpi ja 400 kg painevettä tulee perässä.

Lue lisää

Tuskinpa on kartiomainen sen tiivistepinta. Millä ihmeellä se luukku sitten pinnalla saadaan irti siitä kartiosta, vrt. esim. erilaisia kartioliitoksia, jotka voi olla ns. yhtäpuuta avamisen kannalta. Jos luukussa olisi kartio, minkä paine lukitsee, ei siinä tarvittaisi 18 pulttia kiinnitykseen.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskinpa on kartiomainen sen tiivistepinta. Millä ihmeellä se luukku sitten pinnalla saadaan irti siitä kartiosta, vrt. esim. erilaisia kartioliitoksia, jotka voi olla ns. yhtäpuuta avamisen kannalta. Jos luukussa olisi kartio, minkä paine lukitsee, ei siinä tarvittaisi 18 pulttia kiinnitykseen.

Lue lisää

"Millä ihmeellä se luukku sitten pinnalla saadaan irti siitä kartiosta".

Kerron sen ihmeen:
Se luukku on kartio ja istuu aluksen runkoon?
Kummin päin se kartio aukeaa?
Ulkopuolella on se "työkalu" millä se avataan?

"18 pulttia kiinnitykseen." - niillä pidetään kartio paikoillaan - ei muuta,

Tässä paineastia sisäpuolinen paine pitää manusluukun paikallaan - ja yksi pultti pitää luukun kohdallaan.

https://www.cronimo.fi/kaesi-paeae-ja-miesluukut
https://www.rejko.fi/wp-content/uploads/2021/12/LVI-3432610.webp

Nyt ajatuksella käännetään toisin päin - eli ulkopuolista painetta vastaan. Ja kun tiivisteitä ei voi käyttää, niin pinnasta tehdään _hiottu_ kartio joka kiilaa itsensä paikalleen paineen funktiona.

Anonyymi kirjoitti:

"Millä ihmeellä se luukku sitten pinnalla saadaan irti siitä kartiosta".

Kerron sen ihmeen:
Se luukku on kartio ja istuu aluksen runkoon?
Kummin päin se kartio aukeaa?
Ulkopuolella on se "työkalu" millä se avataan?

"18 pulttia kiinnitykseen." - niillä pidetään kartio paikoillaan - ei muuta,

Tässä paineastia sisäpuolinen paine pitää manusluukun paikallaan - ja yksi pultti pitää luukun kohdallaan.

https://www.cronimo.fi/kaesi-paeae-ja-miesluukut
https://www.rejko.fi/wp-content/uploads/2021/12/LVI-3432610.webp

Nyt ajatuksella käännetään toisin päin - eli ulkopuolista painetta vastaan. Ja kun tiivisteitä ei voi käyttää, niin pinnasta tehdään _hiottu_ kartio joka kiilaa itsensä paikalleen paineen funktiona.

Lue lisää

Kartiopinnat löytyy omasta historiastani - ensin ne sorvattiin ja sitten oli moottorimies joka hioi ne käsin - siinä meni tupakkaa kun yhdessä kannessa oli neljä pakoventtiiliä ja yhtenään paloivat ja konestoppia aiheuttivat.

Tuommonen kone - konetopiltaan.

https://tinyurl.com/t2zjxb37

Tuossa laivassa puolitoista vuotta - aikoinaan:

https://tinyurl.com/4em8rjmx

Yleisesti "kartioista":
https://tinyurl.com/2ypjhhbu

Anonyymi kirjoitti:

Kartiopinnat löytyy omasta historiastani - ensin ne sorvattiin ja sitten oli moottorimies joka hioi ne käsin - siinä meni tupakkaa kun yhdessä kannessa oli neljä pakoventtiiliä ja yhtenään paloivat ja konestoppia aiheuttivat.

Tuommonen kone - konetopiltaan.

https://tinyurl.com/t2zjxb37

Tuossa laivassa puolitoista vuotta - aikoinaan:

https://tinyurl.com/4em8rjmx

Yleisesti "kartioista":
https://tinyurl.com/2ypjhhbu

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=XJjRhgkYs8c

Paremmalla onnella ..

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä, kenelle tuo satu oli varattu. Hiilikuitu ei tuossa rakenteessa jousta lainkaan, siis vielä vähemmän kuin metalli. Puristusvoima, nyt rakennetta ympäröivä paine, ei lakkaa koskaan, mutta se ei ole este sille, etteikö aluksessa sisällä olisi edelleen kokoonpuristunut ilmatasku.

Lue lisää

Hiilikuitu joustaa tuossa rakenteessa todella paljon. Sisätilan halkaisija ja pituus pienenee varmasti useilla millimetreillä.

Titaani ja luja teräs ja panssarilasi joustaa paljon vähemmän. Ja nyt kaikkea oli liitetty yhteen.

Opettele kertomaan paine ja pinta-ala aina keskenään, niin tajuat jotain voimista. Varsinaisen iso ongelma syväsukelluksissa on pinta-ala, ei pelkkä paine.

Koko heikko rakenne oli aivan kestävyytensä rajoilla, joten kaikki oli painunut kasaan jo ennen luhistumista niin paljon kuin suinkin mahdollista. Ja vesikin n. 2 % tilavuudestaan. Mieti tätä!

Anonyymi kirjoitti:

Onko joku muuta väittänyt?

Tuohon 100 mm -hiilikuituun ei saada rakennettua mitään joustavuutta.

Lopeta selittely olemmattomista ilmataskuista ja hiilikuiduista. Olet totaalisen väärässä. Venäjällä kaikki on tietysti toisin.

Sinun mielestä vesikään ei jousta yhtään missään tilanteessa, koska kaikissa maailman alkeisoppikirjoissa on aina näin sanottu kappaleen alussa.

Lue taulukoita, niin opit ehkä jotain. Kaikki joustaa ja puristuu kasaan. Aina! Haitaksi asti.

Anonyymi kirjoitti:

Lopeta selittely olemmattomista ilmataskuista ja hiilikuiduista. Olet totaalisen väärässä. Venäjällä kaikki on tietysti toisin.

Sinun mielestä vesikään ei jousta yhtään missään tilanteessa, koska kaikissa maailman alkeisoppikirjoissa on aina näin sanottu kappaleen alussa.

Lue taulukoita, niin opit ehkä jotain. Kaikki joustaa ja puristuu kasaan. Aina! Haitaksi asti.

Lue lisää

Vaikutta siltä, nähtyjen dokumenttien pohjalta, että runko oli rakennettu hiilikuidusta.

Minkä sorttinen hiilikuitukerrosten keskinäinen kitka?

Anonyymi kirjoitti:

Lopeta selittely olemmattomista ilmataskuista ja hiilikuiduista. Olet totaalisen väärässä. Venäjällä kaikki on tietysti toisin.

Sinun mielestä vesikään ei jousta yhtään missään tilanteessa, koska kaikissa maailman alkeisoppikirjoissa on aina näin sanottu kappaleen alussa.

Lue taulukoita, niin opit ehkä jotain. Kaikki joustaa ja puristuu kasaan. Aina! Haitaksi asti.

Lue lisää

"Hiilikuitu joustaa tuossa rakenteessa todella paljon. Sisätilan halkaisija ja pituus pienenee varmasti useilla millimetreillä...."

Varmasti! Heitit tuon ihan omasta hatustasi.

Hiilikuitu ei 100 mm paksuudessa jousta.

"Titaani ja luja teräs ja panssarilasi joustaa paljon vähemmän."

Miksi sotket panssarilasia asiaan? Titaani ja teräs ovat jo lähtökohtaisesti joustavia aineita, jos ne sellaisiksi suunnitellaan.

Sinulle ei ilmeisesti ole lainkaan tuttu mikään elastinen kerroin, nyt erityisesti Youngin moduuli, kimmokerroin, venymä sekä puristusmoduuli. MIllä tavoin materiaali vastustaa voimaa ja palautuu siitä? Ymmärrätkö? Lisäksi valittujen materiaalien tulee käyttäytyä paineen alla samalla tavoin.

Esimerkkinä teräksen puristuskerroin160 GPa, mutta kohteissa käytetyillä hiilikuiduilla se on tyypillisesti yli 500 Gpa, mutta jopa 760 GPa. Hiilikuitu ei jousta eikä se muuta muotoaan, eikä varsinkaan veny, vaan se murtuu välittömästi. Teräs joustaa, venyy ja palautuu muotoonsa todella suurien voimien alla, ellei kriittistä pistettä ylitetä.

