Itselläni on luita mennyt särkipoikki, perna revennyt ja keuhko luhistunut veririnnan seurauksena. Aivoonkin tuli mojova, sekä tuhoisa isku.
Halvaantuneena minulla oli sitten aikaa miettiä. Ei nämä fyysiset vammat ole mitään verrattuna siihen ylimieliseen asenteeseni.
Kyllä jokaisen pitäisi satuttaa itsensä kunnolla, jotta voisi ymmärtää elämää ja olla tuomitsematta muita.
Tämä viesti on erityisesti maalaispersu harmikselle. Hän kun joka asiassa haluaa tuomita jonkun ja uhriutuu omista loukkaantumisista.
Silti harmis on yllättävän liberaali persu. Sovitaan kuitenkin niin, ettei haukuta vammojen takia.
Entinen naisystäväni baarimikkona joi töiden jälkeen joka päivä. Msksan luhistuessa lopetti kokonaan.
Kuoli sitten viisikymppisenä, mutta koskaan en tuominnut tai sättinyt häntä.
Jotkut tälläkin palstalla luulevat olevansa jotain. Kyllä te olettekin. Harmaata massaa.
>simiti<
Halvaantuneena minulla oli sitten aikaa miettiä. Ei nämä fyysiset vammat ole mitään verrattuna siihen ylimieliseen asenteeseni.
Kyllä jokaisen pitäisi satuttaa itsensä kunnolla, jotta voisi ymmärtää elämää ja olla tuomitsematta muita.
Tämä viesti on erityisesti maalaispersu harmikselle. Hän kun joka asiassa haluaa tuomita jonkun ja uhriutuu omista loukkaantumisista.
Silti harmis on yllättävän liberaali persu. Sovitaan kuitenkin niin, ettei haukuta vammojen takia.
Entinen naisystäväni baarimikkona joi töiden jälkeen joka päivä. Msksan luhistuessa lopetti kokonaan.
Kuoli sitten viisikymppisenä, mutta koskaan en tuominnut tai sättinyt häntä.
Jotkut tälläkin palstalla luulevat olevansa jotain. Kyllä te olettekin. Harmaata massaa.
>simiti<
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mulla pahimmat vammat on asennevammoja tiettyjä asioita kohtaan. Yleensä asioita kohtaan, joista olen kärsinyt ja nähnyt muidenkin kärsivän.
En pidä välttämättömänä kärsimyksen maksimointia, siksi kartan sellaisia asioita, jotka kärsimystä ja pahaa mieltä tuo ja tiedän sen jo kokemuksesta ja etukäteen.
Sinä et vain ole kovettanut itseäsi nykyaikaan.
>simiti<
Ja itselläni ei niinkään ylemmyydentunto ole koskaan syy kritiikkiin, vaan se että en käsitä miksi joku jatkaa tai tekee itselleen tai muille tuhoisia asioita. Asioita, jotka minusta on helppo ymmärtää itsetuhoisiksi tai muiden terveyden ja hyvänolon tuhoksi.
En siis ymmärrä ihmisien ajatuskuviota, miksi käyttäytyä tuhoisasti, kun voi olla käyttäytymättäkin tuhoisasti.
Siksi kritisoin joskus kovin sanoin. Vaikka lopulta, jokainen valitsee omat kärsimyksensä, niin minäkin kuin myös niiden karttamisen, enkä pyytele keltään anteeksi asioita joita en hyväksy elämääni.
Ja ymmärrän kyllä, että minun kritiikkiä pidetään ylemmyytenä versus toiset, mutta se kertoo lähinnä lukijan omasta asenteesta vastaanottaa kritiikkiä, eikä minusta.
Olen aika paljonkin kovettanut ja kovettunut. En ole välttynyt myöskään kyynistymiseltä. Mutta miten säilytän edes osan sisintäni positiivisena ja kovettumattomana, on karttaa asioita ja ihmisiä jotka aiheuttaa touhuillaan minussa sitä negaa, kovettumista.
