Asiantuntija lyttää Cooperin testin

Anonyymi-ap

16

705

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ukko on aitajuoksija.

      30 minuutin testi paha rasti kun eivät tiiä millä vauhilla lähteä.

      • Anonyymi

        Juu. 30minuutissa lihakset väsyy lapsilla. Eivät pysty juoksemaan maksimihapenotolla niin pitkään. Se testaisi lihaskestävyyttä, ei aerobista kuntoa.


    • Anonyymi

      Tuosta tuloo hölkkäkaaos kouluihin

    • Anonyymi

      Cooper tarkoittaa oksennusta lähinnä ylipainoisille läskeille. Jos vaan yrittäisivät täysillä. Suurin osa ei yritä.

    • Anonyymi

      Kaikki yli AnerK on liian hapokasta.

      • Anonyymi

        Eli yli anaerobisen kynnyksen.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17987777/urheilija-jota-voi-arvostaa#comment-122798559
        Ultramatkat sijoittuvat alle aerobisen kynnyksen
        Maraton vähän yli aerobisen kynnyksen
        Puolimaraton vähän alle anaerobisen kynnyksen
        10000 m vähän yli anaerobisen kynnyksen
        3000 m / Cooperin-testi MK-alueen hapotuskäyrän taitekohdassa
        1000 m MK-alueen jyrkässä hapotuskäyrässä

        100 km testissä ei tarvisi hötkyillä vaan voisi vetää rennosti juoksun mukavuus alueella.


    • Anonyymi

      Valtioneuvoston asetus N:o 1435 perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta:

      Cooper-testiä ei enää juosta Suomen koululaitoksissa


      Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2001

    • Anonyymi

      Ihmeen pahasti on Bryggare hakoteillä. Hyvä maratoonari pysty vetämään melko pienillä hapoilla alle 3.30/km vauhtia, joka puolestaan on lähes kaikille jääkiekkoilijoille jo ihan mahdoton cooperivauhti. Cooperi mittaa kyllä varsin hyvin maksimaalista hapenottokykyä, mutta ei se mikään max maitohapon siedon mittari ole. Hyvä kestävyysjuoksija vetää kovan coopertuloksen vaikka hapot olisi vain hieman aa-kynnyksen yläpuolella. Melko sama olisi luokan tai komppanian järjestys juostiinpa 12 min tai 30 min. Ainoastaan siellä häntäpäässä voisi vähän nimet muutua sen mukaan kenellä on heikoin pää.

      • Anonyymi

        Tätä asiaa pitäisi käsitellä kokonaisuutena, ja aloittaa kysymyksestä, mistä on kyse?
        Mitataan ja arvotetaan ihmisen fyysistä ominaisuutta, sen perustavanlaatuista osatekijää juoksukuntoa ja juoksukuntoa maksimaalisen hengitys ja verenkiertoelimistön toiminnan tasolla.

        Edellä olevasta kommentista löytyvä jossain määrin teennäinen "aerobisen ja anaerobisen kynnyksen kaavio" - https://sportslab.fi/wp-content/uploads/2023/03/Kynnysten-maarittaminen-juoksutestissa.jpg - kertoo elimistön toiminnasta eri tehoisessa fyysisessä rasituksessa, jossa pienemmällä teholla pääasiassa "hitaat lihassolut" tuottavat energiaa hapen avulla ja tehon kasvaessa "nopeiden solujen" hapettoman energian tuotannon osuus kasvaa. Tehon kasvaessa hapettomasti tuotetun energian sivutuotteen - maitohapon - määrä kasvaa ja samalla maitohappopitoisuuden noustessa elimistö ei pysty poistamaan maitohappoa tarpeeksi ja sen määrä alkaa jyrkkenevästi kasvamaan.

        Miksi väestötasolla mitataan "maksimikestävyyden tasoa"? Monella maksimikestävyyttä mittaava Cooperin testi on ainoita kertoja elämässä kun ihminen edes toimii fyysisesti kyseisellä tasolla, eikä voida olettaa että maksimikestävyys olisi millään yksilön kehitysmahdollisuuksien tasolla.
        Kun maksimikestävyys yleensäkään ei ole väestön terveyden tai yhteiskunnan toiminnan kannalta merkityksellinen tekijä - aerobisen peruskestävyyden ollessa sellainen - on aivan aiheellista kysyä onko Cooperin testi väestön kunnon mittaajana järkevä.
        Väestön kestävyys tai peruskunnon mittaamisessa järkevin tilastollinen menetelmä olisi edellisen kaavion mukaisen "aerobisen kynnyksen" selvittäminen, eli fyysisen kapasiteetin jolla voidaan työskennellä pitkiä aikoja varsinaisesti itse suorituksen aikana väsymättä.

