Mitä tarkoittaa jos nainen sanoo mulle (eli miehelle) lähtiessään asemalta 3 päivän reissulle: "pidä huolta itestäsi" ja samalla hymyilee pilkkeellä ja tuon lauseen edeltämistä on ollut halaus?
Onko se huono merkki sen suhteen, että välillämme voisi olla jotain muutakin kuin ystävyyttä????
Vai voiko niin sanoa ihmiselle josta välittää MUUNAKIN kuin ystävänä?
Mä olen aika kahvilla nimittäin asian suhteen... auttakaa?
Onko se huono merkki sen suhteen, että välillämme voisi olla jotain muutakin kuin ystävyyttä????
Vai voiko niin sanoa ihmiselle josta välittää MUUNAKIN kuin ystävänä?
Mä olen aika kahvilla nimittäin asian suhteen... auttakaa?
Vastaukset 24
Vanhimmat
juoppo miehenikin kun häipyi ryyppyreissullensa, tarkoittaa, ei mitään. Kunhan sanoi.
Mulle kanssa sanoi yksi tyttö aina noin ja vain ystävinä pysyttiinkin. Olin hänelle vain kaveri.
Vaikuttaa vähän siltä että kaveripohjalla mennään. Mutta sähän voit varmistua kysymällä: "Pidän huolta itsestäni OK, voisinko pitää huolta myös susta?"
Ensivaikutelmani sanoo, että nainen on kiinnostunut sinusta syvemmälti, kuin vain pelkkänä ystävänä. Minä en ainakaan tulkitsisi hänen halaustaan ja hymyään pilkkeellä, enkä sanojaankaan huonoksi merkiksi. Päinvastoin.
Naislogiikkani sanoo kertomastasi tilanteesta: "Ole minulle uskollinen poissa ollessani."
ahh,
kiitos, olen taas sinun ansiostasi latautunut täysillä kun näen hänet.
Kyllähän hän puhui että "sunnuntaina sitten nähdään kun tulen" ja puheli jotain epämääräistä pilvilinnoista =) Mutta... tuli vaan mieleen jos hän oisi kaivannut sen kunnon suudelman tms koska sitä kipinää kuitenkin on ollut jo pidempään ja nytten kun en sitä antanut taaskaan niin olisi pistänyt tuollaisen lauseen.. mutta, tosiaan, hymyili hän kyllä ja katsoi mua pitkään..
joo, mä päätän sitten että uskon sua =)
Ja tuo nelkyt nimimerkissäsi antaa luottoa sulle =)
Sait minut niin hyvälle tuulelle vielä näin keskiyön aikaan, että annan sinulle pienen vinkin.
Nainen tahtoo olla HALUTTU. Jos miehen mielenkiinto naista kohtaan venyy kuminauhan lailla venymistään, muttei mitään kuitenkaan tapahdu, se lopulta räpsähtää miehen itsensä näpeille. Silloin mies jää ihmettelemään, mitä oikein teki väärin. Se, missä hän epäonnistui, oli juuri tekemättömyys.
Toimi siis, kun hänet tapaat. Et käyttäydy huonosti, jos teet hänelle selväksi ajatuksesi häntä kohtaan. Älä pyytele anteeksi, että koet niin kuin koet, sillä semmoisesta nainen vain vaivaantuu. Äläkä ylenmäärin selittele tunteitasi, ennen kuin rohkenet edetä, vaan toimi teoin: Kaappaa hänet syliisi, uita sormiasi hänen hiuksissaan, koskettele häntä varmalla otteella, sellaisella, joka kertoo enemmän kuin moninaisten sanojen paljous.
Kerroit, että kipinää on ollut jo pitempään. Katso, ettei kipinä hiivu, vaan puhalla siihen niin, että se sytyttää puut palamaan. Ja puut ovat niitä sanoja ja tekoja, joilla saat naisesi syttymään. Ole rohkeasti Mies, joka tekee tiettäväksi halunsa naistansa kohtaan.
