Suunnitelmien mukaan mennään edelleen.
Venäjän budjetti 1 600 miljardia ruplaa alijäämäinen – ”Putin lyö vetoa ikuisen sodan puolesta”
Venäjän valtionvarainministeriön mukaan valtion budjetti tulee olemaan alijäämäinen ainakin vuoteen 2026 asti. Valtion puolustusmenot paisuvat Putinin valmistautuessa ”ikuiseen sotaan”.
Venäjä on ensi vuonna kasvattamassa valtion menoja jopa 25 prosentilla, kertoo Financial Times. Venäjän pääministeri Mihail Mišustin esitteli perjantaina valtion 36 600 miljardin ruplan eli noin 383 miljardin dollarin budjetin ensi vuodelle.
Keskeisenä valtion budjetissa ovat maan ”puolustuspotentiaalin” vahvistaminen sekä ”uusien alueiden integroiminen”. Puolustusmenojen tarkkaa kokoluokkaa ei luonnollisesti julkisteta, mutta Bloombergin mukaan Venäjä olisi kasvattamassa puolustusmenoja liki kuuteen prosenttiin maan bruttokansantuotteesta.
Venäjän puolustusmenot vastasivat tänä vuonna noin 3,9 prosenttia sen bkt:sta ja noin 2,7 prosenttia vuonna 2021.
”Putin lyö vetoa ikuisen sodan puolesta. Sodasta on tullut kriittinen Venäjän hallitukselle ja taloudelle”, sanoo Alexandra Prokopenko Carnegie Russia Eurasia Center -tutkimuslaitoksesta FT:lle.
Aiemmin Venäjän keskuspankissa työskennelleen Prokopenkon mukaan yhtä suuria puolustusmenoja ei ole nähty Venäjän koko modernin historian aikana.
Sotatalouden lisäksi budjetissa alleviivataan ”sosiaalista tukea kaikista haavoittuvaisimmille”, joka FT:n mukaan viittaa aikomukseen panostaa eläkkeisiin ja sosiaalihuoltoon. Taustalla arvioidaan olevan Vladimir Putinin pyrkimys näyttäytyä kansalle suopeana Venäjän ensi vuoden presidentinvaalien alla.
Budjettiesityksen alijäämä ensi vuodelle on noin 1 600 miljardia ruplaa eli noin 16,6 miljardia dollaria. Venäjän valtionvarainministeriö myöntää, että valtiontalous tulee todennäköisesti olemaan alijäämäinen vuoteen 2026 asti.
Alkuvuodesta odotettua reippaampaa kasvua
Venäjän talouden kehitys on alkuvuodesta ollut selvästi ennakoitua parempaa, kertoo Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuskeskus Bofit tuoreimman Venäjä-ennusteensa yhteydessä.
Venäjän talouden kehitystä ovat Bofitin mukaan tukeneet erityisesti julkisten menojen ja pankkien luotonannon kasvu, jotka ovat tukeneet sekä yksityistä kulutusta että investointeja. Tammi–kesäkuun talouskasvu tosin näyttäytyy nopeana myös sen takia, että viime vuonna samaan aikaan kasvu oli varsin heikkoa.
Bofit ennustaa Venäjän bruttokansantuotteen vuosikasvun olevan tänä vuonna noin kaksi prosenttia, vaikka kasvu hidastuukin loppuvuodesta. Ensi vuonna Bofit ennakoi kasvun hidastuvan noin yhteen prosenttiin.
Kysynnän voimakkaan kasvun myötä kapasiteetin käyttöasteet ovat Bofitin mukaan monilla aloilla jopa historiallisen korkealla tasolla ja työttömyysaste ennätyksellisen alhainen. Väestön mobilisaatio ja maastamuutto sodan myötä ovat aiheuttaneet maassa tuntuvaa työvoimapulaa.
Venäjän talouden aktiviteetti on kuitenkin jo lähellä sotaa edeltänyttä tasoaan, mutta pakotteet rajoittavat etenkin investointitavaroiden tuontia. Nopean kasvun jatkumiselle ei siis ole edellytyksiä, Bofit katsoo.
Bofit korostaa, että Venäjää koskevassa ennusteessa on poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Pienikin neljännesvuosikasvu vuoden toisella puoliskolla voi nostaa kuluvan vuoden bkt:n vuosikasvun ennakoitua suuremmaksi, ja investointien piristyminen voi tukea talouden kasvua oletettua enemmän.
Yksityisen kulutuksen kasvuvauhdin hidastumisesta on kuitenkin jo merkkejä ja maan talouden ulkoinen toimintaympäristö on arvaamaton hyökkäyssodan vuoksi.
”Pakotteet rajoittavat etenkin sotilaskäyttöön suunnatun korkean teknologian tuontia, ja pääomavirrat kulkevat edelleen Venäjältä poispäin. Mahdolliset muutokset sodan kulussa voivat merkittävästi muokata myös Venäjän talouden kehitystä”, Bofit arvioi.
Bofitin ennuste pohjautuu Venäjän tilastoviranomaisen Rosstatin lukuihin Venäjän alkuvuoden bkt-kehityksestä.
Venäjän budjetti 1 600 miljardia ruplaa alijäämäinen – ”Putin lyö vetoa ikuisen sodan puolesta”
Venäjän valtionvarainministeriön mukaan valtion budjetti tulee olemaan alijäämäinen ainakin vuoteen 2026 asti. Valtion puolustusmenot paisuvat Putinin valmistautuessa ”ikuiseen sotaan”.
Venäjä on ensi vuonna kasvattamassa valtion menoja jopa 25 prosentilla, kertoo Financial Times. Venäjän pääministeri Mihail Mišustin esitteli perjantaina valtion 36 600 miljardin ruplan eli noin 383 miljardin dollarin budjetin ensi vuodelle.
Keskeisenä valtion budjetissa ovat maan ”puolustuspotentiaalin” vahvistaminen sekä ”uusien alueiden integroiminen”. Puolustusmenojen tarkkaa kokoluokkaa ei luonnollisesti julkisteta, mutta Bloombergin mukaan Venäjä olisi kasvattamassa puolustusmenoja liki kuuteen prosenttiin maan bruttokansantuotteesta.
Venäjän puolustusmenot vastasivat tänä vuonna noin 3,9 prosenttia sen bkt:sta ja noin 2,7 prosenttia vuonna 2021.
”Putin lyö vetoa ikuisen sodan puolesta. Sodasta on tullut kriittinen Venäjän hallitukselle ja taloudelle”, sanoo Alexandra Prokopenko Carnegie Russia Eurasia Center -tutkimuslaitoksesta FT:lle.
Aiemmin Venäjän keskuspankissa työskennelleen Prokopenkon mukaan yhtä suuria puolustusmenoja ei ole nähty Venäjän koko modernin historian aikana.
Sotatalouden lisäksi budjetissa alleviivataan ”sosiaalista tukea kaikista haavoittuvaisimmille”, joka FT:n mukaan viittaa aikomukseen panostaa eläkkeisiin ja sosiaalihuoltoon. Taustalla arvioidaan olevan Vladimir Putinin pyrkimys näyttäytyä kansalle suopeana Venäjän ensi vuoden presidentinvaalien alla.
Budjettiesityksen alijäämä ensi vuodelle on noin 1 600 miljardia ruplaa eli noin 16,6 miljardia dollaria. Venäjän valtionvarainministeriö myöntää, että valtiontalous tulee todennäköisesti olemaan alijäämäinen vuoteen 2026 asti.
Alkuvuodesta odotettua reippaampaa kasvua
Venäjän talouden kehitys on alkuvuodesta ollut selvästi ennakoitua parempaa, kertoo Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuskeskus Bofit tuoreimman Venäjä-ennusteensa yhteydessä.
Venäjän talouden kehitystä ovat Bofitin mukaan tukeneet erityisesti julkisten menojen ja pankkien luotonannon kasvu, jotka ovat tukeneet sekä yksityistä kulutusta että investointeja. Tammi–kesäkuun talouskasvu tosin näyttäytyy nopeana myös sen takia, että viime vuonna samaan aikaan kasvu oli varsin heikkoa.
Bofit ennustaa Venäjän bruttokansantuotteen vuosikasvun olevan tänä vuonna noin kaksi prosenttia, vaikka kasvu hidastuukin loppuvuodesta. Ensi vuonna Bofit ennakoi kasvun hidastuvan noin yhteen prosenttiin.
Kysynnän voimakkaan kasvun myötä kapasiteetin käyttöasteet ovat Bofitin mukaan monilla aloilla jopa historiallisen korkealla tasolla ja työttömyysaste ennätyksellisen alhainen. Väestön mobilisaatio ja maastamuutto sodan myötä ovat aiheuttaneet maassa tuntuvaa työvoimapulaa.
Venäjän talouden aktiviteetti on kuitenkin jo lähellä sotaa edeltänyttä tasoaan, mutta pakotteet rajoittavat etenkin investointitavaroiden tuontia. Nopean kasvun jatkumiselle ei siis ole edellytyksiä, Bofit katsoo.
Bofit korostaa, että Venäjää koskevassa ennusteessa on poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Pienikin neljännesvuosikasvu vuoden toisella puoliskolla voi nostaa kuluvan vuoden bkt:n vuosikasvun ennakoitua suuremmaksi, ja investointien piristyminen voi tukea talouden kasvua oletettua enemmän.
Yksityisen kulutuksen kasvuvauhdin hidastumisesta on kuitenkin jo merkkejä ja maan talouden ulkoinen toimintaympäristö on arvaamaton hyökkäyssodan vuoksi.
”Pakotteet rajoittavat etenkin sotilaskäyttöön suunnatun korkean teknologian tuontia, ja pääomavirrat kulkevat edelleen Venäjältä poispäin. Mahdolliset muutokset sodan kulussa voivat merkittävästi muokata myös Venäjän talouden kehitystä”, Bofit arvioi.
Bofitin ennuste pohjautuu Venäjän tilastoviranomaisen Rosstatin lukuihin Venäjän alkuvuoden bkt-kehityksestä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vaikutusvaltansa hiipuessa Venäjä yrittää saada vaikutusvaltaa väkivallalla, mutta terrorismissa ei ole tulevaisuutta sen enempää kuin öljyssäkään.
Loppuu se öljynkin aika. Tulee muut ehtymättömät energialähteet, joita ei vielä ole käytetty. Ja pian.