Luottoluokittaja Moody’s laski torstaina asuntosijoitusyhtiö Sato Oyj:n luottoluokituksen ensimmäiseen niin sanotuista roskaluokista, eli Ba1:een. Moody's perustelee päätöstä Saton heikentyneellä koron kattavuussuhteella, toistuvilla rahoitusvaikeuksilla ja yhtiön ruotsalaisen enemmistöomistaja Fastighets AB Balderin heikentymisellä.
Satolla ei mene hyvin
8
515
Vastaukset
- Anonyymi
En tiedä Saton asuntojen vuokratasoa mutta sitten kun asumistuesta leikataan se 350 miljoonaa niin heikostihan siinä käy niille yhtiöille jotka ei pidä asuntojaan kunnossa tai vapaana olevien asuntojen vuokrat ovat korkeita.
- Anonyymi
Energia-, rakentamis- ja korjauskustannusten sekä korkokulujen nousu on tehnyt vuokraamisesta tappiollista liiketoimintaa. Vuokrat nyt 10 % liian halpoja kustannuksiin nähden. Eikä mitään halpuutusta ole lähivuosina näköpiirissä, joten vuokria pitäisi korottaa reilummin useina peräkkäisinä vuosina.
Viimeiset 2½ vuotta rakentamiskustannusinfeksi on noussut 7,5 % vuodessa, kun ennen korona-aikaa yms. tahti oli 1-2 %/vuosi.
Edelliset hallitukset suosivat vuokra-asumista, joka rahoitetaan taikaseinästä saadulla rahalla (asumistuet, toimeentulotuet ja kaikenlaiset verovaroin rahoitetut piilotuet, kuten alihinnoitellut vuokrat, jotka eivät kata edes talojen ylläpitokuluja kaupunkien vuokraslummeissa ja "yleishyödyllisille" vuokranatajille annetut suorat tuet sekä alennukset tonttien hinnoissa/vuokrissa).
Vuokra-asumista oli kuulemma "pakko" tukea, koska muutoin ei pääkaupunkiseudulle olisi saatu poliiseja, opettajia, sairaanhoitajia, joiden palkka ei riitä markkinavuokriin. Palkkaa ei ole kuulemma varaa nostaa eikä Helsinki aina saa edes nykyisiä palkkoja maksettua. Sitäpaitsi korkeat vuokrat ovat kuulemma pahojen markkinavoimia syytä. Pahoja markkinavoimia edustavat myös omistusasunnot, joista on pyritty pääsemään eroon (mm. verovähennysoikeuden poisto).
Mutta mitään ongelmaa ei ole löytää rahaa kaadettavaksi vuokra-asumisen tukemiseen. Ei ole yhtään haitannut, vaikka tukiasuntoja on päätynyt myös sijoittajien kultakaivoksiksi tai hyvätuloisille, joilla olisi varaa maksaa asumisensa itse. Yhteiskunnan loiseksi pääsy on saavutettu etu, jota ei voi ottaa pois, ettei synny ns. kannustinloukkua.
Rahaa jaettiin holtittomasti ja ottajiahan riitti. Valtion ja kuntien pohjattomasta säkistä jaettavan rahan piti olla 110 % varma tulonlähde, joten saaliinjaolle pyrkivät niin rakennusliikkeet kuin koti- ja ulkomaiset sijoittajat.
Yhtää ei näyttänyt haittaavan rahan valuminen ulkomaisten sijoittajien taskuun... Se on pieni hinta siitä, että pidetään kansa köyhänä (vuorkaloisilla omaisuutta keskimäärin 10 % siitä, mitä omistusasujilla) ja riippuvaisena hallituksen jakamista almuista. Ei koira ruokkivaa kättä pure, joten uskollista äänenstäkuntaa (lue: kusetettuja. köyhyyteen tuomittuja) riittää äänestämään vappusatasten jakajia.
Vaan eipä ollutkaan varma ja riskitön tulonlähde varma ja riskitön. Viimeisten 10-15 vuoden aikana rakentamistuotanto on täysin optimoitu reilun 40 m² kokoisten, ankeiden ja huonoilla pohjaratkaisuilla varustettujen miniyksiöiden ja kääpiökaksioiden tuotantoon. Näistä 90 % on mennyt sijoittajille, joten viis laadusta, tärkeintä on pakata maksimimäärä asumiskennoja jokaiseen taloon = maksimaalinen tuotto sijoittajille.