Suudelma avaa välillänne vielä lukossa olevat tunteet. Ei kannata ruveta antamaan ronskia tekohengitystä, vaan juuri Sinun tunteistasi kertova suudelma riittää. Alkaneeko se sitten miltei huomaamattomasta suudelmasta niskaan taikka poskelle, on sinun päätettävissä (suudelma niskaan ja korvanseudulle tekevät muuten h-y-v-ä-ä ! ), mutta toki se on tilanteen luonteenkin sanelemaa, miten tilanne kehittyy. Uskon kuitenkin, että kunnon suudelma on jo sitten paikallaan. Ja mihin se sitten johtaneekaan, niin se onkin sitten tulevaa, jota en mene ennustamaan.
Kauniita hellyydentäytteisiä hetkiä teille molemmille. Kuuntele ennen kaikkea sydämesi ääntä. Monta kaunista tarinaa on jäänyt kesken vain siksi, koska jäätiin liian kauaksi aikaa miettimään, miten juoni jatkuisi, eikä edetty ja vain luettu sitä eteenpäin.
Kiitos sinulle ja ONNEA!
Kyllä, sanasi ovat hyvin viisaat.
Mä otan niistä vaarin, en pyytele anteeksi vaan toimin päättäväisesti ja katson silmiin kun puhun - ja toimin.
Suudelma niskalle ja korvan juureen toimii kyllä varmasti mutta voi olla hyvä aloittaa vähän "säädyllisemmin" sanoisin että huulille pikku hellä muiskaus voisi olla hyvä aloitus.
Tosiaan siitä kipinästä vielä.. ollaan tunnettu just kohta vuosi.. ihme että hän on jaksanut mun kanssa olla. Silti tätä on jatkunut koko tämän vuoden ajan (pientä ja suurempaa vihjailua tekstareissa yms puolin ja toisin ilman todellista liikettä kuten suutelua tai tunteista kertomista) mutta nyt on kyllä aika lopussa, sen oikein tuntee sisällä miten ei halua pantata ystävyystasolla enää - vaikka sekin on ollut elämäni hienointa aikaa, niin ihmeellinen nainen tämä on, niin aito ja ihana ja herttainen ja toisaalta äärimmäisen seksikäs ja hauska =)
Tosiaan, mäkin oon otettu sun vastaushalukkuudestasi! arvostan sitä enemmän kuin uskotkaan!
kiitos.
- - Huh! Olette tunteneet toisenne jo kohta vuoden! Nainen on todellakin saanut odottaa hyvää pitkään, niin kuin sinäkin!
Olin tässä laittamassa yöpuulle ja aloin sulkemaan konetta, kun huomasin kiitoksesi. Ole hyvä vain, toisiamme vartenhan me täällä netissä olemme :)
Siitä suutelopuolesta - - Sinä sen tiedät parhaiten. Mutta ei minun ehdotukseni siitä suutelemisesta niskaan ja korvanseutuville ollut lainkaan tarkoitus olla millään tapaa "säädytön". Ne ovat juuri niitä kätköissä olevien ja esille haluavien tunteitten liikkeellepanevia keinoja, hellyydenosoituksia. Ja kyllä toki nainen tahtoo kuulla myös sanoja, muttei katteettomia lupauksia sentään. Sanojen paikka on usein hellyydenhetkien lopputunnelmissa, jolloin nainen haluaa miehen jäävän viereensä olemaan vain hänen lähellään.
Olet tavannut kuvauksesi perusteella todella ihanan naisen, joka toivottavasti on se Oikea juuri Sinulle. Sen OIKEAN meistä itse kukin toivoisi juuri löytävän, rakastetun, jonka katseessa elämä alkaa alusta - - yhä uudelleen.
Arvostan sitä, että kysyit pulmaasi neuvoa. Arvostan sitä, ettet ole käyttänyt naisystävääsi hyväksi.
- - Ja arvostan palautettasi enemmän kuin uskotkaan. Kiitos.
Ehkä on niin, että nainen pienillä vihjauksillaan osoittaa kiinnostuksensa ja odottaa mieheltä suurempia liikkeitä vastauksena näihin vihjauksiin. Jos taas nainen osoittaa ystävyyttään suurieleisesti, kyseessä taitaa tosiaankin olla vain ystävyys ilman toiveita seurustelusta.
