Miten suhtautua jos saisitte tietää että miehenne naisihanne on täysin erinäköinen kuin itse olette. Kuinka kasata itsensä kuinka tuntea itsensä enää ikinä kauniiksi. Onko kaikki sanat vaan olleet aina valetta?
Naisihanne
Anonyymi-ap
16768
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
No, sama molemmin päin. Jos ei toinen pitäisi, niin minkäs siinä. Makunsa kullakin. Eipä, siihen toisen makuun, voi kukaan vaikuttaa. Tärkeintähän se on, että itse viihtyy omissa nahoissaan.
Ilmeisesti hän on siis halunnut suhteeseen kanssasi enemmän muista kuin ulkonäkösyistä. Eihän se tarkoita, ettet voisi olla kaunis hänen tai varsinkaan muiden silmissä, omistasi puhumattakaan. Onko hän kuvaillut tarkemmin, missä asioissa eroat tästä ihanteesta, tai että mitkä asiat ulkonäössäsi kuitenkin on hyvää?
Ei kai siinä auta kuin hyväksyä asia, jollei se nyt ala aivan ylitsepääsemättömästi vaivata mieltä. Parinvalinnassa ulkonäöllä on usein merkitystä, niin kyllähän se varmasti harmittaa, jos ei vastaa sitä mistä toinen pitöö
Ei se ole mitään sanonut kun pitää kauniina. Silti katselee netistä jatkuvasti tummahiuksia lankanlaihoja naisia. Minä taas olen rintava ja muodokas blondi.
Lisäksi epäilen että se voi olla jopa toinen nainen mitä katselee. Mutta kieltää koko asian.
No mä tiedän jo, että kaipaukseni kohteen naismaku on ihan muuta kun minä. Hän haluaa pienen ja hentoisen ja vaikken itsekään keskimittaa pidempi ole, enkä ylipainoinen, niin hänen makuunsa liian suuri. Hän yritti hetken mua sietää, mutta kun ei vaan kuulemma nappaa. Kyllähän se syö itsetuntoa niin madon lailla, vaikka muut kehuisivat ja katsoisivat ja tykkäisivät, kun ei se ainoa, jolla olisi väliä, tykkää. 😢
En minäkään usko että mieheni koskaan oikeastaan pitänyt siitä miltä näytän. Vaikka muuta sanokin.
Siinäpä sitten on.
Ei oo miehistä näkökantaa antaa, mut eikös ihanne oo yhtäku haavekuva. Ihanne ulkonäkö, yhdistettynä luonteeseen ja tietynlaiseen kroppaan. Ei löydy helpolla ja sit pistetään asioita tärkeysjärjestykseen. Siten saadaan kuitenkin miellyttävä kumppani.
Sen näköisiä naisia on hänen työpaikalla kyllä. Että eiköhän sellainen löydy jos haluaa.
Se on helppoa kun ei ole kenenkään ihanne
Jaa
Pieni kommentti tuohon, ei se mies välttämättä katselemiaan naisia ihannenaisina pidä, joskus katselemiseen riittää se että nainen on erilainen, jokin persoonallinen piirre viehättää ja se ei tosiaankaan sulje sitä pois etteikö se sydämen lähettyvillä asusteleva ihminen olisi kuitenkin se numero yksi. Saisiko olla lisää sokeroituja hunajakuorrutteisia selityksiä ? :)
Naisihanne, siis ulkonäön suhteenko?
Minusta oleellinen kysymys tällaisessa parisuhteessa on, miksi kertoa toisella ihanteestaan, jos se poikkeaa täysin nykyisestä puolisosta. Tämähän on selkeää ilkeyttä ja jopa manipulointia; tarkoituksena lytätä toisen itsetuntoa.
Ei ennusta hyvää...
No kyllä mäkin parisuhteessa olevana naisena kuolaan noita mustia pikajuoksijoita. Ei saatan pakko varmaan päästä maistamaan.. vaihtasin heti.
Mitä kukin ajattelee ja pitää korviensa välissä on muille yhdentekevää.
Jos tuo saa aikaan sanomisillaan ja teoillaan ilkeytä aikaan ja pahaa mieltä toisille, varsinkin lähiomaiselle, se on hyvin, hyvin väärin!
Ihminen joka ei kykene kontrolloimaan sanomisiaan, havoittavia sellaisia, joutaa roskiin ja katuojaa - sinne se kuuluu. Loan kanssa yhteen.
Nyt onkin ison kysymyksen paikka: Miksi kukaan täysijärkinen aikuinen haluaa ottaa vastaan tuollaista käytöstä? Miksi kukaan täysijärkinen aikuinen VALITSEE tuon tason lokaläjän kanssa olemisen?
Miksi? Omasta vapaasta tahdostaanko? Vai uhkaako kuolema, jos VALITSEE toisenlaisen elämänkumppanin? Se onkin sitten eri kysymys joka vaatii eri vastauksen.
Ihanne on aina eri asia kuin todellisuus. En ymmärrä, mitä tästä erosta saa "valheen". Oletko ymmärätnyt, mitä tarkoittaa totuus?