        Aerobinen kynnystaso voidaan ainakin tilastollisesti laskea prosenttiosuutena maksimisykkeestä. Maksimisyke saadaan selville maksimirasituksessa. Nykyaikaiset urheilukellot ja vastaavat mittaavat myös veren happisaturaatiota jolla myös voidaan määrittää aerobista tasoa ja rasituksen tasoa jossa anaerobinen hapeton energian tuotto alkaa.
        Veren maitohappotason mittaaminen laajojen väestöryhmien kuntotesteissä ei ole taloudellisesti mahdollista tai edes järkevää. Määrittämällä maksisyke ja sen mukainen aerobinen kynnyssyke sekä tekemällä kuntotesti syke/happisaturaatio-mittarin kanssa saadaan selville halutun fyysisen toiminnan aerobisen suorituskyvyn yksilökohtainen taso. Testin lajin ei tarvitse olla juoksu, se voi olla myös kävely tai pyöräily.

        Bryggaren laji on pikajuoksu jossa mitataan lihasten muutaman sekunnin maksimaalista energian tuottoa ja nopeutta. 10000 m mittaa vielä maksimikestävyyden tasoa ja maksimaalisen mittaisena, pidemmät matkat vaativat jo tehoa jossa lihasten maitohapon tuoton pitää pysyä tasolla jossa maitohappo ei ala kertymään lyhyessä jyrkkenevästi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tätä asiaa pitäisi käsitellä kokonaisuutena, ja aloittaa kysymyksestä, mistä on kyse?
        Mitataan ja arvotetaan ihmisen fyysistä ominaisuutta, sen perustavanlaatuista osatekijää juoksukuntoa ja juoksukuntoa maksimaalisen hengitys ja verenkiertoelimistön toiminnan tasolla.

        Edellä olevasta kommentista löytyvä jossain määrin teennäinen "aerobisen ja anaerobisen kynnyksen kaavio" - https://sportslab.fi/wp-content/uploads/2023/03/Kynnysten-maarittaminen-juoksutestissa.jpg - kertoo elimistön toiminnasta eri tehoisessa fyysisessä rasituksessa, jossa pienemmällä teholla pääasiassa "hitaat lihassolut" tuottavat energiaa hapen avulla ja tehon kasvaessa "nopeiden solujen" hapettoman energian tuotannon osuus kasvaa. Tehon kasvaessa hapettomasti tuotetun energian sivutuotteen - maitohapon - määrä kasvaa ja samalla maitohappopitoisuuden noustessa elimistö ei pysty poistamaan maitohappoa tarpeeksi ja sen määrä alkaa jyrkkenevästi kasvamaan.

        Miksi väestötasolla mitataan "maksimikestävyyden tasoa"? Monella maksimikestävyyttä mittaava Cooperin testi on ainoita kertoja elämässä kun ihminen edes toimii fyysisesti kyseisellä tasolla, eikä voida olettaa että maksimikestävyys olisi millään yksilön kehitysmahdollisuuksien tasolla.
        Kun maksimikestävyys yleensäkään ei ole väestön terveyden tai yhteiskunnan toiminnan kannalta merkityksellinen tekijä - aerobisen peruskestävyyden ollessa sellainen - on aivan aiheellista kysyä onko Cooperin testi väestön kunnon mittaajana järkevä.
        Väestön kestävyys tai peruskunnon mittaamisessa järkevin tilastollinen menetelmä olisi edellisen kaavion mukaisen "aerobisen kynnyksen" selvittäminen, eli fyysisen kapasiteetin jolla voidaan työskennellä pitkiä aikoja varsinaisesti itse suorituksen aikana väsymättä.