Anonyymi kirjoitti:

"Hiilikuitu joustaa tuossa rakenteessa todella paljon. Sisätilan halkaisija ja pituus pienenee varmasti useilla millimetreillä...."

Varmasti! Heitit tuon ihan omasta hatustasi.

Hiilikuitu ei 100 mm paksuudessa jousta.

"Titaani ja luja teräs ja panssarilasi joustaa paljon vähemmän."

Miksi sotket panssarilasia asiaan? Titaani ja teräs ovat jo lähtökohtaisesti joustavia aineita, jos ne sellaisiksi suunnitellaan.

Sinulle ei ilmeisesti ole lainkaan tuttu mikään elastinen kerroin, nyt erityisesti Youngin moduuli, kimmokerroin, venymä sekä puristusmoduuli. MIllä tavoin materiaali vastustaa voimaa ja palautuu siitä? Ymmärrätkö? Lisäksi valittujen materiaalien tulee käyttäytyä paineen alla samalla tavoin.

Esimerkkinä teräksen puristuskerroin160 GPa, mutta kohteissa käytetyillä hiilikuiduilla se on tyypillisesti yli 500 Gpa, mutta jopa 760 GPa. Hiilikuitu ei jousta eikä se muuta muotoaan, eikä varsinkaan veny, vaan se murtuu välittömästi. Teräs joustaa, venyy ja palautuu muotoonsa todella suurien voimien alla, ellei kriittistä pistettä ylitetä.

Lue lisää

Kohteen hiilikuidun puristuskertoimella ei ole mitään merkitystä, koska hiilikuitujen välissä olevan muovin puristuskerroin on pari kertaluokkaa pienempi, ja määrittää siten kyseisen laminaatin puristuskertoimen. Tulos on selvästi alle 10 GPa, eli aivan olennaisesti pienempi kuin teräksen 160 GPa. Noillakaan lukemilla ei ole mitään käytännön merkitystä alipaineastialle, koska 3-aksiaalinen puristus on paksuussuunnassa paljon alhaisempaa kuin muissa suunnissa, myös ulkopinnassa, jossa paksuussuuntainen on maksimissaan, edellyttäen että ulkopinta on täysin vesitiivistä, oletus mikä ei välttämättä pidä lainkaan paikkaansa, ja on todennäköisin syy rakenteen pettämiselle.

Hiilikuidun murtovenymä toki vaihtelee laadusta riippuen, mutta on yleisesti 1% ja 2% välissä, kun kyse on intermediate modulus hiilikuiduista, joita tällaisessa projektissa käytetään parhaan puristuslujuuden takia, eli suurempi kuin millään teräksestä tehdyllä paineastian materiaalilla. Silläkään ei ole mitään merkitystä alipaineastian tapauksessa.

Olennaisinta on ymmärtää paineastiamateriaalin tiheyden vaikutus sen paksuuteen, kun laitteen halutaan joskus pääsevän pohjalta takaisin pinnalle. Sen täytyy saavuttaa lähes samansuuruinen noste kuin sen paino on. Siten pienemmän tiheyden materiaalia käyttämällä saadaan paksummat seinämät samoilla sisämitoilla. Ja se parantaa merkittävästi hiilikuitulaminaatin lujuusarvoja teräkseen verrattuna, mikäli ulkopinta todellakin olisi täysin vesitiivis, ja siten laminaatin mahdollisissa huokosissa oleva paine pysyisi hyvin pienenä, eikä kasvaisi lähellekään ulkoista veden painetta missään oloissa.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikutta siltä, nähtyjen dokumenttien pohjalta, että runko oli rakennettu hiilikuidusta.

Minkä sorttinen hiilikuitukerrosten keskinäinen kitka?

Hiilikuidut eivät ole toisissaan kiinni kitkalla, vaan muovilla. Kyseessä on lujitemuovilaminaatti, mikä pinnalla kelluvien veneiden tapauksessa on käytännössä vesitiivistä, toisin kuin kitkalla kiinni olevat irralliset kuidut olisivat. 40 MPa paineessa vesitiiviydessä voi olla suuria ongelmia, ja jos/kun veden paine pääsee vaikuttamaan rakenteen sisään, on seurauksena ettei uloimmat laminaattikerrokset osallistu enää lainkaan kuormien kantamiseen, eivätkä niiden dimensiot siten pienene puristusjännitysten puuttuessa. Silloin uloimmat kerrokset delaminoituvat muusta rakenteesta kerros kerrallaan kuin sipulin kuoret, kunnes koko rakenne pettää täysin.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilikuitu joustaa tuossa rakenteessa todella paljon. Sisätilan halkaisija ja pituus pienenee varmasti useilla millimetreillä.

Titaani ja luja teräs ja panssarilasi joustaa paljon vähemmän. Ja nyt kaikkea oli liitetty yhteen.

Opettele kertomaan paine ja pinta-ala aina keskenään, niin tajuat jotain voimista. Varsinaisen iso ongelma syväsukelluksissa on pinta-ala, ei pelkkä paine.

Koko heikko rakenne oli aivan kestävyytensä rajoilla, joten kaikki oli painunut kasaan jo ennen luhistumista niin paljon kuin suinkin mahdollista. Ja vesikin n. 2 % tilavuudestaan. Mieti tätä!

Lue lisää

Pinta-alalla ei ole juuri merkitystä. Lujuusopillinen kestävyys riippuu jännityksestä, ja sen saa aikaan paine. Yksikkö on molemmissa N/m^2, eikä sen kertominen pinta-alalla tuota mitään lisäarvoa mihinkään. Olennaista on seinämäpaksuuden suhde ulkomittoihin, varsinkin halkaisijaan. Tutustu käsitteeseen neutral buoyancy niin ymmärrät miten seinämäpaksuus määräytyy materiaalin tiheyden avulla. Ja lopuksi tarkastellaan mitä rakenne kyseisellä seinämäpaksuuden suhteella kokonaishalkaisijaan kestää ja mitä ei, eikä siinäkään tarvita pinta-alaa mihinkään.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilikuidut eivät ole toisissaan kiinni kitkalla, vaan muovilla. Kyseessä on lujitemuovilaminaatti, mikä pinnalla kelluvien veneiden tapauksessa on käytännössä vesitiivistä, toisin kuin kitkalla kiinni olevat irralliset kuidut olisivat. 40 MPa paineessa vesitiiviydessä voi olla suuria ongelmia, ja jos/kun veden paine pääsee vaikuttamaan rakenteen sisään, on seurauksena ettei uloimmat laminaattikerrokset osallistu enää lainkaan kuormien kantamiseen, eivätkä niiden dimensiot siten pienene puristusjännitysten puuttuessa. Silloin uloimmat kerrokset delaminoituvat muusta rakenteesta kerros kerrallaan kuin sipulin kuoret, kunnes koko rakenne pettää täysin.

Lue lisää

Väittivät ostaneensa Titaniin käytetyn hiilikuidun Boeingilta (saivat nähtävästi halvalla kun oli vanhentunutta erää). Tosin Boeing ei moista kauppaa muista.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilikuidut eivät ole toisissaan kiinni kitkalla, vaan muovilla. Kyseessä on lujitemuovilaminaatti, mikä pinnalla kelluvien veneiden tapauksessa on käytännössä vesitiivistä, toisin kuin kitkalla kiinni olevat irralliset kuidut olisivat. 40 MPa paineessa vesitiiviydessä voi olla suuria ongelmia, ja jos/kun veden paine pääsee vaikuttamaan rakenteen sisään, on seurauksena ettei uloimmat laminaattikerrokset osallistu enää lainkaan kuormien kantamiseen, eivätkä niiden dimensiot siten pienene puristusjännitysten puuttuessa. Silloin uloimmat kerrokset delaminoituvat muusta rakenteesta kerros kerrallaan kuin sipulin kuoret, kunnes koko rakenne pettää täysin.

