Mutta ilmeisesti asia ei olekaan niin...
Sitä luulisi, että ihmisellä olisi suht vakio määrä tunnistettavia ja koettavia tunteita...
Anonyymi-ap
2244
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
On vaan jännä huomata, että tuntee jotakin, mitä ei ole ennen tuntenut, ja vielä yrittää miettiä, mitä se on, ja mistä se koostuu, mitä vivahduksia mistäkin, se sisältää, samalla, kun ihmetellä, että mitäköhän oikein tuntee...
Et ole vain tullut ajatelleeksi. Tunteita ei peitetä yhdellä sanalla. En usko suruun, iloon tai katumukseen. Sanat yksinkertaistaa liikaa tunnetta. Haluaisi käyttää monimutkaisia hybriditunteita, kuten onnea, joka liittyy katastrofiin. Tai fantasian kanssa nukkumisen tuoma pettymys. Tai epäonnistuneen ruuan inspiroima suru. Tai minibaarihuoneen innostus. Onneen liittyvä suru...kateuden sekainen ihailu.... Hetkiin, ajankulumiseen, tilanteisiin liittyviä. Katkeransuloinen on aika käyttökelpoinen. Makeisenakin. Ei ainakaan äklömakea.