En tiedä, koska.
Minä menen tulevaisuudessa naimisiin mahdollisesti
Anonyymi-ap
16207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ensin sinun pitää juoda viinaa baareissa ja tavata naisia siellä jotta löydät kumppanin. Sitten voit suunnitella sitä naimisiin menoa vasta.
T: viinamies
Toi vitsi on vanha.
Ei niin vanha kuin nää sun kusiset alotukset
Ei kannata.
Miksei?
No ei minusta maksa vaivaa. Eroaminen on sitten vaan oma haasteensa ja maan byrokratia muistaa kurittaa, jos avioparina joudutte jotenkin talousahdinkoon.
Fiksumpi olla vaan avopari, tehdä testamentti jos varallisuudet himottaa tai jomottaa mihin työntää, kun pierasee viimosen kerran.
Onnea sinulle, minä tunnen toisin. Suuria ihmeitä pitäisi tapahtua, että naimisiin menisin.
Minulla olisi todella suuri kynnys tehdä lapsia, en halua tehdä lapsia maailmaan kärsimään elämänsä ajaksi, kokisin itseni itsekkäänä kiduttajana jos tekisin lapsia.
Silloin on hyvä ettet tee niitä.
Myöskään äitinsä kanssa ei kannata tehdä lapsia.
Mä en oo edes yhdessä äitini kanssa, mutta siinäpä taidat olla, trolli!
Sinäpä taidat olla, trolli.
Hyi hitto mitä juttuja!
Aloittaja trolli on ihan seko.
Samaa mieltä, mielenterveysongelmaisen juttuja 🤮
Minäkin joskus mietin tuota puolta asiassa, että onni kun ei ole lapsia, ei ole mitään menetettävääkään ja heillä kärsimystä. Mutta sitten, kun viimein kuitenkin esikoinen päätti tulla, en enää halunnut antaa tuolle pelolle valtaa, että jotain tapahtuu. Ja nyt mietin jo, ettei elämää voi hallita silleen, että kuka kuolee ja kenet kulloinkin menettää.
Toki oma henki on aina helpompi antaa pois, kun ihmisten joita rakastaa, mutta se on elämässä se helvetti joka tietoisesti joko valitaan ja pelätään tai jätetään valitsematta ja silti lopulta jotain aina menetetään.