        Aerobinen kynnystaso voidaan ainakin tilastollisesti laskea prosenttiosuutena maksimisykkeestä. Maksimisyke saadaan selville maksimirasituksessa. Nykyaikaiset urheilukellot ja vastaavat mittaavat myös veren happisaturaatiota jolla myös voidaan määrittää aerobista tasoa ja rasituksen tasoa jossa anaerobinen hapeton energian tuotto alkaa.
        Veren maitohappotason mittaaminen laajojen väestöryhmien kuntotesteissä ei ole taloudellisesti mahdollista tai edes järkevää. Määrittämällä maksisyke ja sen mukainen aerobinen kynnyssyke sekä tekemällä kuntotesti syke/happisaturaatio-mittarin kanssa saadaan selville halutun fyysisen toiminnan aerobisen suorituskyvyn yksilökohtainen taso. Testin lajin ei tarvitse olla juoksu, se voi olla myös kävely tai pyöräily.

        Bryggaren laji on pikajuoksu jossa mitataan lihasten muutaman sekunnin maksimaalista energian tuottoa ja nopeutta. 10000 m mittaa vielä maksimikestävyyden tasoa ja maksimaalisen mittaisena, pidemmät matkat vaativat jo tehoa jossa lihasten maitohapon tuoton pitää pysyä tasolla jossa maitohappo ei ala kertymään lyhyessä jyrkkenevästi.

        Bryggaren laji on nykyisin maantiepyöräily ja vetää kovaa,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tätä asiaa pitäisi käsitellä kokonaisuutena, ja aloittaa kysymyksestä, mistä on kyse?
        Mitataan ja arvotetaan ihmisen fyysistä ominaisuutta, sen perustavanlaatuista osatekijää juoksukuntoa ja juoksukuntoa maksimaalisen hengitys ja verenkiertoelimistön toiminnan tasolla.

        Edellä olevasta kommentista löytyvä jossain määrin teennäinen "aerobisen ja anaerobisen kynnyksen kaavio" - https://sportslab.fi/wp-content/uploads/2023/03/Kynnysten-maarittaminen-juoksutestissa.jpg - kertoo elimistön toiminnasta eri tehoisessa fyysisessä rasituksessa, jossa pienemmällä teholla pääasiassa "hitaat lihassolut" tuottavat energiaa hapen avulla ja tehon kasvaessa "nopeiden solujen" hapettoman energian tuotannon osuus kasvaa. Tehon kasvaessa hapettomasti tuotetun energian sivutuotteen - maitohapon - määrä kasvaa ja samalla maitohappopitoisuuden noustessa elimistö ei pysty poistamaan maitohappoa tarpeeksi ja sen määrä alkaa jyrkkenevästi kasvamaan.

        Miksi väestötasolla mitataan "maksimikestävyyden tasoa"? Monella maksimikestävyyttä mittaava Cooperin testi on ainoita kertoja elämässä kun ihminen edes toimii fyysisesti kyseisellä tasolla, eikä voida olettaa että maksimikestävyys olisi millään yksilön kehitysmahdollisuuksien tasolla.
        Kun maksimikestävyys yleensäkään ei ole väestön terveyden tai yhteiskunnan toiminnan kannalta merkityksellinen tekijä - aerobisen peruskestävyyden ollessa sellainen - on aivan aiheellista kysyä onko Cooperin testi väestön kunnon mittaajana järkevä.
        Väestön kestävyys tai peruskunnon mittaamisessa järkevin tilastollinen menetelmä olisi edellisen kaavion mukaisen "aerobisen kynnyksen" selvittäminen, eli fyysisen kapasiteetin jolla voidaan työskennellä pitkiä aikoja varsinaisesti itse suorituksen aikana väsymättä.

        Aerobinen kynnystaso voidaan ainakin tilastollisesti laskea prosenttiosuutena maksimisykkeestä. Maksimisyke saadaan selville maksimirasituksessa. Nykyaikaiset urheilukellot ja vastaavat mittaavat myös veren happisaturaatiota jolla myös voidaan määrittää aerobista tasoa ja rasituksen tasoa jossa anaerobinen hapeton energian tuotto alkaa.
        Veren maitohappotason mittaaminen laajojen väestöryhmien kuntotesteissä ei ole taloudellisesti mahdollista tai edes järkevää. Määrittämällä maksisyke ja sen mukainen aerobinen kynnyssyke sekä tekemällä kuntotesti syke/happisaturaatio-mittarin kanssa saadaan selville halutun fyysisen toiminnan aerobisen suorituskyvyn yksilökohtainen taso. Testin lajin ei tarvitse olla juoksu, se voi olla myös kävely tai pyöräily.