Nyt ei nämä tuhnunpyydykset enää käy kaupaksi, kun sijoittajat pyrkivät kiireen vilkkaan eroon tappiollisesta vuokrausbisneksestä. Ylitarjonta painaa alas sekä vuokria että asuntojen hintoja ts. ei ole ollut mahdollista nostaa vuokrat kustannuksia vastaavalle tasolle.
Ajan mittaan ylitarjonta sulaa. Vuoden kuluttua voi olla jo pulaa sekä vuokra-asunnoista että uudiskohteista (rakennusten aloitukset aikalailla nollissa nyt, vaikutus näkyy vuoden kuluttua). Silloin hinnat ja vuokrat nuosevat ts. on varaa tehdä reilut (10+ %) korotukset vuokriin. Lisäbonuksena samaan asumistuelle tarjotaan juustohöylää.
Vrt. 90-luvun laman aikaan vuokrat nousivat 40 % puolen vuosikymmenen aikana. Kun asuntojen arvo ei nouse, tuotto revitään tuhnun selkänahasta. Eikä 90-luvulla ollut hirveästi pelkoa siitä, että tuhnut vaihtaisivat leiriä ja ryhtyisivät omistusasujiksi. Mm. >10 % lainakorot aika tehokas jarru.
Saattaa olla tuhnuilla aika lahjaton joulu tiedossa 2024-2025. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Energia-, rakentamis- ja korjauskustannusten sekä korkokulujen nousu on tehnyt vuokraamisesta tappiollista liiketoimintaa. Vuokrat nyt 10 % liian halpoja kustannuksiin nähden. Eikä mitään halpuutusta ole lähivuosina näköpiirissä, joten vuokria pitäisi korottaa reilummin useina peräkkäisinä vuosina.
Viimeiset 2½ vuotta rakentamiskustannusinfeksi on noussut 7,5 % vuodessa, kun ennen korona-aikaa yms. tahti oli 1-2 %/vuosi.
Edelliset hallitukset suosivat vuokra-asumista, joka rahoitetaan taikaseinästä saadulla rahalla (asumistuet, toimeentulotuet ja kaikenlaiset verovaroin rahoitetut piilotuet, kuten alihinnoitellut vuokrat, jotka eivät kata edes talojen ylläpitokuluja kaupunkien vuokraslummeissa ja "yleishyödyllisille" vuokranatajille annetut suorat tuet sekä alennukset tonttien hinnoissa/vuokrissa).
Vuokra-asumista oli kuulemma "pakko" tukea, koska muutoin ei pääkaupunkiseudulle olisi saatu poliiseja, opettajia, sairaanhoitajia, joiden palkka ei riitä markkinavuokriin. Palkkaa ei ole kuulemma varaa nostaa eikä Helsinki aina saa edes nykyisiä palkkoja maksettua. Sitäpaitsi korkeat vuokrat ovat kuulemma pahojen markkinavoimia syytä. Pahoja markkinavoimia edustavat myös omistusasunnot, joista on pyritty pääsemään eroon (mm. verovähennysoikeuden poisto).
Mutta mitään ongelmaa ei ole löytää rahaa kaadettavaksi vuokra-asumisen tukemiseen. Ei ole yhtään haitannut, vaikka tukiasuntoja on päätynyt myös sijoittajien kultakaivoksiksi tai hyvätuloisille, joilla olisi varaa maksaa asumisensa itse. Yhteiskunnan loiseksi pääsy on saavutettu etu, jota ei voi ottaa pois, ettei synny ns. kannustinloukkua.
Rahaa jaettiin holtittomasti ja ottajiahan riitti. Valtion ja kuntien pohjattomasta säkistä jaettavan rahan piti olla 110 % varma tulonlähde, joten saaliinjaolle pyrkivät niin rakennusliikkeet kuin koti- ja ulkomaiset sijoittajat.
