Olen aina onnellisempi silloin kun olen sinkkuna.
Itsetunto on parempi, ei tarvitse olla huolissaan ja itkeä. Tulevaisuus on toivoa täynnä. Seurustellessa tunnen lähes kokoajan menettämisen ja/tai hylätyksitulemisen pelkoa ja riittämättömyyttä.
Itsetunto on parempi, ei tarvitse olla huolissaan ja itkeä. Tulevaisuus on toivoa täynnä. Seurustellessa tunnen lähes kokoajan menettämisen ja/tai hylätyksitulemisen pelkoa ja riittämättömyyttä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mulla oli ihan sama juttu. Nyt taas sinkkuna on jotenkin helpottunut ja vapaa olo, mutta silti ei ole kivaa. Huolestuttaa se toinen edelleen ja kai se on normaalia.
Oon joka suhteen päättymisen jälkeen päättäny olla sinkkuna ja nauttinu siitä todella paljon!
Kuitenkin aina vaikka miten yrittäis taistella vastaan niin ajautuu uuteen suhteeseen.
Nyt oon kolmatta vuotta suhteessa ja alun jälkeen en ole kertaakaan tuntenu oloani epävarmaksi tai pelänny hylätyksi tulemista, ekaan kertaan yhdessäkään suhteessa! Mikään ei voisi olla paremmin, toivon että kun säkin löydät Sen Oikean (niin paljon kuin sitä vähätelläänkin nykyään) niin asiat muuttuvat sunkin kohdallas.
Sinkkuaika oli niin upeeta silti että mä mietin sitä vähä väliin kaiholla :)
olisitko löytänyt itsesi tuon sinkkuuden aikana?
tarkoitan, onko mahdollista, että sinun itsetunto ja itseluottamus kasvoivat tuon ajan aikana?
löysit sen itsenäisen naisen, jota olet aina etsinyt. sen naisen, joka tietää tulevansa erittäin hyvin toimeen omillaan, sen naisen, kenen ei tarvitse pelätä yksin jäämistä, koska siinä ei ole mitään pelättävää. näillä eväillä voit huoletta luottaa toiseen, ja antaa itsestäsi kaiken sen, mitä sinulla on annettavana, ilman että pelkäät jääväsi yksin ikuisesti. ilman, että pelkäät kaikkien vain käyttävän sinua hyväkseen.
nostan sinulle hattua, olet kasvanut aikuseksi, itsenäiseksi naiseksi, joka kykenee elämään tasavertaisessa parisuhteessa omana itsenään!
hyvää kesää! :)
Kun en ole yrittelyistä huolimatta ikinä päässyt sinkkuudestani niin olen ruvennut nauttimaan siitä vaikka väkisin. Röyhtäilen mahdollisimman sikamaisesti, nauran typerästi kun pieraisen ja niin edelleen. Ulkona en huomioi mitenkään minua katsovia naisia ja olen noin yleisestikin hard to get. Pidän kämpän sekaisena enkä vaivaudu nostamaan jos vahingossa pudotan jotain mitä en sillä hetkellä tarvitse. Pytyn kansi tietenkin ylhäällä ja pytty pestään ehkä kahden, enemmänkin kolmen kuukauden välein. Paljon sovinistisia ajatuksia, pornoa ja aina välillä vaihdan käden Fleshlightiin, tuntuu sellaiselta miltä kuvittelisi aidonkin tavaran tuntuvan. Elämästä nautitaan kukin tavallamme.
Tuoko on sitä nauttimista?
Oon kyllä huomannut että tuo
on ihan yleistä miehillä. Siis
että vapaudesta nauttiminen =
sikailu. Naisen vaikea ymmärtää.
Mäkin haluisin oikeestaan olla sinkku... Kamalaa, kun edes ajattelen tollasta, koska olen luullut, että rakastan poikaystävääni... En mä kyllä kovin varma ole ollut oikeestaan koskaan suhteemme aikana tunteistani. Nyt varsinkin tuntuu siltä, että olisi ihanaa olla villi ja vapaa.. ;) Kesä ja kaikki kun on tulossa.. Mutta en tiedä, olisinko silloinkaan paljoa onnellisempi. kuitenkaan minulle ei löytyisi menoa sinkkumarkkinoilta ja haikailisin poikaystäväni perään...
No sinkun, nauttikaa tosissanne sinkkuudestanne..! :) Niin minäkin tekisin..:)
Itse olen ollut yksin koko pienen ikäni, kuvittelin
itseni sellaiseksi erakoksi että en koskaan kaipaa
ketään lähelleni, riittämättömyys tuli itselläni
eteen siinä vaiheessa kun ensimmäisen kerran
ajattelin että onko minussa jotain vikaa?