Kuka on luonut palkkatyöpaikat?

En lukenut lusmun päätöntä jorinaa ensimmäistä lausetta pitemmälle. Mene töihin.

No nytpä tuossa on taas virhe. On tahoja,jotka tuottavat jotain tuotetta tai palvelua,koska sitä ostetaan.
Ja tarvitaan niitä jotka tekevät tuota asiaa. Otetaan esimerkki. Sinä tarvitset nakit ja muusin. Teetkö sen itse vai lähdetkö soittoruokalaan,joka tuottaa myös nakit ja muusia seisovasta pöydästä.
Ei se ilmaista ole,mutta valitsemassasi soittoruokalassa on se paras muussi,oikeista perunoista tehty.
Maksat annoksesi,ja keräät sen tarjottimelle. Syöt.
Moniko ihminen tekee siihen työtä? Kokki. Kylmäkkö jos otit myös salaatin ja jälkkäriksi puolukkarahkaa. Salin puolen tyyppi pyyhkii välillä pöytiä ja hoitaa tiskiä eteenpäin. Jne. Jopa jos pitemmälle mennään niin joku muu toisaalla kasvatti ne perunat mitä muussissa oli,ja jokin muu taho teki lihaisat nakit. Ja joku juotti sen vasikankin mistä kasvoi nakkein liha.
Eli kaikessa tässä on kysymys kysynnästä ja tarjonnasta.
Työnantajasi tarvitsee työpanoksesi,ja vaihdat sen rahaan jota kutsutaan palkaksi. Sillä sinä ostat sitten nälkääsi vaikka nakit ja muusin. Et tarvitse metsästysmaata mistä hankkia lihaa,tai pitää tilaa jolla pärjäät.

TE-virkailijoilla on iso palkka.

Hyvä ap. Täyttä asiaa.

Johan oli marxilais-skitsofreenista höpinää.

Eihän maailmassa rahaa tarvitse, jos itsensä voi elättää muutenkin. Elämiseen tarvitaan ainoastaan pari-kolmetuhatta kilokaloria ravinnosta saatavaa energiaa ja vettä muutama litra vuorokaudessa. Jos ilmasto ei salli ravinnonkeräilyä alasti, tarvitsee silloin jonkinlaiset pukimet. Sellaisia voi ommella kankaasta, jonka itse kutoo. Neulana voi käyttää terävää luuta, jollaisia saa ravinnoksi pyydystämistään jyrsijöistä. Jos ilmasto ei salli taivasalla yöpymistä voi tehdä itselleen risumajan tai kaivaa itselleen kolon maahan ja lämmittää sitä nuotiolla.

Tällaiseen elämään et tarvitse rahaa, mutta se vaatii työtä ja vaivaa määrän, jota harva pystyy edes kuvittelemaan.

Ajatellaan, että olet pyydystänyt kolme rottaa mutta ehdit syödä niistä vain kaksi ennenkuin kolmas pilaantuu. Mitä tehdä? Voit vaihtaa ylimääräisen rotan vaikkapa toisen kutomaan sukkaan, jota tarvitsisit. Mutta se kenellä on sukka, ei halua rottaa vaan kynän. Kynän omistaja asuu parin päivämatkan päässä, joten et ehdi käydä hänen luonaan vaihtamassa rottaa kynään, jonka vaihtaisit sukkaan. Olisi kätevää, jos olisi jokin sinänsä käyttökelvoton asia, jonka kaikki ovat jossakin mitassa valmiita vaihtamaan mihin tahansa hyödykkeeseen. Näin voit vaihtaa rotan vaihtovälineeseen ja vaihtaa puolestaan vaihtovälineen sukkaan vaihtamatta sitä välillä kynään.

Yleinen ja kaikkien tunnustama vaihtoväline on näin ollen hyödyllinen. Se ei kuitenkaan voi olla helposti kenen tahansa poimittavissa taikka valmistettavissa, koska jos vaihtovälinettä saa aikaiseksi pienemmällä vaivalla kuin hyödykkeitä, kaikki valmistaisivat pelkästään vaihtovälinettä eikä kenelläkään olisi enää mitään.