Yhtää ei näyttänyt haittaavan rahan valuminen ulkomaisten sijoittajien taskuun... Se on pieni hinta siitä, että pidetään kansa köyhänä (vuorkaloisilla omaisuutta keskimäärin 10 % siitä, mitä omistusasujilla) ja riippuvaisena hallituksen jakamista almuista. Ei koira ruokkivaa kättä pure, joten uskollista äänenstäkuntaa (lue: kusetettuja. köyhyyteen tuomittuja) riittää äänestämään vappusatasten jakajia.
Vaan eipä ollutkaan varma ja riskitön tulonlähde varma ja riskitön. Viimeisten 10-15 vuoden aikana rakentamistuotanto on täysin optimoitu reilun 40 m² kokoisten, ankeiden ja huonoilla pohjaratkaisuilla varustettujen miniyksiöiden ja kääpiökaksioiden tuotantoon. Näistä 90 % on mennyt sijoittajille, joten viis laadusta, tärkeintä on pakata maksimimäärä asumiskennoja jokaiseen taloon = maksimaalinen tuotto sijoittajille.
Nyt ei nämä tuhnunpyydykset enää käy kaupaksi, kun sijoittajat pyrkivät kiireen vilkkaan eroon tappiollisesta vuokrausbisneksestä. Ylitarjonta painaa alas sekä vuokria että asuntojen hintoja ts. ei ole ollut mahdollista nostaa vuokrat kustannuksia vastaavalle tasolle.
Ajan mittaan ylitarjonta sulaa. Vuoden kuluttua voi olla jo pulaa sekä vuokra-asunnoista että uudiskohteista (rakennusten aloitukset aikalailla nollissa nyt, vaikutus näkyy vuoden kuluttua). Silloin hinnat ja vuokrat nuosevat ts. on varaa tehdä reilut (10 %) korotukset vuokriin. Lisäbonuksena samaan asumistuelle tarjotaan juustohöylää.
Vrt. 90-luvun laman aikaan vuokrat nousivat 40 % puolen vuosikymmenen aikana. Kun asuntojen arvo ei nouse, tuotto revitään tuhnun selkänahasta. Eikä 90-luvulla ollut hirveästi pelkoa siitä, että tuhnut vaihtaisivat leiriä ja ryhtyisivät omistusasujiksi. Mm. >10 % lainakorot aika tehokas jarru.
Saattaa olla tuhnuilla aika lahjaton joulu tiedossa 2024-2025.Hyvin sanottu. Nyt sitten valitetaan, että hallituksen pitää leikata.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Energia-, rakentamis- ja korjauskustannusten sekä korkokulujen nousu on tehnyt vuokraamisesta tappiollista liiketoimintaa. Vuokrat nyt 10 % liian halpoja kustannuksiin nähden. Eikä mitään halpuutusta ole lähivuosina näköpiirissä, joten vuokria pitäisi korottaa reilummin useina peräkkäisinä vuosina.
Viimeiset 2½ vuotta rakentamiskustannusinfeksi on noussut 7,5 % vuodessa, kun ennen korona-aikaa yms. tahti oli 1-2 %/vuosi.
Edelliset hallitukset suosivat vuokra-asumista, joka rahoitetaan taikaseinästä saadulla rahalla (asumistuet, toimeentulotuet ja kaikenlaiset verovaroin rahoitetut piilotuet, kuten alihinnoitellut vuokrat, jotka eivät kata edes talojen ylläpitokuluja kaupunkien vuokraslummeissa ja "yleishyödyllisille" vuokranatajille annetut suorat tuet sekä alennukset tonttien hinnoissa/vuokrissa).
Vuokra-asumista oli kuulemma "pakko" tukea, koska muutoin ei pääkaupunkiseudulle olisi saatu poliiseja, opettajia, sairaanhoitajia, joiden palkka ei riitä markkinavuokriin. Palkkaa ei ole kuulemma varaa nostaa eikä Helsinki aina saa edes nykyisiä palkkoja maksettua. Sitäpaitsi korkeat vuokrat ovat kuulemma pahojen markkinavoimia syytä. Pahoja markkinavoimia edustavat myös omistusasunnot, joista on pyritty pääsemään eroon (mm. verovähennysoikeuden poisto).