Lue lisää

"Kitka eli liikevastus on voima, joka vastustaa kahden kiinteän kappaleen toisiaan koskettavien pintojen välillä ilmenevää liikettä tai tällaisen liikkeen alkamista. Nesteillä on sisäinen kitka, nesteen viskositeetti, joka vaikuttaa nesteen juoksevuuteen. Nesteitä käytetään vähentämään liikepintojen välistä kitkaa. Tällöin neste on aina liikepintojen välissä."

Anonyymi kirjoitti:

"Kitka eli liikevastus on voima, joka vastustaa kahden kiinteän kappaleen toisiaan koskettavien pintojen välillä ilmenevää liikettä tai tällaisen liikkeen alkamista. Nesteillä on sisäinen kitka, nesteen viskositeetti, joka vaikuttaa nesteen juoksevuuteen. Nesteitä käytetään vähentämään liikepintojen välistä kitkaa. Tällöin neste on aina liikepintojen välissä."

Lue lisää

Mitä kohtaa muualta lainaamassasi tekstissä et ymmärtänyt?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä kohtaa muualta lainaamassasi tekstissä et ymmärtänyt?

"Hiilikuidut eivät ole toisissaan kiinni kitkalla, vaan muovilla. Kyseessä on lujitemuovilaminaatti, .."

Kitkaa on kaikkialla - esim. nesteissä ihan sellaisenaan. Raakaöljy sellaista tervaa joka normaalilämpötilassa on lapioitavaa tavaraa - mutta kun se lämmittää, niin jo kulkee putkessa, niin kitka (= viskositeetti) pienenee .. Seikasta johtuen laivan pääkone ennen satamaan tuloa siirretään diesel öljylle .. selitänkö vielä syyn?


Lujitemuovilla on myös kitka - ja etenkin laminaatilla kerrosten välillä - siinä kuin hiilikuidulla niin sillä muovilla kuidun ja muovin välisellä liitoksella.

Anonyymi kirjoitti:

"Hiilikuidut eivät ole toisissaan kiinni kitkalla, vaan muovilla. Kyseessä on lujitemuovilaminaatti, .."

Kitkaa on kaikkialla - esim. nesteissä ihan sellaisenaan. Raakaöljy sellaista tervaa joka normaalilämpötilassa on lapioitavaa tavaraa - mutta kun se lämmittää, niin jo kulkee putkessa, niin kitka (= viskositeetti) pienenee .. Seikasta johtuen laivan pääkone ennen satamaan tuloa siirretään diesel öljylle .. selitänkö vielä syyn?


Lujitemuovilla on myös kitka - ja etenkin laminaatilla kerrosten välillä - siinä kuin hiilikuidulla niin sillä muovilla kuidun ja muovin välisellä liitoksella.

Lue lisää

Vielä: Kylmä rauta taottaessa lämpenee - miksi?

Anonyymi kirjoitti:

Vielä: Kylmä rauta taottaessa lämpenee - miksi?

.. ja kun aikani rautalankaa taivuttelen se kuumia taitoksen kohdalta ja katkeaa- miksi?

Anonyymi kirjoitti:

"Hiilikuidut eivät ole toisissaan kiinni kitkalla, vaan muovilla. Kyseessä on lujitemuovilaminaatti, .."

Kitkaa on kaikkialla - esim. nesteissä ihan sellaisenaan. Raakaöljy sellaista tervaa joka normaalilämpötilassa on lapioitavaa tavaraa - mutta kun se lämmittää, niin jo kulkee putkessa, niin kitka (= viskositeetti) pienenee .. Seikasta johtuen laivan pääkone ennen satamaan tuloa siirretään diesel öljylle .. selitänkö vielä syyn?


Lujitemuovilla on myös kitka - ja etenkin laminaatilla kerrosten välillä - siinä kuin hiilikuidulla niin sillä muovilla kuidun ja muovin välisellä liitoksella.

Lue lisää

Kemiallinen sidos ei ole synonyymi kitkalle.

Anonyymi kirjoitti:

Kemiallinen sidos ei ole synonyymi kitkalle.

Eikö - ja lumi ei ole vedelle?

Anonyymi kirjoitti:

Onko joku muuta väittänyt?

Tuohon 100 mm -hiilikuituun ei saada rakennettua mitään joustavuutta.

Sylinteriosan lujitemuovin kimmomoduuli on akselin suunnassa 70 GPa, ja sitä vastaan kohtisuorassa tangentin suunnassa 140 GPa suuruusluokkaa, olettaen että lujitemuovissa on intermediate modulus hiilikuituja 60% tilavuudesta epoksimatriisissa, ja kuitusuunnat ja määrät jaettu siten että symmetria-akselin suunnassa kimmomoduuli on puolet sitä vastaan kohtisuorasta suunnasta. Esimerkiksi noin 32% kuiduista akselin suunnassa ja 68% tangentin suunnassa, eli noin 19% laminaatin tilavuudesta akselin suunnassa, ja 41% tilavuudesta tangentin suunnassa, ja loput 40% tilavuudesta epoksimuovia.

Niitä voit verrata titaaniseosten 110...119 GPa kimmomoduuliin, jonka tiheys on 4400...4500 KG/m3, kun se kyseisellä lujitemuovilla on 1500...1600 kg/m3.

Sekä päädyt että keskiosa joustavat säteen suunnassa enemmän kuin niiden välissä oleva liitosholkki, joten holkki työntää molempia säteen suunnassa ulospäin kun ollaan syvällä. Tämä siksi koska holkin dimensio säteen suunnassa on paljon suurempi kuin päätyjen tai sylinteriosan.
Elastinen joustavuus annetulla kuormalla riippuu materiaalipaksuuksista ja kimmomoduulista, mutta niitähän emme tiedä, koska mediassa ei ole kerrottu mitään titaanisten päätyjen materiaalin paksuudesta, ja keskiosan paksuudesta liikkuu erilaisia tietoja, yleisin 127 mm.

Anonyymi kirjoitti:

"Hiilikuidut eivät ole toisissaan kiinni kitkalla, vaan muovilla. Kyseessä on lujitemuovilaminaatti, .."

Kitkaa on kaikkialla - esim. nesteissä ihan sellaisenaan. Raakaöljy sellaista tervaa joka normaalilämpötilassa on lapioitavaa tavaraa - mutta kun se lämmittää, niin jo kulkee putkessa, niin kitka (= viskositeetti) pienenee .. Seikasta johtuen laivan pääkone ennen satamaan tuloa siirretään diesel öljylle .. selitänkö vielä syyn?


Lujitemuovilla on myös kitka - ja etenkin laminaatilla kerrosten välillä - siinä kuin hiilikuidulla niin sillä muovilla kuidun ja muovin välisellä liitoksella.

Lue lisää

Kun kierrät mutterin kiinni kierretankoon, ja vedät sitten mutteria symmetria-akselin suunnassa irti tangosta, niin kitka voi estää sen kiertymisen auki, mutta miksei mutteri tule ulos kierretangosta kiertymisen ollessa estetty?
Syy ei todellakaan ole kitka, vaan aivan sama asia mikä estää hiilikuidun tulemisen ulos muovimatriisin sisältäkin. Eli muoto, mekaaninen lukitus, tai millä sitä sitten haluatkaan kutsua, paitsi virheellinen ilmaisu "kitka".

Hiilikuitukerrosten välinen kitka ja hiilikuitukudoksen kitka?

Anonyymi kirjoitti:

Hiilikuitukerrosten välinen kitka ja hiilikuitukudoksen kitka?

Mistä puhut?

Sanoin, että koko alus olisi pitänyt tehdä pallona teräksestä tai titaanista.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä puhut?

Sanoin, että koko alus olisi pitänyt tehdä pallona teräksestä tai titaanista.

Jos käyttää oikein kitkaista hiilikuitua, niin varmaan se sitten on aivan kestävää.

Aluksen painerungon keskimmäinen sylinteriosuus oli tehty hiilikuidulla lujitetusta lujitemuovista. Käytetyn hiilikuitulaadun murtovenymä on 1...2%, joten se joustaa ennen murtumista, kuitujen ympärillä olleen muovin murtovenymä on epokseilla tyypillisesti 4...6% välillä. Mitoituksessa hiilikuitulaminaatille lasketaan yleensä korkeintaan 0,2% puristuma, koska sitä suuremmalla puristumalla särönkasvu etenee.
Ps, kai tiedät ettei pelkästä hiilikuidusta voi tehdä mitään vettä läpäisemätöntä, saati sitten sukellusalusta.

