APUA ITSEMURHAAN!!!

Ainoa ratkaisu minun kohdalla on itsemurha. Olen täysin kyllästynyt yrittämään parantumista. Parempia syitä en jaksa tähän alkaa listailemaan, mutta yhdenkään kukkahattutädin ei tarvitse tulla selittämään jeesuksesta tai siitä kuinka huono ratkaisu tämä on. Tiedän kyllä hyvin, että itsemurha ei lopulta auta ketään, mutta elämä loppuu kuitenkin joskus niin onko sillä lopulta mitään väliä milloin ja miten kuolee. Haluan, että autatte keksimään varmimman tavan tehdä im.
461994
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 46

Vanhimmat

Hyvä anonyymi kirjoittaja!

Olen ollut joskus itsekin todella ahdistunut, masentunut ja itsemurhan partaalla epäoikeudenmukaisesta kohtelusta johtuen työpaikalla. Ajan kuluessa sain etäisyyttä asiaan. Masennus ja ahdistus hellitti - ilman lääkkeitäkin. Nyt olen eläkkeellä. Ajattelen, että paha saa palkkansa, ennemmin tai myöhemmin. Se fil. yo., jonka puffasin OAJ:ssä esimiehekseni, käänsi minulle selkänsä heti kun sai tehdyksi loppututkintonsa ja sai rehtorin viran.
Nyt ovat tulle on! Kuollaan kumminkin, ennemmin tai myöhemmin.

Äänestä

Jospa vielä yrittäisit parantua. Kukkauutteista kuisma, voikukka ja lumme auttaisi varmaankin ainakin jonkin verran. "Näen toivonkipinän valaisevan mieleni"

Äänestä

Kaikki varmaan tietää miten itsemurhan pystyy tekemään. Varmoissa tavoissa on se ongelma, että itsesuojeluvaisto ottaa helposti ihmisestä vallan.

Äänestä
  • Niin, luulette, että kuoleman jälkeen olette helpottuneita, koska menette olemattomuuteen, mutta näin ei ole.

    Itsemurhan tehnyt henkilö ei saa uutta fyysistä kehoa niin kauan kuin hänen olisi pitänyt elää tässä elämässä. Toisin sanoen niin kauan kuin hänellä olisi vielä elämää jäljellä tietyssä elämässä. Hän kärsii ilman fyysistä kehoa, koska hänellä on edelleen erilaisia haluja, esimerkiksi halu syödä ja juoda ja niin edelleen, mutta hänellä ei ole kehoa, jolla hän voisi täyttää nämä halut ja niin edelleen.

    Itsemurhaajan ei tarvitse odottaa rangaistusta, sillä hän rankaisee itseään tuhoamalla kehonsa. Tämä on kuin ihminen, joka poltti oman talonsa ja on nyt tuomittu vaeltelemaan kellareissa. Elämä ilman fyysistä kehoa mutta ilman henkistä kypsyyttä on eräänlaista helvetillistä olemassaoloa, koska hänellä on edelleen monia aineellisia haluja, eikä hän voi täyttää niitä. Tämä tuottaa hänelle mittaamattomia kärsimyksiä, jotka eivät käytännössä eroa helvetin kärsimyksistä. Ainoastaan tähän helvettiin ihminen tuomitsee itsensä ja luulee, että itsemurha on ulospääsykeino. Tosiasiassa se on sisäänkäynti pahempaan todellisuuteen kuin se, josta ihminen yritti paeta itsemurhalla.



    Kuolemasta sanotaan: "fyysisen kehon jättäminen".

    Yksi Vedojen perusperiaatteista on ahimsa (väkivallattomuus). Itsemurha on väkivaltaa itseään kohtaan. Monet ihmiset ajattelevat tietämättömyyttään, että se on tie ulos kriisitilanteesta. Tosiasiassa se ei ole ulospääsy vaan pääsy vielä kauheampaan tilanteeseen, jossa aineelliset halut ovat yhä olemassa, mutta kehoa niiden täyttämiseksi ei enää ole. Se on yhtä tuskallista kuin kokea nälkää, mutta ei pystyä tyydyttämään sitä.

    Ihmiset, jotka tekevät itsemurhan, jäävät ... eivätkä voi saada uutta fyysistä kehoa ennen kuin heille varattu elinikä päättyy.

    Vedat sallivat vapaaehtoisen kuoleman vain kahdessa tapauksessa: kun henkilö kuolee vapaaehtoisesti taistelussa puolustaakseen kunniaansa tai kun iäkkäät joogit paastoavat kuolemaan, kun he ovat täysin vapaita kaikista aineellisista haluista.

