Haluaisin vaihtaa ajatuksia ja kuulla muiden kaksoisliekkien matkasta. Saat laittaa myös runoja, aforismejä ja biisejä, jotka liittyy sun elämäntarinaan. Voit kertoa mitä haluat eli milloin ja missä tapasitte ekan kerran, milloin tajusit että olette toistenne kaksoisliekit, oliko jotain selviä merkkejä, mitä haasteita teillä on ollut polullanne, oivalluksia joita olet saanut joko itsestäsi tai koko kaksoisliekkeydestä tai elämästä ylipäänsä. Voit kertoa myös itsestäsi millainen olet, mitä harrastat ja tykkäät puuhastella tai mistä pidät. Milloin olet nähnyt tuon kaivattusi eli liekkisi viimeksi ja oletteko tällä hetkellä yhteyksissä jne. Sana on vapaa. Minäkin toki kerron tarinaani sitten tarkemmin kyllä.
Tehdään tästä hyvä ja antoisa keskusteluketju. Onko kukaan messissä? 😍
Tehdään tästä hyvä ja antoisa keskusteluketju. Onko kukaan messissä? 😍
Vastaukset 30
Vanhimmat
Lähdin kulkemaan
lainasin liekkiäsi synkkyyteni kilveksi
vesien rannoilla lipuva maailma kuihtuvan kesän loppusäkeet
mietin
millainen olet nyt
palautanko lainatun ja otatko sitä vastaan
uskaltaisin tänään enemmän
tietäisin oikean minäni ei valhetta teatteria
hämärän
hyväksyminen
ja sen läsnäolo
tekee liekistäkin
vahvemman
kirkkaamman
sydänlämpimän
Vedä monosi vinoon
anna lanteesi heilua
ota kinkusta kiinni
ja lähe K:n kanssa rokkaamaan
Tällä hetkellä minusta tuntuu että,
Kaksoisliekkeisyys ei ole se pääasia. Vaan sen kautta yhdistytään voimakkaasti Lähteeseen/Jumalaan/ykseyteen.
Kaksoisliekkeys on siis matka johonkin suureen, johonkin mitä vielä ei ole.
Aikalailla samoja fiiliksiä mullakin on tällä hetkellä. Rakastuin liekkiini palavasti, mutta se on muuttanut muotoaan tässä matkan varrella. Se rakastuminen on täysin erilaista kuin mikään muu aiempi kokemus. Se on vain syventynyt tässä ajan kuluessa. Olemme tosiaan matkalla jonnekin mitä järki ei voi ymmärtää, mutta minkä sydän tietää ja muistaa. Olemme matkalla kotiin ❤
Kivoja aloituksia jo tullut mahtavaa, joten tästä on hyvä jatkaa tätä liekkikeskustelua 😊
En osaa sanoa kuka on kaksoisliekkini. Miten se voidaan todeta varmaksi?
Ei minulla ole kaksoisliekkituntemuksia ketään kohtaan. Ehkä sitten kun opin tuntemaan ihastukseni ikäiseni tummatukkaisen miehen. Nyt en tiedä hänestä vielä mitään, mutta ulkonäöllisesti pidän hänestä paljon.
Jos pitäisi kokemuksena kertoa kuinka sitä kokemusta on jos ei tiedä varmaksi kuka se kaksoisliekki sitten on? Voi olla vain samankaltaisia ihmisiä elämässä tai sellaisia joiden kanssa tulee hyvin toimeen mutta ei sitä varmalla tiedä kuka niistä on se yksi ja ainoa kaksoisliekki.
En pysty vastaamaan tähän kuten ajattelen asiasta. Tämä aloitus sai minut itkemään. Se liekki on, mutta se on tällä hetkellä yksipuolisesti kytevä. Syvällä minussa.
Miksi koet niin? Onko varmaa, vai kuvitteletko, uskotko niin?
Koska olen kokenut sen hänen kanssaan ja todellakin varma olen myös siitä, että se on yhäkin minussa. Hölmöltä tuntuu pelkkä ajatuskin, etteikö se olisi minussa. Yritin hetken laittaa *paussille", ihan vain testatakseni, ja kuule, sama olo on. Ei se ole kuvittelua, ei edes uskon asia vaan ihan täyttä totta. Se on minussa ja pysyy näköjään ainakin vielä. Miksi kysyt tuollaista? 😦
Koska kerroit, että yksipuolista. Se, mitä ymmärrän energioista, niin tuntuu oudolta, että olisi mahdollista, olla täysin yksipuolista. Mitä virkaa palvelet, jos sinä lähetät, ja hän ei?
Ja tarkoitukseni ei ole loukata. Kysymys on vain hyvin konkreettinen? Koska näitä täytyy käsitellä. Ei minkään muun takia.
Emmä lähde riitelee tästä.
Hieno väistö, mutta mikä siinä pelottaa? Mikä on mitä se on?