Jos koko alus olisi tehty teräksestä, pallokuoren paksuus olisi ollut vain 25 mm (vajaa 20% hiilikuitulaminaatin paksuudesta), jotta sillä olisi voinut nousta takaisin pintaan kelluvuuden ansiosta. Sellainen ei olisi kestänyt edes kilometrin syvyyttä yhtään ainutta kertaa.

Anonyymi kirjoitti:

Aluksen painerungon keskimmäinen sylinteriosuus oli tehty hiilikuidulla lujitetusta lujitemuovista. Käytetyn hiilikuitulaadun murtovenymä on 1...2%, joten se joustaa ennen murtumista, kuitujen ympärillä olleen muovin murtovenymä on epokseilla tyypillisesti 4...6% välillä. Mitoituksessa hiilikuitulaminaatille lasketaan yleensä korkeintaan 0,2% puristuma, koska sitä suuremmalla puristumalla särönkasvu etenee.
Ps, kai tiedät ettei pelkästä hiilikuidusta voi tehdä mitään vettä läpäisemätöntä, saati sitten sukellusalusta.

Jos koko alus olisi tehty teräksestä, pallokuoren paksuus olisi ollut vain 25 mm (vajaa 20% hiilikuitulaminaatin paksuudesta), jotta sillä olisi voinut nousta takaisin pintaan kelluvuuden ansiosta. Sellainen ei olisi kestänyt edes kilometrin syvyyttä yhtään ainutta kertaa.

Lue lisää

"Ps, kai tiedät ettei pelkästä hiilikuidusta voi tehdä mitään vettä läpäisemätöntä, saati sitten sukellusalusta."

Voihan sinne laittaa pumpun jolla voi pumpata vuotoveden pois. Tuommoisia pumppuja käytetään ihan pienissäkin veneissä joilla ei ole tarkoitus sukeltaa minnekään.

Eihän se nyt pelkkää hiilikuitua voi olla vaan hiilikuitu/epoksia.

"Jos putki halkaistaan pituussuunassa kahtia"
Kyllä tuossa materiaali puristuu leikkaukseen nähden kohtisuoraan eikä minnekään muualle. Ei kannata tehdä sukellusveneeseen mitään pitkittäisiä leikkauksia.

Sulla on kova pätemisen tarve, mutta ei uskottavuutta.

Aluksessa ei ollut lainkaan muovia.

Alus olisi pitänyt tehdä teräksestä tai titaanista, muoto tietenkin pallomainen.

Anonyymi kirjoitti:

Sulla on kova pätemisen tarve, mutta ei uskottavuutta.

Aluksessa ei ollut lainkaan muovia.

Alus olisi pitänyt tehdä teräksestä tai titaanista, muoto tietenkin pallomainen.

Lue lisää

"Aluksessa ei ollut lainkaan muovia."
Kai siellä joku peliohjain oli ja ne on yleensä muovia.

Anonyymi kirjoitti:

Sulla on kova pätemisen tarve, mutta ei uskottavuutta.

Aluksessa ei ollut lainkaan muovia.

Alus olisi pitänyt tehdä teräksestä tai titaanista, muoto tietenkin pallomainen.

Lue lisää

Lieriö on (oli) hiilikuitu/epoksia ja epoksi on muovia.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos putki halkaistaan pituussuunassa kahtia"
Kyllä tuossa materiaali puristuu leikkaukseen nähden kohtisuoraan eikä minnekään muualle. Ei kannata tehdä sukellusveneeseen mitään pitkittäisiä leikkauksia.

Lue lisää

Piirrä kuva, niin opit jotain perusfysiikasta.

Lähes kaikki kiinteät materiaalit käyttätyvät isossa paineessa nesteiden tavoin.

Materiaalia siirtyy sinne, missä paine on pienintä. Eli juuri sinne sinun "ei minnekään muualle".

Sinulla täysin ehdottomia ja täysin vääriä käsityksiä fysiikan ilmiöistä.

Oletetaan putkiosan ulkohalkaisijan olevan 20 X m ja seinämän paksuus X m. Jos putki halkaistaan pituus suunnassa kahtia, niin molempiin leikkauskohtiin muodostuu joka paikkaan 10 kertainen paine veden paineeseen verrattuna. Eli pinta-ala (koko) ei vaikuta asiassa yhtään mitään, vaan mittojen suhde, ja tietysti kappaleen muoto. Ihan sama onko X 1 cm, 10 cm, vaiko 1 m. Tuloksena on noilla mittojen suhteella joka tapauksessa se että tangentin suunnassa puristusjännitys on 10 kertainen vedenpaine, ja akselin suunnassa 5 kertainen vedenpaine koosta riippumatta.

Anonyymi kirjoitti:

Piirrä kuva, niin opit jotain perusfysiikasta.

Lähes kaikki kiinteät materiaalit käyttätyvät isossa paineessa nesteiden tavoin.

Materiaalia siirtyy sinne, missä paine on pienintä. Eli juuri sinne sinun "ei minnekään muualle".

Sinulla täysin ehdottomia ja täysin vääriä käsityksiä fysiikan ilmiöistä.

Lue lisää

Mitkään painerungossa käytetyt materiaalit eivät käyttäydy nesteen tavoin kun ulkoista painetta kohdistuu runkoon suunnilleen 40 MPa.
40 GPa jos olisi painetta, niin sitten kylläkin kaikki, ja hiilikuituja lukuun ottamatta jo 4 GPa voisi siihen riittää.

Minäkin joskus viulutuneilla hankasin hartsia hevosenjouhiin ja sitten soitto onnistui.
Kyllä hartsi on todella hyvä aine jos aikoo hiilikuitukielistä venyttää sen viimeisenkin sävelen.

Hartsi on nestettä. Kun se polymeroituu (maallikot kutsuvat kovettumiseksi) on tuloksena muovia.

Soita sinä vaan viulua.

Anonyymi kirjoitti:

Soita sinä vaan viulua.

Hartsi on hyvä aine. Titanicissakin ne soitteli varmaan hartsin voimalla loppuun asti.

Anonyymi kirjoitti:

Hartsi on hyvä aine. Titanicissakin ne soitteli varmaan hartsin voimalla loppuun asti.

Omaisia ja sukua tuo naurattaa. Varmasti.

Anonyymi kirjoitti:

Soita sinä vaan viulua.

Trollit osaa viulunsoitonkin.

Jos ne olisivat jättäneet laipiot alhaalta auki niin Titanic kelluisi vieläkin.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ne olisivat jättäneet laipiot alhaalta auki niin Titanic kelluisi vieläkin.

Montako laivaa olette ollut rakentamassa?

Anonyymi kirjoitti:

Montako laivaa olette ollut rakentamassa?

Minä olen suunnitellut montakin laivaa ja aina käytän laivarautaa koska se kelluu.

Anonyymi kirjoitti:

Montako laivaa olette ollut rakentamassa?

Tyypillisesti laivojen rakentajat eivät ymmärrä juurikaan mitään laivojen suunnittelusta, eivätkä laivojen suunnittelijat juurikaan mitään laivojen rakentamisesta. Onneksi hommassa on käytännössä mukana molempia alansa ammattilaisia, jolloin voidaan saavuttaa varsin hyväkin lopputulos. Mutta mahtuu lukuisaan joukkoon rakennettuja laivoja niitä epäonnistuneitakin, Titanic mukaan lukien.

Anonyymi kirjoitti:

Tyypillisesti laivojen rakentajat eivät ymmärrä juurikaan mitään laivojen suunnittelusta, eivätkä laivojen suunnittelijat juurikaan mitään laivojen rakentamisesta. Onneksi hommassa on käytännössä mukana molempia alansa ammattilaisia, jolloin voidaan saavuttaa varsin hyväkin lopputulos. Mutta mahtuu lukuisaan joukkoon rakennettuja laivoja niitä epäonnistuneitakin, Titanic mukaan lukien.

Lue lisää

Jos Titanin kansiluukun olisi jättänyt auki niin sitten se ei varmaankaan olisi rutistunut kasaan vedenpaineen vaikutuksesta.

Oliko siinä päädyssä ikkunakin jostain titaanilasia?