    Tätä ruumiin vapaaehtoisen jättämisen tapaa kutsutaan Prayopavesaksi, ja sille mainitaan kaksi ehtoa: korkea ikä ja täydellinen vapaus aineellisista haluista.

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Niin, luulette, että kuoleman jälkeen olette helpottuneita, koska menette olemattomuuteen, mutta näin ei ole.

    Itsemurhan tehnyt henkilö ei saa uutta fyysistä kehoa niin kauan kuin hänen olisi pitänyt elää tässä elämässä. Toisin sanoen niin kauan kuin hänellä olisi vielä elämää jäljellä tietyssä elämässä. Hän kärsii ilman fyysistä kehoa, koska hänellä on edelleen erilaisia haluja, esimerkiksi halu syödä ja juoda ja niin edelleen, mutta hänellä ei ole kehoa, jolla hän voisi täyttää nämä halut ja niin edelleen.

    Itsemurhaajan ei tarvitse odottaa rangaistusta, sillä hän rankaisee itseään tuhoamalla kehonsa. Tämä on kuin ihminen, joka poltti oman talonsa ja on nyt tuomittu vaeltelemaan kellareissa. Elämä ilman fyysistä kehoa mutta ilman henkistä kypsyyttä on eräänlaista helvetillistä olemassaoloa, koska hänellä on edelleen monia aineellisia haluja, eikä hän voi täyttää niitä. Tämä tuottaa hänelle mittaamattomia kärsimyksiä, jotka eivät käytännössä eroa helvetin kärsimyksistä. Ainoastaan tähän helvettiin ihminen tuomitsee itsensä ja luulee, että itsemurha on ulospääsykeino. Tosiasiassa se on sisäänkäynti pahempaan todellisuuteen kuin se, josta ihminen yritti paeta itsemurhalla.



    Kuolemasta sanotaan: "fyysisen kehon jättäminen".

    Yksi Vedojen perusperiaatteista on ahimsa (väkivallattomuus). Itsemurha on väkivaltaa itseään kohtaan. Monet ihmiset ajattelevat tietämättömyyttään, että se on tie ulos kriisitilanteesta. Tosiasiassa se ei ole ulospääsy vaan pääsy vielä kauheampaan tilanteeseen, jossa aineelliset halut ovat yhä olemassa, mutta kehoa niiden täyttämiseksi ei enää ole. Se on yhtä tuskallista kuin kokea nälkää, mutta ei pystyä tyydyttämään sitä.

    Ihmiset, jotka tekevät itsemurhan, jäävät ... eivätkä voi saada uutta fyysistä kehoa ennen kuin heille varattu elinikä päättyy.

    Vedat sallivat vapaaehtoisen kuoleman vain kahdessa tapauksessa: kun henkilö kuolee vapaaehtoisesti taistelussa puolustaakseen kunniaansa tai kun iäkkäät joogit paastoavat kuolemaan, kun he ovat täysin vapaita kaikista aineellisista haluista.

    Tätä ruumiin vapaaehtoisen jättämisen tapaa kutsutaan Prayopavesaksi, ja sille mainitaan kaksi ehtoa: korkea ikä ja täydellinen vapaus aineellisista haluista.

    Olekko koskaan kokenu kuolemaa muuten voisin kertoa täällä miltä jo se pelkkä siinä välitilassa olo tuntuu mu saattas käydä huonosti lopputuloksena ni jätän kertomatta

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Niin, luulette, että kuoleman jälkeen olette helpottuneita, koska menette olemattomuuteen, mutta näin ei ole.

    Itsemurhan tehnyt henkilö ei saa uutta fyysistä kehoa niin kauan kuin hänen olisi pitänyt elää tässä elämässä. Toisin sanoen niin kauan kuin hänellä olisi vielä elämää jäljellä tietyssä elämässä. Hän kärsii ilman fyysistä kehoa, koska hänellä on edelleen erilaisia haluja, esimerkiksi halu syödä ja juoda ja niin edelleen, mutta hänellä ei ole kehoa, jolla hän voisi täyttää nämä halut ja niin edelleen.

    Itsemurhaajan ei tarvitse odottaa rangaistusta, sillä hän rankaisee itseään tuhoamalla kehonsa. Tämä on kuin ihminen, joka poltti oman talonsa ja on nyt tuomittu vaeltelemaan kellareissa. Elämä ilman fyysistä kehoa mutta ilman henkistä kypsyyttä on eräänlaista helvetillistä olemassaoloa, koska hänellä on edelleen monia aineellisia haluja, eikä hän voi täyttää niitä. Tämä tuottaa hänelle mittaamattomia kärsimyksiä, jotka eivät käytännössä eroa helvetin kärsimyksistä. Ainoastaan tähän helvettiin ihminen tuomitsee itsensä ja luulee, että itsemurha on ulospääsykeino. Tosiasiassa se on sisäänkäynti pahempaan todellisuuteen kuin se, josta ihminen yritti paeta itsemurhalla.



