Vanhojen sisävesihinaajien merikelpoisuus merellä?

Anonyymi-ap

Vanhoja 1900 alkupuolen sisävesihinaajia on muutettu huvi ja matkustajakäyttöön jo iät ajat. Osa on pysynyt sisävesillä, mutta osa on päätynyt myös Itämerelle.

Kuvissa kyseinen venetyyppi näyttää vedenalaiselta rungoltaan kyllä ihan laivalta, mutta onko sisävesille tarkoitettu runkomuoto oikeasti myös merelle sopiva? Mittasuhteiltaanhan nämä ovat melko kapeita. Esim. 25 metriä pitkä 60t hinaaja voi olla alle 5m leveä ja syväyskin luokkaa 1,8m tai sinnepäin.

Eikö saman pituiset merihinaajat ole ihan tolkuttoman syviä, tyyliin 3m?

Tiedän merikelpoisuuden syntyvän lukuisista asioista, mutta saisiko sisävesihinaajasta runkomuodon puolesta turvallisen huvialuksen myös merelle? Kansirakenteet on ainakin varmaan syytä pitää matalana?

111

1489

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Saa, kyllä niissä vakautta löytyy jo hinaus työtä varten mihin ne rakennettu. Tietysti meri hinaaja vielä vakaampi, mutta kyllä tuollainen sisävesi hinaaja kestää enemmän keliä mitä velli housu kippari sietää...

      • Anonyymi

        🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒

        🔞 ­­N­­y­m­­­f­­o­m­a­a­n­­i -> https://ye.pe/finngirl21#17962197o

        🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞


    • Anonyymi

      Yhtaan sisävesialusta ei onneksi ole kelpuutettu Itämeren olosuhetisiin esim. matkustaja- aluskäyttöön.
      Saaristo- oloissa liikennöivät ammattikäytössä luvan kanssa kesäkaudella ainakin entiset sisävesialukset J.L. Runeberg ja Maarianhaminassa Sunnan.
      Vakauden lisäksi vahoissa aluksissa ongelmia saattaa tuottaa esim. niittaamalla kasatun rungon eläminen tms. seikat eli lujuudellsiet asiat. Oletan että esim. em. aluksissa ei vesirajan alapuolella juuri alkuperäistä peltiä olekaan ja uudet on kiinnitetty hitsaamalla.
      Suurin niittamaalla valmistettu yhä vedessä kelluva runko lienee Pietarissa oleva museoitu jäänmurtaja Krasin, se poistettiin liikenteestä aikaan juuri siksi että niittaus ja koko runko alkoi "elää". Suosittelen tutustumiskäyntiä tuolla aluksella...

    • Anonyymi

      Krasinissa on komeat telegrammit!

    • Anonyymi

      Eiköhän niillä huviveneen käytössä pärjää ainakin Suomenlahdella ihan mainiosti. Edellytyksenä tietysti se, että rungon yläpuolisia rakennelmia ei ole kasvatettu kovinkaan paljon.

      • Anonyymi

        Suomenlahdella merkitsevä aallonkorkeus voi olla luokkaa 4-6 metriä. Tällöin suurimpien aaltojen korkeus on 8- 12 metriä.
        Ei hyvä ihminen, älä mene sinne silloin millään satavuotiaalla sisävesihinaajalla...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomenlahdella merkitsevä aallonkorkeus voi olla luokkaa 4-6 metriä. Tällöin suurimpien aaltojen korkeus on 8- 12 metriä.
        Ei hyvä ihminen, älä mene sinne silloin millään satavuotiaalla sisävesihinaajalla...

        Eipä kannata mennä millään huviveneellä, tietysti jos on pervo...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomenlahdella merkitsevä aallonkorkeus voi olla luokkaa 4-6 metriä. Tällöin suurimpien aaltojen korkeus on 8- 12 metriä.
        Ei hyvä ihminen, älä mene sinne silloin millään satavuotiaalla sisävesihinaajalla...

        Suomenlahdella Helsingin edustalla korkein yksittäinen aalto oli marraskuussa 2001 noin yhdeksän metriä, kun merkitsevä aallonkorkeus oli 5,2 metriä. Tätä korkeammaksi aallot eivät juuri pääse Suomenlahdella kasvamaan.


    • Anonyymi

      Aloittaja ei kysynyt, että voiko sisävesi hinaajalla lähteä sellaiseen keliin johon ei lähdetä yleensä minkäänlaisella huviveneellä. Aluksen ikä ei myöskään kerro yhtään mitään sen merikelpoisuudesta. Matkustaja alus Runeberg esimerkiksi on rakennettu 1912 ja on edelleen ammattiliikenteessä.

      • Anonyymi

        Runeberg- aluksessa ei paljon alkuperäistä ole, höyrykone on vaihtunut dieseliin ajat sitten ja pohjapellityksiä on uusittu kauttaaltaan ja niittaamisen sijasta hitsattu.
        Aluksella on sallittua liikkua vain saaristo-oloissa, ei se mikään merialus ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Runeberg- aluksessa ei paljon alkuperäistä ole, höyrykone on vaihtunut dieseliin ajat sitten ja pohjapellityksiä on uusittu kauttaaltaan ja niittaamisen sijasta hitsattu.
        Aluksella on sallittua liikkua vain saaristo-oloissa, ei se mikään merialus ole.

        Totta kai sen ikäistä alusta on huollettu ja korjattu, sehän nyt sanomatta selvä. Aloittaja varmaan tarkoitti, että alus on merikelpoinen, vaikka ei sitä erikseen maininnut. Eihän millään aluksella voi liikkua, jos näin ei ole


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Runeberg- aluksessa ei paljon alkuperäistä ole, höyrykone on vaihtunut dieseliin ajat sitten ja pohjapellityksiä on uusittu kauttaaltaan ja niittaamisen sijasta hitsattu.
        Aluksella on sallittua liikkua vain saaristo-oloissa, ei se mikään merialus ole.

        Runebergin alkuperäinen nimi on Helsingfors Skärgård joten matkat Porvooseen ovat sille selvää avomeripurjehdusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Runeberg- aluksessa ei paljon alkuperäistä ole, höyrykone on vaihtunut dieseliin ajat sitten ja pohjapellityksiä on uusittu kauttaaltaan ja niittaamisen sijasta hitsattu.
        Aluksella on sallittua liikkua vain saaristo-oloissa, ei se mikään merialus ole.

        Runeberg rakennettiin alunperin laivaraudasta. Teräs ei ole sitä tehnyt millään lailla turvallisemmaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Runebergin alkuperäinen nimi on Helsingfors Skärgård joten matkat Porvooseen ovat sille selvää avomeripurjehdusta.

        Ei tarvitse mennä ''isolle merelle'' koko matka sujuu saariston suojassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Runeberg- aluksessa ei paljon alkuperäistä ole, höyrykone on vaihtunut dieseliin ajat sitten ja pohjapellityksiä on uusittu kauttaaltaan ja niittaamisen sijasta hitsattu.
        Aluksella on sallittua liikkua vain saaristo-oloissa, ei se mikään merialus ole.

        Muistan kun Runeberg tuli liikenteeseen Hki-Porvoo -välille, myin tiettyjä merenkulussa pakollisia, katsastuksessa vaadittavia asioita laivan edustajalle. Hän kertoi että vedenalaiset osat ovat haprakassa kunnossa. Tämä siis 80-luvulla.


    • Anonyymi

      Hinaajat ovat vakaita, koska riski kastua hinattaessa on todellinen virheellisellä hinaus kulmalla.

