Kyllä se taitaa olla sillä tavoin että työvoimapula on.

Veroa maksavia työntekijöitä ei tosin tarvita niin montaa, jos ne tienaavat enemmän.
Suurempi palkka = suuremmat verot joilla katetaan kuluja.

Mutta ei tässä maassa ole elämään varaa porrassiivoojan palkalla, se on työtä jota ei vaan kannata tehdä, sen työn tekemisestä aiheutuu enemmän kuluja kuin saat palkkaa. Suomalainen työnantaja on vaan ahne siitä ei pääse mihinkään.

Anonyymi kirjoitti:

Veroa maksavia työntekijöitä ei tosin tarvita niin montaa, jos ne tienaavat enemmän.
Suurempi palkka = suuremmat verot joilla katetaan kuluja.

Mutta ei tässä maassa ole elämään varaa porrassiivoojan palkalla, se on työtä jota ei vaan kannata tehdä, sen työn tekemisestä aiheutuu enemmän kuluja kuin saat palkkaa. Suomalainen työnantaja on vaan ahne siitä ei pääse mihinkään.

Lue lisää

No lisääpä yhtälöön globaali markkina.
Siivoojan kustannuksetkin heijastuvat lopputuotteeseen joten jos kilpaillaan globaalisti niin silloin se siivoojan palkka voi ratkaista syntyykö kauppoja vai ei.
Vai aletaanko siivota toisille kun ulkamaan kauppa ei vedä?
Ruotsi ja Norja tekivät (tai markkinat tekivät) korjausliikkeen ja alensivat työvoimakustannuksen hintaa gobaalisti.
20% työvoimakustannusalennus (rahan arvon alenenminen).
Vastaako Suomi tuohon nostamalla työvoimakustannuksia 20%?

Turha jankuttaa että nostetaan vain siivoojien ja muiden matalapalkka-alojen palkkoja.
Kyllä yhden alan palkankorotukset heijastuvat myös muihin aloihin.

Kuka on tämä "ei kiinnosta"- ryhmä ihmisiä?

Psykootikko kuvittelee että on oikeasti olemassa ihmisiä joita "ei kiinnosta" palkkatyö mukavassa työpaikassa kohtuullisine työskentelyolosuhteineen mukavien työkavereiden kanssa? Ei kiinnosta palkan nostaminen ja sillä eläminen kun leikatuilla toimeentulotuilla kituminen ja jatkuvien julkisen vallan invaasioiden armoilla eläminen on niin paljon helpompaa ja kivempaa?

Keitä nämä "ei kiinnosta"- tyypit ovat ja mistä he löytyvät? Muualta kuin em. kommentoijan omien korvien välistä.

Se vain että vanhemmalla pitäisi olla tuolla pääkopassa sitten jotakin millä kompensoida sitä työkyvyn alenemista.

kyllä puuta kaadetaan Suomessa ihan ennätystahtiin. vuonna 2022 peräti 88.8 mijoonaa m3. Vuonna 2021 kaadetiiin 91,6 miljoonaa m3Vertailun vuoksi vuonna 2009 kaadettiin 60,3 miljoonaa m3, Ei metsätaloutta olla mihinkään alas ajamassa. Etenkin sahatavarasta on saatu valtaisat voitot markkinoilla, Hinta on ollut niin korkealla että se on osittain syynä rakentamisen hiipumiseen. Kyllä ilmastonmuutos on otettava ihan tosissansa. Suomessa ei onneksi vielä olla nautittu valtavista metsäpaloista eikä valtavista tulvista. Metsätuhoja jotka aiheutuvat tuhohyönteisistä on vain ajan kysymys, Eikä ennätyshelteistä.
Suomi on täysin riippuvainen miten maailmalla markkinat ja rahabisnes muuttuu.
Kun kysyntä maailmalla tyrehtyy se vaikuttaa Suomessa nopeasti. Sähköenergia ei ole se ongelma. Sitä rakennetaan koko ajan lisää . Suomen ongelma on päälaellensa kääntynyt ikärakenne. Se haittaa jo nyt talouskasvua todella paljon, Myös osaavan työvoiman saanti on ongelma. Veljeni on jäämässä eläkkelle metallimiehen hommista. Hän jatkaa konepajalla
eläkkeen ohella kokopäiväisesti työntekoa. Häntä on pyydetty jatkamaan. Ammattimiehistä on oikeasti pulaa. Ei heitä ole jonossa sisään tulemassa. Kaikista tarjokkaista ei siihenkään työhön ole.

