Arto Bryggaren mukaan puolen tunnin kähötesti olisi parempi https://www.iltalehti.fi/yleisurheilu/a/75d0e347-affd-4ea2-9341-0a9f3a733441
Olen eri mieltä. Cooperi testaa juoksukykyä paremmin. Ja on sen verran lyhyt aika, että kuka tahansa jaksaa sen juosta rennosti kovalla teholla.
Olen eri mieltä. Cooperi testaa juoksukykyä paremmin. Ja on sen verran lyhyt aika, että kuka tahansa jaksaa sen juosta rennosti kovalla teholla.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ukko on aitajuoksija.
30 minuutin testi paha rasti kun eivät tiiä millä vauhilla lähteä.
Juu. 30minuutissa lihakset väsyy lapsilla. Eivät pysty juoksemaan maksimihapenotolla niin pitkään. Se testaisi lihaskestävyyttä, ei aerobista kuntoa.
Tuosta tuloo hölkkäkaaos kouluihin
Cooper tarkoittaa oksennusta lähinnä ylipainoisille läskeille. Jos vaan yrittäisivät täysillä. Suurin osa ei yritä.
Kaikki yli AnerK on liian hapokasta.
Eli yli anaerobisen kynnyksen.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17987777/urheilija-jota-voi-arvostaa#comment-122798559
Ultramatkat sijoittuvat alle aerobisen kynnyksen
Maraton vähän yli aerobisen kynnyksen
Puolimaraton vähän alle anaerobisen kynnyksen
10000 m vähän yli anaerobisen kynnyksen
3000 m / Cooperin-testi MK-alueen hapotuskäyrän taitekohdassa
1000 m MK-alueen jyrkässä hapotuskäyrässä
100 km testissä ei tarvisi hötkyillä vaan voisi vetää rennosti juoksun mukavuus alueella.
Valtioneuvoston asetus N:o 1435 perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta:
Cooper-testiä ei enää juosta Suomen koululaitoksissa
Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2001
Ihmeen pahasti on Bryggare hakoteillä. Hyvä maratoonari pysty vetämään melko pienillä hapoilla alle 3.30/km vauhtia, joka puolestaan on lähes kaikille jääkiekkoilijoille jo ihan mahdoton cooperivauhti. Cooperi mittaa kyllä varsin hyvin maksimaalista hapenottokykyä, mutta ei se mikään max maitohapon siedon mittari ole. Hyvä kestävyysjuoksija vetää kovan coopertuloksen vaikka hapot olisi vain hieman aa-kynnyksen yläpuolella. Melko sama olisi luokan tai komppanian järjestys juostiinpa 12 min tai 30 min. Ainoastaan siellä häntäpäässä voisi vähän nimet muutua sen mukaan kenellä on heikoin pää.
Tätä asiaa pitäisi käsitellä kokonaisuutena, ja aloittaa kysymyksestä, mistä on kyse?
Mitataan ja arvotetaan ihmisen fyysistä ominaisuutta, sen perustavanlaatuista osatekijää juoksukuntoa ja juoksukuntoa maksimaalisen hengitys ja verenkiertoelimistön toiminnan tasolla.
Edellä olevasta kommentista löytyvä jossain määrin teennäinen "aerobisen ja anaerobisen kynnyksen kaavio" - https://sportslab.fi/wp-content/uploads/2023/03/Kynnysten-maarittaminen-juoksutestissa.jpg - kertoo elimistön toiminnasta eri tehoisessa fyysisessä rasituksessa, jossa pienemmällä teholla pääasiassa "hitaat lihassolut" tuottavat energiaa hapen avulla ja tehon kasvaessa "nopeiden solujen" hapettoman energian tuotannon osuus kasvaa. Tehon kasvaessa hapettomasti tuotetun energian sivutuotteen - maitohapon - määrä kasvaa ja samalla maitohappopitoisuuden noustessa elimistö ei pysty poistamaan maitohappoa tarpeeksi ja sen määrä alkaa jyrkkenevästi kasvamaan.
Miksi väestötasolla mitataan "maksimikestävyyden tasoa"? Monella maksimikestävyyttä mittaava Cooperin testi on ainoita kertoja elämässä kun ihminen edes toimii fyysisesti kyseisellä tasolla, eikä voida olettaa että maksimikestävyys olisi millään yksilön kehitysmahdollisuuksien tasolla.
Kun maksimikestävyys yleensäkään ei ole väestön terveyden tai yhteiskunnan toiminnan kannalta merkityksellinen tekijä - aerobisen peruskestävyyden ollessa sellainen - on aivan aiheellista kysyä onko Cooperin testi väestön kunnon mittaajana järkevä.
Väestön kestävyys tai peruskunnon mittaamisessa järkevin tilastollinen menetelmä olisi edellisen kaavion mukaisen "aerobisen kynnyksen" selvittäminen, eli fyysisen kapasiteetin jolla voidaan työskennellä pitkiä aikoja varsinaisesti itse suorituksen aikana väsymättä.
Aerobinen kynnystaso voidaan ainakin tilastollisesti laskea prosenttiosuutena maksimisykkeestä. Maksimisyke saadaan selville maksimirasituksessa. Nykyaikaiset urheilukellot ja vastaavat mittaavat myös veren happisaturaatiota jolla myös voidaan määrittää aerobista tasoa ja rasituksen tasoa jossa anaerobinen hapeton energian tuotto alkaa.
Veren maitohappotason mittaaminen laajojen väestöryhmien kuntotesteissä ei ole taloudellisesti mahdollista tai edes järkevää. Määrittämällä maksisyke ja sen mukainen aerobinen kynnyssyke sekä tekemällä kuntotesti syke/happisaturaatio-mittarin kanssa saadaan selville halutun fyysisen toiminnan aerobisen suorituskyvyn yksilökohtainen taso. Testin lajin ei tarvitse olla juoksu, se voi olla myös kävely tai pyöräily.
Bryggaren laji on pikajuoksu jossa mitataan lihasten muutaman sekunnin maksimaalista energian tuottoa ja nopeutta. 10000 m mittaa vielä maksimikestävyyden tasoa ja maksimaalisen mittaisena, pidemmät matkat vaativat jo tehoa jossa lihasten maitohapon tuoton pitää pysyä tasolla jossa maitohappo ei ala kertymään lyhyessä jyrkkenevästi.
Bryggaren laji on nykyisin maantiepyöräily ja vetää kovaa,
Cooperin testi on kova laji. Testataan maksimaalista suorituskykyä. En ymmärrä itkua siitä, se on kuitenkin enimmäkseen ihan mukavuusaluetesti ainakin harjoitelleelle, kunhan ei aloita liian kovaa. Loppukirissä voi tulle hapotusta.
Juu. Cooperin testin voi aloittaa rennon kovaa. Siitä sitten syke vähitellen nousee loppua kohden, mutta tuskaa ei tule vasta kuin ihan lopussa. En ole koskaan romahtanut Cooperissa. Kympillä niin on käynyt monta kertaa.
Minä minä minä. Mutta entä demografisella tasolla. Siitähän aloituksen asiassakin on kyse.
Ei jaksa
Cooperin jälkeen saa juosta oman halun mukaan, vaikka toisenkin perään, tai 100
Cooperin testi raaka testi. Suurin osa amiksista ei yritä täysillä. Riittää juosta pikkasen yli 2000m.