      Varmasti vakaus riittää huvivene käytössä parimetrisessä aallossa ja löytyy laivasta laskelma vakaudesta ja max kallistumasta, on sitä susävesilläkin aaltoa..

      • Anonyymi

        Hinattaessa on kyllä riski kastua.
        Hinauskulma ja huvivenekäyttö ovat yhdyssanoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hinattaessa on kyllä riski kastua.
        Hinauskulma ja huvivenekäyttö ovat yhdyssanoja.

        Toivottavasti tuo väärin kirjoittaja osaa edes hävetä kun häntä ojensit oikein kirjoituksesta.

        Täytyy myöntää, että minulle tulee usein noita yhdys sana virheitä, mutta siitä huolimatta en koe tarpeelliseksi äidinkielen opetusta veneilysivuilla.

        Minä ainakin sain silloin kouluaikaan riittävästi ”tukistusta” noiden virheiden tekemisestä.

        Minun mielestäni voisit etsiä jonkun muun foorumin äidinkielen opetukseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hinattaessa on kyllä riski kastua.
        Hinauskulma ja huvivenekäyttö ovat yhdyssanoja.

        Tekniikan maailma otsikoi seuraavasti: ”Kielioppivirheistä huomauttelevista ihmisistä paljastui yhteinen piirre: he ovat mänttejä.” Saman artikkelin tekstin mukaan ”vähemmän miellyttävät henkilöt ovat myös vähemmän suvaitsevaisia säännöistä poikkeamisen suhteen”.

        Lisää sinusta:
        https://tekniikanmaailma.fi/kielioppivirheista-huomauttelevista-ihmisista-paljastui-yhteinen-piirre-ovat-mantteja/
        Tieteen Kuvalehti oli otsikoinut seuraavasti: ”Kirjoitusvirheistä ärsyyntyvät ovat itsekkäitä.” Artikkelin mukaan ihmiset, jotka jatkuvasti huomauttelevat toisten kirjoitus- tai kielioppivirheistä, tekevät keskimääräistä vähemmän kompromisseja, ovat vähemmän avoimia ja arvostelevat muita”.

        Lue lisää: https://tieku.fi/ihminen/psykologia/kirjoitusvirheista-arsyyntyvat-ovat-itsekkaita

        Verkkouutiset.fi -sivuston mukaan Science Alertissa todetaan: ”Tutkijoiden mukaan ihmiset, jotka jatkuvasti huomauttavat kielioppivirheistä, ovat aika lailla ääliöitä/idiootteja/moukkia”.

        Jotta näin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tekniikan maailma otsikoi seuraavasti: ”Kielioppivirheistä huomauttelevista ihmisistä paljastui yhteinen piirre: he ovat mänttejä.” Saman artikkelin tekstin mukaan ”vähemmän miellyttävät henkilöt ovat myös vähemmän suvaitsevaisia säännöistä poikkeamisen suhteen”.

        Lisää sinusta:
        https://tekniikanmaailma.fi/kielioppivirheista-huomauttelevista-ihmisista-paljastui-yhteinen-piirre-ovat-mantteja/
        Tieteen Kuvalehti oli otsikoinut seuraavasti: ”Kirjoitusvirheistä ärsyyntyvät ovat itsekkäitä.” Artikkelin mukaan ihmiset, jotka jatkuvasti huomauttelevat toisten kirjoitus- tai kielioppivirheistä, tekevät keskimääräistä vähemmän kompromisseja, ovat vähemmän avoimia ja arvostelevat muita”.

        Lue lisää: https://tieku.fi/ihminen/psykologia/kirjoitusvirheista-arsyyntyvat-ovat-itsekkaita

        Verkkouutiset.fi -sivuston mukaan Science Alertissa todetaan: ”Tutkijoiden mukaan ihmiset, jotka jatkuvasti huomauttavat kielioppivirheistä, ovat aika lailla ääliöitä/idiootteja/moukkia”.

        Jotta näin.

        Kielitieteellisiä tarinoita veneilypalstalla julistavat ovat idiootteja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tekniikan maailma otsikoi seuraavasti: ”Kielioppivirheistä huomauttelevista ihmisistä paljastui yhteinen piirre: he ovat mänttejä.” Saman artikkelin tekstin mukaan ”vähemmän miellyttävät henkilöt ovat myös vähemmän suvaitsevaisia säännöistä poikkeamisen suhteen”.

        Lisää sinusta:
        https://tekniikanmaailma.fi/kielioppivirheista-huomauttelevista-ihmisista-paljastui-yhteinen-piirre-ovat-mantteja/
        Tieteen Kuvalehti oli otsikoinut seuraavasti: ”Kirjoitusvirheistä ärsyyntyvät ovat itsekkäitä.” Artikkelin mukaan ihmiset, jotka jatkuvasti huomauttelevat toisten kirjoitus- tai kielioppivirheistä, tekevät keskimääräistä vähemmän kompromisseja, ovat vähemmän avoimia ja arvostelevat muita”.

        Lue lisää: https://tieku.fi/ihminen/psykologia/kirjoitusvirheista-arsyyntyvat-ovat-itsekkaita

        Verkkouutiset.fi -sivuston mukaan Science Alertissa todetaan: ”Tutkijoiden mukaan ihmiset, jotka jatkuvasti huomauttavat kielioppivirheistä, ovat aika lailla ääliöitä/idiootteja/moukkia”.

        Jotta näin.

        Oletkin sitten kaivanut esiin aivan mahdollisimman ja luotettavimman lähteen mitä olla ja voi...
        Milloin muuten laiva kaatuu?
        Ellei ulkoisia tai muuten tilannetta pahentavia tai helpottavia voimia kuten tuulioloja tai lastin siirtymistä tms. oteta huomioon, meneekö se suunnilleen niin että siinä vaiheessa on suuri vaara kaatumisesta kun oikaiseva momentti menee nollaksi tai peräti miinusmerkkiseksi. Laivalla on sen koko painon (lasteineen ja varusteineen) painopiste sekä uppouman painopiste ja laivan alkaessa kallistua syntyy oikaiseva momentti jonka suuruus ja suuruuden kasvu tai tietyssä kallistuman vaiheessa myös pienentyminen riippuu em. painopisteiden keskinäisestä sijainnista ja määrittää myös laivan vakauden, jookos?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletkin sitten kaivanut esiin aivan mahdollisimman ja luotettavimman lähteen mitä olla ja voi...
        Milloin muuten laiva kaatuu?
        Ellei ulkoisia tai muuten tilannetta pahentavia tai helpottavia voimia kuten tuulioloja tai lastin siirtymistä tms. oteta huomioon, meneekö se suunnilleen niin että siinä vaiheessa on suuri vaara kaatumisesta kun oikaiseva momentti menee nollaksi tai peräti miinusmerkkiseksi. Laivalla on sen koko painon (lasteineen ja varusteineen) painopiste sekä uppouman painopiste ja laivan alkaessa kallistua syntyy oikaiseva momentti jonka suuruus ja suuruuden kasvu tai tietyssä kallistuman vaiheessa myös pienentyminen riippuu em. painopisteiden keskinäisestä sijainnista ja määrittää myös laivan vakauden, jookos?

        Tämä tieto löytyy jokaisen laivalle tehdystä vakaus asiakirjasta, kippari laskee sitten eriksen muuttuvien parametrien vaikutukset, alus vipataan ja alkaa olemaan matka kunnossa tämän osalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tekniikan maailma otsikoi seuraavasti: ”Kielioppivirheistä huomauttelevista ihmisistä paljastui yhteinen piirre: he ovat mänttejä.” Saman artikkelin tekstin mukaan ”vähemmän miellyttävät henkilöt ovat myös vähemmän suvaitsevaisia säännöistä poikkeamisen suhteen”.