Mutta mitään ongelmaa ei ole löytää rahaa kaadettavaksi vuokra-asumisen tukemiseen. Ei ole yhtään haitannut, vaikka tukiasuntoja on päätynyt myös sijoittajien kultakaivoksiksi tai hyvätuloisille, joilla olisi varaa maksaa asumisensa itse. Yhteiskunnan loiseksi pääsy on saavutettu etu, jota ei voi ottaa pois, ettei synny ns. kannustinloukkua.
Rahaa jaettiin holtittomasti ja ottajiahan riitti. Valtion ja kuntien pohjattomasta säkistä jaettavan rahan piti olla 110 % varma tulonlähde, joten saaliinjaolle pyrkivät niin rakennusliikkeet kuin koti- ja ulkomaiset sijoittajat.
Yhtää ei näyttänyt haittaavan rahan valuminen ulkomaisten sijoittajien taskuun... Se on pieni hinta siitä, että pidetään kansa köyhänä (vuorkaloisilla omaisuutta keskimäärin 10 % siitä, mitä omistusasujilla) ja riippuvaisena hallituksen jakamista almuista. Ei koira ruokkivaa kättä pure, joten uskollista äänenstäkuntaa (lue: kusetettuja. köyhyyteen tuomittuja) riittää äänestämään vappusatasten jakajia.
Vaan eipä ollutkaan varma ja riskitön tulonlähde varma ja riskitön. Viimeisten 10-15 vuoden aikana rakentamistuotanto on täysin optimoitu reilun 40 m² kokoisten, ankeiden ja huonoilla pohjaratkaisuilla varustettujen miniyksiöiden ja kääpiökaksioiden tuotantoon. Näistä 90 % on mennyt sijoittajille, joten viis laadusta, tärkeintä on pakata maksimimäärä asumiskennoja jokaiseen taloon = maksimaalinen tuotto sijoittajille.
Nyt ei nämä tuhnunpyydykset enää käy kaupaksi, kun sijoittajat pyrkivät kiireen vilkkaan eroon tappiollisesta vuokrausbisneksestä. Ylitarjonta painaa alas sekä vuokria että asuntojen hintoja ts. ei ole ollut mahdollista nostaa vuokrat kustannuksia vastaavalle tasolle.
Ajan mittaan ylitarjonta sulaa. Vuoden kuluttua voi olla jo pulaa sekä vuokra-asunnoista että uudiskohteista (rakennusten aloitukset aikalailla nollissa nyt, vaikutus näkyy vuoden kuluttua). Silloin hinnat ja vuokrat nuosevat ts. on varaa tehdä reilut (10 %) korotukset vuokriin. Lisäbonuksena samaan asumistuelle tarjotaan juustohöylää.
Vrt. 90-luvun laman aikaan vuokrat nousivat 40 % puolen vuosikymmenen aikana. Kun asuntojen arvo ei nouse, tuotto revitään tuhnun selkänahasta. Eikä 90-luvulla ollut hirveästi pelkoa siitä, että tuhnut vaihtaisivat leiriä ja ryhtyisivät omistusasujiksi. Mm. >10 % lainakorot aika tehokas jarru.
Saattaa olla tuhnuilla aika lahjaton joulu tiedossa 2024-2025.Mielenkiintoinen tunnustus;
"""Nyt ei nämä tuhnunpyydykset enää käy kaupaksi, kun sijoittajat pyrkivät kiireen vilkkaan eroon tappiollisesta vuokrausbisneksestä. Ylitarjonta painaa alas sekä vuokria että asuntojen hintoja ts. ei ole ollut mahdollista nostaa vuokrat kustannuksia vastaavalle tasolle."""
Ei ole kauaakaan, kun sekä oikeisto-yle että herrrliinin sanomat esittelivät koti-rouvvia, jotka olivat velaksi ostaneet useita sijoitusasuntoja. Olisi hauska kuulla, miten koti-rouvvilla tänään menee vai onko kämppiä jo ulosotossa, näet näyttää siltä, että vain siltä sektorilta löytyy "kasvua" .
https://huutokaupat.com/nettihuutokaupat/4/asunnot-mokit-toimitilat-ja-tontit
Ei siis ihme, että Pankit ovat lukinneet ovensa ja siirtäneet "asiakaspalvelun" toisarvoiseksi ja velkajärejestelyt ensisijaisiksi. Jälkimmäisiin sessioihin aika täytyy varata ja niissä keskusteluissa vähäinen henkilökunta siis painiskelee.