On myös huomattava, että jos vaihtovälinettä löytyy jostakin suuria määriä jonka jälkeen kaikilla on sitä paljon, ei kukaan halua enää vaihtaa rottaa, sukkaa taikka kynää samalla määrällä vaihtovälinettä kuin ennen. Tämä siksi, että nopein ehtisi vaihtaa pienellä määrällä kaikki hyödykkeet itselleen ja olla vaihtamatta niitä enää ollenkaan. Näin vaihtoväline olisi menettänyt arvonsa ja kaikki hyödykkeet olisivat päätyneet nopeimpien omistukseen.

Näin voi siis olla vaihtoväline, jolla mitataan kaikkien mahdollisten hyödykkeiden arvo vapailla torimarkkinoilla.

On kuitenkin mahdollista, että joku vahva korsto päättäisi kaikkien torilla myytävien hyödykkeiden hinnat, ettei minkään hyödykkeen hinta kohoaisi suuren kysynnän ja vähäisen tarjonnan vuoksi useimpien ulottumattomiin.

Jos siis olet suurella vaivalla pyytänyt lohen, ja korsto määrää sen vaihdanta-arvoksi kolme helmeä, mutta tiedät saavasi siitä helposti kolmekymmentä, jos saisit vaihtaa sen sillä määrällä vaihdantavälinettä, joka siitä ollaan valmiita suorittamaan, söisit lohen luultavasti itse. Tämä siksi, että lohi on useimpien mielestä herkkua, mutta jos lohesta saa vaihdantavälinettä saman verran kuin porkkanasta, ei vaihto ole enää kannattava. Toisin sanoen, jos hyödykkeestä saatava määrätty vaihdanta-arvo ei ole sama kuin markkina-arvo, ei tuotetta luultavasti edes tuoda markkinoille vaan se vaihdetaaan suoraan johonkin yhtä arvokkaaseen, vaikkapa joulukinkkuun.

Jos sinulla ei ole lainkaan vaihdanvälinettä, eikä mitään hyödykettä, jota vaihtaa vaihdantavälineeseen, voit vaihtaa työsuorituksesi vaihdantavälineeseen. Siis mikä tahansa työsuoritus ei kelpaa. Työsuorituksesi voi olla esimerkiksi lohen kalastaminen, jonka teet työnantajasi välineillä, ja hän antaa sinulle lohesta viisi vaihdantavälinettä, ja vaihtaa itse lohen joulukinkkuun, josta hän saa markkinoilla kolmekymmentä vaihdantavälinettä.

Kun olet pyydystänyt tarpeeksi monta lohta työantajallesi, ja tienannut niistä tarpeeksi vaihdantavälineitä, voit jossain vaiheessa vaihtaa ne kaikki onkeen, jolla voit itse alkaa pyydystämään omat lohesi.

Työllä ja tuotantovälineillä tehdään hyödykkeitä, jotka vaihdetaan vaihdantavälineellä toisiin hyödykkeisiin. Tuotantovälineet eivät synny itsestään, vaan joku on ne työllään valmistanut.

On myös selvää, että jos omistat jotakin, sinulla on oikeus antaa se jollekulle. Muutoin tuskin voidaan sanoa, että omistaisit jotakin. Jokainen voi siis antaa omaisuutensa jälkeläiselleen.

teollinen vallankumous toi palkkatyön. About reilut 200 vuotta sitten.
sitä ennenkin oli jonkinsorttista palkkatyötä mutta se perustui kiltajärjestelmään
joka työllisti hyvin vähän työläisiä. Homma oli kaupunkiporvareiden itsenäistä
työtä joka perustui lupajärjestelmään. Käytänössä lähes kaikki olivat
maanviljelijöitä. Jos ei omistanut maata oli renki,piika.alustalainen tai kuten Suomessa
loinen. Työtä vasten sai ruokaa, katon. vaatetta. Rahaa ei varmaan alimman tason työtätekevällä ollut. Hänellä ei lsiis ompakolle ollut käyttöä.

Hyvä idea, koska ei ole tarvetta lähteä metsästämään ruokaa eikä kaatamaan puita jotta saa halkoja lämmitykseen ja ruuanlaittoon....

Teollisuuden pienimmälläkin palkalla saa kelpotilin joka 1720-1900€/kk jolla maksaa mukavasti oman toimeentulonsa.