        Lisää sinusta:
        https://tekniikanmaailma.fi/kielioppivirheista-huomauttelevista-ihmisista-paljastui-yhteinen-piirre-ovat-mantteja/
        Tieteen Kuvalehti oli otsikoinut seuraavasti: ”Kirjoitusvirheistä ärsyyntyvät ovat itsekkäitä.” Artikkelin mukaan ihmiset, jotka jatkuvasti huomauttelevat toisten kirjoitus- tai kielioppivirheistä, tekevät keskimääräistä vähemmän kompromisseja, ovat vähemmän avoimia ja arvostelevat muita”.

        Lue lisää: https://tieku.fi/ihminen/psykologia/kirjoitusvirheista-arsyyntyvat-ovat-itsekkaita

        Verkkouutiset.fi -sivuston mukaan Science Alertissa todetaan: ”Tutkijoiden mukaan ihmiset, jotka jatkuvasti huomauttavat kielioppivirheistä, ovat aika lailla ääliöitä/idiootteja/moukkia”.

        Jotta näin.

        Itse en korjaile toisten vihreitä mutta vuosien kokemusten perusteella mitä enemmän postaajan äidinkieli on hakusessa, sitä enemmän huuhaata ovat hänen väitteensäkin. Silti, täysin korrektilla kielelläkin voi päästellä posketonta tuubaa - ja päinvastoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä tieto löytyy jokaisen laivalle tehdystä vakaus asiakirjasta, kippari laskee sitten eriksen muuttuvien parametrien vaikutukset, alus vipataan ja alkaa olemaan matka kunnossa tämän osalta.

        Joopa joo, olet kyllä aika pihallla...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä tieto löytyy jokaisen laivalle tehdystä vakaus asiakirjasta, kippari laskee sitten eriksen muuttuvien parametrien vaikutukset, alus vipataan ja alkaa olemaan matka kunnossa tämän osalta.

        ,,,jokaisen laivalle tehdystä...Ei minulla vaan ole laivaa, onko sinulla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ,,,jokaisen laivalle tehdystä...Ei minulla vaan ole laivaa, onko sinulla?

        Älä sitten ole huolissasi asiasta, jota sinulla ei ole


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä sitten ole huolissasi asiasta, jota sinulla ei ole

        Ellei osa kirjoittaa, ei pidä kirjoittaa.
        Ellei osaa kirjoittaa, huono kirjoitustaito johtaa helposti tekstin sisällön väärinymmärryksiin ja väärinkäsityksiin, väärinymmärrykset ja väärinkäsitykset johtavat helposti konflikteihin jne.
        On kaksi aivan eri asiaa käsitteissä jokaisen laiva tai jokaisella laivalla. Ja sitä paitsi, jokaisella ei suinkaan ole laivaa joten sekin väite on virheellinen...

        Huomaatko mihin huono kirjoitustaito on tässä tapauksessa johtanut?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä tieto löytyy jokaisen laivalle tehdystä vakaus asiakirjasta, kippari laskee sitten eriksen muuttuvien parametrien vaikutukset, alus vipataan ja alkaa olemaan matka kunnossa tämän osalta.

        Se ei muuten ole "vipataan" vaan "viipataan". Kyllä terminologia myös pitää olla oikein. Ja mieluummin sanoisin että matka alkaa olla kunnossa tämän osalta.



        Kielioppi kunniaan. Ja oikeinkirjoitus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se ei muuten ole "vipataan" vaan "viipataan". Kyllä terminologia myös pitää olla oikein. Ja mieluummin sanoisin että matka alkaa olla kunnossa tämän osalta.



        Kielioppi kunniaan. Ja oikeinkirjoitus.

        Oikeinkirjoitus sisältää kieliopin.
        Aloitus käsittelee vanhoja sisävesihinaajia, miten viipataan sellainen merikelpoiseksi?
        Merialueillamme ei edes laitureissa montaa entistä vanhaa sisävesihinaajaa taida olla, Rannikoilla ammattiliikenteessä olevat, J. L.Runeberg, Sunnan ja Ukkopekka ovat kaikki alkujaankin matkustajalaivoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse en korjaile toisten vihreitä mutta vuosien kokemusten perusteella mitä enemmän postaajan äidinkieli on hakusessa, sitä enemmän huuhaata ovat hänen väitteensäkin. Silti, täysin korrektilla kielelläkin voi päästellä posketonta tuubaa - ja päinvastoin.

        Mietippä kehäpäätelmäsi lopputulosta, se on nolla, vaikka yrität vakuttaa olevasi fiksu. Tosin tuot esille fiksun tuuban kirjoittajan mahdollisuuden, siitä +.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kielitieteellisiä tarinoita veneilypalstalla julistavat ovat idiootteja.

        Sitten niitä on enemmän kuin yksi. Ne eivät sulje toisiaan pois.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mietippä kehäpäätelmäsi lopputulosta, se on nolla, vaikka yrität vakuttaa olevasi fiksu. Tosin tuot esille fiksun tuuban kirjoittajan mahdollisuuden, siitä .

        Miten viipataan laivaa, sitähän kysyin...
        Mietipä sitä.
        Mietipä myös mitä eroa on sanoilla mietipa ja mietippä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mietippä kehäpäätelmäsi lopputulosta, se on nolla, vaikka yrität vakuttaa olevasi fiksu. Tosin tuot esille fiksun tuuban kirjoittajan mahdollisuuden, siitä .

        MIetipä- sana kirjoitetaan mietipä, ei mietippä.
        Mietipä sitä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitten niitä on enemmän kuin yksi. Ne eivät sulje toisiaan pois.

        Js on yksi jäänmurtajan laite ilmoitetaan myytäväksi, tarkoittakko se silloni että niitä laitteita on myytävänä esim. miljoonaneljäsataatuhattakahdeksansataakolmekymmnentäkahdeksantuhatta kuusikymmnenntämiljoonaakahdksn sata miljadiardianeljäsataauhattabiljoonaaja mirjordi euroa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitten niitä on enemmän kuin yksi. Ne eivät sulje toisiaan pois.

        Mutta kun aloittaja kertoo niitä olevan vain yksi kpl? Jos on yksi, ei ole "niitä"....


    • Anonyymi

      Samaa mieltä. Huomauttelijan on syytä hävetä. Kansanomaisesti ilmaistuna, Huomauttelijat on perse estä.

      • Anonyymi

        Tuossa taitaa olla joku kielioppivirhe.
        Mitä tarkoittaa "Huomauttelijat on perse estä."?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa taitaa olla joku kielioppivirhe.
        Mitä tarkoittaa "Huomauttelijat on perse estä."?

        😂😂😂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa taitaa olla joku kielioppivirhe.
        Mitä tarkoittaa "Huomauttelijat on perse estä."?

        Sieltä vastauksesi tuli


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sieltä vastauksesi tuli

        Keftoisitko Ymmärrettävämmin mistä mitäkin tuli?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keftoisitko Ymmärrettävämmin mistä mitäkin tuli?

        En tunne sanaa "keftoisitko"


    • Anonyymi

      😂😂😂

      • Anonyymi

        Puupaa, pallopää!


    • Anonyymi

      Vanhat sisävesihinaajat ovat merikelpoisia vain pysyessän maalla.