Tätä minä en ole aikaisemmin ymmärtänyt ja ehkä siksi olen ollut 33 v. ikään mennessä enemmän yksin, kuin suhteessa. Pienet vihjaukset olen tulkinnut ystävyydeksi tai korkeintaan harmittomaksi flirtiksi. Ylitsevuotavan ystävällisyyden sain vasta tällä viikolla ymmärtää todellakin vain ystävällisyydeksi, kun kuulin naisella olevan nyt uusi mies.
Tämä nainen oli vielä sellainen, että meillä aluksi oli orastava seurustelusuhde, joka kuitenkin kuivui kokoon minun hitauteni takia. Tai olinhan minä olin koko ajan antanut pieniä, omasta mielestäni selviä merkkejä kiinnostuksesta, mutta olisi pitänyt uskaltaa sanoa selvemmin tai halata ja pussata. Hulluinta on, että tämä kaikki tapahtui kahdesti saman naisen kanssa, niin että hän oli välillä eronnut ja osoittanut taas kiinnostusta minuun.
Myönnnän auliisti, etten ymmärrä naisia - enkä taida oppiakaan. Olen käyttänyt puolet elämästäni hyvin huonosti ja menettänyt enemmän tilaisuuksia kuin osannut niihin tarttua. Ehkä olisi tehokkainta olla hiukan päällekäyvä kaikkien suhteen. Sitä en ole uskaltanut, johtuen käsityksestäni että naiset eivät sitä halua ja että se tulkittaisiin ahdisteluksi.
Tunnistan sut kyllä omasta käyttäytymisestäni.
Kyllä, sä ymmärsit, ymmärrä hyvä mies! Jos naista ei lähesty rohkeasti MITÄÄN ei tapahdu! Hän ei suoraan tule sulle sanomaan "voinko suudella sua" Kuvittele nyt miten kornilta se jo kuullostaisikin naisen suusta. Se on miehen tehtävä. Ja mitä vihjeisiin tulee niin nainen ei voi enempää tehdä kuin pistää vihjailevat tekstiviestit tulemaan tai tulla lähelle sun kanssa sohvalle ja hymyillä kauniisti silmät sädehtien ja sanoa että on ikävä. Nää kaikki asiat on mulle tehty ja mä oon hulluna mennyt vaan vastaileen takaisin mutta en TEHNYT kasvotusten mitään..
Sitten kun on menettänyt jonkun enkelin kerran tämän asian vuoksi, ymmärtää asian ja mä olen juuri menettämässä mutta huomenna näen tämän naisen enkä aio jättää mitään arvailujen varaan! Älä säkään hyvä mies enää koskaan jätä mitään arvailujen varaan!
Sä et ahdistele jos kerrot ja osoitat tunteesi, naiset odottavat sitä ja jos heitä ei kiinnosta he eivät siitä numeroa tee, he tietävät roolinsa! Se on ihan sama kuin jos mies lähestyy naista baarissa vaikka ja saa pakit, ei keskiverto mies siitä itseensä ota vaan koittaa seuraavaa koska tietää että se on hänen tehtävänsä tässä "bisneksessä"
Mitään ei saa jos ei tee itse asioita. Ne eivät tapahdu pitämällä kynttilää vakan alla, sen olen oppinut. Ja minkä helvettien kautta... suoraan sanottuna.
Se tunne, että on tehnyt jotakin tuloksesta huolimatta antaa paljon levollisemmat yöunet kuin se, että miettii joka yö "mitä jos tuo nyt häipyykin mun elämästä" ja "miten mä nyt oikein toimisin" tai "ehkä mun pitäisi vielä odottaa parempaa tilaisuutta"
Kaikki ovat tuhoon tuomittuja lauseita!!!