Jos laite on tehty hiilikuidusta ja epoksihartsista, niin sitten se on lujitemuovia..
Asia on kovin helppoa ymmärtää.

Anonyymi kirjoitti:

Oliko siinä päädyssä ikkunakin jostain titaanilasia?

Jos laite on tehty hiilikuidusta ja epoksihartsista, niin sitten se on lujitemuovia..
Asia on kovin helppoa ymmärtää.

Lue lisää

SInä jaksat sen muovisi kanssa. Ilmeisesti olet tottunut oikomaan asioissa, kuten muussakin elämässäsi.

Osoita joku nimeltä tunnetun asiantuntijan lausunto, jossa ko. alus on kuvattu muovista valmistetuksi. Linkki riittää.

Anonyymi kirjoitti:

Oliko siinä päädyssä ikkunakin jostain titaanilasia?

Jos laite on tehty hiilikuidusta ja epoksihartsista, niin sitten se on lujitemuovia..
Asia on kovin helppoa ymmärtää.

Lue lisää

Väitettäsi ei ole kovin helppoa ymmärtää.

Anonyymi kirjoitti:

Väitettäsi ei ole kovin helppoa ymmärtää.

Kysymys on aivan helppo ymmärtää. Paitsi tietysti sellaisille, jotka eivät mistään mitään ymmärrä.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys on aivan helppo ymmärtää. Paitsi tietysti sellaisille, jotka eivät mistään mitään ymmärrä.

Mikä kysymys? Sinähän väität venettä muoviseksi. Vaan eipä löydy väitteelle tukea.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä kysymys? Sinähän väität venettä muoviseksi. Vaan eipä löydy väitteelle tukea.

Tuolta läytyy vastaus purkin muovisuudelle. Epoksimuovista se oli tehty. Hiilikuitua oli muovin seassa lujitteena.

https://www.youtube.com/watch?v=6LcGrLnzYuU

Anonyymi kirjoitti:

Tuolta läytyy vastaus purkin muovisuudelle. Epoksimuovista se oli tehty. Hiilikuitua oli muovin seassa lujitteena.

https://www.youtube.com/watch?v=6LcGrLnzYuU

Lue lisää

Valehtelet pätemisen tarpeeseesi. Vene on hiilikuitua joka on liimattu kasaan hartsilla. Päädyt ovat titaania. Hartsi ei tuo veneelle lujuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys on aivan helppo ymmärtää. Paitsi tietysti sellaisille, jotka eivät mistään mitään ymmärrä.

Muoviukko tunnisti heti itsensä.

Anonyymi kirjoitti:

Valehtelet pätemisen tarpeeseesi. Vene on hiilikuitua joka on liimattu kasaan hartsilla. Päädyt ovat titaania. Hartsi ei tuo veneelle lujuutta.

Tuo on totta. Koko youtube-video on minun väärentämäni.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on totta. Koko youtube-video on minun väärentämäni.

Vene on hiilikuitua joka on liimattu kasaan hartsilla. Päädyt ovat titaania. Hartsi ei tuo veneelle lujuutta.

Pelleilyvideot ei asiassa auta.

Anonyymi kirjoitti:

Vene on hiilikuitua joka on liimattu kasaan hartsilla. Päädyt ovat titaania. Hartsi ei tuo veneelle lujuutta.

Pelleilyvideot ei asiassa auta.

Hiilikuitu ei tuommoiselle putkelle tuo mitään lujuutta.

Hörhöjen mölinät eivät vaikuta asiaan millään lailla.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilikuitu ei tuommoiselle putkelle tuo mitään lujuutta.

Hörhöjen mölinät eivät vaikuta asiaan millään lailla.

Mikä tuo muovipellelle sen lujuuden! Paineilma?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä tuo muovipellelle sen lujuuden! Paineilma?

Liima. Liima on niin kovaa. Bostik tai Erikeeper.

Anonyymi kirjoitti:

Liima. Liima on niin kovaa. Bostik tai Erikeeper.

Paperiliima. Puikkona saa mm. Uhu-merkkiä.

Liima kuin liima, se on aina vahvaa. Ennen käytettiin perunaa tai muuta liisteriä.

Anonyymi kirjoitti:

Oliko siinä päädyssä ikkunakin jostain titaanilasia?

Jos laite on tehty hiilikuidusta ja epoksihartsista, niin sitten se on lujitemuovia..
Asia on kovin helppoa ymmärtää.

Lue lisää

Pyöreä ikkuna oli 7 tuumaa paksua akryylia.

Anonyymi kirjoitti:

Paperiliima. Puikkona saa mm. Uhu-merkkiä.

Liima kuin liima, se on aina vahvaa. Ennen käytettiin perunaa tai muuta liisteriä.

Epoksiliimat kestää jonkun verran puristustakin toisin kuin joku hiilikuitu joka menee kasaan niinkuin märkä rätti.

Anonyymi kirjoitti:

Epoksiliimat kestää jonkun verran puristustakin toisin kuin joku hiilikuitu joka menee kasaan niinkuin märkä rätti.

Alus ei ollut liima-alus vaan hiilikuitualus. Epoksilla ei ole puristuslujuutta, vaikka liimaukko muoveineen pyörii sitä nurkissa selittämässä. Liimahartsi on pelkkä sidosaine.

Millä tavoin märkä rätti menee kasaan? Ilmeisen omituinen ja ontuva vertauskuva. Hiilikuidun jäykkyys tai oikeammin ilmaistuna kimmomoduuli on riippuvainen tarkastelusuunnasta.

Miksi alusta ei tehty metallista (teräs, titaani, alumiini) sen sijaan? Hiilikuitu on viisi kertaa vahvempaa kuin teräs ja kaksi kertaa jäykempää. Vaikka hiilikuitu on vahvempaa ja jäykempää kuin teräs, se on kevyempää kuin teräs. Ei siis ihme että on ollut halua rakentaa alus hiilikuidusta. Hiilikuidusta on jo pitkää rakennettu painepulloja, joiden paineensieto on 300 - 1000 baria.

Alus testatiin huonosti ko. kohteeseen, koska mittakaava ja harppaus oli todella suuri.

Anonyymi kirjoitti:

Alus ei ollut liima-alus vaan hiilikuitualus. Epoksilla ei ole puristuslujuutta, vaikka liimaukko muoveineen pyörii sitä nurkissa selittämässä. Liimahartsi on pelkkä sidosaine.

Millä tavoin märkä rätti menee kasaan? Ilmeisen omituinen ja ontuva vertauskuva. Hiilikuidun jäykkyys tai oikeammin ilmaistuna kimmomoduuli on riippuvainen tarkastelusuunnasta.

Miksi alusta ei tehty metallista (teräs, titaani, alumiini) sen sijaan? Hiilikuitu on viisi kertaa vahvempaa kuin teräs ja kaksi kertaa jäykempää. Vaikka hiilikuitu on vahvempaa ja jäykempää kuin teräs, se on kevyempää kuin teräs. Ei siis ihme että on ollut halua rakentaa alus hiilikuidusta. Hiilikuidusta on jo pitkää rakennettu painepulloja, joiden paineensieto on 300 - 1000 baria.

Alus testatiin huonosti ko. kohteeseen, koska mittakaava ja harppaus oli todella suuri.

Lue lisää

"Alus testatiin huonosti ko. kohteeseen, koska mittakaava ja harppaus oli todella suuri."

Selväpä tuo. Testaamalla se olisi parantunut ja jos olisi testattu vielä enemmän niin se olisi parantunut paljon enemmän.

Hörhö ei näköjään ole hiilikuitua koskaan nähnytkään. Tosiasiassa hiilikuitu on ihan yhtä jäykkää kuin ompelulanka. Jos haluat kilometrin hiilikuitua niin lankarullana se toimitetaan eikä jäykkänä tankona.

Anonyymi kirjoitti:

Alus ei ollut liima-alus vaan hiilikuitualus. Epoksilla ei ole puristuslujuutta, vaikka liimaukko muoveineen pyörii sitä nurkissa selittämässä. Liimahartsi on pelkkä sidosaine.

Millä tavoin märkä rätti menee kasaan? Ilmeisen omituinen ja ontuva vertauskuva. Hiilikuidun jäykkyys tai oikeammin ilmaistuna kimmomoduuli on riippuvainen tarkastelusuunnasta.