Työvoimapula on yksi suurimmista valheista joita viime vuosikymmeninä on hoettu. Ja se uskotaan juuri siksi koska sitä tosiaan on hoettu niin pitkän aikaa.

Työvoimapulaa huudeltiin jo 90- luvulla. Nuorille luvattiin töitä ja toimeentuloa suurten ikäluokkien poistuessa työelämästä. Oikein yököttää muistella nyt noita aikoja kun tietää millainen kusetus nekin lupaukset olivat.

Mitä tapahtui? Lamasta seurasi juokkoirtisanomisia ja suuri työttömyys. Laman seurauksena alimiehitetyillä työpaikoilla paiskittiin alivoimalla monen työntekijän hommat. Kun lamasta aletiin hiljalleen nousta ylös eivät työnantajat palanneetkaan työllistämispolitiikassaan lamaa edeltävälle tasolle. Laman kriisitilanteesta työpaikoilla tuli uusi normaali. Työnantajat huomasivat että työt hoituvat alimiehitykselläkin. Työnantaja säästää pakkakustannuksissa kun kieltäytyy palkkaamasta lisäväkeä.

Poliitikoille kuitenkin tuli painetta tehdä jotakin sitkeälle massatyöttömyydelle. Poliitikon maineelle ei ole hyväksi jos tilastot näyttävät hevonpersettä. He keksivät verorahakustanteisen tempputyöllistämiskoneiston jonka tarkoitus on aina ollut työllisyyteen liittyvien tilastojen siistiminen. Samalla työnantajille alkoi tulla mahdollisuus käyttää hyväksi verorajakustanteista puoli- ilmaista tai ilmaista työvoimaa. Mikäpäs siinä olla työllistämättä oikeasti väkeä kun orjiakin on saatavilla ja palkkalistoilla olevat suostuvat raatamaan itsensä hengiltä. Työn laatu kun kärsii vian voi aina pistää paskojen työntekijöiden piikkiin.

Samoihin aikoihin myös vuokraformoja alkoi ilmaantua kuin torakoita kaikkialle.

Työpaikoilla työntekijöiden kokema työvoimapula on aito ongelma. Mutta se ei johdu siitä etteikö Suomesta löydy työntekijöitä. Se johtuu työnantajista jotka asettavat rekrykieltoja eivätkä suostu palkkaamaan työntekijöitä. Työntekijöiden burn outit ja sairastumiset ei kiinnosta. Työnantajat käyttävät pääsääntöisesti vuokratyövoimaa joka väitetysti tulee työnantajille jopa kalliimmaksi kuin itse työllistäminen. Tämä johtuu työnantajien asenteesta. Vuokratyöntekijä ei ole asiakasyrityksen työntekijä, vaan vuokrafirman. Työnantajien ei tarvitse sitoutua työntekijöihin. Pitkässä juoksussa vuokratyöläistenkin kierrättäminen tulee halvemmaksi kuin pitkäaikaisiin työntekijöihin sitoutuminen.

Suurin häviäjä tässä työllisyyspoliittisessa perseilyssä on ollut koko ajan se normaali tavallinen ihminen joka ei tarvitsisi muuta kuin työtä ja toimeentuloa kyetäkseen elämään elämänsä.

Se puolestaan miksi työnantajilla tuntuu olevan taipumus palkata kaikista huonoimmat vaihtoehdot vakituisiksi työntekijöiksi ei ole vielä auennut minulle.

Mikä siinä on hyvää että työttömät leimataat kollektiivina työkyvyttömiksi? Ongelma on hyvien työpaikkojen puute.