Tällaisten meidän kaltaisten miesten pitää muistuttaa itselleen keitä me ollaan. MIEHIÄ. Ei naisia. Jokaisessa meissä asuu ne samat perusvietit mutta ympäristö on onnistunut tukahduttamaan ne joillain enemmän ja joillain luonnostaan on sitä aloitekykyä enemmän kuin toisilla mutta mikäli tuntee, että elämästä puuttuu jotain ja se liittyy tähän asiaan niin ei ole LAINKAAN epäselvää mitä tulee tehdä: potkia itseään perseelle ja huomata mitä palkintoja saa paikalla olemisesta. Palkintoja kuten "turhautuneisuus, masentuneisuus, väsymys, keskittymiskyvyn puute, viha, itsesääli..." listaa voisi varmaan jatkaa...
onko ne hyviä palkintoja sen sijaan, että tekisi kaikkensa ja katsoisi sitten sen jälkeen mihin ollaan tultu!
Mä oikeasti kannustan tässä nyt sua ja samalla itseäni. Mä olen tosin päätökseni jo tehnyt.
voin tulla ilmoittamaan tänne kuinka kävi.
Mutta: EI ENÄÄ ARPOMISTA!
Olen nainen. Sinä olet mies. Ja piste. Ei tarvita muuta. Se on siinä. Jos jäät pohtimaan, että minkälainen minä olen, minkälainen naiseuteni on ja mitä se merkitsee, miten sen kanssa tulla toimeen, miten ymmärtää sitä - - huomaat jääneesi yksin. Olet mies ja sinun tulee ymmärtää miehuutesi suuri arvo. Miehen tehtävä ei ole keskittyä naiseuden ymmärtämiseen.
Nainen kiinnostuu miehestä, joka myös osoittaa kiinnostuksensa, eikä vain jää miettimään, kuinka aukaisisi löytämänsä aarrearkun. Se kun ei olekaan lukossa, niin kuin olettaisi. Aukaise se. Se on sinun löytösi. Iloitse siitä, äläkä murehdi ja mieti pitkään, kuinka käyttäisit rikkaudet viisaasti. Käy nimittäin helposti niin, että tulee toinen ja nappaa sinulta pois löytämäsi arteen.
Olen nainen. Puhun siis niin kuin nainen puhuu. Enhän ole mies. Puhun paljon rivien välissä, mutta minusta saa myös keskustelijan, joka sanoo tarvittaessa asiat suoraan. Pidän myös kuvaannollisesta kielestä, vertauskuvista. Olenhan nainen.
Olet oivaltanut naiseudesta mukavan huomion. Kyllä, vihjailu monine vivahteineen kuuluu naiseuteen.
Otan osaa kertomastasi tapahtuneesta. Huokaus - -. Kun kerroit tapauksesta, se sai minut katselemaan asioita miehen kannalta. En voi siinä täysin onnistua, nainen kun olen, mutta voin aavistaa miesten vaikeuksista edes jotain. Täytyy olla rankkaa! Pahoitteluni naisen puolesta. Tutustu uusiin naisiin. Jos tämä sinun ystäväsi uusi suhde ei toimikaan, niin hänellä on aina sinut, jonka luokse tulla. Te molemmat kun ruokitte toisissanne jotain. Mitä tämä jokin on, on aivan paikallaan selvittää itsellensä. Muuten se saa sinut yhä uudestaan toimimaan entiseen tapaan. Arvosta itseäsi. Älä jää kiinni tähän naiseen.
Olen kokenut miesten taholta sekä tympeää ahdistelua, että valloittavaa, OIKEALLA tavalla päällekäyvää lähestymistä. Kun se tapahtuu "oikein", se on hauskaa, eikä millään muotoa ahdistavaa. Harjaantuminen tuo tulosta, niin kuin missä tahansa asiassa, mutta kömpelömmätkin yritykset kaikessa vilpittömyydessään ovat suloisia. Niitä ei tarvitse hävitä. Itselleen on terveellistä nauraa aina välillä. Ja "onnistuneella" lähestymisellä en tarkoita niitä itsensätyrkyttäjiä, jotka purkkaa jauhaten työntyvät naisen reviirille ehdottaen kaikenlaisia ruokottomuuksia.
Uskon että olet mies, joka ei tee pahaa naiselle. Se on sellainen ominaisuus sinussa, jota sinun tulee vaalia. Älä vaihda takkia epäonnistumisiesi vuoksi, vaan todella - arvosta itseäsi. Uskon, että sinua odottaa jossain se Oikea. Kun kohtaatte, uskon, että hänkin arvostaa sinua.