Se on ehkä väistö sun mielestä, mutta mulla on omat syyni, miksi en lähde tätä avaamaan tähän. Ei pelota, ei suinkaan. Hyvä juttu se vain on.
Ihan höpöjuttuja nää kaksoisliekkijutut! Enemmän merkitsee se, että pitää kumppanin ulkonäöstä ja luonteesta ja se että kemiat toimii. Tummatukkaiset vaan ovat sellaisia että tekisi mieli pussailla, kun sellaisen tietyn näkee.
No oliko yhtä höpö höpö kuin aloituskin? Vai tuleeko Ap nyt pelastamaan? Mitenkäs käy. Jutellaan vaan. Ei mitään ongelmaa.
Minä voin jutella jos olet 50+ mies.
Ja nyt on semmonen juttu, että helpompaa väärässä olijaa voitte etsiä. Mua vaan oikeasti sattuu kiinnostamaan ja oikeasti välitän ja käsitän. Että antakaa tulla vaan...
Ei, ei se usko mulla muihin niin pieni ole. Ei, ei se ole itseenikään. Voit tulla esiin mikki hiiri, olisi mukava tutustua. TE, ette tajua mistään yhtään mitään...Minä tiedän tiedän, mitä on olla se mikki hiiri. Ja, näen, ettette tiedä siitä mitään.
Voi, kun teillä olis sitä uskoa, mitä mulla on. Olla välittämättä, siitä, millä oo mitään väliä. Voi, kun et pelkäisi, ja uskaltaisit vaan. Haastaisit edes. Ja ymmärtäisit, ettei ole mitään pelättävää.
Täyttä huuhaata tällainen kaksoisliekkijuttu. Luette varmasti myös tarotkorttejanne ja kannatte reikikiviä taskuissa.
Heh, varmaan jotkut kantaakin, mutta en minä!
Ei se ole täyttä huuhaata. Nimityksistä voidaan olla montaa mieltä. Musta on tullut jyrkempi, kuin ennen, jollain kummalla lailla ehdoton. Tajuan kyllä, miltä vaikutan, mutta syyt on toisaalla, ja olen pahoillani, miten se täälläkin näkyi. Ihan omalla vastuullani on. Ja tähän ei tarvi tulla lepertelemään mitään. Mä oon väsyny tähän paskanjauhantaan, muilta, en niiltä joille tämän kirjoitan. Väsyny siihen, miten yritetään loputtomiin tehdä joksikin muuksi.
Ja nyt ei ole kyse mistään korteista, tai ennustuksista.
Niin sen ymmärsin olevan.
Voihan surku ettei täällä nyt syntynyt mitään kunnollista keskustelua asiasta, mutta niin vähän uumoilinkin. Se että tapaa liekkinsä on harvinaista tai oikeammin se että molemmat olisi siihen valmiita henkisellä tasolla ja vielä tunnistavat toisensa. Tunnistustahan ei tapahdu jollei molemmat ole heränneet henkisesti ja samalla tietoisuuden tasolla. Sielunkumppanit tunnistaa helpommin, koska niitä tapaa elämässä monia, mutta kaksoisliekkejä on vain se yksi, joka herättää kytevän liekin roihuun. Se on jotain paljon enemmän kuin vain olla samalla aaltopituudella tai että on kipinää ja kemiaa.
Harmi etten nyt löytänyt hengenheimolaisia täällä, joten toivottelen hyvää loppukesää kaikille 😊
Terveisin aloittaja
Hyvää loppukesää sinullekin!
Olen asiasta kyllä erimieltä, ja en jaa aloittajan näkemystä, mutta toivotan hänelle hyvää jatkoa myös. Väsynyt juuri näihin manipulaatioihin. Ja siinä on se syy, miksen mitään hymiöitä, viitsi käyttää.
Mitä, jos kertoisin. että sinä olet täällä, vain, jotta se valhe tulisi esiin? Uskoisiko sitä kukaan? Haluaisiko kukaan uskoa? Ja kuka sen tuntisi? Et tiedä yhtään, kenelle puhuit. Ketä maalitit. Olen nähnyt koko ajan. Olisin ollut valmis antamaan kaiken olla. Sinä halusit sen näin. Juu, minäkin tunnistin, ja näin sinut. Pelottaako, se sinua? Se, mikä on?
Kuuluit joskus ihan muualle, et sinne, missä nyt oot. Tunnistin, sinut juuri, siksi, sun perhe, koko homma on hukassa. Sä et oo tolkuissa. Sä sanot vaan, että kaikki hyvin on. Vaikka vihaat koko touhua. Sitten kävi näin...Olisin sua halannut, avo sylin vastaan ottanut. Mutta sä, sä päätit, et nyt mennäänkin näin. Älä puhu mulle energioista. Sä et tajua, mitä et tajua, ja hyvä niin. Ja toinen homma on se, että vain ja ainoastaan minä, olen vastuussa. Sinua en omasta vastuustani syytä.