Siinä syy, ovien lukitsemiseen, piiloon vetäytymiseen.
Danske yksi surkeimmista !
t. haans - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielenkiintoinen tunnustus;
"""Nyt ei nämä tuhnunpyydykset enää käy kaupaksi, kun sijoittajat pyrkivät kiireen vilkkaan eroon tappiollisesta vuokrausbisneksestä. Ylitarjonta painaa alas sekä vuokria että asuntojen hintoja ts. ei ole ollut mahdollista nostaa vuokrat kustannuksia vastaavalle tasolle."""
Ei ole kauaakaan, kun sekä oikeisto-yle että herrrliinin sanomat esittelivät koti-rouvvia, jotka olivat velaksi ostaneet useita sijoitusasuntoja. Olisi hauska kuulla, miten koti-rouvvilla tänään menee vai onko kämppiä jo ulosotossa, näet näyttää siltä, että vain siltä sektorilta löytyy "kasvua" .
https://huutokaupat.com/nettihuutokaupat/4/asunnot-mokit-toimitilat-ja-tontit
Ei siis ihme, että Pankit ovat lukinneet ovensa ja siirtäneet "asiakaspalvelun" toisarvoiseksi ja velkajärejestelyt ensisijaisiksi. Jälkimmäisiin sessioihin aika täytyy varata ja niissä keskusteluissa vähäinen henkilökunta siis painiskelee.
Siinä syy, ovien lukitsemiseen, piiloon vetäytymiseen.
Danske yksi surkeimmista !
t. haansHERRRLIININ SANOMAT: Sato viittaa kintaalla "luottoluokituksille" :
Samalla selviää muutakin mielenkiintoista, näistä amerikkalaisista "luottoluokittajista", jotka siis -- HUOMAA amerikkalaiset "ystävämme" -- upottivat Nokian aikanaan:
""Luottoluokittajat tekevät luokituksia toimeksiantoina, eli yhtiöt maksavat luottoluokituksen teettämisestä. Sato vaihtoi luottoluokittajaa vuonna 2019, jolloin se lopetti yhteistyön Moody’sin kanssa.
Moody’s on kuitenkin jatkanut luottoluokitusten tekemistä Satosta, vaikka yhtiö lopettikin asiakkuuden.
Vuoden 2022 tilinpäätöksen mukaan Satolla on lyhytaikaisia velkoja 514,8 miljoonaa euroa ja pitkäaikaisia velkoja 2 189,1 miljoonaa euroa. Saton liikevaihto oli viime vuonna 291,2 miljoonaa euroa ja liikevoitto 198,9 miljoonaa euroa.
Moody’s perusteli Saton luottoluokituksen laskua muun muassa jälleenrahoitushaasteilla. Velkaa erääntyy 460 miljoonaa euroa vuonna 2024. ""
https://www.hs.fi/talous/art-2000009679084.html
T. haans
- Anonyymi
Vuokra-asteen tippuessa alekampanjat alkavat kiinnostaa vuokranantajia.
https://www.verkkouutiset.fi/a/hu-nain-vuokralaisia-houkutellaan-nyt-helsingissa/ - Anonyymi
Kyseinen vuokrayhtiö oli jo vuosia sitten täyss passka. Vuokrat nousi joka vuosi maksimimäärän mitä vaan voi nousta ja asuntoja remontoitiin vasta sitten kun joku paikka oli täysin hajalla. Onneksi pääsin eroon kyseisestä roskayhtiöstä !
- Anonyymi
Alkaa yhtiöt oksentelemaan
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"
Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde192460- 1482214
Ymmärrän paremmin kuin koskaan
Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän292132Hullu liikenteessä?
Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.522109Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"
Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti201674Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?
Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks3871583Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta
Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään961506- 2771388
Varokaa! Lunta voi sataa kohta!
Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm131369- 1301346