    • Anonyymi

      Aallot sisävesillä ja merellä ovat niin erilaisia. Suolaton vesi muodostaa pienemmällä kitkakertoimella erilaisia aaltoja kuin suolainen merivesi suuremmalla kitkakertoimella. Merellä aallonmuodostukseen tarvitaan suurempaa voimaa kuin sisävesillä mutta koska aallonmuodostusmateriaalia on sisävesillä huomattavasti vähemmän kuin merialueilla, muodostuva aallokkokaan ei saavuta merellisiä mittasuhteita.
      Olin erään pienen vanhan höyrylaivan kyydissä Helsingin edustalla ja muistan kuinka jotkut mukana matkustajina olevista kertoivat haluavansa että tietyt saaret ohitettaisiin avomeren puolelta. Laivan miehistö ilmoitti asiallisesti mutta tylysti että laivalla ei ole lupaa käyttää muuta kuin saaren mantereenpuoleista reittiä eikä toivetta voida toteuttaa.

      • Anonyymi

        Enpä ole ennen kuullutkaan eri vesien kitkakertoimista merenkulkuun liittyen.

        Toisaalta olen tietoinen makean ja suolaisen veden tiheyden erosta joka näkyy myös laivoissa vesirajan tuntuman Plimsollin merkkissä, sillä laiva ui erisyvyydessä tiheydestä johtuen ja merkistä voi nähdä laivalle määritellyn suurimman sallitun uinti syvyyden, jotta sen stabilisuus ei kärsi.

        Suomessa ei ole, kuin murtovettä, jonka suolapitoisuus on 0-3 grammaa kilogrammassa vs valtameri luvulla 35.


    • Anonyymi

      Ei kai se aallokko ole niille sen suurempi ongelma, kun muillekaan vastaavan kokoisille kipoille. Järkevämmän huviveneen niistä saa, kun jostain vastaavan pituisesta satama hinaajasta.

    • Anonyymi

      Sisävesihinaaja kellahtaa nurin vauhdilla tehdyssä jyrkässä käännöksessäkin, ilman mitään aallokkoa.

      Ja nurin myös pysyy. Tuollainen kellahtaa kumoon jo 45 asteen kallistumalla, sivusta tulevassa aallokossa riittää vähempikin.

      Kuolemanloukku merellä.
      Ostakaa ennemmin vanha tammitroolari, niissä on tilaa ja ne pysyvät pystyssä kovassakin kelissä.

      Saatanallisia työmaita ja loputtomia rahareikiä nuo ovat kaikki ja parhaimmillaan tauluissa olohuoneen seinillä.

    • Anonyymi

      Luotsivene kellahti aika mitättömässä merenkäynnissä ja jäi pohja ylöspäin. Se oli suunniteltu kestämään paljon kovempaa keliä merellä. Kippari teki virheen ja loppu oli ikävä. Minkä tahansa aluksen saa kyljelleen jos homma ei ole hanskassa. Kovassa kelissä pidetään keula tuuleen ja tarvittaessa ollaan jopa paikallaan. Näin tekee jokainen alus, oli koko mikä vaan.

      • Anonyymi

        Ei ole sinullakaaan kai päivääkään laivapalvelukokemusta kun tuollaista paikallaanpysymistä esität?
        Tuosta luotsiveneen tapauksesta pirää mainita että jos tarkoitat tätä Suomessa tapahtunutta onnettomuutta niin se nimnen omaan tapahtui kevytrakenteiselle veneelle jossa oli vakavia suunnitteluvirheitä jolloin ohjaamosta syntyi tila josta oli veneen kaaduttua vaikea päästä nopeasti pois. Nuo veneet ovat nimenomaan kevytrakenteisia koska ne on tietoisesti suunniteltu ja rakennettu nopeuden ja merikelpoisuuden kompromisseiksi, ne eivät paini merikelpoisuudellaan lainkaan samassa sarjassa kuin perinteiset hitaat ns. luotsikutterit. Kaatuneen veneen uppouma on tuskin kolmannes saman pituisen "vanhanaikaisen" luotsikutterin uppoumasta ja se kertoo jotain asiaoista ymmärtävälle...

        Laivat eivät mieluusti jää paikallaaen edes myrskyssä, laiva säilyttää ohjattavuutensa eli hallittavuutensa vain liikkeessä ollessaan eikä sitä tiliäkään oikein tehdä paikoillaan junnaammalla, jos siten aletaan hidastella, seuraavan rahdin saa joku toinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole sinullakaaan kai päivääkään laivapalvelukokemusta kun tuollaista paikallaanpysymistä esität?
        Tuosta luotsiveneen tapauksesta pirää mainita että jos tarkoitat tätä Suomessa tapahtunutta onnettomuutta niin se nimnen omaan tapahtui kevytrakenteiselle veneelle jossa oli vakavia suunnitteluvirheitä jolloin ohjaamosta syntyi tila josta oli veneen kaaduttua vaikea päästä nopeasti pois. Nuo veneet ovat nimenomaan kevytrakenteisia koska ne on tietoisesti suunniteltu ja rakennettu nopeuden ja merikelpoisuuden kompromisseiksi, ne eivät paini merikelpoisuudellaan lainkaan samassa sarjassa kuin perinteiset hitaat ns. luotsikutterit. Kaatuneen veneen uppouma on tuskin kolmannes saman pituisen "vanhanaikaisen" luotsikutterin uppoumasta ja se kertoo jotain asiaoista ymmärtävälle...

        Laivat eivät mieluusti jää paikallaaen edes myrskyssä, laiva säilyttää ohjattavuutensa eli hallittavuutensa vain liikkeessä ollessaan eikä sitä tiliäkään oikein tehdä paikoillaan junnaammalla, jos siten aletaan hidastella, seuraavan rahdin saa joku toinen.

        Aivan varmasti jäävät, jos keli käy riittävän kovaksi, muuten rahdin saa varmasti joku toinen. Mitä taas luotsiveneen onnettomuuteen tulee, niin syy oli nimen omaan kuskin. Vene oli hyväksytty jo suunnittelu vaiheessa kyseiseen tarkoitukseen. Tottakai vanhanmallinen kutteri, jota käytetään edelleen talviaikana on vakaampi. Tässä on nimen omaan kyse siitä, että kipparin on tiedettävä veneen ominaisuudet, eikä ylitettävä niitä. Kipparilla tulee olla tiedot ja taidot kyseisen aluksen kuljettamiseen. Tässä tapauksessa ne eivät riittäneet, vene kyllä oli merikelpoinen kyseiseen tehtävään, jos sitä olisi ajettu oikein


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole sinullakaaan kai päivääkään laivapalvelukokemusta kun tuollaista paikallaanpysymistä esität?
        Tuosta luotsiveneen tapauksesta pirää mainita että jos tarkoitat tätä Suomessa tapahtunutta onnettomuutta niin se nimnen omaan tapahtui kevytrakenteiselle veneelle jossa oli vakavia suunnitteluvirheitä jolloin ohjaamosta syntyi tila josta oli veneen kaaduttua vaikea päästä nopeasti pois. Nuo veneet ovat nimenomaan kevytrakenteisia koska ne on tietoisesti suunniteltu ja rakennettu nopeuden ja merikelpoisuuden kompromisseiksi, ne eivät paini merikelpoisuudellaan lainkaan samassa sarjassa kuin perinteiset hitaat ns. luotsikutterit. Kaatuneen veneen uppouma on tuskin kolmannes saman pituisen "vanhanaikaisen" luotsikutterin uppoumasta ja se kertoo jotain asiaoista ymmärtävälle...

        Laivat eivät mieluusti jää paikallaaen edes myrskyssä, laiva säilyttää ohjattavuutensa eli hallittavuutensa vain liikkeessä ollessaan eikä sitä tiliäkään oikein tehdä paikoillaan junnaammalla, jos siten aletaan hidastella, seuraavan rahdin saa joku toinen.

        Kovassa vasta puhurissa koneet käyvät aika kovalla teholla eteen. Laiva ei ole paikallaan veteen nähden, vaan ainoastaan pohjaan nähden. Ohjattavuus säilyy. Nyt puhutaan siis kovasta myrskystä valtamerellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole sinullakaaan kai päivääkään laivapalvelukokemusta kun tuollaista paikallaanpysymistä esität?
        Tuosta luotsiveneen tapauksesta pirää mainita että jos tarkoitat tätä Suomessa tapahtunutta onnettomuutta niin se nimnen omaan tapahtui kevytrakenteiselle veneelle jossa oli vakavia suunnitteluvirheitä jolloin ohjaamosta syntyi tila josta oli veneen kaaduttua vaikea päästä nopeasti pois. Nuo veneet ovat nimenomaan kevytrakenteisia koska ne on tietoisesti suunniteltu ja rakennettu nopeuden ja merikelpoisuuden kompromisseiksi, ne eivät paini merikelpoisuudellaan lainkaan samassa sarjassa kuin perinteiset hitaat ns. luotsikutterit. Kaatuneen veneen uppouma on tuskin kolmannes saman pituisen "vanhanaikaisen" luotsikutterin uppoumasta ja se kertoo jotain asiaoista ymmärtävälle...

        Laivat eivät mieluusti jää paikallaaen edes myrskyssä, laiva säilyttää ohjattavuutensa eli hallittavuutensa vain liikkeessä ollessaan eikä sitä tiliäkään oikein tehdä paikoillaan junnaammalla, jos siten aletaan hidastella, seuraavan rahdin saa joku toinen.

        Väitätkö, että ohjaamon suunnittelu aiheutti veneen kaatumisen? Ohjaamosta ulospääsy muodostui ongelmaksi vasta veneen kaaduttua. Ainoastaan huolimaton ajo aiheutti onnettomuuden.


    • Anonyymi

      Itämeri ei ole sen kummempi kuin järvi, joten kyllä siellä pärjää, jos vain muuten riittää tiedot ja taidot

      • Anonyymi

        Leuhkana kannattaa esiintyä ellei paljon asiasta ymmärrä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Leuhkana kannattaa esiintyä ellei paljon asiasta ymmärrä.

        Niinpä, "järvellä" voi esiintyä melkoisia merikuoppia.


      • Anonyymi

        ''Itämeri ei ole sen kummempi kuin järvi,...''

        Saimaa: 4279,5 km²
        Itämeri: 377 000 km²


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ''Itämeri ei ole sen kummempi kuin järvi,...''

        Saimaa: 4279,5 km²
        Itämeri: 377 000 km²

        Olinpa kerrankin laivan komentosillalla Drakensalmella kun joku asiaa tietämätön tuli vilkuilemaan merikorttia ja totesi hätääntyneenä että miten voimme enää lainkaan liikkua kun vettä on vain 3- 4 metriä.
        Rauhoittelin häntä toteamalla että lukemat tarkoittavat kilometrejä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olinpa kerrankin laivan komentosillalla Drakensalmella kun joku asiaa tietämätön tuli vilkuilemaan merikorttia ja totesi hätääntyneenä että miten voimme enää lainkaan liikkua kun vettä on vain 3- 4 metriä.
        Rauhoittelin häntä toteamalla että lukemat tarkoittavat kilometrejä.

        ''...tietämätön tuli vilkuilemaan merikorttia...''

        Tietämättömälle, se on merikartta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ''...tietämätön tuli vilkuilemaan merikorttia...''

        Tietämättömälle, se on merikartta.

        Eli et siis aivan aidosti tiedä että merikarttaa on iät ajat kutsuttu myös merikortiksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli et siis aivan aidosti tiedä että merikarttaa on iät ajat kutsuttu myös merikortiksi?

        Maalaisille merikortti:)))

        Merikartta on komentosillalla karttapöydällä.
        Karttaan tehdään karttamerkintöjä.
        Kartat joita ei tarvita, ovat karttalaatikossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maalaisille merikortti:)))

        Merikartta on komentosillalla karttapöydällä.
        Karttaan tehdään karttamerkintöjä.
        Kartat joita ei tarvita, ovat karttalaatikossa.

        Nyt saatiinkin sivulle varsinainen merenkulkija. Tietomääräsi on huimaava.
        Syvussani on jonkin verran merenkulkuakin harjoitettu, isoisäni purjehti maailman meriä kymmeniä vuosia, isäni ei purjehtinut mutta työskenteli moottorialuksilla vuosikymmeniä hänkin ja niistä hommista eläköidyin minäkin. Voin vakuuttaa että termi merikortti oli laivoilla merikartta- sanaa paljon käytetympi. Olet siis maalainen näsäviisastelija.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt saatiinkin sivulle varsinainen merenkulkija. Tietomääräsi on huimaava.
        Syvussani on jonkin verran merenkulkuakin harjoitettu, isoisäni purjehti maailman meriä kymmeniä vuosia, isäni ei purjehtinut mutta työskenteli moottorialuksilla vuosikymmeniä hänkin ja niistä hommista eläköidyin minäkin. Voin vakuuttaa että termi merikortti oli laivoilla merikartta- sanaa paljon käytetympi. Olet siis maalainen näsäviisastelija.

        Junkista puosuksi, 41 vuotta, jotain jäi mieleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt saatiinkin sivulle varsinainen merenkulkija. Tietomääräsi on huimaava.
        Syvussani on jonkin verran merenkulkuakin harjoitettu, isoisäni purjehti maailman meriä kymmeniä vuosia, isäni ei purjehtinut mutta työskenteli moottorialuksilla vuosikymmeniä hänkin ja niistä hommista eläköidyin minäkin. Voin vakuuttaa että termi merikortti oli laivoilla merikartta- sanaa paljon käytetympi. Olet siis maalainen näsäviisastelija.

        ''... niistä hommista eläköidyin minäkin.''

        Mikä jobi, mikä redari ??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ''Itämeri ei ole sen kummempi kuin järvi,...''

        Saimaa: 4279,5 km²
        Itämeri: 377 000 km²

        Saimaa on hyvin pieni järvi, onhan noita paljon suurempia olemassa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saimaa on hyvin pieni järvi, onhan noita paljon suurempia olemassa

        Onko Saimaa siis hyvin pieni järvi koska suurempiakin on olemassa?
        MIkä on suurin järvi, entä syvin? Olen veneillyt niillä molemmilla ja toisella olen kalastellut myös jäältä käsin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ''... niistä hommista eläköidyin minäkin.''

        Mikä jobi, mikä redari ??

        Älä edes yritä, EVVK!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko Saimaa siis hyvin pieni järvi koska suurempiakin on olemassa?
        MIkä on suurin järvi, entä syvin? Olen veneillyt niillä molemmilla ja toisella olen kalastellut myös jäältä käsin.

        Suuret järvet eivät jäädy, joten et ole jäältä voinut kalastaa. Taidat olla niitä höpö höpö miehiä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ''... niistä hommista eläköidyin minäkin.''

        Mikä jobi, mikä redari ??

