Mikä on pointti?

Ei johtanut eroon. Tavoite li yhteisesti sovittu ja järjestely oli todettu ainoaksi vaihtoehdoksi tavoitteen saavuttamiseksi.
Näistä viimeisistä 23 vuodesta voin mainita hoitaneeni kaiken muun paitsi tekstiileihin liittyvät puuhat. Vaimoni pääpuuha on omien banaaniensa ja leipiensä ostaminen. Hoitaa myös tiskikoneen panostamisen ja suurimman osan sen tyhjentämisestä.
Olen parempikuntoinen siivoamaan sekä luovempi sapuskoiden suunnittelussa, raaka-aineiden hankinnassa, taitavampi valmistamisessa ja koen sen luovana harrastuksena.
"Laiskistuessamme" vaimoni luopui ajokortistaan koska hänelle oli selvää, että minä hoidan tarvittavat kuljetukset.

Huom! Koko avioliittomme aikana vaimoni ei ole vaatinut minulta mitään! On toteuttanut itseään pelkällä johdattelulla kuten " ootko ajatellu, mitä jos, tuollakii ois - - , sie vissii pärjäät", jne.

Jos et ulkoistanut itseäsi lapsistasi niin aloitus ei koskenut sinua. Jos lapsesi pääsivät tuntemaan sinut aloitus ei koske sinua. Jos puhuit vaimollesi,jos sovitte yhdessä asioista aloitus ei koske sinua.
Aloitus koskee itsensä ulos perheestään ulkoistamia miehiä ja isähahmoja.

Anonyymi kirjoitti:

Jos et ulkoistanut itseäsi lapsistasi niin aloitus ei koskenut sinua. Jos lapsesi pääsivät tuntemaan sinut aloitus ei koske sinua. Jos puhuit vaimollesi,jos sovitte yhdessä asioista aloitus ei koske sinua.
Aloitus koskee itsensä ulos perheestään ulkoistamia miehiä ja isähahmoja.

Lue lisää

Miksi pitäisi vain valittaa? Miksi ei voida sietää myönteisiä asioita vaihtoehtoina synkistelylle?
Saattaisi olla ajatuksen tynkää vaihtoehtoiselle elämän sisällölle.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi pitäisi vain valittaa? Miksi ei voida sietää myönteisiä asioita vaihtoehtoina synkistelylle?
Saattaisi olla ajatuksen tynkää vaihtoehtoiselle elämän sisällölle.

Lue lisää

Vain valittaa? En vqin valita elämässäni tai arjessani.Minä itseasiassa valitan ja möykkään huomattavasti vähemmän kuin mieheni. Elämässä on paljon muutakin kuin mitä tänne kirjoitan eikä näin lyhyistä kirjoituksista voi vetää sitä johtopäätöstä että minä tai joku aina valittaisi.Tämä palsta on parisuhde-palsta jonne nyt puran tätä huomattavaa epäkohtaa elämässäni. Parisuhde kun on ihmisen tärkeimpiä suhteita ellei tärkein,oletko tuosta samaa mieltä?
Se ei voi olla vaikuttamatta elämänlaatuun tai oletko samaa moeltä tuosta että parisuhde vaikuttaa elämänlaatuun?
Tieten voisin myös ulkoistaa itseni kokonaan parisuhteestani, mitähän silloin siittä jäisi jäljelle? Tuskin paljoakaan sillä mies on jo suurimmaksi osaksi ulkoistanut itsensä.
Meitä ei todennäköisesti enää olisi,jos minäkin ulkoistaisin itseni.
Mutta lapsistamme en ulkoista itseäni kuten mies tekee. Tuota valintaa enbtule tekemään koska rakastan lapsiamme.
Rakastan myös miestäni ainakin vielä vaikka en koe sitä vastavuoroiseksi ja jos tehellisiä ollaan ei se sitä olekkaan.
Olen yksin.