En näe elämässä mitään ideaa paatuneena paskamaisena ihmisenä. Lähinnä se olisi helvetti, jossa riutua viimeiseen hengenvetoon.
Mun yksi suurimmista vammoistani on välittäminen. Mulle vähän hymähdeltiin, kun vein 30 euroa maksaneen hiiren eläinlääkäriin hengitystieoireiden vuoksi ja maksoin siitä lystistä 147 euroa.
Sillä rahalla olisi saanut monta uutta tervettä hiirtä. Muttei se ole sama asia mulle, tuollakin sairastavalla on ainutkertainen elämä ja rakas pikkuinen mulle ja lapsille. Yritetään hoitaa hiiri terveeksi. Katuisin, jos en edes yrittäisi.
Hiiri on nyt jo muutaman antibioottipäivän jälkeen terhakkaampi, joten toivottavasti paranee täysin. Riskinsä on, että oireet helpottuu hetkeksi mutta palaa jälleen. Tai vaiva on geneettinen jopa. Mutta minusta näyttää, että äänet on vähentyneet reippaasti, putsutus ja hiiriyskä, tuhina.
Joten varovaisen toiveikas. ❣️
Nyt 8 taas suuhun pikkuruutalla lääke, aika haastavaa on lääkitä 30 grammaista pikkuista, joka pyristelee pakoon. 🤪
varmaankin kallohalkeama, mutta jooh mielestäni jotenkin ihasztuttava tuo xena-nainen, hauzska jutella jotain.
pitäisi ehkä laittaa jotain kuviä myrkkyhämähäkeistä koska ei pidä ötököistä, on sellaisia juttuja niistä.
Tuleekohzan kuolemantuomio jos polttaa jonkin vaikka Asterix-sarjakuvakirjan ranskasa
Heikko kohtani on reviirini, jonka aitaus on laaja ja vahva. Jos joku pyrkii sen sisään, menetän malttini ja nousee iso show. Itse en toisessa sekaannu juuri mihinkään.
Ei ole ollut koskaan mitään tosi vakavaa. Pari kertaa käsi murtunut, kerran polvi sijoiltaan, muutama aivotärähdys.
Aina voisi yrittää olla parempi ihminen ja kohdella toisia paremmin ja olla tuomitsematta ja arvostelematta toisia vaikka he niin sua itseä kohtelisivatkin. Tietenkään ei myöskään aivan kaikkea pidä eikä tarvitse sietää. Vajavaisuuksia on kaikilla pääasia että edes yrittää kohdella kaikkia hyvin ja oikein.🙂.
Ei kyllä tolleen fyysisiä kolhuja ole ihmeemmin päässyt syntymään. Kai noi niskan välilevyt vois olla se suurin, siitä tullee vielä pirusti riesaa joskus kymmenen vuoden päästä, mutta ei mitään mikä olennaisesti rajoittaisi elämää.
Vaan pääkoppahan se on viallinen jos mikä, mutta se ei ole vamma, se on tullut kaiken muun mukana hiljalleen, vähän niin kuin ominaisuuspäivityksinä vuosien varrella. Olettaakseni se oli syntymässä ja lapsuudessa vielä ihan reilassa, mutta jossain kohden päivitykset eivät ole olleet... hyödyllisiä, ehkä.
Suurin vammani on kirjoitella S24:ään aina välillä.
Kylkiluiden murtumat ja muutkin luunmurtumat varmaankin ikävimpiä, koska niitä ei pysty parantamaankaan mitenkään muuten kuin odottamalla aikaa.
Simiti nyt keksii juttua, Harmishan ei ole ketään haukkunut, edes simitiä vaikka ehkä sen ansaitsisi, huomauttanut vain että simitillä on asiat ihan hyvin kun saa vastikkeetonta rahaa eläkeikään asti ihan jonkinverran säännöllistä tuloa. Sitten kun saavuttaa eläkeiän saa varmaan suurempaa eläkettä kuin moni ikänsä töissä käyvä niin ihan hyvin on pullat simitillä uunissa.
-harmiseikirj-