Itse olen elänyt koko pienen elämäni taistellen muutaman liikakilon kanssa, ja kaikkea on kokeiltu Painonvartijoista kuntosalikortin hankintaan. Silti joka kerta valittu elämäntavan aloitus ei ole pysynyt ja ensimmäinen, viimeistään toinen repsahdus on sitten tappanut sen niin hyvältä tuntuneen "uuden elämän aloituksen".
Elämääni tuli kuitenkin muutos, kun ihastuin, rakastuin, ja lopulta muutimme mieheni kanssa yhteen. Jotenkin sitten vain päätimme pistää elämämme remonttiin. Lopetimme molemmat tupakoinnin kaksi kuukautta sitten (hän polttanut 13 vuotta, minä 11), olemme vähentäneet bilettämistä, ja otimme myös ruokailutapamme tarkkailun alle.
Minun kropanmuutosprojektini alkoi ruokavalion muutoksella sekä aloin harrastaa enemmän aerobista liikuntaa. Mieheni alkoi käydä salilla, koska hän puolestaan haluaa saada "lihaa luittensa päälle", ja . On mahtavaa, kun ollaan molemmat periaatteessa samassa veneessä vaikkakin minä haluan laihtua ja hän "leventää hartioitaan", mutta molemmat kuitenkin tehdään työtä oman minäkuvan parantamiseksi - vaikka emme olekaan koskaan kokeneet että toisessa olisi ollut mitään vikaa, päinvastoin. Mieheni opiskelee vielä, ja koska hän tekee yleensä ruoan kun tulen töistä kotiin, se myös helpottaa hirveästi etenkin kun tiedän että hän tietää millaista ruoan tulee olla. Itse kun aiemmassa elämässä väsyneenä töistä tulleena sorruin liian usein einesruokiin ja herkkuihin.
Toisen ihmisen kannustaminen sanoin ja elein on kultaakin kalliimpaa. Ja mikäpä sen mukavempaa kun käydä iltaisin reippaalla kävelyllä joenrannalla tai vaeltamassa lähimaastossa viikonloppuisin :) Ja kun tietää että toinen rakastaa sinua sellaisena kuin olet, ei laihtumisen onnistuminen ole pakkopullaa, vaan enemmänkin yhteinen projekti, ajanviettotapa. Ja täytyyhän tuota myöntää että vaikkakin vain pari kiloa hoikistuttuani tunnen itseni seksikkäämmäksi, ja mieheni käsivarret alkavat olla jo pirun hyvännäköiset ;)
Toivottavasti ei ollut kovin lässy juttu, mutta näin on minun elämäni radikaalisti muuttunut :) Mukavaa kesää!
Elämääni tuli kuitenkin muutos, kun ihastuin, rakastuin, ja lopulta muutimme mieheni kanssa yhteen. Jotenkin sitten vain päätimme pistää elämämme remonttiin. Lopetimme molemmat tupakoinnin kaksi kuukautta sitten (hän polttanut 13 vuotta, minä 11), olemme vähentäneet bilettämistä, ja otimme myös ruokailutapamme tarkkailun alle.
Minun kropanmuutosprojektini alkoi ruokavalion muutoksella sekä aloin harrastaa enemmän aerobista liikuntaa. Mieheni alkoi käydä salilla, koska hän puolestaan haluaa saada "lihaa luittensa päälle", ja . On mahtavaa, kun ollaan molemmat periaatteessa samassa veneessä vaikkakin minä haluan laihtua ja hän "leventää hartioitaan", mutta molemmat kuitenkin tehdään työtä oman minäkuvan parantamiseksi - vaikka emme olekaan koskaan kokeneet että toisessa olisi ollut mitään vikaa, päinvastoin. Mieheni opiskelee vielä, ja koska hän tekee yleensä ruoan kun tulen töistä kotiin, se myös helpottaa hirveästi etenkin kun tiedän että hän tietää millaista ruoan tulee olla. Itse kun aiemmassa elämässä väsyneenä töistä tulleena sorruin liian usein einesruokiin ja herkkuihin.
Toisen ihmisen kannustaminen sanoin ja elein on kultaakin kalliimpaa. Ja mikäpä sen mukavempaa kun käydä iltaisin reippaalla kävelyllä joenrannalla tai vaeltamassa lähimaastossa viikonloppuisin :) Ja kun tietää että toinen rakastaa sinua sellaisena kuin olet, ei laihtumisen onnistuminen ole pakkopullaa, vaan enemmänkin yhteinen projekti, ajanviettotapa. Ja täytyyhän tuota myöntää että vaikkakin vain pari kiloa hoikistuttuani tunnen itseni seksikkäämmäksi, ja mieheni käsivarret alkavat olla jo pirun hyvännäköiset ;)
Toivottavasti ei ollut kovin lässy juttu, mutta näin on minun elämäni radikaalisti muuttunut :) Mukavaa kesää!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.