        Bryggaren laji on pikajuoksu jossa mitataan lihasten muutaman sekunnin maksimaalista energian tuottoa ja nopeutta. 10000 m mittaa vielä maksimikestävyyden tasoa ja maksimaalisen mittaisena, pidemmät matkat vaativat jo tehoa jossa lihasten maitohapon tuoton pitää pysyä tasolla jossa maitohappo ei ala kertymään lyhyessä jyrkkenevästi.

        Cooperin testi on kova laji. Testataan maksimaalista suorituskykyä. En ymmärrä itkua siitä, se on kuitenkin enimmäkseen ihan mukavuusaluetesti ainakin harjoitelleelle, kunhan ei aloita liian kovaa. Loppukirissä voi tulle hapotusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Cooperin testi on kova laji. Testataan maksimaalista suorituskykyä. En ymmärrä itkua siitä, se on kuitenkin enimmäkseen ihan mukavuusaluetesti ainakin harjoitelleelle, kunhan ei aloita liian kovaa. Loppukirissä voi tulle hapotusta.

        Juu. Cooperin testin voi aloittaa rennon kovaa. Siitä sitten syke vähitellen nousee loppua kohden, mutta tuskaa ei tule vasta kuin ihan lopussa. En ole koskaan romahtanut Cooperissa. Kympillä niin on käynyt monta kertaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu. Cooperin testin voi aloittaa rennon kovaa. Siitä sitten syke vähitellen nousee loppua kohden, mutta tuskaa ei tule vasta kuin ihan lopussa. En ole koskaan romahtanut Cooperissa. Kympillä niin on käynyt monta kertaa.

        Minä minä minä. Mutta entä demografisella tasolla. Siitähän aloituksen asiassakin on kyse.


    • Anonyymi

      Ei jaksa

    • Anonyymi

      Cooperin jälkeen saa juosta oman halun mukaan, vaikka toisenkin perään, tai 100

    • Anonyymi

      Cooperin testi raaka testi. Suurin osa amiksista ei yritä täysillä. Riittää juosta pikkasen yli 2000m.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Arman Alizadin viesti puna-aktivisteille: "Pitäkää lärvinne nytkin kiinni"

      Arman Alizad kritisoi vasemmiston kaksinaismoralismia. Iranissa syntynyt suosikkijuontaja Arman Alizad pakeni perheensä
      Maailman menoa
      234
      3992
    2. Minja Koskela nostanut vasemmistoliiton kannatuksen ennätykseen

      Koskela valittiin puolueen johtoon lokakuussa 2024, ja silloin Ylen kysely antoi puolueelle 9,3 prosentin kannatuksen.
      Maailman menoa
      123
      2307
    3. Antti johtaa Petteriä jo 7,1 prosenttiyksiköllä

      Tällä menolla sdp menee kokoomuksesta kierroksella ohi jo tällä vaalikaudella. https://yle.fi/a/74-20213575
      Maailman menoa
      82
      1996
    4. Harmi nainen kun

      olet niin elähtäneen näköinen. Miestä et koskaan löydä itelles. j
      Ikävä
      141
      1461
    5. Mistä kehon osasta

      Pidät minussa eniten?
      Ikävä
      77
      929
    6. Seuraavakin hallitus joutuu leikkaamaan

      Sitähän tämä hallitus nyt höpöttää, kun itse on ajanut tilanteen katastrofaaliseksi. Orpon hallitus lähti suurin puhein
      Maailman menoa
      127
      927
    7. Hotelli kainuu

      Mietityttää, hotelli Kainuussa, se, että asiakkaat voivat valita ketä saa olla ja ketä ei, Illan aikana asiakkaina!
      Kuhmo
      37
      920
    8. Ovatko vastasyntyneet vauvat syntisiä?

      Se ihmisten keksimä järjetön perisynti, jos ovat!
      Luterilaisuus
      330
      849
    9. Pitäis vaan lopettaa

      Sinun kanssa yhteydenpito. Alkaa vaan haluamaan enemmän ja tuskin lopulta mikään kohtaisi. Ja ikävä vaan kasvaa ja lähei
      Ikävä
      8
      847
    10. J. Rinta-Joupilla jättimäinen veropetosvyyhti

      Seinäjoen keskustan kiinteismiljonäärit olleet jo pitkään ahtaalla ja liittykö J. Rinta-Jouppikin rintamaan? https://yl
      Seinäjoki
      61
      756
    Aihe