        Fennia/Söderlund.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suuret järvet eivät jäädy, joten et ole jäältä voinut kalastaa. Taidat olla niitä höpö höpö miehiä

        Kaspianmeri tulkitaan joskus mereksi, joskus järveksi. Jos tulkitaan se järveksi, se on ylivertaisesti maailman suurin järvi jonka pohjoisrannikot ankarimpina talvina tapaavat myös jäätyä.
        Pinta- alaltaan maailman 7. syvin järvi ja syvyytensä ansiosta vieläkin lähempänä suurimpia kuin tuo sija 7. antaisi ymmärtää, on Baikaljärvi. Muistatko missä tarvittiin aikanaan Angara- nimistä nyt museoitua jäänmurtajaa. Aivan oikein, se avasi väylää junalautalle Baikaljärvellä, junarata saatettiin toisinaan perustaa talven ajaksi myös jäälle.
        Tuliko ihan puskista?
        Menepä sinne talvipilkille, kiva paikka.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Fennia/Söderlund.

        Utopia Lines


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Utopia Lines

        Nelimastoparkki Fennia.
        Ostaja ja omistaja Söderlund, Suomeen hankittaessa Suomen suurin kauppalaiva.
        Utopiaako?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nelimastoparkki Fennia.
        Ostaja ja omistaja Söderlund, Suomeen hankittaessa Suomen suurin kauppalaiva.
        Utopiaako?

        '' J.W. Söderlund osti aluksen Raumalle 1895. Alus siirtyi 1907 helsinkiläisen Finska rederi Ab:n omistukseen.''

        ''Alus oli öljyvarastona Gibraltarilla 1923-1941, kunnes italialainen minisukellusvene upotti sen toisessa maailmansodassa 20. lokakuuta 1941''

        Onneksi et ollut kyydissä:)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        '' J.W. Söderlund osti aluksen Raumalle 1895. Alus siirtyi 1907 helsinkiläisen Finska rederi Ab:n omistukseen.''

        ''Alus oli öljyvarastona Gibraltarilla 1923-1941, kunnes italialainen minisukellusvene upotti sen toisessa maailmansodassa 20. lokakuuta 1941''

        Onneksi et ollut kyydissä:)

        En ollut, en, onnekseni tai epäonnekseni. Ja kuulemma se oli ihan utopiaa koko juttu...
        Entä onko sinun suvussasi merenkulkuperinteitä, tiedätkö että merikarttaan tehdään karttamerkintöjä...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ollut, en, onnekseni tai epäonnekseni. Ja kuulemma se oli ihan utopiaa koko juttu...
        Entä onko sinun suvussasi merenkulkuperinteitä, tiedätkö että merikarttaan tehdään karttamerkintöjä...

        Seniilin käämit kärähti :))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Seniilin käämit kärähti :))

        Ei tee vaikutusta!
        Etkö parempaan pysty?


    • Anonyymi

      Sodan jälkeen mm. Saimaalta vietiin noin 30 hinaajaa rautateitse Suomenlahdelle miinanraivaushommiin, rauhanehtojen mukaan asia kuului Suomelle. Yksikään ei tainnut upota mutta noin 30 ihmistä menetti henkensä vuosina 1945-50 jonka ajan tehtävä vaati. Koska Venäjälle piti luovuttaa paljon aluksia niin ko. tehtävään piti haalia yksityisiä aluksia ympäri Suomen.

    • Anonyymi

      Kylläpä oli taas mieltä ylentävää keskustelua. Yhtä v***lua kaiken aikaa.
      Onneksi en ollut kyydissä, eiku mukana.

      • Anonyymi

        Tee sinä vaan niitä utopiamatkojasi joilla onneksesi olet mukana.
        Muista lukea karttaa karttapöydällä ja tehdä karttaan karttamerkintöjä.
        Jos käytät elektronista karttaa, tee siihen elektronikarttamerkintöjä.
        Hyvää utopiamatkaa!


    • Anonyymi

      Ovat olleet aikansa huipputuotteita, mutta monessa painopiste on dieselöinnillä ja lisätyillä kansirakenteilla pilattu. Peräsimen teho on riippuvainen potkurin halkaisijasta, mutta dieselöinneissä potkuri on monasti vaihdettu pienemmäksi ja suuntavakaa runko on saatu rullaavaksi.

      • Anonyymi

        Joopa joo.......:))))


      • Anonyymi

        Tunnut tietävän asiasta aika paljon. Kerro lisää suuntavakaan rungon rullaavaksi muuttamisesta. Mitä kaikkea kannattaa huomioida, että onnistuu


      • Anonyymi

        Rullaus- käsitteellä tarkoitetaan merenkäynnissä tapahtuvaa kallistelua ja se on tyypillistä ns. ylivakaille aluksille. Ei liity niin mitenkään siihen onko aluksessa mikä moottori tai miten tehokas peräsin.
        Ko. aluksia ovat usein esim. perinteiset kalastustroolarit, hinaajat ja esim. jäänmurtajat. Niissä iso osa kokonaispainosta ja uppouman painopiste on hyvin alhaalla ja kerran kallistuttuaan paino (ja painopiste) muodostavat heilurin jonka liike pyrkii jatkumaan liikkeen jatkuvuuden lain mukaan. Tätä liikettä kutasutaan ainakin ammattipiireissä aluksen rullaukseksi...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tunnut tietävän asiasta aika paljon. Kerro lisää suuntavakaan rungon rullaavaksi muuttamisesta. Mitä kaikkea kannattaa huomioida, että onnistuu

        Sulla tuskin on enää yhtään kaveria? Mistähän johtuu.


    • Anonyymi

      Mitä olikaan nimeltään se, kun sivu-myötäisessä aalto heittää perää sivulle?

      • Anonyymi

        Heittää myös keulaa sivulle....tai laiva on poikkikatki....


      • Anonyymi

        Se on merialan termein laivan liikehtimiseen liittyen viippaus se liike.
        Kirjoitin tämän jo kerran mutta se kirjoitus poistettiin, ilmeisesti ylläpito oletti että sana on jokin vinoilusana?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on merialan termein laivan liikehtimiseen liittyen viippaus se liike.
        Kirjoitin tämän jo kerran mutta se kirjoitus poistettiin, ilmeisesti ylläpito oletti että sana on jokin vinoilusana?

        Ehkä ylläpito tietää enemmän kuin sinä:))

        Viippaus eli trimmi, kertoo kumpi ui syvemmällä, ahteri vai fööri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä ylläpito tietää enemmän kuin sinä:))

        Viippaus eli trimmi, kertoo kumpi ui syvemmällä, ahteri vai fööri.

        No, mikäpä siinä, kerro sinä sitten se oikea termi laivan tai veneen ko. liikehdinnälle?
        Anna tulla merikoulussa oppimasi nyt meidän iloksemme...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, mikäpä siinä, kerro sinä sitten se oikea termi laivan tai veneen ko. liikehdinnälle?
        Anna tulla merikoulussa oppimasi nyt meidän iloksemme...

        Laiva ei liikehdi, laiva kulkee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laiva ei liikehdi, laiva kulkee.

        Eli kallistelut sun muut liikkeet ovat kaikki vain kulkemista?
        Alkaa jo naurattaa...se merikoulu on sinulla jäänyt unelmien asteelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli kallistelut sun muut liikkeet ovat kaikki vain kulkemista?
        Alkaa jo naurattaa...se merikoulu on sinulla jäänyt unelmien asteelle.

        Käsiteltäessä sitä asiaa mitkä voimat aluksen runkoa rasittavat, kulkeminen ei ole voima ollenkaan ja niillä voimilla on omat moninaiset vakiintuneet nimityksensä...yksi niistä alusta vääntävistä voimista on seurausta siitä kun aluksen edetessä veden halki laitamyötäiseen aallot pyrkivät kampeamaan aluksen perää pois kurssista, samalla luonnllisesti koko alustakin pois kurssista jota alus etenee, siinä syntyy liikevoima ja sillä on oma nimityksensä, mikä se on?

        ps. Se nimitys ei ole "kulkeminen"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli kallistelut sun muut liikkeet ovat kaikki vain kulkemista?
        Alkaa jo naurattaa...se merikoulu on sinulla jäänyt unelmien asteelle.

