Suurena möhkäleenä, piilossa ettei kukaan näe. Ei ole ketään, kelle puhua ja vaikka olisikin, tuskin osaisin. Enää en pysty edes kirjoittamaan, sattuu kaikki niin.
Kaikki surut
sisälläni
2489
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aika parantaa haavat..
Mullakin on taas Sellanen päivä.
Kukaan ei tiedä mitä mä suren tai ees että mä suren. Muhun on sattunut jo niin kauan, mut mä en vaan voi tottua siihen. Mä oon ollut hiljaa niin kauan etten enää osaa kertoa kenellekään.
Joka toinen päivä mä toivon et mä vielä tapaisin Hänet vaikka tiedän et se olis yhtä helvettiä. Joka toinen päivä mä toivon että mä unohtaisin, vaikka tiedän etten pysty.