aloitan alusta ,eli olen 21 vuotias pirteä,temperamenttinenkin nainen,asustelen savossa avomieheni kanssa,elämä muuten oikein hyvin mutta.................hyvän päivän tuttuja kyllä on.mutta kavereita,YSTÄVIÄ ei,tai jos onkin,niin hemmetin kaukana.kyllähän miehenikin kanssa pystyy jutteleen,samoin kuin miespuolisen kaverin,mut eihän se sama asia ole kuin että naisen kans juttelis.... naispuolinen ymmärtäisi paremmin.olen suht menevä,koti-ihminenkin....olen ylä-asteelta asti ihmetellyt miksi ei seurani kelpaa nais puolisille,hekin sanovat että oon todella mukava ja näin,mut sit yhtäkkiä huomaankin olevani taas yksin.....omasta mielestäni en ole tehnyt tai sanonut heille mitn pahaa ja olen kysynytkin,siis näiltä entisiltä"kavereilta",muttei heillä mitään selitystä ole.....ehkä se vika minussa sitten on että en pysty heti luottamaan....eräänkin jonka kans olimme joskus kauan sitten erittäin hyviä kavereita meni lähes vuosi toista ennenkuin luottamus oli täysin 100%mut minkäs sille mahtaa kun niin monesti on kustu silmään,ihan näin suomeksi sanottuna......etsiskelisin siis ystävää......lähtisit tanssiin baariin tai vain mukaan yhdelle kaljalle,lenkille tms ihan mitä vaan.....yees,toivottavasti joku kaipailis samanlaista...=) [email protected]
MOIPS!!
017a....
5262
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itselläni sama tilanne, ei todellisia ystäviä. Ikävä kyllä asun toisella puolella Suomea, Vaasassa. Olisi ollut kiva tutustua.
niimpäti....=)
liika kaukana teistä molemmista.
Moi!
Minä olen 20-vuotias tyttö ja vietän ehkä suurimman osan kesästä Kuopiosta. Minulla on siellä kavereitakin, mutta ei kai niitä liikaa ole..Ehkä voisin joskus lähteä vaikka baariin seuraksi tai jotain..
Missäpäin 017-aluetta asut?
100km kuopiosta....kajaanin suunnille