Miksi alusta ei tehty metallista (teräs, titaani, alumiini) sen sijaan? Hiilikuitu on viisi kertaa vahvempaa kuin teräs ja kaksi kertaa jäykempää. Vaikka hiilikuitu on vahvempaa ja jäykempää kuin teräs, se on kevyempää kuin teräs. Ei siis ihme että on ollut halua rakentaa alus hiilikuidusta. Hiilikuidusta on jo pitkää rakennettu painepulloja, joiden paineensieto on 300 - 1000 baria.

Alus testatiin huonosti ko. kohteeseen, koska mittakaava ja harppaus oli todella suuri.

Lue lisää

En oikein oivalla, mitä etua syväsukellusaluksessa on keveydestä. Alus pitää kuitenkin painottaa siten, että se joko hitaasti painuu sukelluksiin tai nousee sieltä. Alus on kuitenkin niin pieni, ettei sen suurempi massa edes haittaa kuljetuksissa.

Lisäksi hiilikuiturakenne ei ole oikein optimaalinen ulkopuolisen paineen rasittamaan painerakenteeseen. Näin siksi, että rakenteen pitää olla geometrialtaan tarkka, jotta symmetrinen jännitystila säilyy kaikkialla, koska vähänkin epäsymmetrinen kuori lommahtaa eli menettää stabiliteettinsa helposti. Tämä korostuu vielä sen takia, että hiilikuiturakenne on varsin hauras.

Anonyymi kirjoitti:

En oikein oivalla, mitä etua syväsukellusaluksessa on keveydestä. Alus pitää kuitenkin painottaa siten, että se joko hitaasti painuu sukelluksiin tai nousee sieltä. Alus on kuitenkin niin pieni, ettei sen suurempi massa edes haittaa kuljetuksissa.

Lisäksi hiilikuiturakenne ei ole oikein optimaalinen ulkopuolisen paineen rasittamaan painerakenteeseen. Näin siksi, että rakenteen pitää olla geometrialtaan tarkka, jotta symmetrinen jännitystila säilyy kaikkialla, koska vähänkin epäsymmetrinen kuori lommahtaa eli menettää stabiliteettinsa helposti. Tämä korostuu vielä sen takia, että hiilikuiturakenne on varsin hauras.

Lue lisää

"Tämä korostuu vielä sen takia, että hiilikuiturakenne on varsin hauras."

Hiilikuitujen hauraus ei vaikuta millään lailla asiaan kun vesi pääsee kulkemaan ihan vapaasti ulos ja sisään kun paatti on horo kuin siivilä eikä mitään paine-ero muodostu.
.

Anonyymi kirjoitti:

"Tämä korostuu vielä sen takia, että hiilikuiturakenne on varsin hauras."

Hiilikuitujen hauraus ei vaikuta millään lailla asiaan kun vesi pääsee kulkemaan ihan vapaasti ulos ja sisään kun paatti on horo kuin siivilä eikä mitään paine-ero muodostu.
.

Lue lisää

Siivilälläkö sinne sukellettiin Titanicia katsomaan? Minä jotenkin ymmärsin, että käytössä oli sukellusalus.

Anonyymi kirjoitti:

Siivilälläkö sinne sukellettiin Titanicia katsomaan? Minä jotenkin ymmärsin, että käytössä oli sukellusalus.

Jos hiilikuidusta tekee paatin niin se on ihan yhtä tiivis kuin mutsin siivilä.

Anonyymi kirjoitti:

Pyöreä ikkuna oli 7 tuumaa paksua akryylia.

Lähde sille että akryyli oli vain 7 tuumaa ohut on mikä?
Oma arvauksesi, tai jonkun toisen arvaus youtubesta kenties?

Anonyymi kirjoitti:

Alus ei ollut liima-alus vaan hiilikuitualus. Epoksilla ei ole puristuslujuutta, vaikka liimaukko muoveineen pyörii sitä nurkissa selittämässä. Liimahartsi on pelkkä sidosaine.

Millä tavoin märkä rätti menee kasaan? Ilmeisen omituinen ja ontuva vertauskuva. Hiilikuidun jäykkyys tai oikeammin ilmaistuna kimmomoduuli on riippuvainen tarkastelusuunnasta.

Miksi alusta ei tehty metallista (teräs, titaani, alumiini) sen sijaan? Hiilikuitu on viisi kertaa vahvempaa kuin teräs ja kaksi kertaa jäykempää. Vaikka hiilikuitu on vahvempaa ja jäykempää kuin teräs, se on kevyempää kuin teräs. Ei siis ihme että on ollut halua rakentaa alus hiilikuidusta. Hiilikuidusta on jo pitkää rakennettu painepulloja, joiden paineensieto on 300 - 1000 baria.

Alus testatiin huonosti ko. kohteeseen, koska mittakaava ja harppaus oli todella suuri.

Lue lisää

Intermediate luokan hiilikuidusta ja epoksista valmistetun hyvälaatuisen hiilikuitulaminaatin kimmomoduuli on noin 70 GPa sylinterin akselin suunnassa, ja 140 GPa ympyrän kehän suunnassa. Kumpikin siis olennaisesti vähemmän kuin teräksellä, mutta toinen enemmän kuin titaanilla.
Mutta kun verrataan ominaiskimmomodulia, eli kimmomodulin suhdetta tiheyteen, on hyvälaatuinen hiilikuitulaminaatti ylivoimainen mihin tahansa metalliin nähden molemmissa suunnissa. Huonolaatuinen taas ei ole, ei lähellekään.

Hiilikuitulaminaatin lujuuksia ei voi verrata teräkseen kertomatta mistä lujuudesta puhutaan. Vedossa, puristuksessa ja leikkausjännityksessä on täysin eri tulokset, eikä väsymislujuudet ole samoja kuin hetkelliset staattiset lujuudet. Lisäksi metalleilla esiintyy myötölujuuden käsitteet sekoittamaan vertailua.
Myöskään samalla hiilikuidulla ei saavuteta sekä jäykkyyden että lujuuden suhteen parasta lopputulosta, vaan niihin kriteereihin tarvitaan erilaatuiset hiilikuidut, ja jopa erisuuruinen osuus hiilikuitua laminaatissa. 80 % osuus tilavuudesta kuituja on selvästi jäykempi kuin 60% osuudella saavutettu, mutta kaikilla mittareilla hyvin oleellisesti heikompi. Puristuspuolella tuollainen 80 % osuus jo romahduttaa lujuuden pieneen murto-osaan siitä mitä 60% osuudella olisi saavutettu.

Anonyymi kirjoitti:

En oikein oivalla, mitä etua syväsukellusaluksessa on keveydestä. Alus pitää kuitenkin painottaa siten, että se joko hitaasti painuu sukelluksiin tai nousee sieltä. Alus on kuitenkin niin pieni, ettei sen suurempi massa edes haittaa kuljetuksissa.

Lisäksi hiilikuiturakenne ei ole oikein optimaalinen ulkopuolisen paineen rasittamaan painerakenteeseen. Näin siksi, että rakenteen pitää olla geometrialtaan tarkka, jotta symmetrinen jännitystila säilyy kaikkialla, koska vähänkin epäsymmetrinen kuori lommahtaa eli menettää stabiliteettinsa helposti. Tämä korostuu vielä sen takia, että hiilikuiturakenne on varsin hauras.

Lue lisää

Kun paineastian materiaalilla on pienempi tiheys, voidaan samankokoisen astian seinämistä tehdä olennaisesti paksummat kuin suuremman tiheyden materiaalilla.
Paksummalla seinämällä saavutetaan parempi paineenkestävyys silloinkin kun jännitys on pienempi, eli voidaan sukeltaa syvemmälle paremmalla varmuuskertoimella imploosion suhteen.
Vertailun vuoksi 1 tuuman seinämällä tehty teräspaineastia painaisi jo enemmän kuin 5 tuuman seinämällä hiilikuitulaminaatista tehty paineastia, eikä nousisi pintaan koskaan, koska kelluvuutta ei ylipainoisella paineastialla saada enää positiiviseksi.
Paineastian mitat olivat:
Ulkohalkaisija 1676 mm
Sylinteriosan pituus 2540 mm, ja seinämä 127 mm paksu
Akryyli-ikkunan halkaisija 380mm (ei kerrota sisä- vai ulkopuolelta mitattuna, sama lukema ei ainakaan ollut molemmissa, mutta veikkaan valoaukon kokoa, eli itse ikkuna molemmilta puolilta sitä suurempi.