Kiitos Antti ja N nelkyt kirjoituksistanne! Olisinpa saanut käydä tämän keskustelun teini-iässä tai vaikka kymmenen vuotta sitten. Vuosikin sitten kuultuna viisautenne olisi olisi saanut minut tajuamaan (ja ehkä uskaltamaankin) reilusti kertoa naiselle tunteistani. Sen olisi pitänyt tapahtua silloin myöhäisenä illanhetkenä, kun hän kertoi minulle edellisen suhteen päättymisestä, ollessani auttamassa häntä yksiönsä remontissa. Olen ollut typerys! Jäin roikkumaan rakkaaksi ystäväksi, koska sellaiseksi hän minua kutsui.
"Olisi pitänyt..." Voiko omasta elämästään sanoa mitään kauheampaa? Hukattua aikaa ei saa takaisin ja minä en enää ole nuori. En voi välttyä katkeruudelta: Miksi kukaan ei kertonut minulle aikaisemmin? Miksi sukupuolten välinen tasa-arvo, jota toki kannatan, on johtanut minun kohdalla siihen että en ole uskaltanut olla mies?
Kyllä minä oikeastaan tiedän millaisia asioita tässä on taustalla. Vanhempieni eroprosessi kesti riitaisana koko lapsuuteni, jolloin miehen ja naisen välisestä suhteesta muodostui minulle aivan vääränlainen kuva. Teininä ja aikuisena ajattelin, että minä en ainakaan toista heidän virheitään. Siksi tein aivan oman virheeni, kun en uskaltanut tehdä mitä paljon mitään.
Voisiko mies vielä tässä iässä oppia mieheksi?
Vielä pieni lisäys edelliseen, liittyen tämän säikeen aloitukseen toivotuksesta "Pidä huolta itsestaäsi." Nuo samat sanat jäivät viimeisiksi minkä tuo minut jättänyt tyttö minulle lausui viimeisen kerran erottuamme. Toivottavasti Antilla menee paremmin.
Kiitos itsellesi. Avautuminen on uuden löytämistä. Olet vielä nuori, vaikka kuinka väittäisitkin vastaan. Se, mitä olet elämässäsi kokenut, on vain muokannut sinusta juuri sellaisen, kuin olet tällä hetkellä. Vastoinkäymisillä on ollut tarkoituksensa. Niitten takia ei kannata katkeroitua. Sinusta on muokkaantunut upea mies!
Sinulla on vielä paljon edessäpäin niin iloa kuin suruakin. Ja kuka meistä voi sanoa olevansa täydellinen ihminen? En minä ainakaan. Koko ajan tämä on oppimista, kompastelua ja erehtymistä. Mutta se salaisuus, jonka tahdon antaa sinulle matkaevääksi, on tämä: Rakasta itseäsi, niin voit silloin rakastaa toisiakin. Sanot kenties, että olet kuullut tämän ennenkin, mutta huomaa, kuinka sinä aliarvioitkaan ja moitit itseäsi. Eikö se jo riitä? On uudenlaisten oivallusten aika.
Huomaat myös varmaan, tarkkanäköinen kun olet, etten minäkään täällä netisssä olisi pätkänkään vertaa kiinnostunut toisten huolista ja murheista - ja vielä vastailisi niihin, ellen olisi itse kokenut niin paljon murhetta elämäni aikana. Olen kiinnostunut elämästäsi ja hyvinvoinnistasi, enkä tahdo, että enää kuljet allapäin. Nosta katseesi maasta ja ymmärrä, että kaikesta huolimatta sinä elät. Sinulle on vielä paljon hyvää tiedossa.
Olet mies ja hyvä sellainen. Sinun ei tarvitse oppia sitä erikseen. Miehisyys on JO sinussa. Itsesi arvostamisen kautta löydät uinuvia miehisiä ominaisuuksia itsessäsi ja uskon, kun ne sieltä tulevat esiin, niin toisetkaan eivät voi olla huomaamatta niitä. He näkevät sinut - - TOSI MIEHEN!
Kiitos sinulle. Onnea ja iloa elämääsi!