Aivan,minusta on outoa jos miestä ei kiinnosta perhe sen vertaa ettei viitsi luoda suhdetta heihin.Puhua heille ja olla läsnä. Olla kiinnostunut lasten ja puolison asioistq.

Tuokin on mahdollista,mutta omalla kohdallani ei noin ole.Mielelläni ottaisin vastaan miehen tekemän työn kotoba ja vielä mieluummin ottaisin miehen ajan olla läsnä vaikkei mitään taloustöitä tekisikään. Selviän taloustöistä itsekkin mutta se ettei henkisesti ole läsnä perheelleen on kaikkein kuluttavinta.
Ensinnäkin säälittää lapset. He kun valittavat ettei isä ole koskaan välittänyt.Itse olen saanut opetella kaikki mopoasiatkin hoitamaan yhdessä poikien kanssa ja muut ns moesten jutut. Ei minulla ole taipumuksia moiseen muttei auttanut kun mies menee harrastuksiinsa ja on omissa maailmoissaan koko ajan.Aji-opetykset,suksienvoitelut,läksyt, lumityöt,rempat,ruohonleikkuut,viemärin aukaisut pokttimoden vaihdot,autotempat ,siivoukset,ruuanlaitot jne kaikki jää minun ja lasten harteille.Ei tuossakaan mitään,mutta kun mies ei näytä olevan edes kiinnostunut. Muutamia kertoja olen asiasta hänelle maininnut,että voisiko katsoa mopoa tai voisiko katsoa ruohonleikkuria niin vastaus ettei ehdi.
Mutta ehtii olla kännykällään sängyssä vaikka mobta tuntia tai harrastuksissaan koko vapaapäivänsä.Viikonloppuisin ei ole edes kotona.
Vanhemmalle pojalle vasta sanoin kun katseltiin netistä autonosia että tietäisiköhän isä kummin olisi parempi niin poika vastasi että tietäisi varmaan muttei sitä kiinnosta.Minun sydän hajoaa pikku hiljaa murusiksi lasten kommenteista mutta puren hammasta.Minun on pakko yrittää paikata miehen poissaoloa. Väsyn koska joudun olemaan isänä ja äitinä. Eniten tarvisin lapsilleni isän en jakamaan taloustöitä

Anonyymi kirjoitti:

Tuokin on mahdollista,mutta omalla kohdallani ei noin ole.Mielelläni ottaisin vastaan miehen tekemän työn kotoba ja vielä mieluummin ottaisin miehen ajan olla läsnä vaikkei mitään taloustöitä tekisikään. Selviän taloustöistä itsekkin mutta se ettei henkisesti ole läsnä perheelleen on kaikkein kuluttavinta.
Ensinnäkin säälittää lapset. He kun valittavat ettei isä ole koskaan välittänyt.Itse olen saanut opetella kaikki mopoasiatkin hoitamaan yhdessä poikien kanssa ja muut ns moesten jutut. Ei minulla ole taipumuksia moiseen muttei auttanut kun mies menee harrastuksiinsa ja on omissa maailmoissaan koko ajan.Aji-opetykset,suksienvoitelut,läksyt, lumityöt,rempat,ruohonleikkuut,viemärin aukaisut pokttimoden vaihdot,autotempat ,siivoukset,ruuanlaitot jne kaikki jää minun ja lasten harteille.Ei tuossakaan mitään,mutta kun mies ei näytä olevan edes kiinnostunut. Muutamia kertoja olen asiasta hänelle maininnut,että voisiko katsoa mopoa tai voisiko katsoa ruohonleikkuria niin vastaus ettei ehdi.
Mutta ehtii olla kännykällään sängyssä vaikka mobta tuntia tai harrastuksissaan koko vapaapäivänsä.Viikonloppuisin ei ole edes kotona.
Vanhemmalle pojalle vasta sanoin kun katseltiin netistä autonosia että tietäisiköhän isä kummin olisi parempi niin poika vastasi että tietäisi varmaan muttei sitä kiinnosta.Minun sydän hajoaa pikku hiljaa murusiksi lasten kommenteista mutta puren hammasta.Minun on pakko yrittää paikata miehen poissaoloa. Väsyn koska joudun olemaan isänä ja äitinä. Eniten tarvisin lapsilleni isän en jakamaan taloustöitä

Lue lisää

Perhepalaverin paikka.