    Kuolemasta sanotaan: "fyysisen kehon jättäminen".

    Yksi Vedojen perusperiaatteista on ahimsa (väkivallattomuus). Itsemurha on väkivaltaa itseään kohtaan. Monet ihmiset ajattelevat tietämättömyyttään, että se on tie ulos kriisitilanteesta. Tosiasiassa se ei ole ulospääsy vaan pääsy vielä kauheampaan tilanteeseen, jossa aineelliset halut ovat yhä olemassa, mutta kehoa niiden täyttämiseksi ei enää ole. Se on yhtä tuskallista kuin kokea nälkää, mutta ei pystyä tyydyttämään sitä.

    Ihmiset, jotka tekevät itsemurhan, jäävät ... eivätkä voi saada uutta fyysistä kehoa ennen kuin heille varattu elinikä päättyy.

    Vedat sallivat vapaaehtoisen kuoleman vain kahdessa tapauksessa: kun henkilö kuolee vapaaehtoisesti taistelussa puolustaakseen kunniaansa tai kun iäkkäät joogit paastoavat kuolemaan, kun he ovat täysin vapaita kaikista aineellisista haluista.

    Tätä ruumiin vapaaehtoisen jättämisen tapaa kutsutaan Prayopavesaksi, ja sille mainitaan kaksi ehtoa: korkea ikä ja täydellinen vapaus aineellisista haluista.

    Paskaa!
    Ei kypsyydellä ole kellarin kanssa mitään tekemistä!
    Omiasia ajattelet !

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Niin, luulette, että kuoleman jälkeen olette helpottuneita, koska menette olemattomuuteen, mutta näin ei ole.

    Itsemurhan tehnyt henkilö ei saa uutta fyysistä kehoa niin kauan kuin hänen olisi pitänyt elää tässä elämässä. Toisin sanoen niin kauan kuin hänellä olisi vielä elämää jäljellä tietyssä elämässä. Hän kärsii ilman fyysistä kehoa, koska hänellä on edelleen erilaisia haluja, esimerkiksi halu syödä ja juoda ja niin edelleen, mutta hänellä ei ole kehoa, jolla hän voisi täyttää nämä halut ja niin edelleen.

    Itsemurhaajan ei tarvitse odottaa rangaistusta, sillä hän rankaisee itseään tuhoamalla kehonsa. Tämä on kuin ihminen, joka poltti oman talonsa ja on nyt tuomittu vaeltelemaan kellareissa. Elämä ilman fyysistä kehoa mutta ilman henkistä kypsyyttä on eräänlaista helvetillistä olemassaoloa, koska hänellä on edelleen monia aineellisia haluja, eikä hän voi täyttää niitä. Tämä tuottaa hänelle mittaamattomia kärsimyksiä, jotka eivät käytännössä eroa helvetin kärsimyksistä. Ainoastaan tähän helvettiin ihminen tuomitsee itsensä ja luulee, että itsemurha on ulospääsykeino. Tosiasiassa se on sisäänkäynti pahempaan todellisuuteen kuin se, josta ihminen yritti paeta itsemurhalla.



    Kuolemasta sanotaan: "fyysisen kehon jättäminen".

    Yksi Vedojen perusperiaatteista on ahimsa (väkivallattomuus). Itsemurha on väkivaltaa itseään kohtaan. Monet ihmiset ajattelevat tietämättömyyttään, että se on tie ulos kriisitilanteesta. Tosiasiassa se ei ole ulospääsy vaan pääsy vielä kauheampaan tilanteeseen, jossa aineelliset halut ovat yhä olemassa, mutta kehoa niiden täyttämiseksi ei enää ole. Se on yhtä tuskallista kuin kokea nälkää, mutta ei pystyä tyydyttämään sitä.

    Ihmiset, jotka tekevät itsemurhan, jäävät ... eivätkä voi saada uutta fyysistä kehoa ennen kuin heille varattu elinikä päättyy.

    Vedat sallivat vapaaehtoisen kuoleman vain kahdessa tapauksessa: kun henkilö kuolee vapaaehtoisesti taistelussa puolustaakseen kunniaansa tai kun iäkkäät joogit paastoavat kuolemaan, kun he ovat täysin vapaita kaikista aineellisista haluista.