Anonyymi kirjoitti:

Intermediate luokan hiilikuidusta ja epoksista valmistetun hyvälaatuisen hiilikuitulaminaatin kimmomoduuli on noin 70 GPa sylinterin akselin suunnassa, ja 140 GPa ympyrän kehän suunnassa. Kumpikin siis olennaisesti vähemmän kuin teräksellä, mutta toinen enemmän kuin titaanilla.
Mutta kun verrataan ominaiskimmomodulia, eli kimmomodulin suhdetta tiheyteen, on hyvälaatuinen hiilikuitulaminaatti ylivoimainen mihin tahansa metalliin nähden molemmissa suunnissa. Huonolaatuinen taas ei ole, ei lähellekään.

Hiilikuitulaminaatin lujuuksia ei voi verrata teräkseen kertomatta mistä lujuudesta puhutaan. Vedossa, puristuksessa ja leikkausjännityksessä on täysin eri tulokset, eikä väsymislujuudet ole samoja kuin hetkelliset staattiset lujuudet. Lisäksi metalleilla esiintyy myötölujuuden käsitteet sekoittamaan vertailua.
Myöskään samalla hiilikuidulla ei saavuteta sekä jäykkyyden että lujuuden suhteen parasta lopputulosta, vaan niihin kriteereihin tarvitaan erilaatuiset hiilikuidut, ja jopa erisuuruinen osuus hiilikuitua laminaatissa. 80 % osuus tilavuudesta kuituja on selvästi jäykempi kuin 60% osuudella saavutettu, mutta kaikilla mittareilla hyvin oleellisesti heikompi. Puristuspuolella tuollainen 80 % osuus jo romahduttaa lujuuden pieneen murto-osaan siitä mitä 60% osuudella olisi saavutettu.

Lue lisää

Höpöhöpö.
Nyt olikin kysymys hiilikuidusta tehdystä sukellusveneestä eikä mistään kuttaperkasta tai muusta epoksista tai erikeepperistä.

Anonyymi kirjoitti:

Höpöhöpö.
Nyt olikin kysymys hiilikuidusta tehdystä sukellusveneestä eikä mistään kuttaperkasta tai muusta epoksista tai erikeepperistä.

Hiilikuidun nurjahduslujuus mitataan mikroNewtomneina, joten ei siitä sukellusvenettä saada aikaan. Eikä kyllä sellainen pitäisi vettäkään.
Mutta kun sukellusvene valmistetaankin hiilikuitu/epoksi laminaatista, niin eipä nurjahda enää, kunhan seinämäpaksuus on juuri niin suuri minkä kyseisen materiaalin alhainen tiheys vaan mahdollistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilikuidun nurjahduslujuus mitataan mikroNewtomneina, joten ei siitä sukellusvenettä saada aikaan. Eikä kyllä sellainen pitäisi vettäkään.
Mutta kun sukellusvene valmistetaankin hiilikuitu/epoksi laminaatista, niin eipä nurjahda enää, kunhan seinämäpaksuus on juuri niin suuri minkä kyseisen materiaalin alhainen tiheys vaan mahdollistaa.

Lue lisää

Kyllä on moneen kertaan todistettu tällä palstalla että sukellusveneen voi tehdä hiilikuidusta.
Laivaraudasta se ei onnistu koska laivarauta kelluu.

Hiilikuidusta ei paineastiaa tee edes joulupukki eikä mustanaamio.

Kyllä sukellusveneen voi rakentaa pelkistä hiilikuiduistakin. Se on todistettu tällä palstalla monta kertaa jos et ole sattunut huomaamaan.
Se, käsitelläänkö lujuutta tai säikeitä molempiin suuntiin vai edestakaisin ei lisää paineenkestoa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sukellusveneen voi rakentaa pelkistä hiilikuiduistakin. Se on todistettu tällä palstalla monta kertaa jos et ole sattunut huomaamaan.
Se, käsitelläänkö lujuutta tai säikeitä molempiin suuntiin vai edestakaisin ei lisää paineenkestoa.

Lue lisää

> Se, käsitelläänkö lujuutta tai säikeitä molempiin suuntiin vai edestakaisin ei lisää paineenkestoa.

Tuo oli hauska.

On siis sama, puristetaanko CocaCola-pulloa kasaan päistä vaiko sivuista. Kiitos.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sukellusveneen voi rakentaa pelkistä hiilikuiduistakin. Se on todistettu tällä palstalla monta kertaa jos et ole sattunut huomaamaan.
Se, käsitelläänkö lujuutta tai säikeitä molempiin suuntiin vai edestakaisin ei lisää paineenkestoa.

Lue lisää

Isoa kappaletta ei voi rakentaa pelkistä hiilikuiduista. Kuka edes tietää, mitä hillikuidut ovat ja miten niitä tehdään?

Suurin ongelma on vain ja ainoastaan vain koko.

Anonyymi kirjoitti:

Isoa kappaletta ei voi rakentaa pelkistä hiilikuiduista. Kuka edes tietää, mitä hillikuidut ovat ja miten niitä tehdään?

Suurin ongelma on vain ja ainoastaan vain koko.

Lue lisää

Kyllä villalangastakin ovat mummot neuloneet isoja sukkia. Miksei sitten hiilikuidusta.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä villalangastakin ovat mummot neuloneet isoja sukkia. Miksei sitten hiilikuidusta.

Koirat, rotat ja linnut syövät myös oksennuksia. Ihan vertailun vuoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Isoa kappaletta ei voi rakentaa pelkistä hiilikuiduista. Kuka edes tietää, mitä hillikuidut ovat ja miten niitä tehdään?

Suurin ongelma on vain ja ainoastaan vain koko.

Lue lisää

Jos sinulle on epäselvää se, mitä tarkoittaa hiilikuitu, niin sitten kannattaa katsoa wikipediasta, googlata tai turvautua youtubeen.

Anonyymi kirjoitti:

Jos sinulle on epäselvää se, mitä tarkoittaa hiilikuitu, niin sitten kannattaa katsoa wikipediasta, googlata tai turvautua youtubeen.

Katsoin! Hiilikuidusta voidaan näköjään rakentaa monenlaista.

Anonyymi kirjoitti:

Katsoin! Hiilikuidusta voidaan näköjään rakentaa monenlaista.

Jos sukellusvene rakennetaan pelkästä hiilikuidusta niin se on yhtä horo kun laho vanha savolaisvene eikä mitään paine-eroa ulko- ja sisäpuolen välille pääse syntymään eikä vedenpaine muuta paattia millään tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Jos sukellusvene rakennetaan pelkästä hiilikuidusta niin se on yhtä horo kun laho vanha savolaisvene eikä mitään paine-eroa ulko- ja sisäpuolen välille pääse syntymään eikä vedenpaine muuta paattia millään tavalla.

Lue lisää

Oliko vene tehty vain hiilikuidusta? Se onkin uusi tieto.

Anonyymi kirjoitti:

Oliko vene tehty vain hiilikuidusta? Se onkin uusi tieto.

Onhan tuo selvitetty tälläkin palstalla kahdessakin ketjussa ja moneen kertaan. Hiilikuidusta se oli tehty.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan tuo selvitetty tälläkin palstalla kahdessakin ketjussa ja moneen kertaan. Hiilikuidusta se oli tehty.

Päädyt ei siis olleet titaanista, tai hiilikuitua hartsattu yhteen? Mutta hyvä että kerroit totuuden.

Anonyymi kirjoitti:

Päädyt ei siis olleet titaanista, tai hiilikuitua hartsattu yhteen? Mutta hyvä että kerroit totuuden.

Ikkuna taisi olla titaania.

Anonyymi kirjoitti:

Ikkuna taisi olla titaania.

Ikkunako siinä aluksessa oli se tärkein asia?

Eräs pelle sanoi, että alus oli muovinen kippo, joka oli liimattu kasaan paperiliimalla.

Anonyymi kirjoitti:

Ikkunako siinä aluksessa oli se tärkein asia?

Eräs pelle sanoi, että alus oli muovinen kippo, joka oli liimattu kasaan paperiliimalla.