En tiennyt hänen olevan poissaoleva isä ennen lasten syntymää. Menin töihin lasten ollessa alle kouluikäisiä,pyrin tekemään iltavuoroja. Kun tulin töistä illalla oli kaikki tekemättä ja mies autotallissa. Usein kunnkysyin lapsilta missä isä he eivät edes tienneet. Itse olivat ottaneet kaapista ruokaa jne.
Kun lapset menivät kouluun sama jatkui. Silloin kun olin iltavuorossa olivat lapset keskenään vaikka miehen kanssa sovittiin että huolehtisi ruuan ja katsoisi lasten läksyjen perään niin ei onnistunut. Mies oli aina ja en valehtele tai liioittele niin joka kerta mies oli ollut poissa.
Niinpä jäin pois töistä kokonaan usemmaksi vuodeksi että saan lapset isommiksi. Sillä lasten koulunkäynti alkoi todella pahasti tökkimään. Välillä je olivat olleet ka ereillaan koko illan tai kylillä jossain. Minun oli pakko puuttua asiaan ja jäädä kotiin.Onneksi tilanne korjaantui jonku ajan päästä kotiin jäätyäni. Oli lämminruoka ja kavereilla oloajat ja läksyjentekoajat ja neuvoin läksyissä ja nukkuma-ajat.
Ei sii ä muuten mutta lapset olivat väsyneitä,kiukkusia,uhmakkaita,omilla teillään, syömättömiä ja koulusta alkoi tulemaan palautetta,hionoja numeroita,poissaoloja jne.
Mies olisi varmasti minua paljon parempi joissakin asioissa ja monissakin en vaan ymmärrä miksei käytä tietoaan ja taitojaan lasten parissa vaan on mieluiten muualla tai omissa oloissaan.
Ei hän tyhmä ole tai taitamaton.

Anonyymi kirjoitti:

En tiennyt hänen olevan poissaoleva isä ennen lasten syntymää. Menin töihin lasten ollessa alle kouluikäisiä,pyrin tekemään iltavuoroja. Kun tulin töistä illalla oli kaikki tekemättä ja mies autotallissa. Usein kunnkysyin lapsilta missä isä he eivät edes tienneet. Itse olivat ottaneet kaapista ruokaa jne.
Kun lapset menivät kouluun sama jatkui. Silloin kun olin iltavuorossa olivat lapset keskenään vaikka miehen kanssa sovittiin että huolehtisi ruuan ja katsoisi lasten läksyjen perään niin ei onnistunut. Mies oli aina ja en valehtele tai liioittele niin joka kerta mies oli ollut poissa.
Niinpä jäin pois töistä kokonaan usemmaksi vuodeksi että saan lapset isommiksi. Sillä lasten koulunkäynti alkoi todella pahasti tökkimään. Välillä je olivat olleet ka ereillaan koko illan tai kylillä jossain. Minun oli pakko puuttua asiaan ja jäädä kotiin.Onneksi tilanne korjaantui jonku ajan päästä kotiin jäätyäni. Oli lämminruoka ja kavereilla oloajat ja läksyjentekoajat ja neuvoin läksyissä ja nukkuma-ajat.
Ei sii ä muuten mutta lapset olivat väsyneitä,kiukkusia,uhmakkaita,omilla teillään, syömättömiä ja koulusta alkoi tulemaan palautetta,hionoja numeroita,poissaoloja jne.
Mies olisi varmasti minua paljon parempi joissakin asioissa ja monissakin en vaan ymmärrä miksei käytä tietoaan ja taitojaan lasten parissa vaan on mieluiten muualla tai omissa oloissaan.
Ei hän tyhmä ole tai taitamaton.