        Sinä olet lukenut paljon meriseikkailukirjoja.


      • Anonyymi

        Jaw on ilmiön kansainvälinen nimi,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaw on ilmiön kansainvälinen nimi,

        Ei muuten ole.


    • Anonyymi

      Miksi yleensä veneilee merellä?

      • Anonyymi

        Lähin järvi tai muu lätäkkö on liian kaukana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lähin järvi tai muu lätäkkö on liian kaukana.

        Liiallinen vakavuus NOPEUTTAA rullausta, ei aiheuta sitä. Tekee kyllä rullaamisen epämukavaksi. Hyvin pieni vakavuus taas tekee rullauksen hitaaksi ja matkateon mukavan pehmeäksi.

        ????


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liiallinen vakavuus NOPEUTTAA rullausta, ei aiheuta sitä. Tekee kyllä rullaamisen epämukavaksi. Hyvin pieni vakavuus taas tekee rullauksen hitaaksi ja matkateon mukavan pehmeäksi.

        ????

        Joo, ei pidä olla liian vakava:))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liiallinen vakavuus NOPEUTTAA rullausta, ei aiheuta sitä. Tekee kyllä rullaamisen epämukavaksi. Hyvin pieni vakavuus taas tekee rullauksen hitaaksi ja matkateon mukavan pehmeäksi.

        ????

        Ja vaaralliseksi, kun alus vaarassa kaatua..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja vaaralliseksi, kun alus vaarassa kaatua..

        Liiallista vakavuutta ei ole olemassakaan mutta ns. ylivakaita aluksia on olemassa...ja niitähän et kaatumaan saa, olet nyt niin täydellisen pielessä maallikkoajatuksinesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liiallista vakavuutta ei ole olemassakaan mutta ns. ylivakaita aluksia on olemassa...ja niitähän et kaatumaan saa, olet nyt niin täydellisen pielessä maallikkoajatuksinesi.

        Niin kyllä aluksen voi lastata ylivakaaksi, sehän on typeryyttä. Ei tietenkään ole kaatumisvaaraa, mutta haittaa se mukavuutta. Riippuu toki alustyypistä ja lastista miten on mahdollista säädellä vakavuutta. Joskus on mahdollista lastata valinnaisilla tavoilla. "Pienikin" vakavuus saattaa olla paras madollisuus tehdä matka miellyttävällä tavalla. Eihän hullu tarvitse olla.

        Esim teräslastit lastataan ruumien pohjalle, joten siihen ei pääse yliperämies paljon vaikuttamaan yleensä. Vakavuutta riittää, liikaakin.

        Aika monta vuotta sitten lastasimme viljalastin kappaletavara laivaan. Yliperämiehet eivät osanneet eivätkä edes yrittäneet tehdä käskyistä huolimatta vakavuuslaskuja. Eivät he olleet aivan nuoria ja kokemattomia kavereita. Mutta taidot taisivat puuttua. Eivät olleet Rauman koulun poikia. Ehkäpä bulk aluksen viljavakavuus olisi valmiiseen sapluunaan onnistunut. Tiedä häntä. Niin ehkäpä olisivat osanneet, jos olisi ollut tietokoneella vakavuuslaskelmat valmiina, mutta olisi pitänyt tehdä paperilla:::

        Niinpä päätin itse laskea kappaletavara laivan viljavakavuuden ja kappas piti antaa orderi ottaa pohjatankkeihin painovettä. Muuten teoriassa olisimme olleet riskissä kaatua. Saimme vakavuuden riittämään ja "pienehköllä", mutta riittävällä vakavuudella matkamme sujui vallan mukavasti.

        Noita yllä olevia mielipiteitä erilaisin saivarteluin, puhumattakaan naljailuiden, on hiukan ikäväkin lukea. Ei kovin kannata viisastella, jos omat taidot eivät ole hallinnassa. Esimerkiksi liiallinen- / ylivakaa ovat vain ilmaisuja, mutta sama asia. Hölmönkin pitäisi ymmärtää.

        Terveisin mitätön merimies, lähes 50 vuotta merellä perämiehenä, yliperämiehenä ja kipparina erilaisissa aluksissa. Nyt eläkeukkona.
        Toivon positiivisen mukavia juttuja ja kertomuksiakin.










        '


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin kyllä aluksen voi lastata ylivakaaksi, sehän on typeryyttä. Ei tietenkään ole kaatumisvaaraa, mutta haittaa se mukavuutta. Riippuu toki alustyypistä ja lastista miten on mahdollista säädellä vakavuutta. Joskus on mahdollista lastata valinnaisilla tavoilla. "Pienikin" vakavuus saattaa olla paras madollisuus tehdä matka miellyttävällä tavalla. Eihän hullu tarvitse olla.

        Esim teräslastit lastataan ruumien pohjalle, joten siihen ei pääse yliperämies paljon vaikuttamaan yleensä. Vakavuutta riittää, liikaakin.

        Aika monta vuotta sitten lastasimme viljalastin kappaletavara laivaan. Yliperämiehet eivät osanneet eivätkä edes yrittäneet tehdä käskyistä huolimatta vakavuuslaskuja. Eivät he olleet aivan nuoria ja kokemattomia kavereita. Mutta taidot taisivat puuttua. Eivät olleet Rauman koulun poikia. Ehkäpä bulk aluksen viljavakavuus olisi valmiiseen sapluunaan onnistunut. Tiedä häntä. Niin ehkäpä olisivat osanneet, jos olisi ollut tietokoneella vakavuuslaskelmat valmiina, mutta olisi pitänyt tehdä paperilla:::

        Niinpä päätin itse laskea kappaletavara laivan viljavakavuuden ja kappas piti antaa orderi ottaa pohjatankkeihin painovettä. Muuten teoriassa olisimme olleet riskissä kaatua. Saimme vakavuuden riittämään ja "pienehköllä", mutta riittävällä vakavuudella matkamme sujui vallan mukavasti.

        Noita yllä olevia mielipiteitä erilaisin saivarteluin, puhumattakaan naljailuiden, on hiukan ikäväkin lukea. Ei kovin kannata viisastella, jos omat taidot eivät ole hallinnassa. Esimerkiksi liiallinen- / ylivakaa ovat vain ilmaisuja, mutta sama asia. Hölmönkin pitäisi ymmärtää.

        Terveisin mitätön merimies, lähes 50 vuotta merellä perämiehenä, yliperämiehenä ja kipparina erilaisissa aluksissa. Nyt eläkeukkona.
        Toivon positiivisen mukavia juttuja ja kertomuksiakin.










        '

        Nim. Mitätön merimies kertoo nyt miten laivan vakauteen vaikutetaan lastauksella. Unohtuu kokonaan että on laivoja jotka ovat vakaita ja jopa ylivakaita jo ensi kertaa telakalta lähtiessään. 30- 50 vuotta sitten rakennettuja ko. aluksia on yhä käytössä ilman että ne olisivat kuljettaneet milloinkaan lastin lastia...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liiallista vakavuutta ei ole olemassakaan mutta ns. ylivakaita aluksia on olemassa...ja niitähän et kaatumaan saa, olet nyt niin täydellisen pielessä maallikkoajatuksinesi.

        "Hyvin pieni vakavuus taas tekee rullauksen hitaaksi ja matkateon mukavan pehmeäksi."