    Tätä ruumiin vapaaehtoisen jättämisen tapaa kutsutaan Prayopavesaksi, ja sille mainitaan kaksi ehtoa: korkea ikä ja täydellinen vapaus aineellisista haluista.

    Täyttä hölynpölyä!

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Niin, luulette, että kuoleman jälkeen olette helpottuneita, koska menette olemattomuuteen, mutta näin ei ole.

    Itsemurhan tehnyt henkilö ei saa uutta fyysistä kehoa niin kauan kuin hänen olisi pitänyt elää tässä elämässä. Toisin sanoen niin kauan kuin hänellä olisi vielä elämää jäljellä tietyssä elämässä. Hän kärsii ilman fyysistä kehoa, koska hänellä on edelleen erilaisia haluja, esimerkiksi halu syödä ja juoda ja niin edelleen, mutta hänellä ei ole kehoa, jolla hän voisi täyttää nämä halut ja niin edelleen.

    Itsemurhaajan ei tarvitse odottaa rangaistusta, sillä hän rankaisee itseään tuhoamalla kehonsa. Tämä on kuin ihminen, joka poltti oman talonsa ja on nyt tuomittu vaeltelemaan kellareissa. Elämä ilman fyysistä kehoa mutta ilman henkistä kypsyyttä on eräänlaista helvetillistä olemassaoloa, koska hänellä on edelleen monia aineellisia haluja, eikä hän voi täyttää niitä. Tämä tuottaa hänelle mittaamattomia kärsimyksiä, jotka eivät käytännössä eroa helvetin kärsimyksistä. Ainoastaan tähän helvettiin ihminen tuomitsee itsensä ja luulee, että itsemurha on ulospääsykeino. Tosiasiassa se on sisäänkäynti pahempaan todellisuuteen kuin se, josta ihminen yritti paeta itsemurhalla.



    Kuolemasta sanotaan: "fyysisen kehon jättäminen".

    Yksi Vedojen perusperiaatteista on ahimsa (väkivallattomuus). Itsemurha on väkivaltaa itseään kohtaan. Monet ihmiset ajattelevat tietämättömyyttään, että se on tie ulos kriisitilanteesta. Tosiasiassa se ei ole ulospääsy vaan pääsy vielä kauheampaan tilanteeseen, jossa aineelliset halut ovat yhä olemassa, mutta kehoa niiden täyttämiseksi ei enää ole. Se on yhtä tuskallista kuin kokea nälkää, mutta ei pystyä tyydyttämään sitä.

    Ihmiset, jotka tekevät itsemurhan, jäävät ... eivätkä voi saada uutta fyysistä kehoa ennen kuin heille varattu elinikä päättyy.

    Vedat sallivat vapaaehtoisen kuoleman vain kahdessa tapauksessa: kun henkilö kuolee vapaaehtoisesti taistelussa puolustaakseen kunniaansa tai kun iäkkäät joogit paastoavat kuolemaan, kun he ovat täysin vapaita kaikista aineellisista haluista.

    Tätä ruumiin vapaaehtoisen jättämisen tapaa kutsutaan Prayopavesaksi, ja sille mainitaan kaksi ehtoa: korkea ikä ja täydellinen vapaus aineellisista haluista.

    eikö se vittu just sanonu ettei haluu kuullä mitää raamatun oppeja?

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Niin, luulette, että kuoleman jälkeen olette helpottuneita, koska menette olemattomuuteen, mutta näin ei ole.

    Itsemurhan tehnyt henkilö ei saa uutta fyysistä kehoa niin kauan kuin hänen olisi pitänyt elää tässä elämässä. Toisin sanoen niin kauan kuin hänellä olisi vielä elämää jäljellä tietyssä elämässä. Hän kärsii ilman fyysistä kehoa, koska hänellä on edelleen erilaisia haluja, esimerkiksi halu syödä ja juoda ja niin edelleen, mutta hänellä ei ole kehoa, jolla hän voisi täyttää nämä halut ja niin edelleen.

    Itsemurhaajan ei tarvitse odottaa rangaistusta, sillä hän rankaisee itseään tuhoamalla kehonsa. Tämä on kuin ihminen, joka poltti oman talonsa ja on nyt tuomittu vaeltelemaan kellareissa. Elämä ilman fyysistä kehoa mutta ilman henkistä kypsyyttä on eräänlaista helvetillistä olemassaoloa, koska hänellä on edelleen monia aineellisia haluja, eikä hän voi täyttää niitä. Tämä tuottaa hänelle mittaamattomia kärsimyksiä, jotka eivät käytännössä eroa helvetin kärsimyksistä. Ainoastaan tähän helvettiin ihminen tuomitsee itsensä ja luulee, että itsemurha on ulospääsykeino. Tosiasiassa se on sisäänkäynti pahempaan todellisuuteen kuin se, josta ihminen yritti paeta itsemurhalla.