Epäonnistumisen mahdollisuus on aina olemassa. Mutta asennoituminen valmiiksi häviämään ei ainakaan tuota tulosta. Jos sanat "pidä huolta itsestäsi" olisivat määriteltävissä naisten käyttämäksi torjumissanonnaksi miehille, niin olisinhan minä jo toki sen itsekin tähän ikään ehtineenä oppinut ja kertonut sen Antille - lukemattomien muitten naisten mukana!
Meitä naisia on niin monenmoisia. Eikä sanonta "moni kakku päältä kaunis-" tarkoita sitä, etteikö herttainen ja ulkoisesti kaunis nainen voisi olla myös kaunis sisäisesti.
Joka tapauksessa Antin nainen on nainen, joka tietää, kenet haluaa. Jos kohde on Antti, niin Antin odotus ei ole ollut turhaa. Tutustuminen toisiinsa on vienyt aikaa ja siinä on ollut myös antoisat hetkensä. Kaikella on kuitenkin määräaikansa ja sittenpä naisen kohdatessaan Antti saa tietää, miten elämä jatkuu.
Ei mennä asioitten edelle ;)
Onnea Antille!
Ei mennä ei.
Laitoin hänelle viestin ja sovittiin tapaamisesta, jonka hän itse asiassa ehdotti maanantaille tai tiistaille. Sanoin viestissäni että hän on ollut ajatuksissani mutta siihen hän ei sanonut varsinaisesti takaisin mitään. No siihen voi tietty olla montakin syytä. Vähiten ei siksi, että se tekstarissa ilmaistu asia ei enää tyydytä häntä. No eipä kyllä muakaan mutta halusin sen vain sanoa samalla, ja olihan se totta.
Katsotaan miten käy, mä ilmoittelen.
Sä oot kyllä ihana N nelkyt.
Yksi juttu vielä:
Voi olla nyt niin, että on aika iso mahdollisuus että kun näemme nyt niin hän on etäisempi, enempi ystävälinjalla ja ikään kuin päätöksensä tehnyt siitä, että mun ja hänen välillä ei sitten ole muuta kuin ystävyyttä koska en ole tilaisuuksia käyttänyt.
Mun pitäisi nyt jotenkin saada ensin vastaanottavaiselle mielentilalle, jotenkin saada hänen ajatuksensa vielä kerran takaisin sieltä ystävyyden hyväksymisestä. Voi myös olla, että tuolla matkalla on sattunut jotain, olihan hän kaksi päivää kaverinsa kanssa reissulla laivalla ja ruotsissa. Näin ollen hänen vahvistunut kuvansa voi olla hyvinkin vahvistunut, että "kavereita ollaan ei muuta"
Miten mä voisin murtaa sitä jäätä... tarvitaan kenties jotakin radikaalia... jotain todellista rohkeuden osoitusta, tekoa, elettä, joku paikka, joku ALUSTUS... jos siis huomaan, että hänen käyttäytymisensä on nyt muuttunut viileämmäksi.
Vautsi tota N nelkyt ! Sanoppa miten sinusta on tullut noin mahtava ihminen?
Kiitos kauniista sanoistasi. Tekee hyvää kuulla olevansa ihana (viitaten edelliseen kirjoitukseesi "....huh"). Otan sen kyllä tässä tapauksessa harjoituksesta, jolla voit kertoa omalle rakkautesi kohteelle HÄNEN olevan ihana ;)
Tapaatte siis joko tänään, tai huomenna.. Tunnen jännityksesi tänne asti. Aikaa on kuitenkin aina sopivasti, ainakin toivon niin. Haluaisimme hallita aikaa ja niin nytkin toivoisin, että voisin viedä sinut syvälle naiseuden korpimetsiin. Siellä löytyy vanhoja polkuja, joita menneet sukupolvet ovat meitä ennen kulkeneet. On paljonnähneitä honkia, jotka voivat kertoa tuhat tarinaa ihmisistä, jotka ovat kompastuneet niitten poluilla risteileviin juuriinsa. Mutta meillä on vain tämä hetki ja tämä rajallinen ymmärrys.
