Uskonnot ovat yksilö- ja massasuggestioita

Uskontoja tutkitaan kuin mitä tahansa ihmisen luomaa ilmiötä viimeistä kirjoitettua tekstiä myöten. Sitähän ne ovat, ihmisten kirjoittamia historiallisessa kontekstissa. Se on vain uskomusjärjestelmän oppi, että teksissä olisi jotain muutakin kuin mitä ihminen on sattunut kirjoittamaan.

Uskonto ei myöskään ole sama asia kuin uskonnollinen teksti. Uskonnon synty oppijärjestelmänä on hidas kultuurinen prosessi missä valitaan tietyt kirjoitukset pyhiksi teksteiksi ja sieltä määritellään dogmit. Kirjallista vaihetta on edeltänyt suullisen tradition vaihe. Kristinuskossa tämä vaihe kesti satoja vuosia ja paljon enemmän jos lasketaan mukaan juutalaisuus.

Eikä uskonto suinkaan pysähdy siihen että pyhä kirja kanonisoidaan ja keskeiset opit sovitaan. Tuon jälkeen usko muuttuu lihaksi miten sitä sovelletaan ihmisyhteisöissä. Tästä alkoi pitkä kaari kristinuskossa, missä uskonnolla on perusteltu kaikkia ihmillisiä kärsimyksen muotoja aina julmista hallintomuodoista orjuuttamiseen ja vähemmistöjen vainoihin ja surmaamiseen. Toki on tyypillinen anakronistinen tapa nähdä kristinusko laupeuden kehityskulkuna nykypäivän tasa-arvoon ja demokratiaan asti. Osan mielestä menty liian pitkälle (vrt Räsänen).

Uskontoa voi tutkia myös vallankäyttönä ja sitähän se on ollut, poliittista ja yksiloiden yli menevää.

Entä uskonnolinen kokemus? Eipä ole suggestiota kummempaa yksilö- ja ryhmätasolla. Uskontotieteissä empiirisesti tiedetään että jokainen uskonto tuottaa uskonnon mukaisia kokemuksia eli ne eivät tieteellisesti todista mitään muuta kuin korrelaation uskonnon ja kokemuksen välillä.

Vaikutus tulee myös ylätasolla kulttuurin kautta. Elikkä vaikkapa ei uskovaisen eurooppalaisen uskonnollinen kokemus tulee eurooppalaisen kulttuurin kristillisen kuvaston ja käsitteistön kautta ellei yksilö ole niistä tietoisesti irrottautunut eli vaihtanut uskomusjärjestelmää.

Tuottaako usko ja uskonto tietoa ja rinnasteisia selityksiä tieteelliselle tiedolle? Ei tuota, ei mitään. Uskonnon tarjomat seltykset ovat pelkkiä uskomuksia ja käsitys ”ilmoituksesta” vain uskonnon sisäinen oppi. Uskonto ei tee tutkimusta eikä uutta ”ilmoitusta”. Historiallisesti uskonnoilla on elinkaarensa, ne kuihtuvat tai muuttuvat radikaalisti kun menettävät selitysvoimansa.

No, miten uskonto ja ufouskonto poikkeavat toisistaan? Molempia voidaan tutkia uskomusjärjestelmänä mutta melkeinpä mitä vain voi tutkia näin.

Molemmat ilmiöt ovat myös todellisia tieteellisesti. Usko tuottaa uskonnollisia kokemuksia mitkä ovat todellisia kokijalle ja saman uskon jakavalle ryhmälle. Näitä uskomusryhmiä on taas valtava määrä. Mitään muuta tämä ei todista tieteellisesti eikä myöskään muille ihmiselle. Oma tai oman ryhmän jaettu kokemus ei todista mitään. Juuri tästä syystä on olemassa Yk julistuksessa uskon ja ajattelun vapaus.

Ufoilmiö on todellinen samassa mielessä kuin uskonnollinen kokemus. Se silti enemmän tieteellisessä mielessä. Siitä on olemassa ihmisen aivokemian ulkopuolista mitattavan fysiikaalisen maailman monisensori mittausdataa, mitä tukevat myös aistihavainnot.

Tätä vasten Pentagon on todennut että ilmiö on todellinen eivätkä ole löytäneet selitystä mikä maassa voisi tuottaa nämä liikkuvat kohteet. Kun Pentagon sanoo ettei ole löytänyt todisteita että UAP olisi ulkoavaruudesta se tarkoittaa ettei ole riittäviä todisteita. Tämä ei tietenkään sido merkittävässä asemassa olevia US politiikkoja ottamasta kantaa ilmiöön.

Mitäpä vaihtoehtoja jää käytännössä pöydälle jos mikään valtio lähellekään pysty tuottamaan lentäviä laitteitta validoiduilla suoritusarvoilla.

Usko on kuin polkupyörän ketju, se ei koskaan lopu.