    Kuolemasta sanotaan: "fyysisen kehon jättäminen".

    Yksi Vedojen perusperiaatteista on ahimsa (väkivallattomuus). Itsemurha on väkivaltaa itseään kohtaan. Monet ihmiset ajattelevat tietämättömyyttään, että se on tie ulos kriisitilanteesta. Tosiasiassa se ei ole ulospääsy vaan pääsy vielä kauheampaan tilanteeseen, jossa aineelliset halut ovat yhä olemassa, mutta kehoa niiden täyttämiseksi ei enää ole. Se on yhtä tuskallista kuin kokea nälkää, mutta ei pystyä tyydyttämään sitä.

    Ihmiset, jotka tekevät itsemurhan, jäävät ... eivätkä voi saada uutta fyysistä kehoa ennen kuin heille varattu elinikä päättyy.

    Vedat sallivat vapaaehtoisen kuoleman vain kahdessa tapauksessa: kun henkilö kuolee vapaaehtoisesti taistelussa puolustaakseen kunniaansa tai kun iäkkäät joogit paastoavat kuolemaan, kun he ovat täysin vapaita kaikista aineellisista haluista.

    Tätä ruumiin vapaaehtoisen jättämisen tapaa kutsutaan Prayopavesaksi, ja sille mainitaan kaksi ehtoa: korkea ikä ja täydellinen vapaus aineellisista haluista.

    Olen pahoillani että olet psykoosissa.

    Itsemurha on ratkaisu ap:lle ja sinulle.

    Äänestä

Itsemurha ei ratkaise mitään sillä seuraavassa elämässä joutuu kokemaan vastaavanlaisen elämän ja ongelmat mitkä nyt jättää taaksensa?

Äänestä
  • Se vasta hirveetä oiskin jos joutuisi kahteen kertaan tämän paskan elämään. Toivon todella että näin ei ole.

    Äänestä

  • Anonyymi00011 kirjoitti:

    Se vasta hirveetä oiskin jos joutuisi kahteen kertaan tämän paskan elämään. Toivon todella että näin ei ole.

    Minäkin uskon, että kuoleman jälkeen ei ole mitään.
    Tosin kukaan ei ole tullut takaisin kertoakseen, millaista sen jälkeen on.
    Kaikki taitaa perustua luuloihin, oletuksiin, uskomuksiin, ym.
    Itse en ole ajatellut vielä lähteä ottamaan asiasta selvää.

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Minäkin uskon, että kuoleman jälkeen ei ole mitään.
    Tosin kukaan ei ole tullut takaisin kertoakseen, millaista sen jälkeen on.
    Kaikki taitaa perustua luuloihin, oletuksiin, uskomuksiin, ym.
    Itse en ole ajatellut vielä lähteä ottamaan asiasta selvää.

    Kuolemanrajakokemuksista on tietoa ja jopa 4 % ihmisistä on kokenut sen.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuolemanrajakokemus

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Kuolemanrajakokemuksista on tietoa ja jopa 4 % ihmisistä on kokenut sen.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuolemanrajakokemus

    Tajuan kyllä kuolemanrajakokemuksen, mutta se ei kerro sitä, mitä kuoleman jälkeen on tai ei ole, koska rajakokemushan on sellainen, että ihminen on meinannut kuolla, mutta ei sitten lopulta olekaan. On vain käynyt rajalla.
    Omalla kohdallakin kävi niin, kun olin todella sairas, koomassa ja sillä rajalla, näin pimeän putken/tunnelin, jonka päässä oli valoa. Se valo ei tullut lähemmäksi eikä mennyt kauemmaksi. Ohimenevää, muuta en muista siitä.

    Äänestä

  • Anonyymi00011 kirjoitti:

    Se vasta hirveetä oiskin jos joutuisi kahteen kertaan tämän paskan elämään. Toivon todella että näin ei ole.

    Tulet mun kanssa kasvotusten juttelemaan asiasta ni voin kertoa sulle henkilökohtaisesti sen mitä itse tuosta aiheesta omakohtaisesti tiedän sen jälkeen voit päättää oletko valmis luovuttamaan sen tiedän ettei susta ole itteäs tappamaan vaikka kuinka haluisitkin niin tehdä mu onnea tulevaan jos päätät uskaltaa yrittää

    Äänestä

  • Ihan täyttä paskaa!
    Mistä sä keksit noita!
    Luuletko olevasi valopää!
    Sitten kun tavataan,niin nauretaan yhdessä !