Lue lisää

Sama vuodatus viikon parin välein. Ahkera trolli, mutta hyvin heikko mielikuvitus.

Anonyymi kirjoitti:

Sama vuodatus viikon parin välein. Ahkera trolli, mutta hyvin heikko mielikuvitus.

Tuskimpa.Totuus ei vain aina ole sitä mitä luulisit Sanot trolliksi loukataksesi? Noh,se sinulle suotakoon jos jonkinlaisen kiksin siittä saat.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskimpa.Totuus ei vain aina ole sitä mitä luulisit Sanot trolliksi loukataksesi? Noh,se sinulle suotakoon jos jonkinlaisen kiksin siittä saat.

Ei se ole loukkaustarkoituksessa sanottu, kun trollia sanoo trolliksi.

Mies haki seuraa puutteeseensa vaikka seksiä kotona 3-4 kertaa viikossa.
Kotityöt?
Vaimo teki suurimman osan ,lapset avustivat. Mies ei tehnyt mitään muuta kuin huolsi auton.

Noin sen kuuluisi mennä mutta kun on saanut itsekkään miehen joka on narsistinen niin hänen kanssaan ei voi sopia mitään koska lähtökihtaisesti hän ajaa aina ja etupäässä vain omaa etuaan.
Normaalisuhteissa asioista keskustellaan tehden kompromisseja,narsistin kanssa sitä ei voi tehdä.
Narsisti hakee kaikessa omaa etuaan eikä tule vastaan kuten normaalisuhteissa tehdään

Lapset teumme yhdessä, ei tarvinut jankata. Puhuimme asiasta ja hän sanoi että 3 on ok ja samaa mieltä olin. Tällä hetkellä nuoria aikuisia yksi teini ja meillä menee tosi hyvin keskenämme mutta isä ei halua kuulua elämäämme.Isälläkin menee hyvin koska saa mennä ja tulka 3lää omaa elämäänsä. Jää vain etäiseksi tosin tuo ei häntä itseään haittaa olen kysynyt. Vastasi että samapa tuo ettei sen niin väliä koska hän pääsee helpommalla kun ei ole lapset riesnana.Mies puhui ihan paskaa alussa kuinka lapset on mukavia jne.Totuus olikin muuta.Täys valehteluja ja omaneduntavouttelija.Siinä sinulle vastausta.

Ja mitä vastaukseesi tulee,et vaikuta sellaiselta joka ymmärtää asioita etkä kokeneelta vaan näet tilanteen omasta kapeasta vinkkelistäsi. Ehkä sinulla on ollut huono kokemus naisistq jota nyt prijorisoit minuun?

Mies valehteli ja sen varaan aloimme rakentamaan perhettä pikku hiljaa pakka alkanut sortumaan ja valheet paljastumaan.

Olen jo niin monissa liemissä keitetty nainen,äiti ja puoliso.Niin monet manipulointi yritykset kokenut etten lähde itseäni turhaan syyttelemään tässäkään asiassa. Uskoin valheisiin no mitäs sitten?se en ollut minä joka valehteli ja vedätti toista.Voin ainakin aamuisin katsoa itseäni peilistä rehellisesti.
Olen kasvattanut lapseni hyvin arvosanoin rehellisiksi ja ahkeriksi, empaattisiksi ja huumorintajuisiksi,ei ole hävettävää.
Hitto vieköön,minähän olen melkein sankari kun ajattelen tarkemmin. Empä aikaisemmin tajunnutkaan.
Minustahan on vaikka mihin.
Saa mies yksin elää valheinensa.
Uutta ukkoa en kaipaa,pärjään yksinkin,olen pärjännyt tähänkin asti.
Itsekäs paskiainen niin en ala säälimään.