"Miten mä voisin murtaa sitä jäätä...," pohdit, jos siis huomaat välillänne viileyttä ja kyseessä olevankin vain kaveruutta. Ehkä muutama vinkki on paikallaan, mutta muista, että sinä itse tiedät parhaiten. Voin vain neuvoa, mutta on niin monien tekijöiden summa, miten suhteellenne käy.
Ensinnäkin, ole oma itsesi. Naisesta on epämiellyttävää, jos mies yrittää olla jotain muuta kuin on. Pekka on Pekka ja Matti on Matti. Molemmat ovat omalla tavallaan hienoja miehiä!
Toiseksi, tee hänelle tiettäväksi tunteesi. Kerro hänelle, mitä ajattelet hänestä. Kysy, tunteeko hän samoin. Jos ei, niin sekin on vastaus, ja energiaa jää silloin muuhunkin, kuin vain sen pohtimiseen. Puhuessasi katso häntä silmiin (niin kuin itsekin olet jo maininnut) - mutta tiukan paikan tullen yksin ollessa kerätty rohkeus lysähtää helposti kasaan jo vain vastapuolen pienestä, ihmettelevästä kulmienkohotuksesta. Pidä hyvä ryhtisi, vaikka näet hänen kasvoillaan minkälaisia ilmeitä tahansa. Seiso asiasi takana. Pysy siinä ja odota kunnes saat vastauksen.
Kolmanneksi, rauhallinen paikka, jossa voitte olla kahdestaan, on hyvä "alustukselle". En tarkoita paikalla pizzerioita tms. vaan aivan tavallista laatupaikkaa. Se löytyy sieltä, jossa molempien on hyvä olla. Luonto on hyvä. Se auttaa murtamaan jännitysen ilmapiiriä - jos sellaista edes on. Jutelkaa. Ole kiinnostunut hänen tekemisistään.
Neljänneksi, JOS ystäväsi on kanssasi samoilla linjoilla, niin SILLOIN lähesty häntä koko komealla miehuudellasi. Älä tee tätä silloin, jos kaikki onkin vain kaveruutta. Sellaisesta nainen ahdistuu ja haluaa siinä tapauksessa vain ottaa mieheen etäisyyttä.
Viidenneksi, JOS tilanne on se, että molemmat haluavat toisensa - - niin "silloin luonto hoitaa kyllä tehtävänsä," sanotaan, mutta aina ei ole näin. Usein juttu kuolee pois pelkkään kuivuuteen. Tarvitaan uskallusta heittäytyä tilanteeseen sitä sen kummemmin analysoimatta. Pelkkä katse, joka jää viipymään naisen silmissä, usein riittää. Silloin ei tarvita sanoja - tai paremminkin - niistä on tuolloin vain haittaa. Seuraa hento suudelma (kokeileppa sitä niskan - ja korvanseutua), seuraa toinen. Huulet kohtaavat toisensa.. Hyväksyvää koskettelua (ei lämimistä, eikä kopelointia!) hänen vartalollaan ja hiuksissaan varmalla, mutta lempeällä otteella. Pidä katseyhteys, niin tiedät, onko sopivaa edetä; mutta älä kysy sitä. Näe ja tunne se. Saa hänet tuntemaan olevan kaunis ja haluttava. Pidä koko ajan kurssi selvänä, ole sinä se, joka ohjaat purtta. Vedä hänet aivan kehoosi kiinni ja anna hänen tuntea halusi. Nainen alkaa viimeistään tässä vaiheessa perääntymään, jos ei itse halua samaa. Jatko on kaunista, jos todella molemmat haluavat samaa.
Älä lannistu, jos asiat eivät sujukaan haluamalla tavallasi. Sinulla on takanasi pitkä vaihe mukavaa ystävyyttä ihailemasi naisen kanssa, eikä sen arvo siitä miksikään muutu, jos hän ei olekaan sinun rakastettusi. Mutta olet mies ja ihminen. Ja terveeseen ihmisyyteen, niin miehisyyteen kuin naiseuteeenkin, kuuluu olennaisena osana monen, monen muun seikan ohella myös seksuaalisuus. Sinussa, niin kuin meissä kaikissa, on sen tarve, eikä sitä tarvitse hävetä. Jos tyttö ei ole sinun naisesi, se siitä. Älä jää häneen silloin kiinni ja anna hänen ohjata purtta. Sellainen pursi vie nimittäin sinut sinne, minne et tahdo: Yksinäisyyteen.
Kaikkea hyvää sinulle. Onnea!
Itse olet mahtava :)
Kun vastoinkäymiset aikoinaan hyökyivät ylitseni syysmyrskyjen aikaan ja olin hukkumaisillani, tuli Yksi ja nosti minut hyisestä joesta. Tuo joki oli viedä minut mennessään - minut, kuin emostaan eksyneen, kylmettyneen ja pelokkaan kissanpennun. Löytäjäni otti minut syliinsä, kuivatteli ja painoi minut vasten lämpimää rintaansa. Sain toisen mahdollisuuden.
Katkeroituminen vastoinkäymisissä tappaa luovuuden. Se synkistää ihmisen kasvot ja mielen. Olen päättänyt olemaan katkeroitumatta, tuli eteeni sitten mitä tahansa ja mitä tahansa kun olenkin jo saanut kokea. Kerran selviydyttyään selviää aina. Aina elämä on nyt. Tänään.
Kokemusta ja elämän varjopuolia nähneenä voin vakuuttaa, että Elämä kannattaa elää.
"äijä", mukavaa päivän jatkoa sinulle :)
Tää oli hyvä taas...
Mä viestitin eilen naiselle illalla kuuden aikaa tästä päivästä mutta ei vastausta.. on se sitä aiemminkin tehnyt että venyyttää mut oli se kuitenkin mailia lähetellyt (tuollasta forward ketjukirjehupimaileja) eli se tekee sen tahallaan ettei vastaa. Mikäli vanhat merkit paikkansa pitää sieltä voi tulla tänään joskus päivällä illalla viesti siihen kun tosiaan pyysin häntä luokseni. Veikkaan että hän ei tule. Tää on nyt merkki siitä että kyllä se haluu tehdä tai kapinoida.. tässä kohdin IHANAA ois jos se haluis vaan ilmaista tällä käyttäytymisellään ettei haluu vaan istuu mun kans sohvalla kaverina. Mut se on kyl niin kiltti luonne muutenkin että kyllä se ois vastannut mulle jo, tekee tään tahallaan siittä ei oo epäilystä laisinkaan.
Eli saa kyllä varautua siihen aika viileeseen naiseen kun hänet näen, sen uskon. Mutta se päivä voi olla tod näk tänään jolloin näen...
Antti, meitä on monta, jotka elämme kanssasi tätä sinun tilannettasi. Tämän ei ole tarkoitus olla ahdistava tieto niin, että sinun tulisi jollain tietyllä tapaa SUORIUTUA tavatessasi ystäväsi. Ei! Ole aivan rauhassa. Meillä jokaisella on tarinamme kerrottavanamme ja olen ylpeä sinusta, kun et ole jäänyt yksin pulmasi kanssa.
Meistä näyttää toisen elämä niin kovin usein helpolta. Todellisuudessa se on erehdystä ja oivaltamista siinä missä kenen tahansa elämä. Et ole yksin, kävi miten kävi.
Et ole missään tapauksessa häviäjä, jos asiat eivät sujukaan niin kuin toivoisit. Elämä on mukavan monimutkaista, mutta kun olemme sen mutkassa, emmekä näe eteenpäin, se on silloin mielestämme vain monimutkaista. Mutta mutkan jälkeen avutuukin pitkä peltoaukeamaa halkova tiesuora. Se tuntuu vapauttavalta. On helpompi hengittääkin, kun ei tarvitse olla koko ajan varuillaan metsästä mahdollisten tielle loikkaavien yllättäjien takia. Mutta aikanaan peltoaukeamakin tulee päätepisteeseen, eikä tiekään loputtomiin pysy suorana. Elämässä maisemat vaihtuvat ja mutkat kuuluvat matkantekoon.
Oli kiva kuulla sinusta. Kaikkea hyvää Sinulle :)
Miten se homma oikein onnistui?
Miten se homma oikein onnistui?