Jos elävä olento reagoi aina ulkopuoliseen ärsykkeeseen tietyllä tavalla. Oli se sitten mikä tahansa: Sana, kosketus, vallitseva säätila jne. Niin onko vapaata tahtoa silloin?
Teettekö asioita automaattisesti sen kummempia ajattelematta. Vai mietittekö aina tilannetta?
Joku koskee teihin. Te reagoitte refleksinomaisesti vaikka sanomalla "Älä koske". Niin silloinhan se ei ole omaa tahtoa. Vaan ärsykkeeseen vaistomaisesti reagoimista. Syy ja seuraus.
Tämä pohdinta aiheuttaa lukijalle visuaalista ärsykettä. Siihen vastataan tai ei vastata, aikaisempien kokemuksien perusteella. Onko kannattavaa vastata? Mitä viimeksi tapahtui kun vastasin? Sainko kehuja, haukkuja vai jätettiinkö kokonaan huomiotta? Välitätkö siitä miten viimeksi kävi, ja vastaat siitä huolimatta?
Mitä olisi tapahtunut, jos ette olisi lukenut tätä kysymystä? Olisiko sen lukematta jättäminen vaikuttanut elämäänne mullistavasti? Tämän lukemiseen menee minuutti tai kaksi. Olisitteko lukematta jätettyänne lähtenyt vaikka ulos aikaisemmin. Laittamaan vaikka lottoa.
Mutta nyt te olette pari minuuttia myöhemmin ärrällä. Joku henkilö on teitä ennen jonossa laittamassa lottoa. Hän voittaa jättipotin. Jos ette olisi lukenut tätä tekstiä, te olisitte jonossa ennen häntä ja voittaisitte jättipotin.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja sitä kautta takaisin itseenne ennemmin tai myöhemmin.
Jos vaikka lyön tänään jotakuta henkilöä. Tulee hänelle paha mieli. Hän vie pahaa mieltään taas seuraavalle, ja hän taas eteenpäin. Ehkä sen seurauksena joku vetää minua turpaan viiden vuoden päästä, koska häntäkin joku löi joskus jossain vaiheessa.
Tai sitten kaikki on vain sattumaa, asioita tapahtuu ilman sen kummempia syitä.
Teettekö asioita automaattisesti sen kummempia ajattelematta. Vai mietittekö aina tilannetta?
Joku koskee teihin. Te reagoitte refleksinomaisesti vaikka sanomalla "Älä koske". Niin silloinhan se ei ole omaa tahtoa. Vaan ärsykkeeseen vaistomaisesti reagoimista. Syy ja seuraus.
Tämä pohdinta aiheuttaa lukijalle visuaalista ärsykettä. Siihen vastataan tai ei vastata, aikaisempien kokemuksien perusteella. Onko kannattavaa vastata? Mitä viimeksi tapahtui kun vastasin? Sainko kehuja, haukkuja vai jätettiinkö kokonaan huomiotta? Välitätkö siitä miten viimeksi kävi, ja vastaat siitä huolimatta?
Mitä olisi tapahtunut, jos ette olisi lukenut tätä kysymystä? Olisiko sen lukematta jättäminen vaikuttanut elämäänne mullistavasti? Tämän lukemiseen menee minuutti tai kaksi. Olisitteko lukematta jätettyänne lähtenyt vaikka ulos aikaisemmin. Laittamaan vaikka lottoa.
Mutta nyt te olette pari minuuttia myöhemmin ärrällä. Joku henkilö on teitä ennen jonossa laittamassa lottoa. Hän voittaa jättipotin. Jos ette olisi lukenut tätä tekstiä, te olisitte jonossa ennen häntä ja voittaisitte jättipotin.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja sitä kautta takaisin itseenne ennemmin tai myöhemmin.
Jos vaikka lyön tänään jotakuta henkilöä. Tulee hänelle paha mieli. Hän vie pahaa mieltään taas seuraavalle, ja hän taas eteenpäin. Ehkä sen seurauksena joku vetää minua turpaan viiden vuoden päästä, koska häntäkin joku löi joskus jossain vaiheessa.
Tai sitten kaikki on vain sattumaa, asioita tapahtuu ilman sen kummempia syitä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olettasin, että ihmisen erottaa eläimestä juuri tuo vapaa tahto eli me emme vain reagoi tiettyyn ärsykkeeseen vaan meillä on myös mieli, joka puntaroi tilanteen joko alitajuntaisesti tai tietoisesti. Totta kai joskus tulee primitiivireaktio johonkin ja se onkin sitten se eläimellinen puoli.
Kognitiivisen psykologian perusajatuksia on se, että tunne seuraa aina ajatusta eli me itse luomme kunkin tunteen, asenteen tai käyttäytymisen ja näitä kaikkia voimme halutessamme kontrolloida ja muuttaa tarpeen ja tilanteen mukaisesti
Eläimiähän mekin ollaan. Se on ihan huuhaata ajatella, että ei oltaisi eläimiä. Meillä on vain kehittyneemmät lelut ja suurempi sosiaalinen konstruktio kuin useimmilla. Eikä me edes tiedetä miten kaikki lelumme toimii.
Teknologia on ylittänyt yksittäisen ihmisen käsityskyvyn. Kukaan ei varmastikaan tiedä miten jokainen hilavitkutin toimii.
Jos ihminen ajattelisi, että ei olla eläimiä. Vaan ollaan jotain muuta. Niin kyseisellä ihmisellä on jonkinasteinen yllemmyyskompleksi tai muuten vinksahtanut maailmankuva. Tämä on oma mielipide, eikä kuvasta kaikkia lajitovereitani.
Miksi me oltaisiin edes parempia kuin muut eläimet?
Kyllähän sitä näkee, kuinka muutkin eläimet pohtii käyttäytymistään. Kun vähän aikaa niiden kanssa viettää aikaa tai seuraa niiden touhuja.
Mutta se ei poissulje kuitenkaan sitä, etteikö me kaikki vain reagoida ärsykkeeseen. Reagoimattomuuden päättäminen on myös reagointia itsessään.
Jos olisi totaalinen vapaa tahto vaikka omasta kehostamme. Niin miksi emme pysty pidättämään hengitystä niin kauan että kuolisimme?
Noh. Nämä on vain näitä hypoteettisia ajatelmia.