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Minäkin uskon, että kuoleman jälkeen ei ole mitään.
    Tosin kukaan ei ole tullut takaisin kertoakseen, millaista sen jälkeen on.
    Kaikki taitaa perustua luuloihin, oletuksiin, uskomuksiin, ym.
    Itse en ole ajatellut vielä lähteä ottamaan asiasta selvää.

    Paskaa!
    Minähän tulin takaisin,kuten lupasin!!!

    Äänestä

  • No nyt ei ole mitään seuraavia elämiä, ainoasta se joka nyt on, niin että sellaiset uskomukset saa heittää paperikoneinvestoinnin minne ne kuuluvat.
    Elämä jatkuu lasten ja lastenlasten kautta , ei muuten

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Paskaa!
    Minähän tulin takaisin,kuten lupasin!!!

    itsekki kuolin tos parise vuot sitte mut nyt tulin takasi ku alko taivas vituttaa ku unohti pari kaveria tänne

    Äänestä

  • Ei oo mitään seuraavaa elämää hörhö 😂😂😂

    Hirtä sinäkin luuseri suosiolla itsesi

    Äänestä

Helium, laajalti käytetty hitsauksen suojakaasu. Muovipussi päähän ja heliumia hengitettäväksi.

Pitää muistaa ettei toimituksen aikana sano sanaakaan, helium kun muuttaa äänen akuankkamaiseksi.

Suosittelen myös tena vaippoja sotkun ehkäisemiseksi.

Äänestä
  • Pitäkää tunkkinne, sanoi pm Sipilä

    Pitäkää ruumiinne, henki on poistunut

    Ketä jäljet häiritsee, saattaa siivota !

    Äänestä

Älä tee sitä tänään. Olin samassa tilanteessa joku kuukausi sitten. En tullut uskoon tai muuta muuta hölmöä. Nyt olen iloinen, että en kävellyt junan tai rekan alle. Anna itsellesi aikaa. Tee se vasta vuoden päästä.

1Äänestä
  • Paskaa!
    Ikävää kuljettajille,köysi parempi!
    Ajattele muita!

    Äänestä

  • Anonyymi00026 kirjoitti:

    Paskaa!
    Ikävää kuljettajille,köysi parempi!
    Ajattele muita!

    Uliuli runkkari.

    Saa hypätä junan alle.

    Äänestä

Hankit jostain räjähdettä ja räjäytät ittes se on varmin tapa toinen on haulikko pistät piiput suuhus ja painat liipasimesta katkastulla haulikolla saane kai vie paremman hajonnan hauleille

Äänestä
  • Konstit on monet, kun on hätä. 😂😙

    Äänestä

Tämä on todella ISO VIRHE omalta taholtani...mutta koska itsekin suunnittelen lähtöä täältä pois nimenomaan juuri nyt ja tänä iltana...niin aion suoraan sanoen ottaa sen riskin ja pistää linkin tuonne alas josta sinulle henkilökohtaisesti saattaa olla jotain hyötyä.

https://tomialatalo.files.wordpress.com

Ylläpito varmasti sensuroi hyvin pian! Ja mahdollisesti myös Wordpress poistaa kyseisen sivuston(joskin minulla on sekä kuvat että niiden muotoilu tallessa.)

Äänestä
  • Oletko yhä linjoilla? Mikä on syynä että tahdot pois? Onko jokin sairaus taustalla koska eutanasiaa kannatat? Koska sitä ei ole saatavilla, oma apu on paras apu mielestäsi.

    Äänestä

Hei aloittajalle ja myös muille!

Itsetuhoisista ajatuksista kannattaisi keskustella ammattilaisen kanssa. On olemassa monia auttavia tahoja, joihin voi olla yhteydessä anonyymisti ja matalalla kynnyksellä. Ao. palveluista voi halutessaan saada tukea ja vinkkejä myös muuhun avun hakemiseen.

- Tukinet.net - Tukipisteesti netissä https://tukinet.net/

Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukihenkilö löytyy mm. Mieli Tukisuhteesta. https://tukinet.net/teemat/mieli-tukisuhde/tukisuhteet/

Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja.

Joka viikko ma-ke klo 15-19 ja to klo 15-21 on Solmussa-chat päivystys, jossa voi jutella kahden kesken päivystäjän kanssa. Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.

- Valtakunnallinen kriisipuhelin

Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09 2525 0111.

- Kriisikeskukset

Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voi mennä keskustelemaan paikan päälle. Osassa yksiköistä myös etävastaanotto on mahdollinen. Yhteystiedot löytyvät mm. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n nettisivuilta: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/keskusteluapua-kriisivastaanotoilla/

Akuutissa tilanteessa kannattaa olla yhteydessä oman kunnan psykiatriseen päivystykseen tai soittaa 112.