        🥱


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nim. Mitätön merimies kertoo nyt miten laivan vakauteen vaikutetaan lastauksella. Unohtuu kokonaan että on laivoja jotka ovat vakaita ja jopa ylivakaita jo ensi kertaa telakalta lähtiessään. 30- 50 vuotta sitten rakennettuja ko. aluksia on yhä käytössä ilman että ne olisivat kuljettaneet milloinkaan lastin lastia...

        ''...miten laivan vakauteen vaikutetaan lastauksella.''

        Väärin lastattu laiva saattaa kaatua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ''...miten laivan vakauteen vaikutetaan lastauksella.''

        Väärin lastattu laiva saattaa kaatua.

        Mikä uutinen...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin kyllä aluksen voi lastata ylivakaaksi, sehän on typeryyttä. Ei tietenkään ole kaatumisvaaraa, mutta haittaa se mukavuutta. Riippuu toki alustyypistä ja lastista miten on mahdollista säädellä vakavuutta. Joskus on mahdollista lastata valinnaisilla tavoilla. "Pienikin" vakavuus saattaa olla paras madollisuus tehdä matka miellyttävällä tavalla. Eihän hullu tarvitse olla.

        Esim teräslastit lastataan ruumien pohjalle, joten siihen ei pääse yliperämies paljon vaikuttamaan yleensä. Vakavuutta riittää, liikaakin.

        Aika monta vuotta sitten lastasimme viljalastin kappaletavara laivaan. Yliperämiehet eivät osanneet eivätkä edes yrittäneet tehdä käskyistä huolimatta vakavuuslaskuja. Eivät he olleet aivan nuoria ja kokemattomia kavereita. Mutta taidot taisivat puuttua. Eivät olleet Rauman koulun poikia. Ehkäpä bulk aluksen viljavakavuus olisi valmiiseen sapluunaan onnistunut. Tiedä häntä. Niin ehkäpä olisivat osanneet, jos olisi ollut tietokoneella vakavuuslaskelmat valmiina, mutta olisi pitänyt tehdä paperilla:::

        Niinpä päätin itse laskea kappaletavara laivan viljavakavuuden ja kappas piti antaa orderi ottaa pohjatankkeihin painovettä. Muuten teoriassa olisimme olleet riskissä kaatua. Saimme vakavuuden riittämään ja "pienehköllä", mutta riittävällä vakavuudella matkamme sujui vallan mukavasti.

        Noita yllä olevia mielipiteitä erilaisin saivarteluin, puhumattakaan naljailuiden, on hiukan ikäväkin lukea. Ei kovin kannata viisastella, jos omat taidot eivät ole hallinnassa. Esimerkiksi liiallinen- / ylivakaa ovat vain ilmaisuja, mutta sama asia. Hölmönkin pitäisi ymmärtää.

        Terveisin mitätön merimies, lähes 50 vuotta merellä perämiehenä, yliperämiehenä ja kipparina erilaisissa aluksissa. Nyt eläkeukkona.
        Toivon positiivisen mukavia juttuja ja kertomuksiakin.










        '

        Eli ensimmäinen työsuhteesi noin 17- kesäisenä alkoi perämiehenä...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin kyllä aluksen voi lastata ylivakaaksi, sehän on typeryyttä. Ei tietenkään ole kaatumisvaaraa, mutta haittaa se mukavuutta. Riippuu toki alustyypistä ja lastista miten on mahdollista säädellä vakavuutta. Joskus on mahdollista lastata valinnaisilla tavoilla. "Pienikin" vakavuus saattaa olla paras madollisuus tehdä matka miellyttävällä tavalla. Eihän hullu tarvitse olla.

        Esim teräslastit lastataan ruumien pohjalle, joten siihen ei pääse yliperämies paljon vaikuttamaan yleensä. Vakavuutta riittää, liikaakin.

        Aika monta vuotta sitten lastasimme viljalastin kappaletavara laivaan. Yliperämiehet eivät osanneet eivätkä edes yrittäneet tehdä käskyistä huolimatta vakavuuslaskuja. Eivät he olleet aivan nuoria ja kokemattomia kavereita. Mutta taidot taisivat puuttua. Eivät olleet Rauman koulun poikia. Ehkäpä bulk aluksen viljavakavuus olisi valmiiseen sapluunaan onnistunut. Tiedä häntä. Niin ehkäpä olisivat osanneet, jos olisi ollut tietokoneella vakavuuslaskelmat valmiina, mutta olisi pitänyt tehdä paperilla:::

        Niinpä päätin itse laskea kappaletavara laivan viljavakavuuden ja kappas piti antaa orderi ottaa pohjatankkeihin painovettä. Muuten teoriassa olisimme olleet riskissä kaatua. Saimme vakavuuden riittämään ja "pienehköllä", mutta riittävällä vakavuudella matkamme sujui vallan mukavasti.

        Noita yllä olevia mielipiteitä erilaisin saivarteluin, puhumattakaan naljailuiden, on hiukan ikäväkin lukea. Ei kovin kannata viisastella, jos omat taidot eivät ole hallinnassa. Esimerkiksi liiallinen- / ylivakaa ovat vain ilmaisuja, mutta sama asia. Hölmönkin pitäisi ymmärtää.

        Terveisin mitätön merimies, lähes 50 vuotta merellä perämiehenä, yliperämiehenä ja kipparina erilaisissa aluksissa. Nyt eläkeukkona.
        Toivon positiivisen mukavia juttuja ja kertomuksiakin.










        '

        Aloitit sitten pikkupoikana suoraan perämiehenä...


    • Anonyymi

      Miksi ette voisi keskustella asiallisesti?
      Tuollainen nokittelu on ärsyttävää luettavaa.

    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kerro kaivatustasi jotakin mukavaa.

      Itse aloitan: hyvännäköinen ja ahkera ❤️‍🔥
      Ikävä
      112
      1904
    2. Missä päin suomea kaivattusi asustelee?

      Oma kaivattuni (mies(J) asuu Uudenmaan läänissä.
      Ikävä
      85
      1455
    3. Tietääkö kaivattusi

      Että kaipaat häntä?
      Ikävä
      61
      994
    4. Koulutus ja parisuhde

      Haluatko että sun kumppani on korkeasti koulutettu?
      Ikävä
      109
      936
    5. Minä haluan sinut

      Rakkaakseni... Vain sinut kukaan muu ei kelpaa olet sydämeni valittu rakas rakastan sinua. 💗
      Ikävä
      31
      859
    6. Paljonko on sinun ja kaivattusi välimatka?

      Kuinka paljon on matkaa hänen syliin?Vastaan 165km 😪💔🚙
      Ikävä
      54
      844
    7. Hurraa! Olen alkanut tulla järkiini.

      Minulla on vielä kuukausi aikaa yrittää unohtaa sinut, mies. Sitten kun tapaamme, en tarvi teeskennellä neutraalisuutta,
      Ikävä
      62
      824
    8. Tänään rohkaisin

      Mieleni (tai siis eilen jos tarkkoja ollaan ja kävelin ihan sun kodin ohi molemmin puolin 😂😆🤭 katelin tarkkaan ympäri
      Ikävä
      69
      801
    9. Mitäs mä oon sanonnu

      "Kaupungissa asuminen lisää tutkimusten mukaan mielenterveyden ongelmia." https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/24b
      Sinkut
      178
      795
    10. Ja heti tuli ensimmäinen rajanylittäjä Venäjältä

      Ei ehtinyt edes kissaa sanoa, kun persujen mamuimuri lähti käyntiin. "Yksi henkilö on ylittänyt Suomen ja Venäjän välis
      Maailman menoa
      155
      746
    Aihe