MAUNO MATTILA vs REFORMOIDUT väittely? KUMPI on OIKEASSA?

Miten ihmeessä jaksatte?

Jaa että riidat,epäsopu ja opikappalesodat on kiinnostavia?

Vanha asia. Ei jatkoon. Mauno on tässä oikeassa. Uuskalvinistien oppi heidän ennakko valinnastaan hyvään ja muiden pahaan on outo. Mistä tietävat olevansa pelastettuja ja ikuisesti. Sanovat Jumalan kunniaksi tapahtuvan. Ovat kovia kylmiä ylpeitä

Mauno on oikeassa.
Jeesus on kuollut kaikkien ihmisten syntien puolesta ja Jumala tahtoo että kaikki ihmiset pelastuvat. Kaikille jotka ottivat hänet vastaan hän antoi voiman tulla Jumalan lapseksi.

Totta kai Jumala tiesi jo ajan alusta, kuka tulee uskomaan Häneen ja siis pelastumaan. Hän ei kuitenkaan ketään määrää uskomaan tai toisia kadotukseen. Jumala haluaisi jokaisen pelastuvan. Niinhän Raamattu sanoo.

Tässä on hyviä pointteja asiaan liittyen:

>> vaikka synti on vaikuttanut ihmisiin, se ei ole täysin tuhonnut heidän kykyään tehdä moraalisesti merkittäviä valintoja. Paavali, Jeesus ja monet muut Raamatun hahmot vetoavat jatkuvasti ihmisiin, antavat varoituksia ja käskyjä sekä anovat heitä kääntymään Jumalan suuntaan ja toimimaan vanhurskaasti. Tällaiset käskyt ja vetoomukset olisivat irrationaalisia, jos ihmisillä ei olisi lainkaan kykyä tehdä sellaisia ​​valintoja. Jos ei mikään muu niin ainakin se, kääntyykö ihminen kohti Jumalaa pyytämällä apua ja uskoa, on jossain mielessä yksilön hallinnassa. Tästä seuraa, ettei kattava predestinaatio voi pitää paikkansa: uskon syntymisessä ihmisellä itsellään on myös tärkeä rooli. Raamattu ei Lennoxin mukaan opeta Jumalan määräävän kuka pelastuu ja kuka ei. Jumala ei anna uskoa joillekin ja pidätä sitä toisilta. Pelastusta tarjotaan kaikille ihmisille, mutta vain jotkut päättävät hyväksyä sen.<<
https://www.areiopagi.fi/2019/09/miten-tahdonvapauden-puolustajat-vastaavat-tieteellisiin-ja-teologisiin-haasteisiin-kirja-arvio-osa-2/

Jotkut lukevat Raamattua niin, että Jeesus käski opetuslapsia
menemään kaikkeen maailmaan ja varottaa kaikkia ihmisiä
kaikista eksytyksistä. En sano, ettei eksytyksitä tule varottaa,
mutta jos eksytyksistä varottaminen on pääasia, ja se tärkein
asia, silloin ollaan itse eksytty ja tarvitaan tien näyttöä takaisin
oikealle tielle.

Jos minä olen eksynyt, vaikka metsään, minä tahdon tietää,
ja tarvitsen tietää, oikean suunnan. Ei minua niinkään kiinnosta
väärät suunnat.

Olen joskus ollut autollani "eksyksissä". Olen pysäyttänyt auton
ja kysynyt kadunkulkijalta oikeaa tietä. Joskus henkilöon puistanut
päätään ja sanonut, ettei hän tiedä tietä koska hän on turisti eikä
tunne paikkakuntaa. Koska hän ei tuntenut tietä, hän ei ryhtynyt
neuvomaan minua.

Joskus taas joku on alkanut kertoa mihin suuntaan minun
ei tule ajaa ja mikä tie on väärä tie, jota minun ei tule valita.
Olen ollut kiusaantunut tästä ja ajatellut mielessäni, että en
minä sitä kysynyt, mihin suuntaan minun ei tule ajaa. Minä
kysyin; mihin minun tulee ajaa, jotta pääsisin kohteeseeni.

Tällainen neuvonta ei ole auttanut kovinkaan paljon. Olen
joutunut kysymään tietä toiselta henkilöltä. Joskus taas olen
tavannut sen oikean tiennäyttäjän, joka on kertonut sen yhden
oikean tien. Silloin minulla on ollut helppo löytää perille.

Kun siis joku on eksynyt, häntä kiinnostaa se YKSI oikea tie.
Vääristä teistä tuskin eksynyt ihminen on kovin kiinnostunut.
Jos ihminen ei itse käsitä olevansa eksyksissä ja väärällä tiellä,
hän tarvitsee jonkun toisen ihmisen johdatusta löytääkseen
oikealle tielle. Tällaiselle ihmiselle ei kannata kertoa niitä vääriä
teitä. Ne sekoittaisivat hänen ajatuksensa kokonaan ja hän
voisi alkaa järkeillä mielessään, että ehkä joku noista vääristä
teistä on sittenkin se oikea tie koska niistä niin kovasti varotetaan.

Joskus minulle on käynyt seuraavanlaisesti: Vieras, joka on
tulossa meille, ja ei ole koskaan käynyt meillä, saa minulta
ohjeet, miten meille löytään helpoimmin. Minä olen välttänyt
varottamasta niistä vääristä teistä. Arvioin niiden vievän
vieraan väärälle tielle, jos niitä hänelle kertoo.

Jonkun ajan kuluttua vieras on soittanut ja sanonut, että
nyt me olemme täällä ja kysynyt, että missä te olette.
Minä kysyin; MISSÄ SINÄ OLET! Silloin kävi ilmi, että hän
oli valinnut väärän tien ja siksi joutunut väärään paikkaan.
Hän ei ollut totellut minua vaan oli järkeillyt ja mielestään
löytänyt paremman tien. Ja se hyvä tie olikin väärä.

Katsoin kerran dokumetin eräästä tapauksesta. Kyseessä oli
nuorehko opiskelijanainen. Hän oli yllättävästi kadonnut
jäljettömiin. Kukaan ei tiennyt missä hän on ja mitä hänelle
on tapahtunut. Hän vain oli poissa. Poliisi hälytettiin
etsimään häntä. Hänen tavaransa olivat hänen kodissaan, niin
kuin hän olisi vain ollut käväisemässä ulkona pienen hetken.
Hän ei siis ollut päättänyt lähteä pitemmäksi ajaksi pois kotoa.

Viikon parin kuluttua tämä nainen löydettiin eräästä sairaalasta.
Hänet oli löydetty harhailemassa kadulla tietämättä missä hän
on ja kuka hän on ja missä hän asuu. Hän oli menettänyt muistinsa
totaalisti. Hän ei edes tiennyt omaan nimeään. Kun sitten hänen
omaisensa tulivat häntä katsomaan sairaalaan ja tunnistivat hänet,
hän ei tuntenut heitä. Hän joutui tutustumaan heihin uudelleen.

Omaiset, jotka tiesivät, missä hän asuu, ja kuka hän on, veivät
hänet sittemmin hänen kotiinsa, jota hän ei tuntenut omaksi
kodikseen. Tässä tapauksessa oli totaalinen muistin menetys.
Koko hänen aikaisempi elämänsä, jonka hän oli elänyt ennen
kotoa lähtemistään kokemuksineen, oli häneltä pois.

Ehkä tämä oli huono vertaus tähän aiheeseen. Mutta se
todistaa mielestäni sitä, että joskus joku voi olla niin tietämätön
ettei tiedä mistään mitään. Hänet tulee auttaa löytämään
elämä.

Oikean tien tietäminen on tärkeämpää kuin tietää ne väärät tiet.
Jeesus käski julistaa evankeliumia Hänestä.
Pyhä Henki ja Jumalan Sana sitten pitää huolen omistaan.

https://www.jumala-kanssamme.se/439652324/

Mvh J - K

Rauhan tervehdys.

Taistelu on yksi puolista, kun minä en henkilökohtaisesti niinkään käsittele yhtä henkilöä kuten John MacArthuria, vaan avasin koko uuskalvinistisen liikkeen toiminnan yhdellä videolla. Ja kuten sananparsi sanoo: Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa, niin pari kalvinistista vaikuttajaa tuohtui puheestani ja seurauksena oli floodaus paheksuntaa.

Kalvinistin kanssa ei ole mielekästä väitellä, koska hän ei suostu kuuntelemaan, hän on pilkallinen ja ivallinen kuin ateisti eikä hän etsi totuutta nöyryydestä, vaan pyrkii todistelemaan olevansa valittu. Kyseessä on siis legalismi kuitenkin lopulta.

"Henkeä älkää sammuttako, profetoimista älkää halveksuko, mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on; karttakaa kaikenkaltaista pahaa." - 1. Tessalonikalaiskirje 5:19-22

Tässä on tämä raamattutunti uuskalvinismista:
https://www.youtube.com/watch?v=_b_nA5660XY

Kalvinismi ei ole uusi harhaliike maailmalla, mutta Suomessa se ei juurikaan ole saanut sijaan tähän mennessä eikä sillä nytkään ole kannattajia kuin kourallinen vihaisia ja pelokkaita anti-karismaatikkoja, sillä liike on syntynyt äärikarismaattisuuden seurauksena heilahtaen yhdestä laidasta toiseen, joka on monella tavalla luonnollinenkin reaktio, mutta lopulta yhtä pielessä kuin toinenkin. Hengen sammuttaminen on yhtä vahingollista kuin olla koettelematta.

Siunauksin, MM.