Varmaan se oli aivan oikeassa.

"mukaan lukien hiilikuiturungon mikroskooppiset puutteet"

Varmaan siinä oli mikroskooppisiakin puutteita mutta suurin syy pömpelin kokoopainumiselle oli makroskooppinen puute eli se oli alunperinkin suunniteltu ja rakennettu päin persettä,

Anonyymi kirjoitti:

"mukaan lukien hiilikuiturungon mikroskooppiset puutteet"

Varmaan siinä oli mikroskooppisiakin puutteita mutta suurin syy pömpelin kokoopainumiselle oli makroskooppinen puute eli se oli alunperinkin suunniteltu ja rakennettu päin persettä,

Lue lisää

Mutta muilta osin kaikki muu oli kunnossa.

Suurin ongelma oli Titanin suuri koko. Johtoryhmä ei tätä yksinkertaista lujuusopin perusongelmaa ymmärtänyt.

Anonyymi kirjoitti:

Suurin ongelma oli Titanin suuri koko. Johtoryhmä ei tätä yksinkertaista lujuusopin perusongelmaa ymmärtänyt.

Kerro lisää tuosta? Mikä lujuusopissa meni väärin?

Anonyymi kirjoitti:

Kerro lisää tuosta? Mikä lujuusopissa meni väärin?

Kaikki!

Opettele fysiikan ja lujuusopin alkeet ja lopeta jatkuva urputtaminen.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki!

Opettele fysiikan ja lujuusopin alkeet ja lopeta jatkuva urputtaminen.

Kuka olet, anonyymi - mikä on mennyt noin pahasti ihosi alle?

Olen lukenut fysiikkaa yliopistotasolla enemmän kuin sinä olet viettänyt laatuaikaa äitisi kanssa. Kerro siis meille muillekin, mikä lujuusopissa vs. suuruuden ekonomiassa-disekonomiassa meni nyt väärin? Mikä oli siis väärin muotoiltu tai liian ohutta vs. koko?

Kerro nyt todellakin, äläkä itke täällä nimettömänä pahaa oloasi!

Anonyymi kirjoitti:

Kuka olet, anonyymi - mikä on mennyt noin pahasti ihosi alle?

Olen lukenut fysiikkaa yliopistotasolla enemmän kuin sinä olet viettänyt laatuaikaa äitisi kanssa. Kerro siis meille muillekin, mikä lujuusopissa vs. suuruuden ekonomiassa-disekonomiassa meni nyt väärin? Mikä oli siis väärin muotoiltu tai liian ohutta vs. koko?

Kerro nyt todellakin, äläkä itke täällä nimettömänä pahaa oloasi!

Lue lisää

Sinulle ei ole edes maalaisjärjen perusteita. Soitat vain suutasi ja haukut muita.

Et ole eläissäsi suunnitellut mitään. Laske jotain, niin ymmärrät heti asian.

Ja kuten aikaisemminkin on jo todettu, kukaan ei edes yleisesti tiedä mitä "hiilikuitu" on isona kappaleena.

Mietippä miksi oikeat isot itsenäiset sukellusveneet pystyvät sukeltamaan vain muutaman sadan metrin syvyyteen.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulle ei ole edes maalaisjärjen perusteita. Soitat vain suutasi ja haukut muita.

Et ole eläissäsi suunnitellut mitään. Laske jotain, niin ymmärrät heti asian.

Ja kuten aikaisemminkin on jo todettu, kukaan ei edes yleisesti tiedä mitä "hiilikuitu" on isona kappaleena.

Mietippä miksi oikeat isot itsenäiset sukellusveneet pystyvät sukeltamaan vain muutaman sadan metrin syvyyteen.

Lue lisää

Oletko krapulassa kun kirjoitat noin huonosti?

Olet ilmeinen pelkkä suunsoittaja, mitään konkreettista sinulta ei ole kuultu. Pelkkä väite siitä, että Titan oli suuri, ilman mitään linkkejä tai perusteita.

Antonon An-225 on iso lentokone ja lentää silti valtavssa kuormassa, vaikka ei uskoisi. Mihin fysiikan ja lujuusopin kohtiin viittaat, kun sanot että "Titan oli suuri"? Verrattuna mihin - lintulautaanko jollaistut?

Titan oli pieni.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulle ei ole edes maalaisjärjen perusteita. Soitat vain suutasi ja haukut muita.

Et ole eläissäsi suunnitellut mitään. Laske jotain, niin ymmärrät heti asian.

Ja kuten aikaisemminkin on jo todettu, kukaan ei edes yleisesti tiedä mitä "hiilikuitu" on isona kappaleena.

Mietippä miksi oikeat isot itsenäiset sukellusveneet pystyvät sukeltamaan vain muutaman sadan metrin syvyyteen.

Lue lisää

Missä muita tai sinua on haukuttu? Mikä oli se pahin haukkumasana?

Anonyymi kirjoitti:

Missä muita tai sinua on haukuttu? Mikä oli se pahin haukkumasana?

Et ymmärrä lukemaasi, etkä opi virheistäsi.

Miksi jonkun pitäisi aina vastailla typeriin kysymyksiisi?

Anonyymi kirjoitti:

Et ymmärrä lukemaasi, etkä opi virheistäsi.

Miksi jonkun pitäisi aina vastailla typeriin kysymyksiisi?

Anonyymin krapula ei sitten hellitä? Vai oletko pikkulapsi eksyneenä väärälle palstalle - uskot ja uskomukset ovat ihan muualla.

Titan oli pieni.

Anonyymi kirjoitti:

Et ymmärrä lukemaasi, etkä opi virheistäsi.

Miksi jonkun pitäisi aina vastailla typeriin kysymyksiisi?

MInkä virheen olen täällä tehnyt, josta olisi pitänyt ottaa opikseen? Mikä siis on minun sanomaani ja mikä on jonkun muun?

Vastaatko. En jää pidättämään hengitystäni.

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymin krapula ei sitten hellitä? Vai oletko pikkulapsi eksyneenä väärälle palstalle - uskot ja uskomukset ovat ihan muualla.

Titan oli pieni.

Tuo "krapulainen" kirjoittaja tunnetaan kyvystään haastaa aina riitaa. Asiaa sillä ei ole kuin nimeksi, jos sitäkään.

--- (3) Titan oli tehnyt jo lähes sata testisukellusta, joista jopa runsaan tusinan Titanicin syvyyteen; (4) Titan oli jo käynyt aikaisemmin kuvaamassa onnistuneesti Titanicin ---

Hiilikuitu, laminointi tai liimaukset olivat väsyneet ilmeisesti noiden testien aikana. 400 barin paineessa mitättömältä vaikuttava vika saattaa olla kohtalokas.

Aluksessa olisi pitänyt olla anturit, jotka olisivat tulkinneet aluksen muodonmuutoksia paineen muuttuessa - ja ilmeisesti myös oli HSM tai vastaava (tärinä, laser, akustiikka). Patentoitu järjestelmä ei ilmeisesti toiminut hyvin tai toimi liian myöhään.

Anonyymi kirjoitti:

--- (3) Titan oli tehnyt jo lähes sata testisukellusta, joista jopa runsaan tusinan Titanicin syvyyteen; (4) Titan oli jo käynyt aikaisemmin kuvaamassa onnistuneesti Titanicin ---

Hiilikuitu, laminointi tai liimaukset olivat väsyneet ilmeisesti noiden testien aikana. 400 barin paineessa mitättömältä vaikuttava vika saattaa olla kohtalokas.

Aluksessa olisi pitänyt olla anturit, jotka olisivat tulkinneet aluksen muodonmuutoksia paineen muuttuessa - ja ilmeisesti myös oli HSM tai vastaava (tärinä, laser, akustiikka). Patentoitu järjestelmä ei ilmeisesti toiminut hyvin tai toimi liian myöhään.

Lue lisää

Varmaan se kippari lukee tätä palstaa ja muistaa laittaa seuraavaan putkiloonsa riittävästi antureita.

Anonyymi kirjoitti:

Varmaan se kippari lukee tätä palstaa ja muistaa laittaa seuraavaan putkiloonsa riittävästi antureita.

Seuraa pilven päältä tai hiilihommista maallikkojen keskusteluja.