Ystävällisin terveisin
MIELI Kriisikeskus Helsinki/Kata

Äänestä
  • Hyvä!
    Asiaa!

    Äänestä

Kenellekään ei anneta liian suuria vaikeuksia joista et voisi selvitä. Niitten tarkoitus on opettaa. Esim jos olet välttänyt kaikkea henkistä tietoisuuden hankkimista, vaikeutesi voisi ajaa sinut miettimään elämän tarkoitusta.

Henkisen tiedon ja kokemuksen (esim meditoimalla) etsimisen, aloittaminen voi ratkaista ongelmasi, koska ihminen ei ole pelkästään fyysinen ja psyykkinen vaan myos henkinen olento. Jokaisella meistä on elämäntarkoitus. Sitä kannattaa etsiskellä

Äänestä
  • Tämä on kohtuuton kommentti. Ainakaan omaan oikeustajuuni ei istu, että joutuu lapsena hyväksikäytetyksi ja pahoinpidellyksi ja että se on vain taakka joka on yksilölle annettu kannettavaksi. Ja että siitä pitäisi olevinaan vielä jotain oppiakin.

    Ymmärrän näkemyksen ns "normaaleissa" elämän haasteissa kuten taloudellisissa vaikeuksissa tai ihmissuhteissa ym.

    Olen samaa mieltä että meillä kaikilla on elämäntarkoitus. Se voi kuitenkin kadota matkan varrella lopullisesti ilman täyttymystä koska paska vaan sattuu osumaan tuulettimeen. Toisten tielle enemmän kuin toisten.

    Äänestä

  • Anonyymi00031 kirjoitti:

    Tämä on kohtuuton kommentti. Ainakaan omaan oikeustajuuni ei istu, että joutuu lapsena hyväksikäytetyksi ja pahoinpidellyksi ja että se on vain taakka joka on yksilölle annettu kannettavaksi. Ja että siitä pitäisi olevinaan vielä jotain oppiakin.

    Ymmärrän näkemyksen ns "normaaleissa" elämän haasteissa kuten taloudellisissa vaikeuksissa tai ihmissuhteissa ym.

    Olen samaa mieltä että meillä kaikilla on elämäntarkoitus. Se voi kuitenkin kadota matkan varrella lopullisesti ilman täyttymystä koska paska vaan sattuu osumaan tuulettimeen. Toisten tielle enemmän kuin toisten.

    Nimenomaan toisten tielle enemmän kuin toisten.
    Olemme myös hyvin erilaisia kestämään vastoinkäymisiä ja vaikeita juttuja, jotkut kestävät rankkojakin asioita, jollaisesta joku toinen " hajoaa " todella herkästi.
    Tapahtuu elämässä mitä tahansa, se ei koskaan katoa vaan jää olemaan ja elämään muistiin, siltikin tuleva elämä voi muodostua ihan toisenlaiseksi, paremmaksi.
    Menneiden ei ole pakko antaa vaikuttaa tulevaan, joillekin se ikävä kyllä jää painamaan ja traumaksi, ja sekin on toki täysin ymmärrettävää.
    Jostain kuuntelin kerran jotain keskustelua, ja siinä mietittiin, että kummasti ihmiset pystyvät kestämään aika rankkojakin asioita.
    Ja kun itsekin miettii omaa elämää, niin on tullut koettua vaikka mitä, sekä itse että myös lähipiirin osalta, ja siltikin on tähänkin asti pärjännyt, vaikka joskus ajatellut, miten se voi olla mahdollista.
    Kyllä me ihmiset ilmeisesti aika kovaa tekoa ollaan, vaikka aina ei siltä tunnukaan.

    Äänestä

  • Jos nään sut jossain työnnän sut junan alle. Siiinä sulla on sitä henisyyttä sitten.

    Äänestä

Joo jaa btw kertokaas nyt vaikka joensuun para shyppy torni ennen kuin puukotan itseäni kaluaan :3 mä päädyn vamkilaan tätä menoa

Äänestä
  • Miksi sä päätyisit vankilaan, oletko tehnyt jotain pahaa ?

    Äänestä

  • Anonyymi00033 kirjoitti:

    Miksi sä päätyisit vankilaan, oletko tehnyt jotain pahaa ?

    Yksin olen ollut näitten ajatusten kanssa siitä lähtien kuin muista en nirjoita enempää kun tämänsaatana luulee minua trolils

    Äänestä

Kukkahattu tädin ?
Näistä itsemurha ajatuksista on jotenkin tullut paljon kirjoittelemisen aihetta näillä palstoilla . Ja sitä sitten jokainen käsittelee omalla tavallaan .
On mennyt hieman överiksi näiden asioiden kanssa.
Jos nyt niin ajattelee niin, eiköhän näistä asioista mennä tavallisesti lääkäriin se kun kirjoitellaan ja pyydellään apua että miten sen kukin tekisi.
Ei sellaiset asiat oikeastaan ole palstalaisten päätettävissä , ja ne ” kukkahattu täditkin ” tarkoittavat tietysti ihmisen parasta . Neuvoillaan jotka sinulle nyt muka ei ole sopivia. Mene lääkäriin näiden asioiden kanssa, jokainen paranee ennemmin tai myöhemmin masennuksestaan
Joten miksi sinä olisit jokin erikoista tapaus . Ajattele hieman asioita muista näkövinkkeleistä se kun siinä itsemurhaa haudot, ei kai kukaan oikein jolla ei ole näitä ajatuksia voi antaa sinulle neuvoja asiaan mikä on luonnon vastainen..sitten on ajateltava hieman nenäänsä pidemmälle siinäkin mitä kirjoittelee, sillä lukijoita on hyvin nuorissa ikäpolvissa ja voivat ehkä saada ajatuskin tälläisistä kirjoituksista jotka eivät ole normaaleja mitenkään.
Hoida itsesi terveeksi äläkä ole mikään marttyyri, jokainen elämä on elämisen arvoinen , ja sairaukset menee aikanaan ohitse jokaisen ihmisen kohdalla . Et ole mikään poikkeus siinäkään. Niin moni ihminen kärsii masennuksesta ja tuntevat etteivät koskaan tule terveeksi, joten sekin kuuluu osana masennukseen. Ei muuta kun raittiiseen; ilmaan joka päivä ja yritä tehdä jotain se kun haudot päässäsi asioista jotka eivät kuulu ihmisen elämään ja vielä vähemmän näille palstoilla sillä täällä on harvoin asiantuntemusta näistä jutuista. Itse menetin aika läheisen ihmisen kauan sittenitsemurhan takia , enkä ole vieläkään pystynyt antamaan anteeksi hänelle sitä miten se asia vaikutti esim hänenvaimoosa ja lapsiinsa , itsekäs teko ihan niin pikku ongelmien vuoksi joita tavallisesti hoidetaan lääkärin avulla

Äänestä
  • Toisten ongelmia ei voi mennä sanomaan pikkuongelmiksi.
    Toisen puolesta ei voi tietää, missä mittakaavassa toinen ongelmansa tuntee.
    Joillekin iso juttu voi olla pieni, joillekin pieni voi olla iso.

    Äänestä

Tuu juttelee jos haluut apuu<3 Oon ite samoil portail nii ollaa samas tilantees ig on f3ralkpopfan! oon ite ihan liian masentunu mut jos tapat ittes nii et älä kuvittele ettei kukaan jäis kaipaamaan sua, mä kaipaan sua sitten!

Äänestä

Markkinointi avoin, joka on liikaa auki Latvanen Pyhäjärvi Laukkanen.
JiirT ja kissat lapset lähtee tutun tunnelmien mukaan vastaan javaara uhkaa liikenne.
Kissan itsemurha puhelut elisalleidea

Äänestä

mielenkiinnosta kyselen että ootko vielä elossa

Äänestä

Miekin kyselen. Voitais tehdä se yhdessä.
Uskaltais paremmin.

Äänestä

Ei näiltä keskustelupalstoilta apua saa henkilökohtaisiin mielen kriiseihin. Ammattiauttajillakin kädet ovat täynnä duunia.
Ei meikä-manolitoa auta kuin kestää vaan, josko uniauttaja neuvois selvemmille vesille.

Äänestä

Tapanilan juna aseman kohdalla pikajunat menee nopeaa vauhtia. Sinne vaan ja onnea matkaan 🥳

Äänestä

Ketjusta on poistettu 16 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Ainoa ratkaisu minun kohdalla on itsemurha. Olen täysin kyllästynyt yrittämään parantumista. Parempia syitä en jaksa tähän alkaa listailemaan, mutta yhdenkään kukkahattutädin ei tarvitse tulla selittämään jeesuksesta tai siitä kuinka huono ratkaisu tämä on. Tiedän kyllä hyvin, että itsemurha ei lopulta auta ketään, mutta elämä loppuu kuitenkin joskus niin onko sillä lopulta mitään väliä milloin ja miten kuolee. Haluan, että autatte keksimään varmimman tavan tehdä im.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu